Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos
Somalinkielisten sijoittuminen pk-seudulle (kartta)
Venäjänkielisten sijoittuminen pk-seudulle (kartta)
Etnisten vähemmistöjen alueellisen keskittymisen selityksiä Assimilaatiomalli: keskittyminen välivaihe ennen vähemmistöjen sosioekonomista, kulttuurista ja alueellista sulautumista valtaväestöön Rakenteelliset syyt (sosioekonominen asema, ikärakenne jne.) Syrjintä ja rasismi Kulttuurierot ja sosiaaliset suhteet; maahanmuuttajien oma valinta
Tutkimus somalien ja venäläisten asumisesta pk-seudulla Tarkastelun kohteena asumistarpeet, - toiveet ja valinnat sekä näiden suhde alueelliseen sijoittumiseen Asumiskokemukset s u set Haastattelut 2007 2008: Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa asuvia somaleja (24) ja venäläisiä (26) Helsingin ja Vantaan asunto- ja sosiaaliviranomaisia sekä 3. sektorin toimijoita (18)
Rakenteelliset syyt Somalit Työttömyysaste 59 % (2005) Työlliset 13,1 % (44,7 %) Paljon lapsia ja nuoria Suurperheet melko yleisiä Yksinhuoltajia 46 % äideistä Venäläiset Työttömyysaste 34 % (2005) Työlliset 40,9 % Paljon työikäisiä Perhekoko vastaa kantaväestöä Omistusasunto: 1 % (58,9 %) Omistusasunto: 21 % Sos. vuokra: 85 % (19,99 %) Sos. vuokra: 58 %
Somalin- ja venäjänkielisten sekä kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien jakautuminen (%) ikäryhmittäin vuonna 2009 (Tilastokeskus/ Väestö tilastot 2010)
Somalit Asuminen kotimaassa: Asuminen Suomessa Pientaloasuminen. kanssakäyminen Yhteisöllinen kantaväestön kanssa elämäntapa, ja tiiviit laajat perhesuhteet. Yhteisöllinen asumiskulttuuri. Rasismi ja pelko Halu olla tekemisissä rasismin/syrjinnän kantaväestön kanssa. Kontakteja kuitenkin vaikea luoda individualistinen asumiskulttuuri kerrostaloissa. kohteeksi joutumisesta KULTTUURISET TEKIJÄT + RASISMIN PELKO = TOIVEENA MONIKULTTUURINEN ASUINALUE (turvallisuuden tunne, helpompi luoda sos. kontakteja ja ylläpitää yhteisöllistä elämäntapaa). KUITENKAAN EI KYSE ERISTÄYTYMIS PYRKIMYKSISTÄ Ei haluta muuttaa suomalaisalueelle, josta vähän tietoa Eniten tietoa ja kokemusta alueista, joilla asuu muita somaleja RASISMI JA SYRJINTÄ Kantaväestön reaktiot naapuruston etniseen moninaistumiseen avainasemassa. Ideaali sekoitus kantaväestöä ja etnisiä vähemmistöjä ei toteudu somalien näkökulmasta, jos kantaväestön toiveet alueen etnisestä koostumuksesta eroavat merkittävästi. Tuloksena saattaa olla liiallinen keskittyminen myös somalien näkökulmasta.
Venäläiset Kanssakäyminen muiden venäläistaustaisten kanssa Asuminen Suomessa: Asuminen kotimaassa: Kanssakäyminen Kerrostalossa, monilla kantaväestön kanssa kokemusta kommuunissa ja suurkaupungissa asumisesta HETEROLOKALISMI: Hyvät liikenneyhteydet ja nykyteknologia mahdollistavat vahvat yhteisöt ilman alueellista keskittymistä. Elävät yhteisöt, vahva identiteetti, tiiviit sukulaissuhteet Yhteydenpito: Internet, puhelin, järjestöt, kyläily (hyvät liikenneyhteydet pk. seudulla), vierailut Venäjälle Yhteisöllisyyden ja oman kulttuurin ylläpito ei vaadi läheisyyttä asuinaluetasolla. Ei välttämättä tarvetta sos. kontakteille naapurustossa asumisen yksityisyyttä ja anonymiteettia arvostetaan. Kanssakäyminen kantaväestön kanssa voi olla erittäin vähäistä.
Yhteenvetona Mahdollisuus sukulaisten ja oman yhteisön läheisyyteen tukee kotoutumista kaikki keskittyminen ei ole pahasta Kantaväestön reaktiot alueiden monietnistymiseen tärkeässä roolissa Maahanmuuttajataustaisten asumistoiveet ja tarpeet muuttuvat Suomessa asutun ajan myötä Toisen ja kolmannen polven sopeutuminen ja näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksistaan ratkaisevia päiväkotien ja koulujen tärkeä asema
KIITOS! Yhteydenotot: hanna.dhalmann@helsinki.fi