POHJANMAAN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS 2018 2019 Liite 1: PERUSTELUMUISTIO RISKIANALYYSI Päivitetyt luvut 2 3 ja 5 Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 8.2.2018 2 Pohjanmaan pelastuslaitos 1(32)
SISÄLLYSLUETTELO 2. Pohjanmaan pelastustoimialueen riskiruudut... 4 2.1. Uhkien arvioinnin perusteet... 4 2.2. Riskiluokkien määrittely... 4 2.3. Riskiluokan määrittävät onnettomuudet... 7 2.4. Riskiruudut... 9 3. Onnettomuuksien uhkien, määrän ja syiden kehitys... 14 3.1. Pelastustoimen tehtävien lukumäärä... 14 3.2. Tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin... 16 3.4. Tehtävien temporaalinen vaihtelu... 19 3.5. Tehtävämäärien vertailu muihin pelastustoimen alueisiin... 21 5. Toimintavalmius ja saavutettavuus... 23 5.1. Toimintavalmiusajan käsite... 23 5.2. Toimintavalmius 2012 2016... 24 5.3. Toimintavalmiusaikatavoitteet riskiruuduissa... 25 5.4. Onnettomuuksien perusteella... 26 5.5. Laskennallinen saavutettavuus... 28 KUVALUETTELO Kuva 1. Onnettomuustiheys eri riskiluokan ruuduissa vuosina 2005 2008 (Tillander ym. 2010, 23).... 4 Kuva 2. Kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu luokkiin asukasluvun perusteella 2005 2008 (Tillander ym. 2010, 26).... 5 Kuva 3. Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu kerrosalan perusteella luokkiin 2005 2008 (Tillander ym. 2010, 27).... 5 Kuva 4. Riskiruutuaineisto koostuu 1 km x 1 km kokoisista ruuduista (Sisäasiainministeriö 2012, 6)... 6 Kuva 5. Regressiomallin mukaisia riskiruutuja riskiluokissa 1-3.... 6 Kuva 6. Riskiruudut regressionmallin ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella.... 7 Kuva 7. Riskiruudun tarkasteluasiakirja.... 8 Kuva 8. Riskiruutujen lukumäärät kunnittain.... 11 Kuva 9. Riskiruudut osassa (1/2) pelastustoimialuetta.... 12 Kuva 10. Riskiruudut osassa (2/2) pelastustoimialuetta.... 13 Kuva 11. Pelastustoimen tehtävien keskimääräinen lukumäärä vuodessa kunnittain / 1000 asukasta.... 15 Kuva 12. Tehtävien lukumäärät onnettomuustyypeittäin vuosina 2012 2016.... 16 Kuva 13. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen jakautuminen kunnittain vuosina 2012 2016.... 17 Pohjanmaan pelastuslaitos 2(32)
Kuva 14. Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat suhteutettuna asukaslukuun kunnittain vuosina 2012 2016. 18 Kuva 15. Liikenneonnettomuudet suhteutettuna asukaslukuun kunnittain vuosina 2012 2016.... 18 Kuva 16. Tehtävämäärien keskiarvo tunneittain sekä 95 % luottamusvälit 2012 2016.... 20 Kuva 17. Eri onnettomuustyyppien tehtävämäärien keskiarvot tunneittain vuosina 2012 2016.... 20 Kuva 18. Hälytystehtävien pelastuslaitoksilla vuosina 2012 2016.... 21 Kuva 19. Hälytystehtävien lukumäärä pelastuslaitoksilla suhteutettuna 10 000 asukasta kohden vuosina 2012 2016.... 22 Kuva 20. Toimintavalmiusaikakäsitteet (Sisäasiainministeriö 2012, 13).... 24 Kuva 21. Saavutettavuustarkastelu. Riskiluokkien I-III ruudut sekä saavutettavuusaikatavoitteiden täyttyminen (2013 2016). Ylempi numero 1. yksikön mukaan, alempi numero pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta.... 27 Kuva 22. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (1/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla.... 29 Kuva 23. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (2/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla.... 30 Kuva 24. Laskennalliset saavutettavuusalueet (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) sopimusten mukaisilla lähtöajoilla.... 31 Pohjanmaan pelastuslaitos 3(32)
2. Pohjanmaan pelastustoimialueen riskiruudut 2.1. Uhkien arvioinnin perusteet Uhkien arviointi tehdään pelastustoiminnan näkökulmasta. Pelastustoimen palvelutaso tulee kokonaisuudessaan vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet on suoritettava viivytyksettä ja tehokkaasti (Valtioneuvosto 2011, 29 ). Pelastustoiminnan palvelutason määrittämisen perusteet on ohjeistettu Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (Sisäasiainministeriö 2012). Uhkien arviointi sovitetaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa on määritelty, miten riskit on arvioitu ja valvontatoimet on suunniteltu yritys- ja laitoskohteisiin sekä asuinrakennuksiin. Varsinkin riskikeskittymien ulkopuolella olevien yritys- ja laitoskohteiden riskit tulee huomioida ja pienentää muulla kuin pelastustoiminnan valmiudella, kuten valvonnalla ja turvallisuusviestinnällä. Uhkien arviointi jaetaan Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa kolmeen osaan. Ohjeen jako on noudatettu myös tämän luvun uhkien arvioinnissa. Toimintavalmiusohjeen mukaisen uhkien arvioinnin perusteena on se, että kerrosalan ja väestön sekä onnettomuuksien välillä on vahva yhteys. Riskianalyysin avulla pelastustointa voidaan suunnitella tehokkaasti, kun tilastoaineiston perusteella voidaan arvioida, missä onnettomuudet tapahtuvat todennäköisimmin. 2.2. Riskiluokkien määrittely Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjänä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus (Sisäasiainministeriö 2012, 7). Tutkimusten mukaan on voitu osoittaa, että asukastiheyden ja onnettomuuksien sekä kerrosalan ja onnettomuuksien välillä on huomattava korrelaatio (Sisäasiainministeriö 2003, 7 8). Asukastiheyden, kerrosalan ja kiireellisten onnettomuuksien riippuvuudet ilmenevät kuvista 1-3. Kuva 1. Onnettomuustiheys eri riskiluokan ruuduissa vuosina 2005 2008 (Tillander ym. 2010, 23). Pohjanmaan pelastuslaitos 4(32)
Kuva 3. Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu kerrosalan perusteella luokkiin 2005 2008 (Tillander ym. 2010, 27). Sisäasiainministeriön toimittamassa ruutuaineistossa pelastuslaitoksen alue on jaettu riskiruutuihin (kuva 4). Riskiruutu sisältää tilastokeskuksen tietoja muun muassa asukkaista ja rakennetusta ympäristöstä. Regressiomallilla ennustetaan riskitaso 1 km x 1 km ruudille (kuva 5). Kuva 2. Kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua kohden, kun riskiruudut on jaoteltu luokkiin asukasluvun perusteella 2005 2008 (Tillander ym. 2010, 26). Riskiluokkien määrittely Bestämmande av riskklass Riskitaso / Risknivå Riskiluokka Riskklass Väri Färg riskitaso / risknivå 1 0,25 riskitaso / risknivå < 1 0,1 riskitaso < 0,25 1 punainen röd 2 keltainen gul 3 vihreä grön riskitaso / riskklass < 1 4 väritön färglös Ruudun riskitaso on laskettu kaavalla missä y = rakennuspalojen lukumäärä, log(x1+1) = luonnollinen logaritmi (asukasluku+1):stä ja log(x2+1) = luonnollinen logaritmi (kerrosala+1):stä. Kerrosala on alun perin neliömetreinä. α = mallin vakiotermi, β1, β2, ja β3 = regressiokertoimet. Yhdessä riskiruudussa havaittiin merkittävä virhe kerrosalatiedoissa. Virheestä ilmoitettiin kyseisen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja ruudun tiedot korjattiin vastaamaan todellista tilannetta. Pohjanmaan pelastuslaitos 5(32)
Kuva 4. Riskiruutuaineisto koostuu 1 km x 1 km kokoisista ruuduista (Sisäasiainministeriö 2012, 6) Kuva 5. Regressiomallin mukaisia riskiruutuja riskiluokissa 1-3. Pohjanmaan pelastuslaitos 6(32)
2.3. Riskiluokan määrittävät onnettomuudet Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pelastuslaitos arvioi ne ruudut riskiruudut jossa on tapahtunut riskiluokan määritteleviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin yli kaksi vuosittain. Onnettomuudet Riskiluokka Luokka 1 Luokka 2 Määritelmä Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II Riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla tarkoitetaan rakennuspaloja ja -vaaroja, liikennevälinepaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia/sortumavaaroja, räjähdyksiä/räjähdysvaaroja, vaarallisten aineiden onnettomuuksia ja kiireelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastamistehtäviä. Kuva 6. Riskiruudut regressionmallin ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella. Kaikki ruudut, jossa onnettomuuksien lukumäärän perusteella voisi tulla korkeampi riskiluokka, arvioitiin yksitellen. Kaikista riskiruuduista (16 374 kpl) oli vain 12 riskiruutua jossa onnettomuusmäärä ei Pohjanmaan pelastuslaitos 7(32)
vastannut regressiomallin riskiluokkaa. Kyseiset ruudut ovat siis ne, jotka sijaitsevat regressiomallin mukaan alemmassa riskiluokassa. Tapauskohtaisesti arvioitiin riskiluokan nostamista vuosien 2012 2016 riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella. Kaikki ruudut jotka onnettomuusmäärän perusteella kuuluisivat korkeampaan riskiluokkaan, tarkasteltiin tarkemmin yksitellen. Näistä ruuduista on laadittu tarkasteluasiakirja (kuva 7). Mikäli valtaosa ruudun onnettomuuksissa tapahtuvat yksittäisissä kohteissa, on asiaan puututtava ensisijaisesti onnettomuuksien ehkäisyn toimenpitein, kuten valvonnalla ja turvallisuusviestinnällä. Mikäli yksittäinen onnettomuustyyppi tai yksittäinen kohde aiheuttaa valtaosan ruudun onnettomuuksista, on asia pyrittävä korjaamaan muilla toimenpiteillä, kuin riskiluokan nostamisella. Esimerkkinä mainittakoon katujen tai teiden risteys, jossa sattuu tavanomaista enemmän liikenneonnettomuuksia ilman vakavia henkilövahinkoja. Liikenneonnettomuusriskiä ei voi pienentää nostamalla pelastustoimen toimintavalmiutta. Riskiä voidaan kuitenkin pienentää parantamalla liikennejärjestelyjä. Tällaisista havainnoista pelastusviranomainen voi informoida vastuuviranomaisia. Kuvassa 7 on esimerkki ruudusta, jonka riskiluokkaa ei nosteta. Kuva 7. Riskiruudun tarkasteluasiakirja. Riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella tarkastellut riskiruudut ilmenevät taulukosta 1. Riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella ei nostettu yhdenkään riskiruudun riskiluokkaa. Pohjanmaan pelastuslaitos 8(32)
Taulukko 1. Riskiruutujen riskiluokan tarkastelu onnettomuuksien perusteella. ID-nro ID-nummer Kunta Kommun Asukaslukumäärä Invånarantal Kerrosala yhteensä Våningsyta totalt Riskitaso Risknivå Rakennuspaloja/vuosi Byggnadsbränder/år Liikenneonnettomuuksia/vuosi Trafikolyckor/år Muut kiireelliset/vuosi Övriga bråskande/år Onnettomuudet yhteensä/vuosi Olyckor sammanlagt/år 275570 905 786 108 011 0,70 1,6 8,2 1,0 10,8 2 276244 905 1600 111 581 0,75 1,2 6,6 2,2 10,0 2 298569 893 34 1 477 0,03 0,0 2,2 0,0 2,2 4 311412 599 383 25 726 0,22 0,6 1,2 0,4 2,2 3 312085 599 132 17 731 0,16 0,2 3,4 0,2 3,8 3 212779 287 93 13 204 0,13 0,4 1,6 0,2 2,2 3 246540 545 106 18 832 0,16 0,4 0,6 1,6 2,6 3 265462 399 257 18 527 0,17 0,2 3,2 0,0 3,4 3 266154 152 233 29 767 0,24 0,2 1,6 1,2 3,0 3 266820 905 146 30 241 0,24 0,6 1,2 0,2 2,0 3 271524 905 10 31 142 0,21 0,2 1,6 0,4 2,2 3 272872 905 26 17 241 0,15 0,0 2,0 0,4 2,4 3 Riskiluokka Riskklass 2.4. Riskiruudut Tässä luvussa esitetään tiedot Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruuduista. Riskiruudut ovat tuloksena regressiomallista ja todellisista sattuneista onnettomuuksista. Pelastustoimialueella on yhteensä noin 16 374 riskiruutua, joista noin 9 350 sijoittuvat merialueelle. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan alueen riskiruutuja eri muuttujien perusteella. Käytettävissä oleva riskiruutuaineiston tiedot perustuvat suurelta osin tilastokeskuksen tilastoihin, jotka eivät luonnollisesti ole absoluuttinen totuus eivätkä täysin ajantasaiset, vaikka tiedot ovat parhaat mahdolliset saatavilla olevat. Esimerkiksi kuntien rekisteristä puuttuvat rakennustiedot, eivät myöskään ole käytössä riskiruutuaineistossakaan, joka perustuu valtakunnallisten rekistereiden vastaaviin tietoihin. Riskiruutuaineiston asukas- ja kerrosalatiedot ovat edustavat ajankohdan 31.12.2014 tilannetta. Seuraamalla toimintaympäristön kehitystä pyritään tiedostamaan mahdolliset riskiruudut, jossa on olennaisia muutoksia tilastoaineistoon nähden. Muutokset riskiruuduissa verrattuna edelliseen riskiruutuaineistoon esitetään taulukossa 2. Edellinen riskiruutuaineiston asukasluku- ja kerrosalamuuttujat edustavat 31.12.2010 tilannetta. Edellinen riskiruutuaineisto otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta ja yhden ruudun tiedot korjattiin siihen vuoden 2014 alusta. Nykyinen riskiruutuaineisto käytetään vuoden 2017 alusta. Pohjanmaan pelastuslaitos 9(32)
Taulukko 2. Muutokset riskiruuduissa nykyisen ja edellisen riskiruutujen luokkien vertailussa. Kunta Ruudun ID Vanha riskiluokka Uusi riskluokka Kommun Rutans ID Gammal riskklass Ny riskklass Isokyrö 265478 2 3 Isokyrö 266154 2 3 Kaskinen 220867 2 3 Kristiinankaupunki 213449 3 2 Kristiinankaupunki 213451 3 4 Mustasaari 269500 4 3 Mustasaari 276922 3 2 Mustasaari 276923 3 2 Mustasaari 276927 4 3 Mustasaari 279624 4 3 Mustasaari 285686 4 3 Närpiö 234378 4 3 Närpiö 237069 4 3 Närpiö 222225 3 4 Närpiö 235053 3 4 Pedersöre 312092 4 3 Pedersöre 314104 3 2 Pedersöre 314787 4 3 Uusikaarlepyy 294522 4 3 Uusikaarlepyy 299913 4 3 Uusikaarlepyy 305994 4 3 Vaasa 270851 4 3 Vaasa 271535 4 3 Vaasa 273546 2 1 Vaasa 276921 4 3 Vaasa 278269 4 3 Vaasa 278270 4 3 Vaasa 274217 2 3 Vaasa 276244 1 2 Taulukko 3. Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruudut kunnittain. Riskiruudut kunnittain Riskrutor kommunvis Asukasluku Invånarantal Riskiruutujen lukumäärä / osuus riskiruuduista Antal riskrutor / andel av riskrutorna Kunta - Kommun 31.12.2016 1 % 2 % 3 % Isokyrö - Storkyro 4 712 0 % 1 2 % 9 5 % Kaskinen - Kaskö 1 296 0 % 3 5 % 6 3 % Korsnäs 2 171 0 % 1 2 % 4 2 % Kristiinankaupunki - Kristinestad 6 727 0 % 2 3 % 17 10 % Laihia - Laihela 8 139 0 % 4 6 % 10 6 % Maalahti - Malax 5 517 0 % 1 2 % 12 7 % Mustasaari - Korsholm 19 380 0 % 7 11 % 24 14 % Närpiö - Närpes 9 439 0 % 3 5 % 13 8 % Pedersöre - Pedersöre 11 067 0 % 2 3 % 26 15 % Uusikaarlepyy - Nykarleby 7 516 0 % 3 5 % 10 6 % Vaasa - Vasa 67 620 8 100 % 35 54 % 34 20 % Vöyri - Vörå 6 684 0 % 3 5 % 8 5 % Yhteensä / Sammanlagt [lkm, %] 150 268 8 100 % 65 100 % 173 100 % Pohjanmaan pelastuslaitos 10(32)
Taulukko 4. Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiruudut riskiluokittain. Väestö ja kerrosala riskiruuduissa Befolkning och våningsyta i riskrutorna Pinta-ala Väestö / Befolkning Kerrosala / Våningsyta Yta 31.12.2014 31.12.2014 Riskiluokka / Riskklass km 2 % lkm % k-m 2 % 1 (8 riskiruutua) 8 0,0 22 577 15,1 2 308 527 16,8 2 (65 riskiruutua) 65 0,4 50 630 33,9 4 655 574 33,9 3 (173 riskiruutua) 173 1,1 29 118 19,5 3 112 376 22,7 4 (16 128 riskiruutua) 16 128 98,5 46 910 31,4 3 646 068 26,6 Yhteensä / Sammanlagt (16374 riskiruutua) 16 374 100 149 235 100 13 722 545 100 Kuva 8. Riskiruutujen lukumäärät kunnittain. Vuosina 2012-2016 paikannettiin yhteensä 3 599 riskiluokan määrittävää onnettomuutta Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueen riskiruutuihin. Riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia oli kirjattu yhteensä 3 614 kappaletta, joten 15 niistä on paikannettu naapuripelastuslaitosten riskiruutuihin. Taulukosta 5 ilmenee, että riskiluokan 1 ruuduissa sattuu eniten onnettomuuksia riskiruutua kohti. Melkein puolet riskiluokan määrittävistä onnettomuuksista tapahtuvat riskiluokan 4 riskiruuduissa. Niistä onnettomuuksista 970 kpl (58 %) ovat liikenneonnettomuuksia. Pohjanmaan pelastuslaitos 11(32)
Taulukko 5. Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskiluokan määrittävät onnettomuudet riskiluokittain. Riskiluokan määrittävät onnettomuudet Olyckor som fastställer riskklassen 2012-2016 Riskiluokka 1 (8 riskiruutua) 2 (65 riskiruutua) 3 (173 riskiruutua) 4 (16128 riskiruutua) Yhteensä / Sammanlagt Lukumäärä Antal Osuus Andel Keskim./ruutu/vuosi Medeltal/ruta/år kpl / st % kpl / st 475 13 % 11,9 874 24 % 2,7 586 16 % 0,7 1 664 46 % 0,0 3 599 100 % 0,2 Kuva 9. Riskiruudut osassa (1/2) pelastustoimialuetta. Pohjanmaan pelastuslaitos 12(32)
Kuva 10. Riskiruudut osassa (2/2) pelastustoimialuetta. Pohjanmaan pelastuslaitos 13(32)
3. Onnettomuuksien uhkien, määrän ja syiden kehitys Pelastuslain 43 mukaan pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Palvelutasopäätöksessä on selvitetty ja kuvattu, kuinka onnettomuuksien määrän ja syiden kehityksen seuranta on toteutettu ja miten informaatiota hyödynnetään pelastustoimen palvelujen kehittämisessä. Tässä luvussa tehdään onnettomuuskatsaus vuosille 2012 2016. Tämän tarkasteluvälin aineistoa on myös käytetty riskianalyysissä hyödyksi (luku 4). Tilastoaineiston lähteenä on pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO. 3.1. Pelastustoimen tehtävien lukumäärä Aikavälillä 1.1.2012 31.12.2016 Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella kirjattiin 13 785 tehtävää, joista on täytetty onnettomuusseloste. Kiireellisiä tehtäviä oli 10 119 ja riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia 3 614. Tehtävien lukumääräinen vaihteluväli vuosien välillä oli 3 312 kpl (2013) ja 2 455 kpl (2015) oli 857 kpl. Keskimäärin aikavälillä on 2757 tehtävää vuosittain. Taulukossa 6 on esitetty pelastustoimen tehtävien lukumäärä vuosittain ja kuukausittain. Taulukko 6. Pelastustoimen tehtävät 2012 2016 vuosittain ja kuukausittain. Tehtävien jakautuminen kunnittain vuosien 2012-2016 osalta on esitetty taulukossa 7. Vähänkyrön ja Vaasan kuntaliitos tuli voimaan 1.1.2013. Kun hälytystehtävien määrä suhteutetaan kuntien väestömäärään, sattuu pelastustoimialueella keskimäärin kaksi hälytystehtävää vuodessa sataa asukasta kohden. Seuraavassa pylväsdiagrammissa hälytys- Pohjanmaan pelastuslaitos 14(32)
tehtävien määrä on suhteutettu kuntien asukaslu- kuun (kuva 11). Taulukko 7. Pelastustoimen tehtävät 2012 2016 vuosittain ja kunnittain. Kuva 11. Pelastustoimen tehtävien keskimääräinen lukumäärä vuodessa kunnittain / 1000 asukasta. Pohjanmaan pelastuslaitos 15(32)
3.2. Tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin Kuvassa 12 on esitetty tehtävämäärien jakauma onnettomuustyypeittäin koko aikavälillä 1.1.2012 31.12.2016. Eniten pelastustoimea Pohjanmaalla työllistivät lukumäärällisesti automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävät sekä muut tarkastus- ja varmistustehtävät, joita oli viiden vuoden aikana yhteensä 4 305. Tämä vastaa 31 % kaikista tehtävistä. Seuraavaksi eniten oli ensivastetehtäviä (3 587). Ensihoitotehtäviä ei tässä tarkastelussa ole huomioitu muutoin kuin pelastustoimen ensivastetehtävien osalta. Runsaasti kirjattiin myös liikenneonnettomuuksia ja vahingontorjuntatehtäviä. Rakennuspaloja oli viiden vuoden aikajaksolla yhteensä 362. Kaikkia tulipaloja, joihin lukeutuvat rakennuspalojen lisäksi liikennevälinepalot, maastopalot, muut tulipalot sekä rakennuspalovaarat, oli yhteensä 1 812. Kuva 12. Tehtävien lukumäärät onnettomuustyypeittäin vuosina 2012 2016. Pohjanmaan pelastuslaitos 16(32)
Onnettomuuksien lukumäärä on eräänlainen mittari onnettomuusriskille. Seuraamalla eri onnettomuustyyppien jakautumista alueella saadaan mittari alueen tilanteesta onnettomuusriskin näkökulmasta. Onnettomuusriskiin liittyy toki muitakin tekijöitä (esim. aiheutuneet vahingot), mutta niitä ei esitetä tässä. Kuvassa 13 on rakennuspalojen ja vaarojen vertailu vuosien 2012 2016 aikana kunnittain. Kuva 13. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen jakautuminen kunnittain vuosina 2012 2016. Suhteuttamalla onnettomuuksien lukumäärä asukaslukuun saadaan toinen tapa havainnollistaa onnettomuustyypin jakautuminen alueelle. Kuntien asukaslukuun pohjautuva vertailu on tehty vuoden 2016 asukasluvun mukaisesti. Kuvassa 14 vertaillaan rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen suhteellista osuutta 1 000 asukasta kohden. Rakennuspaloja suhteutettuun asukaslukuun nähden on Korsnäsissa, Kristiinankaupungissa, Maalahdessa ja Vöyrillä eniten pelastuslaitoksen alueella. Rakennuspalovaarojen osalta Kaskinen erottuu merkittävästi isommalla määrällä. Liikenneonnettomuuksien lukumäärä suhteutettuna asukaslukuun on esitetty kuvassa 15. Liikenneonnettomuuksia on asukaslukuun suhteutettuna eniten Vöyrillä, Uudessakaarlepyyssä ja Maalahdessa. Pohjanmaan pelastuslaitos 17(32)
Kuva 14. Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat suhteutettuna asukaslukuun kunnittain vuosina 2012 2016. Kuva 15. Liikenneonnettomuudet suhteutettuna asukaslukuun kunnittain vuosina 2012 2016. Pohjanmaan pelastuslaitos 18(32)
3.4. Tehtävien temporaalinen vaihtelu Pelastustoimen tehtävät vaihtelevat tarkasteltuina eri aikajaksoina. Tässä esitetään miten tehtävät vaihtelevat tuntitasolla Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella tarkasteltuna viiden vuoden aikaväliltä 2012 2016. Kun tehtävämäärien vaihtelua tarkastellaan tuntitasolla, keskimääräinen tehtävämäärä tunnissa oli 0,31. Tehtävien mediaani tuntitasolla oli 0 ja maksimiarvo yksittäisenä tuntina 24 tehtävää. Kuvassa 16 on esitetty kaikkien tehtävien lisäksi myös kiireellisten tehtävien ja riskiluokan määrittävien onnettomuuksien vaihtelu tunneittain. Absoluuttisten tehtävämäärien valossa vuorokaudenaikainen vaihtelu on pienintä riskiluokan määrittävien onnettomuuksien kohdalla. Suhteellisesti vuorokaudenaikainen vaihtelu on kuitenkin samaa suuruusluokkaa kaikissa kolmessa ryhmässä. Kuvassa 17 on esitetty eri onnettomuustyyppien tehtävämäärien keskiarvoja vuorokauden tunneittain. Kaikki onnettomuustyypit on esitetty samalla arvoasteikolla. Kuvasta voidaan huomata, että kaikista pelastustoimen tehtävistä ensivastetehtäviä (keltainen) sekä automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäviä (sininen) oli selvästi eniten. Ensivastetehtäviä on aineistossa esiintynyt korkeimmillaan klo 10 aikaan 0,12 kappaletta tunnissa. Automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäviä on aineistossa esiintynyt korkeimmillaan klo 12 aikaan 0,13 kappaletta tunnissa. Kuvassa korostuvat myös vihreällä liikenneonnettomuudet, joita sattui iltapäivällä klo 15 aikaan keskimäärin 0,11 tunnissa. Pohjanmaan pelastuslaitos 19(32)
Kuva 16. Tehtävämäärien keskiarvo tunneittain sekä 95 % luottamusvälit 2012 2016. Kuva 17. Eri onnettomuustyyppien tehtävämäärien keskiarvot tunneittain vuosina 2012 2016. Pohjanmaan pelastuslaitos 20(32)
3.5. Tehtävämäärien vertailu muihin pelastustoimen alueisiin Pelastustoimen tehtävien vertailu mahdollistaa laitosten vertailun kokoluokittain. Seuraavassa taulukossa esitetään pelastustoimialueiden tehtävien vertailu. Kuvassa 18 esitetään kaikkien pelastuslaitosten tehtävämäärät vuosien 2012 2016 välillä. Kuvassa oleva luku on vuoden 2016 tehtävämäärä. Eniten tehtäviä oli vuonna 2016 Pirkanmaan pelastuslaitoksella, yhteensä 10 550 kappaletta. Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli tehtäviä 2 580 kappaletta, mikä tarkoittaa 7,1 tehtävää / vuorokausi. Pelastuslaitosten tehtävämäärien vertailussa Pohjanmaan pelastuslaitos sijoittuu seitsemänneksitoista, eli vain viidellä pelastuslaitoksella on vähemmän tehtäviä. Naapurilaitoksiin verrattuna Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli huomattavasti enemmän tehtäviä ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella oli vähemmän tehtäviä. Kuva 18. Hälytystehtävien pelastuslaitoksilla vuosina 2012 2016. Vertaillessa pelastuslaitosten tehtäviä keskenään täytyy yhtenäistää tehtävät ja asukasmäärät. Tällöin nähdään suhteellinen onnettomuustiheys pelastuslaitosten alueella. Pelastuslaitosten tehtävämäärien vertailussa käytetään tehtävää suhteessa 10 000 asukasta kohtaan. Vertailussa käytetään vuoden 2016 väkilukua. Kyseisellä vertailulla Helsinki oli kiireettömin pelastuslaitos 133 tehtävää 10 000 asukasta kohti. Kiireisin kyseisellä vertailulla oli Etelä-pohjanmaan Pelastuslaitos 241 tehtävää Pohjanmaan pelastuslaitos 21(32)
10 000 asukasta kohti. Pohjanmaan pelastuslaitos sijoittuu seitsemänneksi toista 183 tehtävällä 10 000 asukasta kohti. Vertailtaessa naapuripelastuslaitoksia sekä Etelä-Pohjanmaan että Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on enemmän tehtäviä asukaslukuun suhteutettuna kuin Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Kuva 19. Hälytystehtävien lukumäärä pelastuslaitoksilla suhteutettuna 10 000 asukasta kohden vuosina 2012 2016. Pohjanmaan pelastuslaitos 22(32)
5. Toimintavalmius ja saavutettavuus 5.1. Toimintavalmiusajan käsite Pelastustoimen resurssit tulee suunnitella ja järjestää siten, että luvussa 3 määritetyt riskiruudut saavutetaan riittävän nopeasti. Sisäasiainministeriön julkaisemassa Toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (Sisäasiainministeriö 2012) annetaan yleiset periaatteet toimintavalmiuden järjestämiseksi. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastustoiminnan muodostelmat koostuvat henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja, joka on ensisijaisesti ennalta määrätty, pelastustoiminnan johtajan määräämä tai onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuneen muodostelman jäsenten yhteisesti sopima henkilö. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Hälytysaika eli hätäkeskuksen toimintavalmiusaika on se aika, joka hätäkeskukselta kuluu tarvittavan avun hälyttämiseen hätäilmoituksesta. Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika on Hätäkeskuslaitoksen vastuulla. Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Avunsaantiaika alkaa siitä, kun hätäkeskuksessa vastataan hätäpuheluun ja loppuu siihen, kun tehokas pelastustoiminta alkaa. Ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tiedusteluun ja sellaiseen ensimmäiseen kalustoselvitykseen, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen. Jollei luotettavaa tietoa toteutuneista ajoista ole saatavilla, käytetään viiden (5) minuutin laskennallista aikaa I riskialueella, neljän (4) minuutin laskennallista aikaa II riskialueella ja kahden (2) minuutin laskennallista aikaa III riskialueella. Pohjanmaan pelastuslaitos 23(32)
Lähtöaika on aika, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö ottaa vastaan hälytyksen päättyen siihen, kun ensimmäinen yksikkö on lähtenyt Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen ja päättyy siihen, kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Kuva 20. Toimintavalmiusaikakäsitteet (Sisäasiainministeriö 2012, 13). 5.2. Toimintavalmius 2012 2016 Toimintavalmiuden kokonaistarkastelussa ei tarkastella joukkuetason taikka sitä suurempien hälytystasojen (pelastuskomppania, -yhtymä) tavoitettavuuksia. Arviointi tehdään toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti ensimmäiseksi kohteeseen saapuvan yksikölle. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika lasketaan siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen siihen, kun ensimmäinen yksikkö saapuu onnettomuuspaikalle. Onnettomuustietojärjestelmä PRON- TO:ssa aika lasketaan käytännössä yksiköiden hälytetty ajasta kohteessa -aikaan. Huomioitavaa tässä ajassa on, että ensimmäisessä yksikössä voi olla vain yksi henkilö. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen ja päättyy siihen, Pohjanmaan pelastuslaitos 24(32)
kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan (Sisäasiainministeriö 2012, 6). Tämän ajan kuluessa onnettomuuspaikalla on siten vähintään neljä henkilöä ja ensitoimenpiteet on tehty. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on käytössä 2013 alkaen, joten seuraavassa tarkastelussa on huomioitava, että 2012 onnettomuudet on tämän osalta jätetty pois. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika mitataan vain riskiluokan määrittävissä onnettomuuksissa. Taulukko 8. Keskimääräiset toimintavalmiusajat riskiruutujen luokissa vuosina 2013 2016 (PRONTO). Toimintavalmiusaika keskiarvot Aktionsberedskapstid medeltal 2013-2016 Ensimmäisenä kohteessa olleen yksikön toimintavalmiusaika Aktionsberedskapstid för första enheten Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika Räddningsverksamhetens aktionsberedskapstid Riskiluokka mitattu kpl kpl Riskklass uppmätt st min:sek st min:sek 1 (8 riskiruutua) 1 049 05:28 257 09:52 2 (65 riskiruutua) 1 772 07:01 524 11:20 3 (173 riskiruutua) 1 348 08:03 367 11:48 4 (16128 riskiruutua) 1 957 12:44 1 134 16:09 Kaikki tehtävät/alla uppdrag 6 133 08:49 2 288 13:39 5.3. Toimintavalmiusaikatavoitteet riskiruuduissa Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (Sisäasiainministeriö 2012) mukaisesti vähimmäistavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Jokaiseen riskiruutuun on laskettu miten ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoite ja miten pelastustoiminnan toimintavalmiusaika toteutuu. Tarkastelu perustuu vuosien 2013 2016 kiireellisiin pelastustoimen tehtäviin. Ensivastetehtäviä ei oteta huomioon tarkastelussa. Lisäksi pelastusyksikön saavutettavuus voidaan arvioida sen lähtöajan ja ajoreitin, eli tiestön avulla. Tällä tavalla arvioidut saavutettavuusalueet tulee käyttää suuntaa antavana, koska ne eivät huomioi esim. liikenteen vaikutusta ajoaikaan. Pohjanmaan pelastuslaitos 25(32)
Taulukko 9. Toimintavalmiusaikatavoitteet (Sisäasiainministeriö 2012). 5.4. Onnettomuuksien perusteella Riskiruutujen saavutettavuus tarkastelu on tehty pelastustoimen tehtävien perusteella. Tarkastelu tehdään erikseen ensimmäisen yksikön aikatavoitteiden ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteiden osalta. lisäksi on mahdollista tehdä pidemmän aikavälin seuranta. Tässä alla esitetään neljän vuoden tietoihin perustuva saavutettavuustarkastelu. Tarkastelu koostuu yhteensä 6 133 tehtävän tiedoista. Toimintavalmiusaikatavoitteiden seuranta tehdään jatkuvasti vuositasolla. Vuosittaisen tarkastelun Pohjanmaan pelastuslaitos 26(32)
Kuva 21. Saavutettavuustarkastelu. Riskiluokkien I-III ruudut sekä saavutettavuusaikatavoitteiden täyttyminen (2013 2016). Ylempi numero 1. yksikön mukaan, alempi numero pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta. Yleisesti ottaen voidaan kiireellisten onnettomuuksien tietojen perusteella todeta, että toimintavalmiusaikatavoitteet on täyttynyt pääsääntöisesti. Taulukossa 10 on listattu ne riskiruudut luokissa 1-3, joissa toimintavalmiusaika on keskimäärin neljän vuoden tarkastelujaksona jäänyt toimintavalmiusaikatavoitteista (taulukko 9), joko ensimmäisen yksikön ja/tai pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta. Kun ruudussa ei ole ollut kiireellisiä tehtäviä, ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Toimintavalmiusajan keskiarvon lisäksi voi arvioida tavoitteiden täyttymistä toimintavalmiusajan mediaan avulla. Toimintavalmiusajan mediaania seurataan vuodenpituisella tarkastelujaksolla. Pohjanmaan pelastuslaitos 27(32)
Taulukko 10. Riskiruudut jossa toimintavalmiusaikatavoitteita ei ole saavutettu ID-nro ID-nummer Kuntatunnus Kommunbeteckning Asukaslukumäärä Invånarantal Kerrosala yhteensä Våningsyta totalt Riskiluokka Riskklass Kiireellisten tehtävien lukumäärä Antal brådskande uppdrag 1. yksikön TV-tavoite täyttymis-% 1. enhetens akt.ber. målsättnings-% 1. yksikön toimintavalmiusaika (keskiarvo) 1. enhetens akt.ber.tid (medeltal) Pelastustoim. TV-aika mitattu [kpl] Räddn.verksam. akt.ber.tid uppmätt [st] Pelastustoim. TV-tavoite täyttymis-% Räddn.verksam. akt.ber. Målsättnings-%2 Pelastustoiminnan TV-aika (keskiarvo) Räddn.verksam. Akt.ber.tid (medeltal) 228974 545 613 64646 2 21 71 07:44 3 33 25:07 229649 545 836 72964 2 34 62 09:16 9 33 14:58 255982 475 226 20111 3 9 100 06:36 1 0 16:01 262742 475 212 12793 3 2 100 07:00 1 0 24:45 272200 905 2 65878 2 40 48 09:34 7 86 12:13 273546 905 1 427 174862 1 48 27 06:57 13 54 10:55 274224 905 2 537 153578 1 76 8 08:27 28 46 11:34 276243 905 4 012 236359 1 70 24 07:04 22 55 10:59 278267 905 801 45569 2 6 33 10:35 2 50 17:40 278942 905 675 38583 2 3 0 11:36 1 100 11:31 300617 599 115 12942 3 1 0 24:16 0 - - 304644 893 562 53762 2 11 64 09:38 3 33 19:35 5.5. Laskennallinen saavutettavuus Pelastusyksiköiden tavoitettavuus voidaan laskennallisesti arvioida hyödyntämällä tiestöä ja pelastusyksiköiden lähtöaikoja. Laskennalliset saavutettavuusalueet ovat suuntaa antavia, koska käytössä olevat työkalut eivät osaa ottaa huomioon kaikki pelastusyksikön liikkumiseen vaikuttavia asioita kuten vaihtelut sääoloissa ja liikenteessä. Laskennalliset saavutettavuusalueet ovat kuitenkin tehokas tapa arvioida paloasemien sijoituksen vaikutus toimintavalmiuteen. Saavutettavuusalueet on laskettu MapInfon lisäohjelmalla G-Router hyödyntämällä viimeisintä käytössä olevaa tietoa tieverkosta. Toimintavalmiuskehät eli isokronit ovat laskettu tietyn ajoajan perusteella. Esimerkiksi kuuden minuutin toimintavalmiuskehä on laskettu viiden minuutin ajoajalla, jos kyseisen paloaseman lähtöaika on yksi minuutti. Seuraavissa kuvissa näytetään vain asemaluokituksen mukaisia 1 ja 2 luokkien asemien tietoja. Kuvista 22-23 käy ilmi, että pelastustoimen aluetta saavutetaan 1 2 - luokan asemilla ensimmäisellä yksiköllä, yhtä riskiluokan 2 ja neljä riskiluokan 3 riskiruutuja lukuun ottamatta. Laskennallisen saavutettavuuden mahdollistavat työkalut ovat valitettavasti vanhentuneita, joten nämä tulokset tulee pitää vain suuntaa antavina. Ohjelmistojen päivittämisen jälkeen on mahdollista laskea luotettavampia alueita. Pohjanmaan pelastuslaitos 28(32)
Kuva 22. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (1/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla. Pohjanmaan pelastuslaitos 29(32)
Kuva 23. Laskennalliset saavutettavuusalueet osassa (2/2) pelastustoimialuetta (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) 1 2 luokan asemilla. Kun laskennallislisiin saavutettavuusalueisiin lisätään myös 3-luokan asemat, pelastustoimialueen riskiruutuja saavutetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kuvassa 24 olevat saavutettavuusalueet perustuvat sopimusmukaisiin lähtöaikoihin. Tällöin on huomioitava, että sopimusten mukaiset lähtöajat voivat poiketa jopa merkittävästi todellisista lähtöajoista. Paloasemien toiminnassa tulee seurata yksiköiden lähtöaikoja säännöllisesti ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin havaintojen perusteella. Pohjanmaan pelastuslaitos 30(32)
Kuva 24. Laskennalliset saavutettavuusalueet (kohteessa 6/10/20 min hälytyksestä) sopimusten mukaisilla lähtöajoilla. Pohjanmaan pelastuslaitos 31(32)
Seuraavissa taulukoissa on esitetty, kuinka monta eri riskiluokan ruutuja ja asukkaita saavutetaan. Jos paloasemalla ei ole lähtöaikatavoitetta, ei laskennallista saavutettavuutta ole. Kaikki asukaslukumäärät perustuvat väestötietojärjestelmään ja tiedot ovat alkuvuodesta 2016. Taulukossa 11 on esitetty kuinka paljon asukkaita tavoitetaan yhdistetyillä laskennallisilla saavutettavuusalueilla 6/10/20 minuutissa 1 2 luokan asemilla sekä kaikilla asemilla nykyisten sopimusten ja lähtöaikatavoitteilla arvioituna. Taulukko 11. Asukkaiden saavutettavuus. Asukkaiden saavutettavuus Saavutettuja asukkaita [lkm] Invånare som nås [st] Invånare som nås Asemat Stationer 6 min 10 min 20 min 1-2 luokan asemat 62 973 106 016 174 781 Kaikki asemat 1-3 65 330 121 647 184 578 Pohjanmaan pelastuslaitos 32(32)