6.7.2015 POPELY/1821/2014 Ehdotus Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista Kuuleminen Ehdotuksesta Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ja ympäristöselostuksesta järjestettiin 1.10.2014 31.3.2015. Kuulemisasiakirjat olivat nähtävänä ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu), verkkopalvelussa osoitteessa http://www.ymparisto.fi/trhs/kalajoki sekä Kalajoen vesistöalueen kunnissa. Viralliset lausuntopyynnöt lähetettiin Alavieskan kunnalle, Alavieskan pohjoisrannan ja etelärannan järjestely-yhtiöille, Haapajärven kaupungille, Jokilaaksojen pelastuslaitokselle, Kainuun ELY-keskuksen patoviranomaiselle, Kalajoen kaupungille, Korpelan Voimalle, Nivalan kaupungille, Pohjois-Pohjanmaan liitolle, Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, Reisjärven kunnalle, Sievin kunnalle, Vattenfall Oy:lle ja Ylivieskan kaupungille. Kuulemisesta ilmoitettiin viidessä yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä ja aiheesta tiedotettiin laajalla mediajakelulla. Näiden lisäksi Ylivieskassa järjestettiin yleisötilaisuus. Nähtävillä olevassa asiakirjassa oli ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi sekä sen liitteet (1-10), joista liite 1 oli ympäristöselostus. Yleisöllä oli mahdollisuus esittää asiasta mielipiteensä joko lähettämällä postia ELY-keskukselle tai vastaamalla webropol-kyselyyn Internetissä. Sen lisäksi ELY-keskus lähetti yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa kyselyn merkittävän tulvariskialueen asukkaille, eli 1322 kotitalouteen, jossa kysyttiin mielipiteitä mm. tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteistä. Lausuntoja ja kannanottoja tuli ELY-keskukselle 12, webropol-kyselyyn vastasi 3 henkilöä ja lähetettyyn kyselyyn vastasi 548 henkilöä. Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmä on käsittelyt lausunnot sekä tehnyt niistä alla olevan yhteenvedon ja laatinut vastineen. Lausunnot ja vastineet on käsitelty tarkemmin liitteessä 1. YLEISESTI TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Yhteenveto lausunnoista Liikennevirasto toteaa, että tulvariskienhallintasuunnitelmat ovat raskaita ja osittain sekavia. Jokilaaksojen pelastuslaitos esittää, että toimenpidekategoriat tulvariskien vähentäminen ja valmiustoimet jaoteltaisiin eri luokkiin. Alavieskan kunta toivoo, että ELY-keskuksen rooli asiantuntijaorganisaationa tulvantorjunnan osalta turvataan myös jatkossa. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA
2/9 Hallintasuunnitelmapohjat on tehty koko valtakunnalle yhteiset, jotta olisi helpompi verrata eri suunnitelmia, mm. tämän takia suunnitelmat ovat raskaita. Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmässä on päätetty, että toimenpiteet jaotellaan viiteen kategoriaan eikä kolmeen, kuten tällä hetkellä on: 1) Tulvariskien vähentäminen 2) Valmiustoimet 3) Tulvasuojelu 4) Toiminta tulvatilanteessa 5) Jälkitoimenpiteet. ELY-keskus pyrkii toimimaan asiantuntijaorganisaationa tulvantorjunnan osalta resurssien puitteissa. TAVOITTEISTA Yhteenveto lausunnoista Pohjois-Pohjanmaan liitto haluaa tuoda esille, että tavoitteet eivät toteudu esitetyillä toimenpiteillä, joten lisäinvestointeja on tarpeen tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. MTK Keski-Pohjanmaa esittää, että tavoitteissa tulisi huomioida viljelysmaan suhteellinen osuus tulvariskialueella, koska tulvan nousu peltoalueelle johtaa maatalousvahinkojen lisäksi heikentyneeseen vesien tilaan. ELY-keskus pyrkii aktiivisesti edistämään tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteitä Maa- ja metsätalousministeriön myöntämän rahoituksen puitteissa. Maaja metsätalousministeriön ohjeen mukaan perusteena merkittäväksi tulvariskialueeksi nimeämisellä on ollut nimenomaan kiinteistölle aiheutuvat vahingot, eikä maatalousvahinkoja ole huomioitu lainkaan. Tämä peruste on ohjannut tulvariskien hallinnan suunnittelua. TOIMENPITEISTÄ Yhteenveto lausunnoista Maankäytön suunnittelu Maankäytöstä toivottiin, että rakentamista tulva-alttiille alueille ei kiellettäisi, vaan annettaisiin rajaehdot, joiden täyttyessä voisi paikalle rakentaa. Asukkaiden omatoiminen varautuminen Alavieskan kunta toivoo, että asukkaiden omatoimista varautumista tulee korostaa entisestään, koska sen merkitys harvinaisemmissa tulvatilanteissa tulee entistä tärkeämmäksi. Pelastustoimelle suunnatut toimenpiteet Jokilaaksojen pelastuslaitos toivoo, että kappaleessa 9.1.5 Tulvavahinkojen arviointi selitettäisiin alustava tulvavahinkojen arviointi. Pelastuslaitos toteaa, että
3/9 kappaleessa 9.1.8 Pelastustoimen suunnitelmat suunnitelmat eivät ole riittävä tavoitetila, vaan myös käytännöt pitää olla selvänä. Tulvatilanteen dokumentointi Kappaleeseen 9.1.11 pelastuslaitos ehdottaa, että kansalaisten tulvatilanteen dokumentointia varten otetaan käyttöön turvakanava.fi-palvelu, jonka Jokilaaksojen pelastuslaitos on kehittänyt. Säännöstelyjen toteuttaminen, yhteensovittaminen ja kehittäminen koko vesistöalueen näkökulmasta Useat tahot esittävät, että säännöstelyn merkitystä vähäteltiin työssä ja sen kriittistä tarkastelua toivottiin. Myös Kuonanjärven, Kotajärven, Nuottijärvien ja Reisjärven laskuojiin toivottiin säännöstelyrakenteita. Penkereiden rakentaminen MTK Keski-Pohjanmaa ehdottaa että penkereiden rakentaminen tulisi nostaa ensisijaiseksi toimenpiteeksi, koska maatalouteen kohdistuvassa tulvantorjunnassa penkereet ja veden hyvä virtaama ovat keskeisessä asemassa. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen mm. Pidisjärven pengerrysalueen avulla Kalajoen vesienhoitoryhmä esittää, että valuma-alueen vedenpidätyskykyä lisääviä toimia pitää tuoda vahvemmin esille. Nivalan kaupunki suhtautuu kielteisesti Pidisjärven pengeralueiden käyttöön tulvaaltaana, koska tulvavesien johtaminen ei ole taloudellinen tapa pienentää tulvimisesta aiheutuvia haittoja merkittävällä tulvariskialueella. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet Nivalan kaupunki ehdottaa, että kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet voisivat toimia taloudellisempana (kuin Pidisjärven pengerrysalueiden käyttö) tulvasuojelukeinona yhteiskunnan perustoimintojen kannalta elintärkeille kohteille sekä toistuvasti tulvavaaran alle jääville yksittäisille rakennuksille. Muut toimenpiteet Kaksi tahoa esittää toimenpiteeksi Takkusaarta poistettavaksi Alavieskan keskustan edustalta, koska se kerää keväällä jäitä aiheuttaen jääpatoriskin. ELY-keskuksen vastine Tulviin varautumista on ohjeistettu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000). Päätöksen mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule osoittaa tulvavaara-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei
4/9 rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa (MRL 116 ). Lupakäytännössä käytetään periaatetta, jonka mukaan rakennuspaikka ei sovellu rakentamiseen, jos rakentamisalue tai tontti peittyy kokonaan melko harvinaisella (1/50 eli kerran 50 vuodessa tapahtuvalla) tulvalla. Rakennuspaikalta täytyy löytyä riittävän laaja suositellun alimman rakentamiskorkeuden ehdot täyttävä alue ja vakituiselle asunnolle tulee pystyä järjestämään myös kuivana pysyvä kulkuyhteys. Jos kyseessä on kaavaton ranta-alue, ennen rakennusluvan myöntämistä vaaditaan ELY-keskuksen poikkeamispäätös. Asukkaiden omatoiminen varautuminen on hallintasuunnitelman yksi tärkeimmistä toimenpiteistä ja siihen pyritään kohdistamaan työpanosta ensimmäisen suunnittelukauden aikana. Tulvariskien hallintasuunnitelmaa ei tarvitse täydentää kappaleiden 9.1.5 ja 9.1.8 osalta. Turvakanava.fi-palvelua pyritään tutkimaan ensimmäisen suunnittelukauden aikana (2016 2021). Pienien järvien tulvavarastointikapasiteetti ja niiden vaikutus tulviin on vähäinen. Sen sijaan säännöstelyn kehittäminen on yksi hallintasuunnitelman mukainen toimenpideehdotus, jota pyritään kehittämään ensimmäisen suunnittelukauden aikana. Penkereiden rakentaminen maatalouden suojeluun ei ole tämän suunnitelman tehtävä. Sen sijaan yleisesti ottaen suunnitelman tarkoitus on löytää ratkaisuja laajemmin miten tulvia saataisiin pienemmäksi. Pidisjärven pengerrysalueen käyttö toimenpide-ehdotuksena oli, että pengerrysalueen käyttöä selvitetään tarkemmin kustannushyötyanalyyseineen. Muut valuma-alueen vedenpidätyskykyä lisäävät toimenpiteet on tuotu suunnitelmassa esiin siinä laajuudessa, kuin tulvaryhmässä nähtiin tarpeelliseksi. Kohdekohtaisten tulvasuojelurakenteiden rakentaminen on kiinteistönomistajan vastuulla ja ne voivat tulla yllättävän kalliiksi, mikäli kohteita on useita ja laajalla alueella. Tulvariskien hallintasuunnitelman tarkoituksena oli löytää muita kuin rakenteellisia toimenpiteitä tulvariskien vähentämiseen. Takkusaarten poisto on vesienhoidon suunnittelun kanssa ristiriitainen toimenpide, eikä sen poistolle nähdä tällä hetkellä perusteita. Alavieskassa on toteutettu tulvasuojeluhankkeen yhteydessä tehtyjä ruoppaustöitä ja niillä on pienennetty jääpatoriskiä alueella. Muuta MTK Keski-Pohjanmaa tuo esiin, että vahinkoarviot maatalouden osalta on tehty huomattavasti alakanttiin. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan perusteena merkittäväksi tulvariskialueeksi nimeämisellä on ollut nimenomaan kiinteistölle aiheutuvat vahingot, eikä maatalousvahinkoja ole huomioitu lainkaan. Tämä peruste on ohjannut tulvariskien hallinnan suunnittelua. Näinpä vahinkoarviossa on ainoastaan
5/9 rakennuksille aiheutuvat vahingot (rakenne, irtaimisto, puhdistus), eikä toiminnan keskeytymisestä, sadon menetyksestä tms. aiheutuvia vahinkoja ole mukana. SYKE on kehittämässä paikkatietopohjaista arviointimenetelmää maatalousvahinkojen osalta, jota voidaan hyödyntää ensimmäisen suunnittelukauden aikana toimenpiteiden kustannushyötyanalyysissä. Ympäristöselostuksesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö lausuu ympäristöselostuksesta, että laatimistapaa olisi voinut valottaa enemmän, oliko vuorovaikutuksen luonne arvioinnissa koordinoitua? Arvioinnin tavoitteet konkretisoituvat joka tapauksessa riittävällä tavalla. Jatkotyössä tulisi panostaa edelleen hyvään vuorovaikutukseen, jolla on mahdollisuus välittää arvioinnin näkökohtia suunnitelman toteuttajalle. Vaikutusten seurannalle laadittu ympäristöselostus tarjoaa hyvän lähtökohdan. Vaikutusten seurannan avulla voidaan analysoida arvioinnin onnistumista ja saada tietoa tulevia suunnitelmia ja arviointeja varten. Ympäristöselostus laadittiin VNA 347/2005 4 :n sisältövaatimuksen mukaan. Tarkoituksena on jatkossakin panostaa vuorovaikutukseen ja seurantaan. KYSELYN TULOKSIA TOIMENPITEIDEN OSALTA Yhteenveto lausunnoista Kyselyssä pyydettiin vastaajia valitsemaan kolme tärkeintä tulviin varautumisen keinoa. Yli puolet vastaajista piti tulvapenkereiden kunnossapitoa ja uusien rakentamista sekä vesistön säännöstelyä tärkeimpinä toimenpiteinä. Kolmannes vastaajista valitsi valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisäämien tai pengerrysalueiden käytön tulvavesien tilapäiseen varastointiin tärkeimpien toimien joukkoon. Noin viidesosan vastaajista mukaan kiinteistön omistajien omatoiminen varautuminen tai asukkaiden tulvatietoisuuden lisääminen ovat tärkeimpien toimien joukossa. Vajaa puolet on sitä mieltä, että tulvariskiä voitaisiin vähentää uuden penkereen avulla. Avoimissa vastauksissa esitettiin lisäksi toimenpiteinä jokiuoman tai laskuojien ruoppaamista, penkereiden rakentamista, jään sahausta, jääpatojen purkamista ja ojitusten vähentämistä sekä ennakoivaa vesistön säännöstelyä. Sen lisäksi mainintoja sai rantojen kunnossapito. Tulvapenkereiden kunnossapito on pengerrysyhtiöiden vastuulla. On esitetty että penkereet siirretään patoturvallisuus lain mukaisen valvonnan piiriin. Vesistön säännöstelyn kehittämistä tehdään jatkuvasti, koska viime vuodet ovat osoittaneet sen, että vanhat (käytännöt ja) luvat eivät välttämättä toimi nykyisissä
6/9 ilmasto-olosuhteissa. Tavoitteena on ensimmäisen suunnittelukauden aikana kehittää säännöstelyä. Kiinteistöjen omistajien tietoisuutta omatoimisesta varautumisesta pyritään edistämään ensimmäisen suunnittelukauden aikana. Tietoisuuden lisääminen aloitettiin kyselyn ja kotiin jaettavien tulvaturvallisuusoppaiden myötä. Ajankohtaista tulvatietoisuutta pyritään lisäämään myös ensimmäisen suunnittelukauden aikana esimerkiksi sosiaalisen median avulla tai tekstiviestivaroitussysteemin kehittämisellä. Joen tai laskuojien ruoppaaminen voi olla vesienhoitosuunnitelman vastainen toimenpide, joten toimenpide pitää tarkastella kohde kerrallaan. Penkereiden rakentamisia täytyy myös tarkastella alue kerrallaan, kunhan ensin selvitetään onko vettä mahdollista pidättää ylempänä (esim. Pidisjärven pengerrysalueen käyttö). Jäätä sahataan tulvasuojelutoimenpiteenä aina kun tarvetta on ja jääpatojen muodostumista pyritään ehkäisemään.
Liite 1 Taho Lausunto Alavieskan kunta Jokilaaksojen pelastuslaitos Kalajoen kaupunki Nivalan kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, luonnonsuojeluyksikkö Asukkaiden omatoiminen varautuminen tulee entistä tärkeämmäksi harvinaisemmissa tulvatilanteissa ja sitä tulee korostaa. Pidetään tärkeänä, että Elykeskuksen asiantuntijaorganisaatio tulvantorjunnan osalta voitaisiin turvata myös tulevina vuosina. Keskuksen rooli on koettu tärkeäksi ennakoivassa tulvantorjunnassa, sekä kokonaiskuvan luomisessa ja suoritettavissa toimenpiteissä tulvatilanteissa. Toimenpidetasolla tulvariskien vähentäminen ja valmiustoimet jaotellaan eri luokkiin. Kappaleeseen 9.1.5 tarkennettaan mitä tarkoittaa "alustava tulvavahinkojen arviointi". Pelastustoimen suunnitelmat eivät ole riittävä toimenpide/tavoitetila, vaan myös käytännöt pitää olla selvänä. Halutaan tuoda ilmi, että Jokilaaksojen pelastuslaitos on kehittänyt turvakanava.fi -palvelun, joka voisi toimia vahingonkärsijöiden dokumentointialustana. Lisätietoa toiminnallisuudesta annetaan. Kalajoen kaupungilla ei ole huomauttamista Pidisjärven käyttöön tulva-altaana Nivalan kaupunginhallitus suhtautuu kielteisesti, koska se voi aiheuttaa kylvötöiden aloittamisen viivästymisen ja se aiheuttaa haittaa ojitusten kunnossapidolle. Toimenpide vaatii tarkempia selvityksiä ja laskelmia. Tulvavesien johtaminen ei ole taloudellinen tapa pienentää tulvimisesta aiheutuvia haittoja merkittävällä tulvariskialueella. Erityisesti yhteiskunnan perustoimintojen kannalta elintärkeiden kohteiden sekä toistuvasti tulvavaaran alle jäävien yksittäisten rakennusten suojaaminen harvinaisilta tulvilta tulisi toteuttaa kohdekohtaisten tulvasuojelurakenteiden avulla. Ympäristöselostuksen laatimistapaa olisi voinut valottaa enemmän, oliko vuorovaikutuksen luonne arvioinnissa koordinoitua? Arvioinnin tavoitteet konkretisoituvat joka tapauksessa riittävällä tavalla. Vaikutusarvioinnilla on pystytty osoittamaan ne tekijät ja menettelytavat, joilla suunnitelman tavoitteisiin on mahdollista päästä. Jatkotyössä tulisi panostaa edelleen hyvään vuorovaikutukseen, jolla on mahdollisuus välittää arvioinnin näkökohtia suunnitelman toteuttajalle. mahdollisuus välittää arvioinnin näkökohtia suunnitelman toteuttajalle. Vaikutusten seurannalle laadittu ympäristöselostus tarjoaa hyvän lähtökohdan. Vaikutusten seurannan avulla voidaan analysoida arvioinnin onnistumista ja saada tietoa tulevia suunnitelmia ja arviointeja varten. Asukkaiden omatoiminen varautuminen on hallintasuunnitelman yksi tärkeimmistä toimenpiteistä ja siihen pyritään kohdistamaan työpanosta ensimmäisen suunnittelukauden aikana. ELY-keskus pykii toimimaan asiantuntijaorganisaationa tulvantorjunnan osalta resurssien puitteissa. Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmässä on päätetty, että toimenpiteet jaotellaan viiteen kategoriaan eikä kolmeen, kun tällä hetkellä on:1) Tulvariskien vähentäminen 2) Valmiustoimet 3) Tulvasuojelu 4) Toiminta tulvatilanteessa 5) Jälkitoimenpiteet. Kappaletta 9.1.5 ei tällä tasolla tarvitse täsmentää. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa oletetaan että Pelastustoimen käytännöt vastaavat pelastustoimen suunnitelmia. Turvakanava.fi-palvelua pyritään tutkimaan ensimmäisen suunnittelukauden aikana (2016 2021). Toimenpide-ehdotuksena on nimenomaan pengerrysalueen käytön tarkempi selvittäminen kustannushyötyanalyyseineen. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet voivat tulla yllättävänkin kalliiksi, mikäli kohteita on useita ja laajalla alueella, eivätkä ne siten ole välttämättä taloudellisesti kannattavia. Ympäristöselostus laadittiin vna 347/2005 4 sisältövaatimuksen mukaan. Tarkoituksena on jatkossakin panostaa vuorovaikutukseen ja seurantaan. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA
8/9 Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoitteet eivät toteudu hallintasuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä, joten lisäinvestointeja on tarpeen tehdä tavoitteden saavuttamiseksi. ELY-keskus pyrkii aktiivisesti edistämään tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteitä Maa- ja metsätalousministeriön myöntävän rahoituksen puitteissa. Taho Kannanotto Kalajoen vesienhoitoryhmä Pienimuotoisia valuma-alueen vedenpidätyskykyä lisääviä toimia pitäisi tuoda vahvemmin esiin myös tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Valuma-alueen vedenpidätyskykyä lisäävät toimenpiteet on tuotu esiin suunnitelmassa siinä laajudessa, kuin tulvaryhmässä nähtiin tarpeelliseksi. Liikennevirasto MTK Keski-Pohjanmaa Yksityiset tahot (5) Yleisesti Suomen alueelle laaditut tulvariskien hallintaohjelmat ovat rakenteeltaan raskaita ja osittain jopa sekavia. Toimenpiteitä ei ole välttämättä kuvattu selkeästi, mutta suunnitelmien laatimisprosessi sekä toimenpiteiden valitsemisen prosessi on kuvattu sitäkin kattavammin. Vahinkoarviot suunnitelmaehdotuksessa on aliarvioitu maatalouden osalta, maatalousvahinkoa aiheutuisi myös mm. karjan ja irtaimiston evakuoimisesta tulvan alta, kotieläinten hoidon erityisjärjestelyistä, maataloustuotteiden keräilyn häiriintymisestä tai keskeytymisestä, viljelysmaan ravinteiden huuhtoutumisesta, infran tuhoutumisesta ja rikkakasvien sekä kasvintuhoojien leviämisestä. Tällöin jo melko yleisen tulvat vahingot voivat noustaa miljooniin euroihin. Tavoitteissa tulisi huomioida viljelysmaan suhteellinen osuus tulvariskialueella, koska tulvan nousu peltoalueelle johtaa maatalousvahinkojen lisäksi heikentyneeseen vesien tilaan. Toimenpiteissä penkereiden rakentaminen tulisi nostaa ensisijaiseksi toimenpiteeksi, koska maatalouteen kohdistuvassa tulvantorjunnassa penkereet ja veden hyvä virtaama ovat keskeisessä asemassa. Toimenpiteissä: Säännöstelyn kriittinen tarkastelu, mm. Hinkuan vuorokausisäännöstelyä. Säännöstelyn merkitystä vähäteltiin. Altaisiin tulisi jättää joustovara, joka käytetään vasta sitten kun joutuisi ohiujuoksuttamaan. Erityisesti Hautaperän tekoaltaan annetaan täyttyä heti sateen tullessa, eikä hyödynnetä tulvien torjunnassa tai edes sähköntuotannossa. Kuonanjärven, Kotajärven, Nuottijärven ja Reisjärven laskuojat pitäisi varustaa säädettävillä patoluukuilla ylimääräisten tulvavesien varastoimiseksi Kuonanjoesta pitäisi tehkä vesiyhteys suoraan Savilahteen, tällöin vesi lahdessa puhdistuisi ja järvi palautuisi kala-altaaksi Hallintasuunnitelmapohjat on tehty koko valtakunnalle yhteiset, jotta olisi helpompi verrata eri suunnitelmia, mm. tämän takia suunnitelmat ovat raskaita. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan perusteena merkittäväksi tulvariskialueeksi nimeämisellä on ollut nimenomaan kiinteistölle aiheutuvat vahingot, eikä maatalousvahinkoja ole huomioitu lainkaan. Tämä peruste on ohjannut tulvariskien hallinnan suunnittelua. Näinpä vahinkoarviossa on ainoastaan rakennuksille aiheutuvat vahingot (rakenne, irtaimisto, puhdistus), eikä toiminnan keskeytymisestä, sadon menetyksestä tms. aiheutuvia vahinkoja ole mukana. SYKE on kehittämässä paikkatietopohjaista arviointimenetelmää maatalousvahinkojen osalta, jota voidaan hyödyntää ensimmäisen suunnittelukauden aikana toimenpiteiden kustannushyötyanalyysissä. Säännöstelyn kehittäminen on yksi hallintasuunnitelman mukainen toimenpideehdotus. Säännöstelyn kehittäminen on yksi hallintasuunnitelman mukainen toimenpideehdotus. Kuonan- ja Reisjärviä säännöstellään jo. Pienien järvien tulvavarastointikapasiteetti ja niiden vaikutus merkittävän tulvariskialueen tulviin on vähäinen. Toimenpide-ehdotus voidaan tarkastella vesienhoidon suunnittelun yhteydessä. Tällä ei nähdä tulvariskien hallinnan kannalta merkitystä.
9/9 2 tahoa esittää Takkusaaren poistettavaksi Alavieskan keskustan yläpuolelta Kalajoesta, koska saari kerää jäitä aiheuttaen jääpatoriskin. Uudisrakentamista tulva-alueille ei pitäisi kieltää, vaan asettaa ehdot, jotka täyttämällä voisi paikalle rakentaa. Alavieskassa toteutetun tulvasuojeluhankkeen yhteydessä tehdyillä ruoppaustöillä on pienennetty jääpatoriskiä alueella. Takkusaaren poisto on vesienhoidon suunnittelun kanssa ristiriitainen toimenpide, eikä sen poistolle nähdä tällä hetkellä perusteita. Tulviin varautumista on ohjeistettu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000). Päätöksen mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule osoittaa tulvavaaraalueille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa (MRL 116 ). Lupakäytännössä käytetään periaatetta, jonka mukaan rakennuspaikka ei sovellu rakentamiseen, jos rakentamisalue tai tontti peittyy kokonaan melko harvinaisella (1/50 eli kerran 50 vuodessa tapahtuvalla) tulvalla. Rakennuspaikalta täytyy löytyä riittävän laaja suositellun alimman rakentamiskorkeuden ehdot täyttävä alue ja vakituiselle asunnolle tulee pystyä järjestämään myös kuivana pysyvä kulkuyhteys. Jos kyseessä on kaavaton ranta-alue, ennen rakennusluvan myöntämistä vaaditaan ELY-keskuksen poikkeamispäätös.