Harri ja Sonja Äijö perustettavan yhtiön (Vekarahybrid Oy) lukuun Ilvestie Ilvesjoki

L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 020490109 telefax 0204905251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 04.06.2007 Diaarinumero LSU 2006 Y 980 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee uutta sekamuotoista sikojen kasvatustoimintaa, jossa tuotetaan porsaita. Porsaista kasvatetaan siitos ja lihasikoja. HAKIJA Harri ja Sonja Äijö perustettavan yhtiön (Vekarahybrid Oy) lukuun Ilvestie 313 61760 Ilvesjoki TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla tullaan tuottamaan porsaita, joista osa kasvatetaan siitos ja lihasioiksi ja osa myydään n. 25 kiloisina. Sikalaan tulee tilat 460 emakolle porsaineen ja 1490 siitos tai lihasikapaikkaa. Tuotantorakennus sijaitsee Jalasjärven kunnan Ilvesjoenkylässä tilalla Haapamäki RN:o 11:42. Etälietesäiliö sijaitsee samassa kylässä tilalla Teksas RN:o 14:64. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle tai 60 emakolle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläin

2 suojan, joka vastaa 250 emakon tai 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2006 hakijoiden jättämällä ympäristölupahakemuksella. TULEVAN TOIMINTA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on kaavoittamatonta metsäaluetta. ELÄINSUOJIEN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Sikala tulee sijoittumaan vajaat n. 2 km Äijöjen asuintalosta koilliseen (Vekarakallio) metsäiseen paikkaan metsäautotien läheisyyteen. Sikalasta 1,4 kilometrin säteellä ei ole asuinrakennuksia. Etälantala sijaitsee Viitasperän risteyksestä n. 2 km Karvian suuntaan, jossa ei ole puoleen kilometriin asuintaloja. Alue on Kyrönjoen osavaluma aluetta nro 42.052. Ilvesjokeen on sikalasta matkaa n. 2 kilometriä. Ilvesjoki laskee Jalasjokeen, joka edelleen laskee Kyrönjokeen. Kyrönjoen valuma alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lupaa haetaan uudelle toiminnalle. Sikalassa porsii joka viikko 21 22 emakkoa. Porsaat vieroitetaan pääasiassa 28 vuorokauden ikäisenä. Vieroitetut porsaat ovat kahdeksan viikkoa vieroitusosastossa. Emakkoaineksesta 50 60 emakkoa tuottaa porsaita oman uudistuksen. Hyväksytyistä porsaista (imisiäporsaat) kasvatetaan emakonalkuja ja myydään toisille tiloille emakoiksi. Tavoitteena on kasvattaa joka viikko 80 emakonalkua. Välikasvatuksesta lähtee porsasvälitykseen kastroidut karjuporsaat ja sellaiset porsaat, jotka eivät kelpaa emakonaluksi. Toiminnan ollessa täydessä käynnissä sikala tuottaa 4100 liha tai siitossikaa vuodessa ja 6400 porsasta vuodessa. Porsaat myydään n. 25 kiloisina. Lisäksi vanhoista emakoista tulee sianlihaa. Lanta käsitellään lietteenä ja lannanpoisto sikalasta on viemärilannanpoisto. Lietekuilujen toiminta on imulannanpoistona. Lietekuilujen pohjasta kerätään lämpöpumpun avulla lämpöä. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Sikalan viereen rakennetaan kaksi 1850 m 3 :n lietesäiliötä. Lietesäiliöissä käytetään kelluvana katteena turvetta tai muuta vastaavasti hajuja pidättävää materiaalia. Lisäksi rakennetaan 5 kilometrin etäisyydelle sikalasta 1850 m 3 :n etälietesäiliö, säiliön paikka siirrettiin alkukuulutuksessa olevasta paikasta 170 metriä etelään. Lähiomistajia kuultiin siirron johdosta, eikä heillä ei ollut säiliön siirrosta huomautettavaa. Lisäksi Kari Rahikka rakentaa omille mailleen Kauhajoen Jokimäentie 239, 61800 Kauhajoki 1300 m 3 :n lietesäiliön, johon viedään Äijön sikalasta lantaa. Sikalan lietekourujen tilavuus on 414 m 3. Yhteensä lietelannan ja pesuvesien varastoimiseen tulee olemaan tilaa 6700 m 3 ja sadevesien varastoimiseen 500 m 3. Säiliöt ovat betonirakenteisia ja ne aidataan. Sikalan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Ilmastointi on koneellinen ja yläpoistoinen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 290 ha, josta omaa peltoa on 50 ha, vuokrapeltoa 30 ja sopimuspeltoa 210 ha. Pääosa lannan levitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee useina erillisinä lohkoina Ilvesjoella kaukaisimpien peltojen ollessa Kauhajoella. Kauhajoelle Kari Rahikan tilan mailla. Lanta levitetään pellolle 15.4 15.10.

3 Tilalle tulee 5000 litran maanpäällinen öljysäiliö, joka on varustetaan lukolla ja laponestimellä. Lisäksi tilalla on 200 litraa muita öljytuotteita. Käyttövesi tulee tontin kulmassa olevasta kallioporakaivosta. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖNKUORMITUS SEKÄ SEN RAJOITTAMINEN Toiminnalla ei katsota olevan haittavaikutuksia ympäristölle. Etäsäiliön täyttö ja tyhjennys pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti pyrkien välttämään hajuhaittoja. Yrittäjä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet (n. 7000 kg/vuosi) toimitetaan raatokeräykseen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksessa kerrotaan, että kaikki lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella, säilöt täytetään alakautta ja lannanlevitys suoritetaan todennäköisesti letkulevittimellä. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Porsas ja siitoseläinauto ajaa joka viikko, teurasauto joka toinen viikko ja rehuauto 2 3 kertaa kuukaudessa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 22.1. 20.2.2007 Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle on tehty tarkastuskäynti 26.01.2007, jossa tarkasteltiin sikalan ja etäsäiliön sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Lisäksi käytiin läpi ympäristölupahakemusta. LAUSUNNOT, MUISTUTUS JA VASTINE Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Jalasjärven kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristövaikutusarvioinnin yhdyshenkilöltä. Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunto Ympäristö ja rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon: Eläintilan rakennuspaikkaa ympäröi metsä. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 1,5 km:n päässä eläinsuojasta ja niiden yhteydessä olevista lantaloista. Hakijan tilalle Teksas RN:o 14:64 raken

4 nettava etäsäiliö sijaitsee Ilveksentien varressa peltoaukean länsilaidassa. Etäsäiliötä lähin asuinrakennus sijaitsee pohjoispuolella 360 m:n etäisyydellä. Hakijan esittämä lannan levitykseen soveltuva peltopinta ala ei ole riittävä. Levitysalaa on oltava vähintään 290 hehtaaria. Tilan jätehuollossa tulee noudattaa Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää asianmukaisessa kylmätiloissa ennen niiden toimittamista korkeariskiseen eläinjätteen keräykseen. Polttoainesäiliöiden tulee olla tiiviillä alustalla. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen ympäristö ja rakennuslautakunta toteaa, että toiminnasta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille eikä ympäristölle. Päätösehdotus hyväksyttiin. Vastaus ympäristövaikutusten arviointia koskevaan lausuntopyyntöön Asiaa koskevassa päätöksessä todetaan, että perustettavan Vekarahybrid Oy:n sikalaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Asianosaisen muistutus " Allekirjoittanut AA on saanut tietää, että yksi 1850 m 3 etälietesäiliö on tarkoitus rakentaa asuintilani läheisyyteen, saamani tiedon mukaan välimatka säiliöön on 360 metriä. Vastustan säiliön rakentamista sille suunnitellulle paikalle, vedoten haju ja ympäristöhaittoihin. On todennäköistä että, kun otetaan huomioon vallitsevat tuulensuunnat ja etäsäiliölle luonteenomaista välivarastointia (usein tapahtuvaa lietemassan liikuttelua) on eittämättä selvää että muodostuu hajuongelmia. Henkilökohtaisesti minulla on myönteinen kanta tällaiseen suurimuotoiseen maatalousprojektiin, mietityttää miksi tällaista lietesäiliötä ei rakenneta sikalan yhteyteen, jolloin hajut sulautuisi sikalasta joka tapauksessa tuleviin hajuihin." Yrittäjän vastine etäsäiliön sijoituspaikkaan koskevaan muistutukseen Muistutuksesta johtuen allekirjoittanut on sopinut muistutuksen kohteena olevan etäsäiliön paikan siirtämisestä AA:n kanssa. Uusi paikka on n. 170 metriä kauempana AA:n kiinteistöstä kuin alkuperäinen paikka. Uusi paikka on liitteenä olevassa kartassa. Uudesta paikasta ilmoitetaan BB:lle ja CC:lle suullisesti. Edellä mainittuja on informoitu hankkeesta jo ympäristöluvan hakuvaiheessa. AA:n kiinteistön ja etäsäiliön välissä oleva metsikkö säilytetään. Metsää ei avohakata mutta metsänhoidollisia hakkuutoimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Etäsäiliön täyttö ja tyhjennys pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti pyrkien välttämään hajuhaittoja. Ympäristökeskus on kuullut etälietesäiliön siirron johdosta lähinaapureita, jotka tulivat siirron johdosta lähemmäksi. Heillä ei ollut huomautettavaa.

5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet ja annetut lausunnot, yva päätöksen, muistutuksen sekä vastineen lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevillä tavalla. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut uuden sikalan soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Harri ja Sonja Äijön perustettavan yhtiön (Vekarahybrid Oy) lukuun ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan uudelle sikalatoiminnalle Jalasjärven kunnan Ilvesjoenkylään tilalle Haapamäki RN:o 11:42 ja etälietesäiliölle samaan kylään tilalle Teksas RN:o 14:64 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen ja etäsäiliön sijaintikartan osoittamille paikoille, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Teksasin tilalle tulevan etälietesäiliön paikka tulee siirtää alkuperäisestä paikasta 170 metriä etelään, hakijan vastineen yhteydessä olevan kartan osoittamaan paikkaan n. 530 metriä etelään muistuttajan talosta. Lupamääräykset 1. Eläinsuojan eläinpaikkamäärä ja sikatuotantoon liittyvä muu toiminta Sikalassa voidaan pitää kerralla enintään 460 emakkoa porsaineen ja 1490 siitos tai lihasikaa. Lupaan sisältyy sikojen kasvattamiseen liittyvät muut toiminnot. 2. Eläinsuojarakenteet sekä lannan, jätevesien, ruokintarehun varastointi ja käsittely Lanta ja rehu sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet tulee varastoida maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Eläinsuojien rakenteiden tulee olla myös rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetut. Toimintaa varten tulee olla aina riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva lietelanta ja jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Lannan ja jätevesien varastointitilavuutta tulee olla säiliöt ja kuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 6500 m 3. Lisäksi avonaisissa säiliöissä tulee olla yhteensä sadevesitilavuutta vähintään 500 m 3. Mikäli säiliöihin rakennetaan sadevettä pitävä katto, sadevesille ei tarvita säiliötilavuutta. Lietesäiliöissä tulee käyttää kelluvana katteena turvetta vähintään 10 cm tai muuta vastaavasti hajuja pidättävää materiaalia, ellei säiliöihin rakenneta sadevettä pitävää kattoa. Lietesäiliöiden lastausalueelle tulee rakentaa tiivis (vähintään asfalttibetoni) laatta. Säiliöiden tulee olla betonirakenteisia ja ne tulee aidata, mikäli niihin ei rakenneta vesikattoa. Sikalan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalan vieressä olevista lietesäiliöistä lietelanta tulee siirtää riittävän usein. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Sikala ja lietesäiliöt tulee rakentaa asemapiirroksen osoittamalle paikalle. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Levitettäessä lietelantaa oraille tai kasvavalle nurmelle asuinkiinteistöjen läheisyydessä (alle 50 metriä), tulee lannan lannanlevitysajankohdasta ilmoittaa lähiasukkaille. Lietelanta tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, ellei lantaa levitetä kasvavalle

6 kasvustolle. Avohakkuuta ei saa suorittaa yrittäjän metsässä, etäsäiliön ja ympäristölupahakemuksesta muistutuksen tehneen naapurin talon välisellä alueella, lähempänä kuin 100 metriä naapurin asuntotontin rajasta. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Sisäilman ja lietesäiliöiden lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Sikala ja niiden ympäristö, rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Sikalassa eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjät karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalan rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee lastata, kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Lannankuljetuskaluston tulee olla tiivis, tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos sikalan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa/siitossikaa kohden ja kolmea emakkoa porsaineen kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä ennen sikalan käyttöönottoa lannanlevityspeltoalaa vähintään 290 hehtaaria. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä lietelantaa myöskään pohjavesialueen välivyöhykkeelle (muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle alueelle). Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain mikäli ympäristökeskus, yrittäjän esittämän, maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lisäksi lannan käsittelyssä ja hyödyntämisessä tulee noudattaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

7 Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan lyhytaikaisestikin varastointi tulee järjestää esimerkiksi kylmäkontissa tai vastaavalla tavalla siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metallija lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, joista jäteaseman kerääjä ne noutaa. Muutenkin on noudatettava kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suojaaltaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Jalasjärven kunnan palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien sikojen määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden sikojen määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikalan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Sikalan edellisen kalenterivuoden toiminnasta pidettävä kirjanpidon tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi.

8. Muut määräykset 8 Suurten kotieläinlaitosten toiminnanharjoittajien tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikalan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Sikalan käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset toimittaessa tämän päätöksen, siinä asetettujen lupamääräysten ja hakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti. Myös muistutus, yrittäjän vastine ja lausunnot on otettu lupamääräyksissä huomioon. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikalan toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajilla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Lupamääräysten perustelut 1. Sikalan eläinpaikkamäärä ja sikalatuotantoon liittyvä muu toiminta Sikalan eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja oheistuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikalla otetaan riittävästi huomioon riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikalan haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuoja, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa. Sikalan enimmäiseläinpaikkamääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. Teksasin tilalle tuleva etälietesäiliön paikan siirtämisellä vähennetään lähiasuintilan hajuhaittoja, niin etteivät ne muodostu kohtuuttomaksi. 2. Eläinsuojarakenteet sekä lannan, jätevesien, ruokintarehun varastointi ja käsittely Eläinsuojien rakenteiden tulee olla myös rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetut, ettei ympäristö pilaannu. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietelannan ja jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Sikalan pohjaraken

9 teiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lietesäiliöiden kattamisella ja säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja. Lietesäiliöiden lastausalustat tulee olla tiiviit (vähintään tiiveydeltään asfalttibetonia), että vahinkotilanteessa liete saadaan kerätyksi laatalta paremmin talteen. Lietesäiliöt tulee aidata, jotta kukaan ei putoa säiliöön. Myös haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Rakenteita tarkkaillaan, että huomataan mahdolliset vahingot. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Lantavarastojen valmiiksi rakentamisella ennen toiminnan aloittamista varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttavat olennaisesti ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. Vaatimuksella lannan nopeasta multaamisesta ja ilmoittamisella lähiasukkaille lietelannan levittämisestä kasvustoon letkulevittimellä, turvataan asumisviihtyvyyttä. Etälietesäiliön ja lähimmän asuintalon välisen metsikön avohakkuukiellolla varmistetaan, ettei lähitalossa hajukynnys ylity. Sikalan haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska suunniteltu sikalatoiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa hajuhaittoja lähialueella. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästen ja tuholaisten torjunnalla sekä lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi asutuksen läheisyydessä pellolle levitettävä liete tulee mullata mahdollisimman pian, ettei hajukynnys ylity. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräistä hajuhaittoja lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Sikalan sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, jotta lähiasukkaiden hajuhaitat eivät tule liian suuriksi. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja olisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan etteivät vesistöt rehevöityisi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys ja levitysajankohta kuten perustelujen kolmannessa kohdassa on perusteltu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät ve

10 sistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä kasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisääntyisi. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella, samasta syystä on myös välivyöhykkeelle kuivikelannan levittäminen on kielletty. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajien tulee huolehtia, että kunnalliset jätehuoltomääräykset täyttyvät. Myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopinta aloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Eläinraadot eivät saa aiheuta terveyshaittaa. Vuosittaisella yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen varmistetaan valvonnan toimivuus. Määräys perustuu Ympäristöministeriön kirjeeseen 17.12.2003 YM 4/401/2003. Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm.

11 säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön. Olennaiset muutokset sikalan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjän tulee ilmoittaa välittömästi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 9. Sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään 30.06.2018 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa voidaan määrätä raukeamaan. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Terveydensuojelulaki 763/94 22 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52

12 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annettu ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Tässä päätöksessä noudatetaan (1237/2003) maksutaulukkoa, jossa eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1800 euroa, koska hakemus on tullut vireille ennen 1.1.2007. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Harri ja Sonja Äijö, Ilveksentie 313 61760 Ilvesjoki Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnan kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella

13 kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.