Kuntien kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisselvityksen loppuraportti 6.10.2014

Seminaarinkatu 2 87100 KAJAANI 1(30) Kuntien kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisselvityksen loppuraportti 6.10.2014 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) 044 781 9310 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU 08 376 970

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 2(30) Sisällysluettelo: 1. Tausta... 4 2. Yhtiöittämisvelvoite... 4 2.1. Yhtiöittämismuodot... 5 3. Yleistä osakeyhtiön perustamisesta... 6 3.1. Osakepääoma... 6 3.1.1. Osake... 6 3.2. Omaisuuden siirto osakeyhtiöön... 7 3.2.1. Kauppa... 7 3.2.2. Apportti... 7 3.2.3. Liiketoimintasiirto... 8 3.2.4. Kiinteistöjen siirto... 8 3.3. Varainsiirto- ja muut verot... 8 4. Osakeyhtiönä toimiminen... 9 4.1. Hallinnon järjestäminen... 9 4.1.1. Eläketurvan järjestäminen kunnallisessa osakeyhtiössä... 10 4.2. Laina perustettavalle yhtiölle... 10 4.2.1. Pääomaehtoinen laina... 10 5. Siirrettävä omaisuus... 10 5.1. Kiinteän omaisuuden nykyarvon määritys... 10 5.1.1. Kiinteistöt... 11 5.1.2. Liittymissopimukset ja -maksut... 11 5.2. Siirrettävä omaisuus Hyrynsalmi... 12 5.2.1. Liittymismaksut... 12 5.2.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset... 12 5.2.3. Saadut energiatuet... 12 5.2.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto... 13 5.2.5. Tuleva lähiajan investointitarve... 13 5.3. Siirrettävä omaisuus Paltamo... 14 5.3.1. Liittymismaksut... 14 5.3.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset... 14 5.3.3. Saadut energiatuet... 14 5.3.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto... 15 5.3.5. Tuleva lähiajan investointitarve... 15 5.4. Siirrettävä omaisuus Puolanka... 16 5.4.1. Liittymismaksut... 16 5.4.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset... 16 5.4.3. Saadut energiatuet... 16 5.4.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto... 16 5.4.5. Tuleva lähiajan investointitarve... 17 5.5. Siirrettävä omaisuus Ristijärvi... 18 5.5.1. Liittymismaksut... 18 5.5.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset... 18 5.5.3. Saadut energiatuet... 18 5.5.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto... 19 5.5.5. Tuleva lähiajan investointitarve... 19 5.6. Siirrettävä omaisuus Vaala... 20 5.6.1. Liittymismaksut... 20 5.6.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset... 20 5.6.3. Saadut energiatuet... 20 5.6.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto... 21 5.6.5. Tuleva lähiajan investointitarve... 21

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 3(30) 5.7. Kooste... 22 6. Nykyisen toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden vertailu... 22 6.1. Kaukolämpötariffit... 23 6.2. Kaukolämpötoiminnan tunnusluvut... 23 7. Yhteistoiminta... 23 7.1. Yhteistoiminnan alueita... 24 7.1.1. Biopolttoaineen hankinta... 24 7.1.2. Talous- ja hallinto... 25 7.1.3. Kaukolämpötariffit... 26 7.1.4. Tekninen osaaminen... 26 7.1.4.1. Tulevat investoinnit... 26 7.2. Yhteistoimintamalleja... 27 7.2.1. Henkilöstötarve... 27 7.2.2. Yhteinen kaukolämpöyhtiö... 28 7.2.3. Yhteinen palveluyhtiö... 28 7.3. Omistuksen hajauttaminen... 28 7.3.1. Osakeanti... 29 7.4. Muuta huomioitavaa... 30 Liitteet: Liite 1 Liitemuistio Suomen kuntaliiton yleiskirjeeseen 14/80/2007 Liitteet 2 Nykyarvolaskelmat

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 4(30) 1. TAUSTA Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Kainuun Etu Oy on pyytänyt tarjousta viiden Kainuun kunnan kuntalain edellyttämästä kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisvelvollisuuden selvittämisestä kuntien kaukolämpötoiminnan kehittämiseksi, tehostamiseksi sekä toteuttamiseksi. Asiantuntijatyön hankinnasta vastaa Kainuun Etu Oy:n hallinnoima Uusiutuva Energia hanke (UUSE-hanke). UUSEhankkeen tarkoitus on edistää monipuolisesti paikallisen uusiutuvan energian käyttöä sekä siihen liittyvää paikallista yritystoimintaa ja tuotteiden valmistusta. Hankkeen päärahoittajana on Kainuun Liitto. Tämä selvitys sisältää seuraavien Kainuun kuntien kaukolämpöliiketoimintojen yhtiöittämisselvityksen Hyrynsalmi (Vesi-Mega Oy) Paltamo Puolanka Ristijärvi Vaala 2. YHTIÖITTÄMISVELVOITE Kuntalakiin 365/1995 on tullut syksyllä 2013 (23.8.2013/626) uudet pykälät 2 a ja b koskien kunnan toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Lain pykälissä kerrotaan yhtiöittämisvelvollisuudesta ja sitä koskevat poikkeukset. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee kuntien nykyistä liikelaitos- että virastomuotoista toimintaa. Kaukolämpö kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa ja yhtiöittämisvelvoitteen katsotaan koskevan sitä. Yhtiöittämisvelvoitteen poikkeuksena sanotaan, että jos yksikön kokonaisliikevaihdosta vähintään 80 % muodostuu toimituksista hankintayksikölle, joihin niillä on sidossuhde ja muun muassa vuosittaiset tilinpäätökset yhdistellään hankintayksiköiden tilinpäätösten kanssa kirjanpitolain mukaisesti, voi kunta hoitaa toimintaa omana toimintanaan. Muussa tapauksessa kaukolämpötoiminta tulee yhtiöittää. Siirtymäsäännöksen mukaan yhtiöittämisen tulisi tapahtua vuoden 2014 loppuun mennessä. Lainsäädännön noudattamisesta ovat vastuussa kunnan toimielimet. Kilpailulain muutoksen (595/2013) perusteella Kilpailu- ja Kuluttajavirasto (KKV) valvoo kilpailuneutraliteetin, sisältäen yhtiöittämisvelvoitteen, toteutumista. Kilpailulain 30 c :ssä tarkoitetun kiellon, määräyksen tai velvoitteen tehosteeksi KKV voi asettaa uhkasakon. KKV:n mukaan yhtiöittämisen vaihtoehtona on markkinoilla toimimisen lopettaminen.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 5(30) 2.1. Yhtiöittämismuodot Kuntalain 2 a :n mukaan kunnan toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla on sen annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (=yhtiöittämisvelvollisuus). Suomessa kaukolämpöliiketoiminta on järjestetty pääsääntöisesti osakeyhtiömuodossa. Alalla toimii myös joitain osuuskuntia, mutta tiedossa ei ole yhdistys tai säätiö muodossa toimivia kaukolämpöyrityksiä. Osuuskunta on yhtiömuoto, jonka tarkoituksena on sen jäsenistön taloudenpidon tai elinkeinon tukeminen harjoittamalla taloudellista toimintaa siten, että osuuskunnan jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja ja jäsenen saama taloudellinen hyöty muodostuu edullisimmista palveluista. Osuuskunnan perustamissopimuksen tulee allekirjoittaa kaikki sen jäsenet. Merkintähinta voidaan osuuskunnassa maksaa myös apporttiomaisuudella. Osuuskunnan sääntely on 1.1.2014 tulleen uuden osuuskuntalain (421/2013) mukaisesti melko samanlaista kuin osakeyhtiössä. Kiinteän osuuspääoman sijaan se vaihtelee jäsenmäärän mukaan. Uudet jäsenet tulee erikseen hyväksyä ja heistä on pidettävä erillistä jäsenluetteloa. Osuuskunnan jäsenet käyttävät osuuskunnassa samankaltaista valtaa kuin osakeyhtiön osakkeen omistajat. Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen. Jäsenyys on henkilökohtainen eikä sitä voi luovuttaa toiselle, jollei säännöissä määrätä toisin. Osuuskunnissa tuli mahdolliseksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston perustaminen. Osuuskunnalla on edelleen oltava vararahasto, johon siirretään 5 % taseen mukaisesta ylijäämästä. Osuuskunnan varoja voidaan jakaa jäsenille ja heidän oikeudenomistajilleen vain lain sallimissa tilanteissa, ktn. ylijäämän jako, osuuden palautukset sekä varojenjako osuuskunnan purkautuessa ja yritysjärjestelyiden yhteydessä. Osuuskunta on mahdollista sulauttaa, jakaa, muuttaa osakeyhtiöksi ja asettaa selvitystilaan. Osakeyhtiö on Suomessa yleisin käytetty yritysmuoto. Osakkeenomistajat vastaavat yhtiön velvoitteista sijoittamallaan pääomapanoksella. Mahdollisen voitonjaon tulee aina perustua viimeksi päättyneen tilikauden vahvistettuun taseeseen. Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittämismuodoksi esitetään osakeyhtiötä, koska se ei vaadi jokaiselta jäseneltä (kaikilta kaukolämpöasiakkaalta) allekirjoitusta ja hyväksyntää perustamissopimukseen. Osakeyhtiön perustamissopimuksen allekirjoittavat osakkeenomistajat, eli kunnan puolesta allekirjoitusoikeuden omaava henkilö. Oikeus osallistua osuuskunnan-/ yhtiökokoukseen on vastaavasti myös pienempi osakeyhtiössä. Lunastuslauseke on olemassa kummassakin yhtiömuodossa.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 6(30) 3. YLEISTÄ OSAKEYHTIÖN PERUSTAMISESTA Uusi osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006. Lain myötä muuttui muun muassa osakeyhtiön perustaminen. Osakeyhtiön perustaminen vaatii nykyään kirjallisen perustamissopimuksen tekemisen (erillistä perustamiskokousta ei enää pidetä), jonka perustajat allekirjoittavat. Perustamissopimukseen otetaan tai siihen liitetään yhtiöjärjestys, jonka tarkoitus on säädellä yhtiön toimintaa. Yhtiöjärjestys voi uuden lain mukaan olla hyvin suppea (toiminimi, Suomessa sijaitseva kotipaikkakunta ja toimiala). Allekirjoittamalla perustamissopimuksen osakkeenomistajat merkitsevät perustamissopimuksessa ilmenevän määrän osakkeita. Merkintähinta merkitään osakepääomaan, ellei sitä ole määrätty perustamissopimuksessa/ yhtiöjärjestyksessä merkittäväksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osingonjako on mahdollista vain vapaan oman pääoman puitteissa. Osakepääoman maksamisen sijaan omistaja voi antaa tietyin edellytyksin kiinteän omaisuuden apporttina perustettavan yhtiön käyttöön. Perustamissopimuksessa tulee olla ehto, jonka mukaan osakkeenmerkitsijällä on oikeus tai velvollisuus maksaa merkintähinta apporttiomaisuutena. Osakepääoman tulee olla maksettu yhtiön tilille ennen yhtiön ilmoittamista kaupparekisteriin (tulee ilmoittaa kolmen kuukauden sisällä perustamissopimuksen allekirjoittamisesta). Rekisteröinnin jälkeen osakeyhtiö on syntynyt juridisesti. Kuntaliitto on laatinut liitemuistion 14/80/2007 osakeyhtiön perustamisesta ja yhtiöjärjestyksestä. Tässä muistiossa on tiivistettyä tietoa mm tilintarkastuksesta ja eläkevakuuttamisesta. Liitemuistio on esitetty liitteenä 1. 3.1. Osakepääoma Yksityisen osakeyhtiön (Oy) vähimmäisosakepääoma on 2.500 ja julkisen osakeyhtiön (Oyj) 80.000. Osakepääoma on pysyvä ja sen alentaminen on yleensä vaikea toteuttaa. Vapaasta omasta pääomasta varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille yhtiökokouksessa tehtävällä osakkeenomistajien enemmistöpäätöksellä. 3.1.1. Osake Uuden osakeyhtiölain mukaan maksettavaa osakepääomaa ei tarvitse jakaa useaan osakkeeseen, vaan yksikin osake riittää. Osakeyhtiön osake kuvaa omistusosuutta yhtiössä ja se on jälkimarkkinakelpoinen. Osake antaa omistajalleen oikeuden yhtiön päätöksentekoon yhtiökokouksessa ja se on osuus yhtiön

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 7(30) osakepääomasta. Osakkeita voi olla eri osakesarjoja, jotka tuottavat erilaiset oikeudet voitonjakoon tai päätöksentekoon. Osakkeenomistajista yhtiön on pidettävä osake- ja osakasluetteloa. 3.2. Omaisuuden siirto osakeyhtiöön Omaisuutta voidaan siirtää osakeyhtiöön kahdella tavalla; kaupalla tai apportilla 3.2.1. Kauppa Siirrettäessä omaisuutta osakeyhtiöön kaupalla, osakeyhtiö ostaa ja maksaa kauppahinnan ja omaisuus tulee osakeyhtiön taseeseen. Kauppahinta maksetaan rahassa, tai se voi jäädä kokonaan tai osittain velaksi. Ostosopimuksen ollessa kyseessä kunta myy omaisuuden osakeyhtiölle tiettyyn hintaan. Samalla kunta mahdollisesti myöntäisi osakeyhtiölle pitkäaikaisen lainan tämän omaisuuden hankintaan, josta osakeyhtiö maksaisi kunnalle pääomalyhennysten lisäksi vuotuista korkoa sopimuksen mukaan. 3.2.2. Apportti Apportti tarkoittaa muuna kuin rahasijoituksena yritykseen laitettua omaisuutta, jolla on taloudellista arvoa perustettavalle yhtiölle. Se voi olla omaisuutta tai liike. Apportista säädetään OYL 2 luvun 6 :ssä. Apportista tulee olla ehto yhtiön perustamissopimuksessa, jonka mukaan osakkeenmerkitsijällä on oikeus/ velvollisuus maksaa merkintähinta apporttiomaisuudella. Perustamissopimuksessa on oltava lisäksi selvitys apporttiomaisuudesta: - apporttiomaisuus on yksilöitävä/ oltava selvitys liikkeen taloudellisesta asemasta - ilmoittaa sillä suoritettava maksu - kerrottava omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat asiat ja noudatetut menetelmät Tilintarkastajan tulee antaa lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä ja siitä, onko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Lausunnon antajan tulee olla joko KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai vastaava yhteisö. Lausunnon antaminen perustuu OYL 2 luvun 8 :n 4 mom. tai 9 luvun 14 :n 4 mom. Mikäli apporttina käytetään kiinteistöä on siitä tehtävä luovutussopimus maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyssä muodossa. Perustettavassa yhtiössä apportti voidaan kirjata osakepääomaan omaisuuden arvoa vastaavalla tai pienemmällä määrällä tai se voidaan kirjata kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakepääoma (minimi 2.500 ) voidaan maksaa erikseen rahalla tai osa apporttiomaisuuden arvosta kirjataan osakepääomaksi.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 8(30) 3.2.3. Liiketoimintasiirto Liiketoimintasiirrosta säädetään elinkeinoverolain (EVL) 52 d :ssä. Säännöksen mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat, niihin kohdistuvat velat ja varaukset (apportti) toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle osakkeita vastaan. Liiketoimintakokonaisuus siirretään vastaanottavaan yhtiöön kirjanpitoarvostaan. Siirrettävien varojen kirjanpitoarvon on oltava suurempi kuin siirrettävien velkojen määrän. 3.2.4. Kiinteistöjen siirto Luovutettaessa/ myytäessä kiinteistö tulee siitä tehdä erillinen maakaaren mukainen kauppakirja johon sisällytetään kiinteistölle kuuluvat liittymät kuten vesi- ja sähköliittymät. Vuokrattaessa kiinteistöt pitkäaikaisilla sopimuksilla osakeyhtiölle, tulee sopia tarvittavien liittymien tai niiden maksujen siirtämisestä osakeyhtiölle. 3.3. Varainsiirto- ja muut verot Kaukolämmön tuotanto- ja jakelulaitteita on käytetty arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa, jolloin myytäessä ne, tulisi niihin lisätä arvonlisävero. Arvonlisävero tulisi maksaa koko myyntisummasta heti, riippumatta siitä milloin maksut kokonaisuudessaan saadaan. Arvonlisäverolakiin on tullut pakottavana säännöksenä 19 a, jossa säädetään liikkeen tai sen osan luovutuksesta. Liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa tavaroiden ja palveluiden luovutusta ei enää pidetä myyntinä, kun luovutuksen saaja jatkaa liiketoimintaa. Tällöin liiketoiminnan jatkajalle siirtyvät kaikki luovuttajan arvonlisäveroon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat siirrettyjä tavaroita ja palveluja. Kauppakirjasta tulee käydä ilmi, että kyseessä on liiketoiminnan luovutus. Arvonlisäverotukseen 1.1.2008 tulleen uuden kiinteistöinvestointia koskevan säännöksen mukaan kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistetaan vuosittain, jos vähennykseen oikeuttavan kiinteistön käyttö kasvaa tai vähenee tarkistuskauden (10 vuotta valmistumisesta laskettuna) aikana. Kiinteistöksi arvonlisäverotuksessa luetaan maa-alueet, rakennukset ja pysyvät rakennelmat sekä niiden osat (ei koneet ja laitteet). Kiinteistöinvestoinnin arvonlisäveron tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät liiketoimintasiirron yhteydessä ja luovuttajan on annettava siirrosta luovutuksensaajalle selvitys. Luovutettaessa omaisuus, omaisuuden vastaanottaja, eli osakeyhtiö joutuu maksamaan varainsiirtoveroa kiinteistön luovutuksesta. Alustavan tiedustelun mukaan kaukolämpöverkostoa ei pidetä varainsiirtoverotuksessa kiinteistönä, jolloin siitä ei tarvitsisi maksaa varainsiirtoveroa. Kuntien yhtiöittämisvelvoitteen alainen elinkeinotoiminnan yhtiöittäminen on Kuntalain

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 9(30) siirtymäsäännösten mukaisesti varainsiirtovero-vapaata vuoden 2014 loppuun asti, jos se toteutetaan apportti-luovutuksena (Kuntatalous 1/2014, s. 14) Kunnalle syntyvän kirjanpidollisen arvonmuutoksen tuomasta edusta, ja sen verotettavuudesta, sekä muistakin yllä esitetyistä verotiedoista kannattaa lisäksi pyytää kirjallista ohjausta veroviranomaiselta joka on maksutonta. 4. OSAKEYHTIÖNÄ TOIMIMINEN Kunnan kaukolämpötoiminta suositellaan siirrettäväksi osakeyhtiölle liiketoiminnan luovutuskauppana, jossa omaisuus siirretään apporttina perustettavalle osakeyhtiölle osakkeita vastaan ja samalla kaikki kaukolämpötoiminnan vastuut ja velvoitteet siirtyvät kunnalta lämpöyhtiölle, mukaan lukien kaukolämpöasiakkaat. Toiminnan siirtyessä kokonaan osakeyhtiölle tulee yrityksen tehdä ensimmäisenä oma kannattavuus- ja toimintaselvitys; miten yhtiön tulee jatkaa kunnalta siirtyvää kaukolämpötoimintaa, jotta se on osakeyhtiön toiminnan periaatteiden mukaista, eli kannattavaa. Yhtiön pitää käydä läpi siirtyneet kaukolämpölaitteet ja niiden kunto ja korjaus-/ uudistustarpeet. Samalla on hyvä päivittää/ tarkistaa kaikki kaukolämpötoiminnan perusteet, kuten liittymis- ja myyntiehdot, tariffit, palvelumaksuhinnastot jne. 4.1. Hallinnon järjestäminen Yhtiölle tulee valita toimitusjohtaja. Valittavan toimitusjohtajan kanssa tulisi laatia kirjallinen toimisopimus. Usein kunnan henkilöstöstä se, jonka vastuulla kaukolämpötoiminta on toimensa puolesta ollut (ktn. tekninen johtaja) toimii yhtiön toimitusjohtajana. Ensimmäisinä vuosina toimitusjohtajan tehtävää on huomattavasti enemmän kuin jatkossa, jotta kaukolämpöyhtiö saadaan toimimaan kunnolla ja kannattavasti. Yhtiön hallituksen tuleekin ohjeistaa valittavaa toimitusjohtajaa heti alkajaiseksi tekemään pidemmän tähtäimen toimintasuunnitelma sisältäen investointitarpeet ja selvittämään tarkoin kaukolämpötoiminnan taloudelliset perusteet. Pidemmän tähtäimen toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tulisi toimitusjohtajaa ohjeistaa päivittämään myös kaukolämpöliiketoiminnan perusteet, eli kaukolämpötariffit ja tarkistamaan asiakkaiden tilausvesivirrat vastaamaan nykytilannetta. Laskutus- ja kirjanpitopalvelut, sekä hoito-, huolto- ja päivystyspalvelut yhtiössä voidaan toteuttaa joko ostopalveluina kunnalta (tekniseltä toimelta), tai yksityiseltä taholta. Hoito- ja huoltopalveluiden tuottaminen itse on myös mahdollista, jolloin esim. osa kunnan kirjoilla nyt toimivista henkilöistä siirtyy osakeyhtiölle ns. vanhoina työntekijöinä ja osakeyhtiö myy tarvittaessa heidän palvelujaan kunnalle ktn. päivystys ja muut palvelut.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 10(30) 4.1.1. Eläketurvan järjestäminen kunnallisessa osakeyhtiössä Vuoden 2007 alusta alkaen kuntien tai kuntayhteisöjen määräysvallassa olevilla osakeyhtiöillä on ollut mahdollisuus valita joko KuEL-työeläkejärjestelmä tai TyEL-vakuutus. Tästä tulisi olla ohjeistus kunnan konserniohjeessa. Kuntaliitto ja KT suosittelevat, että työeläkevakuuttaminen järjestetään Kevassa (Kuntatyönantaja lehti 4/2013 sivu 20). 4.2. Laina perustettavalle yhtiölle Toiminnan aloittamiseksi suositellaan käyttölainan antamista yhtiölle. Summan tulisi vastata noin kolmen kuukauden kaukolämpötoiminnan menoja. 4.2.1. Pääomaehtoinen laina Käyttölainan sijaan on mahdollista antaa pääomaehtoista lainaa, joka vahvistaa yrityksen tasetta. Pääomaehtoisen lainan korko ja lyhennykset maksetaan vain, jos yrityksen tilinpäätöksessä syntyy jakokelpoisia voittovaroja. Yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa pääomaehtoinen laina on kaikkia muita velkoja/ lainoja huonommalla etuoikeudella. Pääomaehtoiselle lainalle ei saa antaa vakuutta. Pääomaehtoisen käyttölainan korkokulut eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen kirjanpidossa. 5. SIIRRETTÄVÄ OMAISUUS Kunnan kaukolämpöliiketoiminnan (lämpökeskukset, kaukolämpöverkostot, mittauskeskukset, sopimukset, velvoitteet ja asiakkaat) siirto osakeyhtiöön suositellaan tehtäväksi liiketoimintasiirtona vuoden 2014 loppuun mennessä. Tätä varten suoritetaan apporttiomaisuuden arvonmääritys. 5.1. Kiinteän omaisuuden nykyarvon määritys Omaisuuden arvioinnin tavoitteena on määrittää kaukolämmön tuotanto- ja jakelulaitteiden nykyarvo. Arviointimenetelmä ja arvioinnin perusteet ovat yleisesti käytettyjä nykyarvon määrittelyssä. Selvityksen lähtötiedot on saatu selvityksessä mukana olleilta kunnilta ja osakeyhtiöltä. Nykyarvon määrittelyssä lasketaan eri kokonaisuuksien nykyarvo tasapoistomenetelmällä. Investoinnille annetaan uushankintahinta/ investointihinta ja arvioidaan sen käyttöikä. Käyttöikä on ajanjakso, jonka aikana investointi menettää kokonaisarvonsa lineaarisesti. Lopullinen investoinnin nykyarvo lasketaan vähentämällä investointihinnasta käyttöiän mukainen arvon alenema. Investointien käytetyt poistoajat/ käyttöiät on esitetty laskelmissa. Lämmöntuotantolaitteilla ei tasapoistomenetelmää ole mahdollista soveltaa kaikilta osin, jolloin laitteelle/ lai-

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 11(30) tekokonaisuudelle on annettu uushankintahinta ja erillinen nykyarvo, joka perustuu kokemukseen ja tietoon lämmöntuotantolaitteista ja tämän päivän hinnoista/ hintatasosta. 5.1.1. Kiinteistöt Kiinteistöt (tontit), joilla lämpökeskukset sijaitsevat, voidaan joko luovuttaa osana omaisuutta tai ne voidaan halutessa vuokrata osakeyhtiölle (kiinteistöjä ei ole arvotettu eivätkä ne sisälly nykyarvolaskelmiin). Kiinteistöjen osalta suositellaan niiden vuokraamista osakeyhtiölle, jolloin kunta saa osakeyhtiöltä vuokratuloja ja osakeyhtiöllä ne pienentävät tulosta normaalina menona. 5.1.2. Liittymissopimukset ja -maksut Omaisuuden siirron yhteydessä kunta siirtää myös kaikki kaukolämpöasiakkaansa/ lämmöntoimitussopimukset yhtiölle ja luopuu näin kokonaan kaukolämpötoiminnasta. Asiakkailta kaukolämpöön liittymisen yhteydessä perityt liittymismaksut ovat joko palautuskelpoisia, jolloin ne siirtyvät perustettavalle yhtiölle vastuina tai palautuskelvottomia jolloin ne ovat aikoinaan vähentäneet kaukolämpöverkostoon tehtyä investointia. Nykyisen lain mukaan siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut tulee kirjata kirjanpitoon taseeseen kohtaan muut velat, muutoin ne on kirjattava kyseisen vuoden tuloksi ja siitä on perittävä arvonlisävero. Muutokset eri tase-erien kesken ovat mahdollisia, jolloin alustavan tiedon mukaan myös aikaisemmin tuloiksi kirjatut liittymismaksut voidaan kirjata nykyisen lain mukaisesti perustettavan yhtiön taseeseen pitkäaikaisiin velkoihin.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 12(30) 5.2. Siirrettävä omaisuus Hyrynsalmi Vesi-Mega Oy on vuonna 1983 toimintansa aloittanut Hyrynsalmen kunnan omistama yhtiö, joka harjoittaa kaukolämpötoimintaa Hyrynsalmen keskustaajamassa sekä Ukkohallassa. Lisäksi yhtiölle kuuluu kunnan vesi- ja jätevesiliiketoiminta. Yhtiöllä on neljä työntekijää. Vesi-Mega Oy:n kaukolämpöliiketoiminta omaisuudelle on laskettu nykyarvo. Laskelmat on esitetty eriteltyinä liitteissä 2. Siirrettävän kiinteän omaisuuden nykyarvojen yhteenveto on esitetty seuraavana: HYRYNSALMI UKKOHALLA Kaukolämpöverkosto 16264 ka-m 933 076 248 ka-m 26 821 Mittauskeskukset 162 kpl 36 663 5 kpl 6 556 Kaukolämmön tuotantolaitteet 1 199 700 57 000 Summa 2 169 438 90 377 5.2.1. Liittymismaksut Hyrynsalmella ja Ukkohallassa liittymismaksut ovat 1.4.2004 alkaen olleet siirto- ja palautuskelpoisia (kirjattu taseen vastattaviin). Sitä ennen solmitut ja maksetut liittymismaksut säilytettiin ennallaan. Kaukolämmön liittymismaksurahastoon Hyrynsalmella on kirjattu 1.238.916,15. Kaukolämmön palautettavia liittymismaksuja (liittymismaksuvelkaa) Hyrynsalmella ja Ukkohallassa on yhteensä 397.859,08. 5.2.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset Vesi-Mega Oy:llä on voimassa oleva polttoaineen toimitussopimus Vapo Oy:n kanssa. Sopimus on tehty aina vuodeksi kerrallaan. Biolämpökeskus sijaitsee kunnan omistamalla tontilla, josta on laadittu erillinen vuokrasopimus. Muita sitovia sopimuksia kaukolämpöliiketoiminnan suhteen ei ole. Sopimukset velvoitteineen ja vastuineen suositellaan siirrettäväksi mahdollisen kaukolämpöliiketoiminnan siirron yhteydessä kokonaisuudessaan siirron saavalle yhtiölle. Sopimusten siirtoon tarvitaan osapuolten hyväksyntä, joka suositellaan tehtäväksi kirjallisesti. 5.2.3. Saadut energiatuet Yhtiö ei ole saanut kaukolämpöverkoston tai lämpökeskuksen rakentamiseen energiatukea tai muita avustuksia.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 13(30) 5.2.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto Saadut kaukolämmön liittymismaksut huomioidaan omaisuuden arvoa pienentävänä tekijänä. Osakeyhtiölle siirrettävän kaukolämpö-omaisuuden arvo on esitetty seuraavassa taulukossa: SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN NYKYARVO Kiinteän omaisuuden nykyarvo 2 259 816 Siirrettävän omaisuuden nykyarvo yhteensä 2 259 816 ARVOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Palautettavat liittymismaksut yhteensä -397 859 Kaukolämmön liittymismaksurahasto 1 238 916 Arvoon vaikuttava tekijä 841 057 SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN ARVO 3 100 873 5.2.5. Tuleva lähiajan investointitarve Hyrynsalmen biolämpökeskuksen biokattila on valmistunut vuonna 2001 ja biolämpökeskuksen POR-kattila on uusittu vuonna 2013. Biolämpökeskusta on huollettu ja hoidettu hyvin, ja sille ei ole nähtävissä isompaa lähiajan saneeraustarvetta. Ukkohallassa lämpöenergiantuotannossa on POK-kontti. Alueelle on laadittu lämmöntuotantoselvitys syksyllä 2012, jonka perusteella alueelle olisi kannattavaa rakentaa oma pieni biolämpökeskus (silloinen tehoarvio 0,3 MW). Tämä investointi maksaisi noin 0,3 M + alv. Selvityksen laatimisen jälkeen alueen kaukolämmitykseen on tullut lisää asiakkaita. Hyrynsalmen kaukolämpöverkostosta noin 7,2 kilometriä on rakennettu vuosien 1983 1984 aikana. Kaukolämpöverkostojen laskennallinen käyttöikä on 30 vuotta. Todennäköistä on, että kaukolämpöverkoston huoltoon tulee lähivuosina kulumaan enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Samalla tulee varautua verkostojen uusimistarpeisiin. Kokonaan uuden verkoston rakentaminen (7,2 km) maksaisi noin 1,1 M + alv. Kiinteistöjen mittauskeskuksia ei Hyrynsalmella ole uusittu systemaattisesti vaan tarpeen mukaan. Mittauskeskusten arvioitu käyttöikä on 10 vuotta. Arviolta noin 120 kaukolämpöasiakkaan energiamittarit joudutaan uusimaan seuraavan viiden vuoden aikana (investointiarvio noin 0,08 M + alv). Mittareiden uusinnan yhteydessä suositellaan siirryttäväksi etäluettaviin mittareihin. Tällä mahdollistetaan reaaliaikainen laskutus ja kulutuksen seuranta. Samoin kulutuspisteissä mahdollisesti tapahtuvat häiriötilanteet ja poikkeamat ovat helposti havaittavissa.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 14(30) 5.3. Siirrettävä omaisuus Paltamo Paltamon kunnan siirrettävälle omaisuudelle on laskettu nykyarvo. Laskelmat on esitetty eriteltyinä liitteissä 2. Siirrettävän kiinteän omaisuuden nykyarvojen yhteenveto on esitetty seuraavana: PALTAMO Kaukolämpöverkosto 7518 ka-m 145 057 Mittauskeskukset 49 kpl 7 875 Summa 152 932 5.3.1. Liittymismaksut Paltamossa kaukolämmöstä on peritty liittyjiltä peruuttamaton liittymismaksu. Kaukolämpöasiakkailta perityt liittymismaksut ovat yhteensä 155.711,40. Kaukolämpötoiminnan alkaessa (1983 1985) ei kunnissa tarvinnut kirjata omia liittymismaksuja (66.044,03 ), joten niitä ei ole kirjattu kirjanpitoon. Perityt ja kirjatut liittymismaksut ovat yhteensä 89.667,37. 5.3.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset Paltamon kunnassa ei itse tuoteta kaukolämpöenergiaa, vaan se ostetaan ostosopimuksen mukaisesti Vapo Oy:ltä. Sopimus on voimassa 31.12.2015 saakka. Paltamon kunta on irtisanonut lämmöntoimitussopimuksen ja ilmoittanut lunastavansa lämmöntuotantolaitteet lunastussopimuksen mukaisesti vuoden 2015 loppuun. Solmitun sopimuksen mukaisesti Ostajan tulee hakea kirjallinen suostumus sopimuksen siirtämisestä Ostajan toiminnan mahdollisen yhtiöittämisen ja liittämisen (apportointi) yhteydessä toiseen yhtiöön sekä näiden jälkeisiin yhtiöoikeudellisiin järjestelyihin. Muita sitovia sopimuksia kaukolämpöliiketoiminnan suhteen ei ole. 5.3.3. Saadut energiatuet Paltamon kunnassa ei ole tietoa mahdollisesti saaduista avustuksista tai muusta tuesta kaukolämpöverkoston rakentamiseen.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 15(30) 5.3.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto Kaukolämpötoiminnan siirrettävän omaisuuden arvo on esitetty seuraavassa taulukossa: SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN NYKYARVO Kiinteän omaisuuden nykyarvo 152 932 Siirrettävän omaisuuden nykyarvo yhteensä 152 932 ARVOA PIENENTÄVÄT TEKIJÄT Liittymismaksuvelka 0 Arvoa pienentävät tekijät 0 SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN ARVO 152 932 5.3.5. Tuleva lähiajan investointitarve Paltamon kaukolämpöverkostosta noin 6,4 kilometriä on rakennettu vuosien 1983-1985 aikana. Todennäköistä on, että kaukolämpöverkoston huoltoon tulee lähivuosina kulumaan enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Samalla tulee varautua verkostojen uusimistarpeisiin. Kokonaan uuden verkoston rakentaminen (6,4 km) maksaisi noin 1,08 M + alv. Kiinteistöjen mittauskeskuksia ei Paltamossa ole uusittu systemaattisesti vaan tarpeen mukaan. Mittauskeskusten arvioitu käyttöikä on 10 vuotta. Arviolta noin 43 kaukolämpöasiakkaan energiamittarit joudutaan uusimaan seuraavan viiden vuoden aikana (investointiarvio noin 0,03 M ). Mittareiden uusinnan yhteydessä suositellaan siirryttäväksi etäluettaviin mittareihin. Tällä mahdollistetaan reaaliaikainen laskutus ja kulutuksen seuranta. Samoin kulutuspisteissä mahdollisesti tapahtuvat häiriötilanteet ja poikkeamat ovat helposti havaittavissa. Voimassa olevan lämmöntoimitussopimuksen lunastussopimuksen mukaan Paltamon biolämpökeskus lunastetaan lunastushetkellä lämpökeskuksen käyvästä arvosta. Lämpökeskuksen lunastushinnan lähtöhinta on 640.000 (2013), josta tehtävä vuosipoisto 80.000 / a pienentää vastaavasti lunastushintaa (peruskorjausinvestoinnit lisätään lunastushintaan sovitulla kaavalla). Kunta on ilmoittanut Vapo Oy:lle lunastavansa biolämpökeskuksen sopimuksen loppuessa 31.12.2015. Peruskuormakäytössä olevien kaukolämpökattiloiden käyttöikä on noin 15 vuotta. Lunastettavan lämpökeskuksen biokattila on otettu käyttöön vuonna 2000 ja se on laskennallisen käyttöikänsä päässä, mutta hyvässä kunnossa. Lunastuksen jälkeisen kesäseisokin aikaan tulee biokattilan kunto määritellä tarkasti tulevan investointitarpeen määrittelemiseksi.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 16(30) 5.4. Siirrettävä omaisuus Puolanka Puolangan siirrettävälle omaisuudelle on laskettu nykyarvo. Laskelmat on esitetty eriteltyinä liitteissä 2. Siirrettävän kiinteän omaisuuden nykyarvojen yhteenveto on esitetty seuraavana: PUOLANKA Kaukolämpöverkosto 11444 ka-m 334 820 Mittauskeskukset 107 kpl 24 150 Kaukolämmön tuotantolaitteet 1 071 533 Summa 1 430 503 5.4.1. Liittymismaksut Kaukolämpöasiakkaiden liittymismaksut ovat yhteensä 319.564,13. Liittymismaksuista osa on palautettavia ja osa on kirjattu tuloiksi. Palautettavia liittymismaksuja on yhteensä 54.721,72, joista taseen vastattavissa liittymismaksuvelkoihin on kirjattu 48.649,71. 5.4.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset Puolangan kunnalla on voimassa oleva polttoaineen toimitussopimus L&T Biowatti Oy:n kanssa. Sopimuksen mukainen ensimmäinen toimituskausi päättyi 31.10.2012 minkä jälkeiset toimituskaudet sopimuksen mukaan on solmittava hyvissä ajoin ja kuitenkin aina vähintään kuukausi ennen kulloinkin kyseessä olevan toimituskauden loppua päivittämällä sopimuksen liitteitä. Sopimuksen siirrosta tulee sopia kirjallisesti toisen osapuolen kanssa. Sopimuksen purkaminen on mahdollista välittömästi toisen osapuolen olennaisesti rikkoessa sopimusvelvoitteitaan. Muita sitovia sopimuksia kaukolämpöliiketoiminnan suhteen ei ole. Sopimus velvoitteineen ja vastuineen suositellaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan osakeyhtiölle. 5.4.3. Saadut energiatuet Puolangan kunnassa ei ole tietoa mahdollisesti saaduista avustuksista tai muusta tuesta kaukolämpöverkoston tai biolämpökeskuksen rakentamiseen. 5.4.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto Saadut kaukolämmön liittymismaksut, jotka ovat palautettavia huomioidaan omaisuuden arvoa pienentävinä tekijöinä. Kunnalta osakeyhtiölle siirrettävän omaisuuden arvo on esitetty seuraavassa taulukossa:

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 17(30) SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN NYKYARVO Kiinteän omaisuuden nykyarvo 1 430 503 Siirrettävän omaisuuden nykyarvo yhteensä 1 430 503 ARVOA PIENENTÄVÄT TEKIJÄT Liittymismaksuvelka 54 722 Arvoa pienentävät tekijät 54 722 SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN ARVO 1 375 781 5.4.5. Tuleva lähiajan investointitarve Peruskuormakäytössä olevien kaukolämpökattiloiden käyttöikä on noin 15 vuotta. Puolangan biokattila on valmistunut vuonna 2000 ja se on käyttöikänsä päässä. Biolämpökeskukselle on nähtävissä noin 0,93 M :n + alv investointi (biokattila, kuljettimet ja automaatio saneeraus) lähitulevaisuudessa. Investointiin on tällä hetkellä mahdollista saada ELY-keskuksen energiatukea noin 15 % verottomasta investointisummasta. Puolangan kaukolämpöverkostosta noin 8,0 kilometriä on rakennettu ennen vuotta 1990. Kaukolämpöverkostojen laskennallinen käyttöikä on 30 vuotta. Todennäköistä on, että kaukolämpöverkoston huoltoon tulee lähivuosina kulumaan enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Samalla tulee varautua verkostojen uusimistarpeisiin. Kokonaan uuden verkoston rakentaminen (8,0 km) maksaisi noin 1,26 M + alv. Kiinteistöjen mittauskeskuksia ei Puolangalla ole uusittu systemaattisesti vaan tarpeen mukaan. Mittauskeskusten arvioitu käyttöikä on 10 vuotta. Arviolta kaikkien (107 kpl) kaukolämpöasiakkaiden energiamittarit joudutaan uusimaan seuraavan viiden vuoden aikana (investointiarvio noin 0,07 M ). Mittarien uusinnan yhteydessä suositellaan siirryttäväksi etäluettaviin mittareihin. Tällä mahdollistetaan reaaliaikainen laskutus ja kulutuksen seuranta. Samoin kulutuspisteissä mahdollisesti tapahtuvat häiriötilanteet ja poikkeamat ovat helposti havaittavissa.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 18(30) 5.5. Siirrettävä omaisuus Ristijärvi Ristijärven kunnan siirrettävälle omaisuudelle on laskettu nykyarvo. Laskelmat on esitetty eriteltyinä liitteissä 2. Siirrettävän kiinteän omaisuuden nykyarvojen yhteenveto on esitetty seuraavana: RISTIJÄRVI Kaukolämpöverkosto 3400 ka-m 53 071 Mittauskeskukset 33 kpl 6 475 Kaukolämmön tuotantolaitteet 493 680 Summa 553 226 5.5.1. Liittymismaksut Ristijärvellä liittymismaksut ovat siirtokelpoisia, mutta eivät palautuskelpoisia, jolloin ne on kirjattu aina kyseisen vuoden tuloksi. Kaukolämpöasiakkaiden maksamat liittymismaksut ovat yhteensä 157.897,84. 5.5.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset Ristijärven kunnalla on lämpöenergian ostosopimus Adven Oy:n kanssa (ent. Fortum Energiaratkaisut Oy) kaukolämpöenergian tuottamisesta kunnan omistamalta laitokselta kunnan omistamaan kaukolämpöverkostoon. Ostosopimus on voimassa 31.7.2017 saakka. Ostosopimuksen perusteella on lisäksi solmittu erillinen vuokrasopimus kyseiselle ajanjaksolle lämpökeskustontista. Vuokrasopimuksen perusteella Adven Oy:lla on oikeus hakea maakaaren 14 luvun mukaista erityisen oikeuden kirjaamista, sekä oikeus siirtää vuokrasopimus kolmannelle vuokranantajaa kuulematta. Muita sitovia sopimuksia kaukolämpöliiketoiminnan suhteen kunnalla ei ole. Ostosopimus velvoitteineen ja vastuineen suositellaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan kaukolämpöyhtiölle. Sopimuksen mukaisesti siirto voidaan tehdä ainoastaan kummankin sopimusosapuolen kirjallisella suostumuksella. Vuokrasopimusta ei suositella siirrettäväksi (kunta pysyy edelleen maanomistajana ja oikeuden omistajana). Ostosopimuksen päättyessä solmitaan uusi vuokrasopimus kunnan ja kaukolämpöyhtiön kesken. 5.5.3. Saadut energiatuet Ristijärven kunta ei ole saanut avustuksia kaukolämpötoimintaan.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 19(30) 5.5.4. Siirrettävän omaisuuden yhteenveto Kunnalta osakeyhtiölle siirrettävän omaisuuden arvo on esitetty seuraavassa taulukossa: SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN NYKYARVO Kiinteän omaisuuden nykyarvo 553 226 Siirrettävän omaisuuden nykyarvo yhteensä 553 226 ARVOA PIENENTÄVÄT TEKIJÄT Liittymismaksuvelka 0 Arvoa pienentävät tekijät 0 SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN ARVO 553 226 5.5.5. Tuleva lähiajan investointitarve Ristijärven biolämpökeskus on rakennettu vuonna 1983 ja siellä oleva biokattila on otettu käyttöön vuonna 1998. Biolämpökeskus on pikaisen uusimisen tarpeessa. Biolämpökeskuksen uusiminen tulisi maksamaan noin 0,86 M + alv. Investointiin on tällä hetkellä mahdollista saada ELY-keskuksen energiatukea noin 15 % verottomasta investointisummasta. Ristijärven kaukolämpöverkostosta noin 2,75 kilometriä on rakennettu vuonna 1983. Kaukolämpöverkostojen laskennallinen käyttöikä on 30 vuotta. Todennäköistä on, että kaukolämpöverkoston huoltoon tulee lähivuosina kulumaan enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Samalla tulee varautua verkostojen uusimistarpeisiin. Kokonaan uuden verkoston rakentaminen (2,75 km) maksaisi noin 0,4 M + alv. Kiinteistöjen mittauskeskuksia ei Ristijärvellä ole uusittu systemaattisesti vaan tarpeen mukaan. Mittauskeskusten arvioitu käyttöikä on 10 vuotta. Arviolta noin 25 kaukolämpöasiakkaan energiamittarit joudutaan uusimaan seuraavan viiden vuoden aikana (investointiarvio noin 0,02 M + alv). Mittarien uusinnan yhteydessä suositellaan siirryttäväksi etäluettaviin mittareihin. Osassa uusituista energiamittareista on jo valmius etäluentaan, joka suositeltaisiin otettavaksi käyttöön. Tällä mahdollistetaan reaaliaikainen laskutus ja kulutuksen seuranta. Samoin kulutuspisteissä mahdollisesti tapahtuvat häiriötilanteet ja poikkeamat ovat helposti havaittavissa.

Hyrynsalmi Paltamo Puolanka Ristijärvi - Vaala 20(30) 5.6. Siirrettävä omaisuus Vaala Vaalan kaukolämpöliiketoiminnan siirrettävälle omaisuudelle on laskettu nykyarvo. Laskelmat on esitetty eriteltyinä liitteissä 2. Siirrettävän kiinteän omaisuuden nykyarvojen yhteenveto on esitetty seuraavana: VAALA Kaukolämpöverkosto 8374 ka-m 714 751 Mittauskeskukset 81 kpl 69 406 Kaukolämmön tuotantolaitteet 880 933 Summa 1 665 091 5.6.1. Liittymismaksut Kaukolämpöasiakkailta perityt liittymismaksut ovat yhteensä 313.401. Liittymismaksuista osa on palautettavia ja osa on kirjattu tuloiksi kulloisenkin käytännön mukaisesti. Taseen vastattavissa liittymismaksuvelkoihin summasta on kirjattu 25.704,20 (siirto- ja palautuskelpoisia maksuja joista ei ole peritty arvonlisäveroa) ja ei palautettavia liittymismaksuja on yhteensä 287.696,80. 5.6.2. Siirrettävät toimitus- yms sopimukset Vaalan kaukolämpö-liikelaitoksella on voimassa oleva polttoaineen toimitussopimus Vapo Oy:n kanssa. Sopimus on tehty vuodeksi kerrallaan ja nyt solmittava uusi sopimus tulee olemaan voimassa elokuun 2015 loppuun saakka. Muita sitovia sopimuksia kaukolämpöliiketoiminnan suhteen ei ole. Sopimus velvoitteineen ja vastuineen suositellaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan osakeyhtiölle. Sopimuksen siirto suositellaan kirjattavan valmiiksi nyt tehtävään sopimukseen. 5.6.3. Saadut energiatuet Vuonna 1998 Vaalan kunta on saanut KTM:ltä energia-avustusta nykyisen biolämpökeskuksen rakentamiseen. Muita avustuksia ei kaukolämpötoimintaan ole saatu. Vaalan kaukolämpö-liikelaitos on hakenut energiatukea Vaalaan syksyllä aloitettavan biolämpökeskuksen laajennukseen (rakennetaan nykyisen biolämpökeskuksen rinnalla uusi 1,5 MW:n biokattila oheislaitteineen). Energiatuki hakemukseen on kirjattu, että kaukolämpöliikelaitos voi siirtää saadun avustuksen perustettavan yhtiön nimiin. Tuen maksatusta ei tulla hakemaan ennen liiketoiminnan siirtoa yhtiölle. Omistaja- ja haltijatahon virallisesta vaihdoksesta tulee ilmoittaa viimeistään kahden kuukauden kuluessa tukiviranomaiselle.