1 HUSLAB 2010-2018 Kaisa Salmenkivi, toimialajohtaja + Kymenlaakso 12 sairaalalaboratoriota 90 näytteenottopistettä Johdanto Vuosina 2010-2016 HUSLAB toimi ns. kunnallisena liikelaitoksena. Toimitusjohtajana on tuona ajantoiminut dos. kliinisen kemian erikoislääkäri Piia Aarnisalo. Tänä aikana HUSLABin toiminta laajentui kattamaan kaikki HUS:n sairaanhoitoalueet ja kaikki HUS:n jäsenkunnat. HUSLABilla oli oma johtokunta kevääseen 2013 saakka, minkä jälkeen HUSLABilla oli yhteinen johtokunta HUS- Kuvantamisen ja HUS-Apteekin kanssa. Vuonna 2016 HUSLABin organisaatiomalli muuttui matriisimalliseksi: lääkäreiden ja lääketieteellisen toiminnan johtaminen eriytettiin hoitohenkilökunnan johtamisesta. Muutoksen tavoitteena oli prosessilähtöinen johtamisjärjestelmä, jossa prosessit soljuisivat sujuvasti läpi eri linjojen (lääketieteellisten erikoisalojen) ja joka olisi samankaltainen kuin muilla HYKSin tulosyksiköillä. Samalla toiminta järjestettiin tiimeihin ja päivittäisjohtaminen otettiin käyttöön lean-oppien mukaisesti. Toiminnan virtaviivaistamisella ja suoristamisella pyritään vastaamaan kasvavaan pulaan osaavasta työvoimasta samalla lisäten työhyvinvointia. Vuoden 2017 HUSLAB siirtyi Hyksin organisaatioon yhdeksi sen tulosyksiköistä. Muiden sairaanhoitoalueiden ja kunta-asiakkaiden tarpeita kuullaan ja tutkimusten käytön kehitystä seurataan yhteisten säännöllisesti järjestettävien kahdenkeskeisten kokousten ohella myös kahdesti vuodessa kokoontuvassa HUSLABin ja HUS-Kuvantamisen neuvottelukunnassa.
2 Vuoden 2017 alusta Carean laboratoriotoiminnot fuusioitiin HUSLABiin liikkeenluovutuksen periaattein. Laboratorion analyyttistä toimintaa (sis. mikrobiologian ja patologian) tehdään sekä Kymenlaakson keskussairaalan laboratoriossa, Kotkassa, että pienemmässä määrin myös Pohjois- Kymen sairaalassa Kouvolassa. Vuoden 2017 alusta Pohjois-Kymen sairaalan anestesiaa vaativa kirurginen toiminta päättyi, minkä seurauksena myös patologian toiminnot voitiin Kymenlaaksossa keskittää Kotkaan. HUSLAB on maailmaanlaajuisestikin poikkeuksellinen laboratorio-organisaatio: tutkimuksia tuotetaan niin perusterveydenhuollolle, erikoissairaanhoidolle, muille sairaanhoitopiireille kuin rajoitetusti yksityisasiakkaille. Organisaation koko, henkilökunnan määrä (n. 1800) ja tuotettujen tutkimusten määrä on suuri, noin 25 (?) miljoonaa vuodessa. Kaikki laboratorion viisi erikoisalaa ovat edustettuina HUSLABista. LAboratoridiagnostiikan lisäksi HUSLAB tarjoaa perinnöllisyyslääketieteen vastaanottopalveluita ja kliinisen farmakologian konsultaatiopalveluita. Helsingin Biopankin henkilökunta on HUSLABin henkilöstöä. HUSLABin tutkimus-, tuotekehitys ja opetustoiminta on laajaa. Poikkeuksellista on myös kattava, koko Uudenmaan ja osin Kymenlaakson alueella toimiva, kaikkiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin integroitu laboratoriotietojärjestelmä, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Uuden laboratoriotietojärjestelmän käyttöönotto tapahtuu vaiheittain eri erikoisaloilla ja tulee kestämään vielä vuosia. Kymenlaakson laboratoriopalveluiden tietojärjestelmän keväällä 2018 valmistunut integraatio oli todennäköisesti HUSLABin historian suurin ja vaativin tietojärjestelmiin liittynyt yhdistymisprojekti; se saatiin kuitenkin hämmästyttävän onnistuneesti tehtyä. HUSLAB on aina ollut vaativan erityisanalytiikan edelläkävijä ja usein ainoa osaaja Suomessa monilla alueilla. Uusimman teknologian ja automaation hyödyntäminen sekä asiantuntemuksen laaja-alaisuus ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. osallistuminen hyytymishäiriöyksikön toimintaan, hematopatologinen konsultaatiotoiminta, massaspektrometristen menetelmien hyödyntäminen lääkeaineanalytiikassa, laaja steroidihormonien määritysvalikoima, BSL-3 osaaminen ja menetelmäosaaminen epidemiatilanteissa, ja koko genetiikan laboratorion toiminta. HUSLAB tarjoaa laajana palveluna vieritestauslaitteiden hankinta-, koulutus- ja käyttäjätukea sekä sairaaloiden että perusterveydenhuollon asiakkaille. Toiminnan keskittäminen HUSLAB-taloon vuonna 2015 on tuonut laboratorion eri erikoisaloja entistä lähemmäs lähemmäksi toisiaan ja synergioita löytyy varmasti tulevaisuudessakin laboratoriolääketieteen kehittyessä kiihtyvässä tempossa. HUSLAB on toiminut akkreditoituna laboratoriona jo yli 20 vuotta, mikä näkyy vakiintuneena koko laboratorion kattavana laatujärjestelmänä. Jatkuva toiminnan suunnittelu, toimintajärjestelmän mukainen työskentely, analysointi sekä poikkeamiin ja muutostarpeisiin reagointi (PDCA) ovat osa normaalia, sujuvaa arkea. Kymenlaakson alueen laboratorioiden saattaminen pätevyysalueeseen alkaa vaiheittain vuonna 2019. Kliininen kemia ja näytteenottopalvelut HUSLABin laaja alueellinen mutta toisaalta keskitetty toiminta näkyy parhaiten juuri kliinisen kemian ja näytteenottopalveluiden toiminnassa. Uudenmaan alueen kuntien laboratoriopalveluita on vuosien saatossa vähitellen liitetty osaksi HUSLABin toimintaa. Vuonna 2010 Järvenpään ja Nurmijärven kunnat siirsivät laboratoriotoimintonsa HUSLABille. Mäntsälä ja Pornainen (Mustijoen perusturva) liittyivät v. 2011 ja Porvoo v. 2015. Carean laboratorion liikkeenluovutuksen myötä v.
3 2017 alusta Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueen kaikkien kuntien näytteenottopalvelut on tuotettu HUSLABista. HUSLAB otti käyttöön nettiajanvarauksen kaikissa toimipisteissä v. 2010. Näytteenottopisteiden määrä on kasvanut aina 90:een, toimipisteiden aukioloaikoja on laajennettu ja tutkimusvalikoimaa lisätty (esim. spirometriat ja Holter-tutkimukset). Näytteenottopisteitä on perustettu myös ostoskeskusten yhteyteen, esim. Kamppiin, Myyrmanniin ja Isoon Omenaan. Liikkuvan (koti- ja laitos) näytteenoton toimita on laajentunut Helsingin lisäksi Espooseen, Länsi-Uudellemaalle ja Vantaalle. Laadukas näytteenottotoiminta on laadukkaan analytiikan perusedellytys. Tutkimusten perusteella tiedetään, että esimerkiksi laskimoverinäytteen laatu on paras silloin, kun sen ottaa erityisesti asiaan koulutettu laboratorion työntekijä. Kliinisen kemian analytiikka on keskitetty sairaaloissa 24/7 toimiviin laboratorioihin ja verikeskuksiin: Meilahteen, Töölöön, Malmille, Jorviin, Peijakseen, Hyvinkäälle, Porvooseen, Lohjalle, Tammisaareen, Kotkaan ja Kouvolaan. Laitekannan harmonisoinnilla saavutetaan monia etuja: toimintaohjeistus, tulostaso, vaadittava osaaminen ovat samankaltaiset koko toiminta-alueella, mikä mahdollistaa potilaan turvallisen hoidon ja joustavan toiminnan mm. ongelma- ja ruuhkatilanteissa. HUSLAB-talon kliinisen kemian automaatiolaboratorio on Euroopankin mittakaavassa suuri, pitkälle automatisoitu 24/7 toimiva laboratorio. Automaatiolaboratorio muutti lopullisesti, päivystystoimintoineen Meilahden tornin vierestä entisestä ns. laboratoriosiivestä HUSLAB taloon huhtikuussa 2017. Myös kliinisen kemian erityisanalytiikka on keskitetty HUSLAB-taloon. Laboratoriolääketieteen kehitys on näkynyt uusina menetelminä, mm. massaspektrometrian sovelluksina lääkeaineanalytiikassa, endokriinisten sairauksien diagnostiikassa ja hematologiassa. Patologia HUSLAB patologia toiminta on yllämainitun ajanjakson aikana keskittynyt Meilahteen, Jorviin ja Hyvinkäälle. Meilahdessa yliopiston vuokratiloissa Haartmaninkatu 3:ssa toimii alueen isoin patologian laboratorio, ja pienempi elinsiirto- ja hematopatologian laboratorio on uudessa HUSLAB talossa. Jorvin ja Hyvinkään laboratoriot toimivat vastaavissa sairaaloiden tiloissa. Vuonna 2010 Peijaksen patologian laboratorio lopetettiin, ja toiminnot siirrettiin Meilahden ja Hyvinkään patologialle. Kätilöopiston sairaan patologian laboratorio fuusioitiin Meilahden patologiaan vuonna 2011. v. 2018 alusta Kymenlaakson patologia on ollut samassa Linjassa. Patologian linjalla tutkitaan nykyisin noin 80 000 histologista ja yli 100 000 sytologista näytettä. Patologian Top 10 tutkimusten kärjessä on kautta vuosien ollut Ts-PAD-IH eli kudosnäytteiden immunohistokemiallinen tutkimus. Sen määrä on jatkuvassa nousussa, mikä selittyy diagnostiikan tarkennuksella, väestön vanhenemisen seurauksena lisääntyneillä syöpätapausten määrällä ja uusilla etenkin kasvaintauteihin kohdennetuilla täsmälääkehoidoilla. Sytologisten näytteiden määrä on viime vuosina vähentynyt, kun taas histologisten näytteiden määrä on lisääntynyt. Erityisesti suurten leikkauspreparaattien määrä on ollut kasvussa. Kaikkien HUSLABin toiminta-alueen kuntien joukkopapaseulontanäytteet tutkitaan Patologialla. Näitä on vuosittain yli 60 000 kpl. Patologien rooli kliinis-patologisissa tapausmeetingeissä on näinä vuosina korostunut. Patologialta osallistutaan viikoittain keskimäärin noin 25 moniammatilliseen meetinkiin. Yhteistyö genetiikan laboratorion kanssa on tiivistä, sillä yhä useammasta kasvainnäytteestä edellytetään molekyyligeneettisiä tutkimuksia, sisältäen sekä prognostisia että prediktiivisiä markkereita.
4 Obduktiot on keskitetty Meilahden ja Jorvin laboratorioiden yhteyteen, ja niiden osalta toiminta on siis lopetettu v. 2010-2018 välillä Lohjalta, Hyvinkäältä, Porvoosta sekä Kotkasta ja Kouvolasta. Patologian erikoislääkäreiden ikääntyminen, eläköityminen ja osin myös muualle siirtyminen on näkynyt patologipulana. Samanaikaisesti 2010-luvun alkupuoliskoa kuvasi puute erikoistuvista lääkäreistä. Niukimmillaan erikoistuvia on ollut vain 2 kpl. V. 2015 jälkeen tilanne on kuitenkin korjautunut hyvin. Nykyiset 10 erikoistuvan lääkärin ja yhden erikoistuvan hammaslääkärin (suupatologia) vakanssit ovat jatkuvasti täytettyinä, mutta pisimpäänkin erikoistuneiden valmistumiseen menee noin parisen vuotta. Pula osaavista tekijöistä on helpottumassa vasta jonkun vuoden kuluttua. Kliininen mikrobiologia Kliininen mikrobiologia toimii elävien, nopeasti lisääntyvien mikro-organismien kanssa, jotka tuhoutuvat herkästi epäasianmukaisen käsittelyn/kuljetuksen vuoksi. Tutkimme ja osoitamme myös mikrobien osasia (ag), perimää (nukleiinihappoa), sekä mikrobien aikaansaamaa immuunivastetta (humoraalinen ja soluvälitteinen). Käytössämme on laaja valikoima menetelmiä: perinteiset viljely- ja antibioottiherkkyysmääritykset, antigeenin osoitus, vasta-ainemääritykset sekä nukleiinihappotekniikat ja sekvensointimenetelmät. Näiden lisäksi käytämme myös soluvälitteisen immuniteetin osoitusmenetelmiä. Vuosien 2010-2018 muutoksille on leimallista nukleiinihappodiagnostiikan ja niin vieri- kuin keskitetyn analytiikan ja automatisaation nopea kehittyminen ja käyttöönotto, joka on nopeuttanut potilasdiagnostiikkaa huomattavasti. Reaaliaikaiset, automatisoidut nukleiinihappomenetelmät mahdollistavat mm. nopean influenssadiagnostiikan, bakteerien tunnistuksessa on otettu käyttöön massaspektrometria (MALDI-TOF), joka on nopeuttanut diagnostiikkaa. Puoli- ja täysautomaattiset analysaattorikokonaisuudet ovat mahdollistaneet tutkimusten keskittämisen ja entistä suurempien näytemäärien nopean työstämisen kustannustehokkaasti. Koska vieritestien suorituskyky on parantunut, keskittämisen rinnalla on potilaan lähelle viety vierianalytiikkaa, jotta hoito ei viivästy. Lähestymme tavoitetta, jossa hoitavan lääkärin käytössä on parin tunnin sisällä näytteenotosta tieto infektion aiheuttajasta. Vuosien 2010-2018 aikana on parannettu valmiuttamme poikkeustilanteisiin ja varauduttu infektiouhkiin. SARSin, lintuinfluenssan ja MERSin lisäksi myös ebolatilannetta päästiin harjoittelemaan v. 2014. Toimintamme dynaamisuus ulottuu myös toimitiloihin; vuoden 2015 joulun tienoilla osa mikrobiologiasta muutti vastavalmistuneeseen HUSLAB-taloon ja vuonna 2017 saimme vihdoin samaan kiinteistökokonaisuuteen myös Biomedicumissa sijainneen liuoskeittiön, sekä Auroran sairaalassa toimineen mykobakteriologian laboratorion. Haartmaninkatu 3:ssa tiivistimme toimintamme neljän kerroksen hajasijoituksesta tiiviiseen kahteen kerrokseen. Vuoden 2018 alusta Kymenlaakson mikrobiologian laboratorio siirrettiin kuuluvaksi HUSLABin kliinisen mikrobiologian linjaan. Parantaaksemme palveluidemme saatavuutta olemme laajentaneet toimintaamme ja palvelemme arkisin aina klo 22 saakka. Osalle toimintaamme meillä on ollut käytössä 24/7 varallaolopäivystys, mutta parhaillaan selvitämme mahdollisuuksia parantaa yöaikaista palveluamme. Vuoden 2018 loppupuolella alkaa HPV-seulonnan omanäytteenottopilotti. Modernit menetelmät ja
5 täysautomatisaatio ovat mahdollistaneet myös sen, että HUSLAB siirtyy HPV-pohjaiseen kohdunkaulasyövän seulontaan v. 2019 alussa. Olemme jatkaneet tiivistä yhteistyötä alan tutkimuslaboratorioiden kanssa ja kehittäneet erityisesti nukleiinihappoperusteisia menetelmiä, mutta panostaneet myös uuden polven sekvensointimenetelmiin. Olemme olleet mukana kansallisessa toiminnassa tiiviissä yhteistyössä THL:n kanssa mm. kansallisen antibioottiresistenssitilanteen sekä tartuntatautien seurannassa. Vuonna 2017 osallistuimme Suomen WHO:lta pyytämään terveysturvallisuusjärjestelmän ulkoiseen kansainväliseen arviointiin. Arviointi oli poikkihallinnollinen ja THL koordinoi arviointia. HUSLABin kliininen mikrobiologia sai arvioinnissa täydet pisteet. Genetiikan linja HUSLAB Genetiikan linjan viimevuosien tärkeimmät muutokset ovat tapahtuneet vuoden 2018 alussa, jolloin toisaalta Kliinisen genetiikan yksikkö palasi kokonaisuudessaan genetiikan linjaan ja toisaalta aivan uusi yksikkö eli Genomiyksikkö aloitti toimintansa. Näin ollen HUSLAB Genetiikan linja koostuu nykyisin kolmesta yksiköstä: Genetiikan laboratoriosta, Kliinisen genetiikan yksiköstä ja Genomiyksiköstä. Genetiikan laboratorio ja Genomiyksikkö toimivat HUSLAB:n vuonna 2015 valmistuneessa uudisrakennuksessa. HUSLAB Genetiikan laboratorio on lääketieteellisen genetiikan asiantuntijayksikkö ja akkreditoitu genetiikan laboratoriodiagnostiikkapalveluidentarjoaja. Genetiikan laboratorio käsittelee ja tutkii vuosittain tuhansia potilasnäytteitä HYKS:n ja muiden sairaanhoitopiirien toimeksiannoista. Aiemmin erillisinä yksiköinään toimineista kolmesta laboratoriosta sulautui yksi toiminnallinen kokonaisuus v. 2011. Uusien menetelmien käyttöönotto, laboratoriotoimintojen ja tietojenkäsittelyn automaatio, sekä tiivis yhteistyö klinikka-asiakkaiden kanssa on vuosien aikana luonut hyvin toimivan geenidiagnostiikan yksikön Meilahden kampukselle. Potilaiden geenitestaus on lisääntynyt n. 10-15% vuosikasvulla 2010 luvulla. Geneettisen tiedon lisääntymisen ja uusien kromosomitason analytiikkamenetelmien ansiosta yhä useamman potilaan kohdalla voidaan päästä tarkkaan molekyyligeneettiseen diagnoosiin. Terveydenhuolto on nyt siirtymässä syvempään genomitiedon hyödyntämiseen ja hoitojen yksilöllistämiseen. Perinteisten diagnostisten geenitestien ja geenipaneelitutkimusten rinnalle on kasvamassa nopeasti tarve huomattavasti laajempien geenitutkimusten tekemiseen osana potilasdiagnostiikkaa, joka on lisännyt merkittävästi Kliinisen genetiikan yksikön konsultaatioiden tarvetta. HUSLAB on siirtymässä v. 2018 aikana ihmisen eksomin kattavaan sekvensointiin, mitä seuraa nopealla aikataululla ihmisen koko genomin sekvensointi rutiinitoimintana. Tätä varten HUS on investoinut suurtehosekvensaattoriin. Lähitulevaisuudessa klinikoilla on aiempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet hyödyntää genomitason tietoa hoitopäätöksissään. Kliinisen genetiikan yksikkö on ainoa julkisen terveydenhuollon perinnöllisyyslääketieteellisiä palveluja tarjoava taho HUS-alueella. Kliinisen genetiikan yksikön toiminta on diagnostista. Yksikön suurin potilasryhmä muodostuu edelleen perinnöllisen syöpäalttiuden suhteen arvioitavista potilaista. Oireyhtymäarvioon tulevat lapsipotilaat muodostavat seuraavaksi suurimman
6 potilasryhmän. Tämän lisäksi lähetteitä tulee lukuisilta muilta lääketieteen erikoisaloilta epäiltäessä harvinaista perinnöllistä sairautta. HUS-alueella perinnöllisyyslääketieteellisten palvelujen kysyntä on lisääntynyt vuodesta 2012 alkaen vuosittain 15-28 %. Suoritteiden määrä on Kliinisen genetiikan yksikössä lisääntynyt vuosittain 13-17 % edelliseen vuoteen nähden vuosina 2014 2017. Kaikkia palveluja tarvitsevia ei pystytä nykyisillä resursseilla hoitamaan, vaan odotusajat venyvät pitkiksi. Tarve kouluttaa uusia erikoislääkäreitä ja sairaalageneetikkoja on kasvanut. Genetiikan linjalle on saatu hyvin erikoistuvia lääkäreitä ja sairaalageneetikkoja. Kliininen farmakologia Kliininen farmakologia ja lääkehoito on pieni lääketieteellinen erikoisala, joka on saanut alkunsa Helsingissä ja Suomessa 1960-luvulla. Alusta lähtien alan keskeisiä painopisteitä ja piirteitä ovat olleet lääkehoitoon liittyvät kliinisfarmakologiset konsultaatiot, lääkkeiden sairaalalaboratoriossa tapahtuvat pitoisuusmääritykset, kliinisten lääketutkimusten asiantuntemus ja hyvin kiinteä yhteys yliopiston toimintoihin. Tarkastelujaksolle 2010-2018 ajoittuu useita muutoksia ja kehitystä, joilla on ollut vaikutuksia kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoisalan toimintaan. Eräs merkittävimmistä muutoksista liittyy erikoisalan virkoihin. Vuonna 2013 nimittäin Helsinkiin perustettiin HUSin potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti kokoaikainen erikoislääkärin virka (tiettävästi ensimmäinen Suomessa, mikäli Myrkytystietokeskuksen virkoja ei lasketa alan viroiksi). Virkaan valittiin Outi Lapatto-Reiniluoto, joka on myös sisätautien erikoislääkäri. Viran myötä alan toiminta on tehostunut ja laajentunut huomattavasti. Konsultaatiotoiminnan laatu on kehittynyt systemaattiseksi, puhelin-/paperikonsultaatiomuotoisena sitä on pystytty tarjoamaan virka-aikoina jatkuvasti läpi vuoden koko sairaanhoitopiirille, ja se toimii nyt juuri perustetun Lääkeinformaatiokeskus-nimikkeen alla. Kehityksen myötä konsultaatioiden kysyntä on jo nyt lisääntynyt noin kolminkertaiseksi verrattuna vuoden 2010 tilanteeseen. Samaan aikaan on aloitettu myös osastokonsultaatioita (Lasten ja nuorten sairaala) ja suunnitteilla on konsultaatiopoliklinikan perustaminen lähiaikoina (2019), joiden vuoksi tänä vuona on perustettu kansallinen erikoisalan oma potilaskertomusnäkymä. Viran ansiosta ala on pystynyt olemaan aktiivinen myös virtuaalisairaalahankkeessa, jossa se luotsaa Lääketalo.fi-sivustoa. Kliinisen farmakologian Lääkeinformaatiokeskus-tyyppisen toiminnan tarve tulee lähivuosina lisääntymään mm. maamme nykyisen hallituksen alulle panemien rationaalisen lääkehoidon kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden takia, liittyen kiinteästi tulevaan sote-järjestelmään. Rationaalisen lääkehoidon tavoitteiksi on määritelty vaikuttava, turvallinen, taloudellinen, yhdenvertainen ja kaiken kaikkiaan laadukas lääkehoito. Tavoitteet edellyttävät laadukasta lääkehuoltoa ja hallinnollista järjestelmää, mutta ennen kaikkea laatua lääkehoidon toteutuksessa ruohonjuuritasolla. Tämän vuoksi esillä on ollut suunnitelmia lääkeinformaatiosta ja rationaalisen lääkehoidon tukipalveluista (konsultaatiot, lääkehoidon ja lääkitysten arvioinnit) vastaavien yksiköiden perustamisesta jokaiseen yliopistolliseen saairaanhoitopiiriin, mutta myös tukitoiminnan jalkauttamisesta sairaanhoitoalueille. Näissä toiminnoissa tullaan tarvitsemaan lääketieteellistä näkemystä ja erikoisaloista juuri kliinisen farmakologian tulee olla tässä avainasemassa.
7 Toiminnan laajentumisen myötä haasteena on alan erikoislääkärikoulutuksen turvaaminen, jonka uhkana on mm. erikoistumisvirkojen niukkuus. Yliopiston säästöjen myötä menetimme vuoteen 2013 mennessä kaksi vanhaa yliopiston assistentuuria, jotka liitetyn sivuviran turvin olivat keskeisiä erikoistumisvakansseja, ja jäljelle jäi vain yksi varsinainen erikoistumisvirka. Toinen erikoislääkärikoulutukseen ja toimintaan vaikuttanut muutos oli, kun Myrkytystietokeskus siirtyi HUSLABista HUS-Akuuttiin vuonna 2015. Tämän johdosta erikoistuvien lääkärien mahdollisuus perehtyä myrkytyksiin on vaikeutunut ja toisaalta Myrkytystietokeskuksen mahdollisuus käyttää kliinisfarmakologista asiantuntemusta on heikentynyt. Laboratoriopalvelujen osalta suurin muutos on ollut siirtyminen HUSLABin uuteen toimitaloon, jonka seurauksena pääosassa HUSLABin lääkepitoisuusmäärityksiä on tapahtunut muutoksia. Lääketieteellisessä mielessä suurin kehitys on kuitenkin tapahtunut tutkimusvalikoiman laajentumisessa (lähinnä alihankintana tehtävien tutkimusten kirjo on moninkertaistunut) ja korkealaatuisten, kustannustehokkaiden nestekromatografis-massaspektrometristen (LC-MS-MS) pitoisuusmääritysmenetelmien tulo kliiniseen käyttöön. LC-MS-MS-menetelmiä käytetään nykyään immunosupressiolääkkeiden määrittämiseksi HUSLABissa, mikä on vähentänyt laboratorion riippuvuutta reagenssitoimittajista, parantanut tutkimusten laatua ja jopa vähentänyt niiden kustannuksia. Suuren resoluution massaspektrometriset menetelmät ovat myös mahdollistaneet ennennäkemättömän laajojen (nykyiset seulat kattavat > 250 huumetta, huumaavaa lääkeainetta tai muuntohuumetta) huumeseulojen laajamittaisen käyttöön ottamisen viimeisten 5 vuoden aikana. Tarkastelujakson aikana kliinisen farmakologian toimintaan on vakiintunut myös lääketieteellinen vastuu farmakogeneettisistä laboratoriotutkimuksista. Suuri kehitysharppaus näissä laboratoriotutkimuksissa ja niiden kliinisessä sovellettavuudessa kuitenkin tulee tapahtumaan vasta tulevan 10-vuotisjakson aikana, kun ennakoivat farmakogeneettiset tutkimukset laajenevat ja koko genomin kattavat laboratoriotutkimusmenetelmät sekä tarvittava bioinformatiikka vähitellen kehittyvät kliinisesti käyttökelpoiseen muotoon. Kaiken kaikkiaan myös tämä tutkimusvalikoiman laajentuminen tulee lisäämään edelleen kliinisen farmakologian asiantuntemuksen tarvetta HUSLABissa.