Lääkärintyö perhekeskuksessa Palvelukuvaus 19.9.2018 Pirjo Pennanen, pj, EETH yl Vantaa
LÄÄKÄRINTYÖ PERHEKESKUKSESSA Palvelun sisältö ja palvelulupaus Perhekeskuksessa perusterveydenhuollon lääkäri toimii lääketieteellisenä asiantuntijana. - äitiys- ja lastenneuvolassa - koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa - Terveystarkastuksissa - konsultaatioissa - monialaisessa arviointityössä ja yhteisvastaanotoilla - kuntoutustyöryhmissä - yhteisöllisissä hyvinvointiryhmissä Työ vaatii pääsääntöisesti kokeneen yleislääkärin osaamista, mutta lisäksi tämän hetken yleiset ongelmat (erityisesti neuropsykiatriset ja mielenterveysongelmat) edellyttävät osassa kontakteja (n. 10-15%) erikoislääkärin osaamista. Erikoislääkäreitä toimiikin joidenkin kuntien ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa, jolloin konsultaatiot, arvioinnit ja monialainen yhteistyö sekä hoito toteutuvat varhaisessa vaiheessa. Keskeisiä erikoisaloja ovat lastentaudit, lastenneurologia, naistentaudit ja synnytykset, lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatria. Palvelulupaus: Lapset, nuoret ja perheet saavat oikea-aikaisesti, tarpeenmukaisesti jatkuvuuden huomioivaa lääketieteellistä konsultaatiota, tutkimuksia ja hoitoa. Monialaisessa yhteistyössä lääkäri tukee niin vanhemmuutta kuin lapsen terveyttä ja kehitystä. 2
Vaikuttavuus Perhekeskuksen lääkärintyön vaikuttavuus perustuu oikea-aikaiseen, riittävän varhaiseen ongelmien havaitsemiseen lapsen tai nuoren kasvussa ja kehityksessä, ja niihin puuttumiseen tarpeen mukaisesti, riittävällä osaamisella ja tilanteen vaatimalla tavoitteellisuudella, monialaisuudella ja yhteistyöllä. Esim. aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin on oltava sujuvat yhteydet ja pääsy matalalla kynnyksellä hoidamme usein oireilevia lapsia ja nuoria vanhempien ongelmien vuoksi. Universaalit palvelut takaavat kaikkien lasten ja nuorten laajat terveystarkastukset, joissa tavoitteena on systemaattisella seulonnalla havaita lapsen, nuoren, perheen ongelmat tai haasteet sellaisessa vaiheessa, joihin niihin voidaan puuttua muin kuin lääketieteellisin tai kevyemmin lääketieteellisin keinoin. Tarvittaessa lääkäri toimii niin horisontaalisessa kuin vertikaalisessa yhteistyössä jatkotutkimuksissa, hoidossa ja kuntoutuksessa. Primaaripreventiolla väestön terveys, elämänhallinta ja hyvinvointi kohenevat ja sairastavuus ja syrjäytyminen vähenevät, mikä tuottaa kustannussäästöjä ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Lievien ja yleisten terveysongelmien hoito on osa suurempien ongelmien ennaltaehkäisyä ja osa lasten, nuorten ja perheiden perusterveydenhuoltoa. Perhekeskuksessa tämä voidaan järjestää kootusti, kohdennetusti ja kustannusvaikuttavasti. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten kanssa on keskeistä, sillä niissä tapahtuu todellinen ennaltaehkäisevä työ lapsen ja nuoren arjessa. 3
Perhekeskuksen lääkärin keskeisiä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat - Varhaiskasvatus - Koulut ja oppilaitokset - Perheneuvola - Nuorten keskukset (mt- ja päihdepalvelut) - Seksuaaliterveyspalvelut - Kuntoutus - Sosiaalihuolto / lastensuojelu - Erikoissairaanhoito Sidosryhmät ja kumppanuudet, yhdyspinnat Yhteistyökumppaneita ovat kaikki perhekeskuksen monialaiset työntekijät, joiden osaaminen täydentää toisiaan. Perheillä on kuitenkin nimetty yhteyshenkilö ja hoidosta vastaava ammattihenkilö. Parhaimmillaan saumaton parityöskentely (esim. erikoislääkäri-erityiskoulutettu hoitaja) muodostaa vaikuttavimman ja perheille helposti saavutettavan, asiantuntevan palvelun ja tuen (esim. neuropsykiatrisesti oireilevat lapset). Lapset, nuoret ja perheet ovat toiminnan keskiössä ja osallistuvat kaikkeen heitä koskevaan toimintaan. 4
Muutoksen mahdollisuudet ja uhat Perhekeskuksen lääkärintyön kehittäminen sisältää mahdollisuuden vahvistaa lääketieteellistä osaamista peruspalveluissa. Tämä tuo tarvittavaa asiantuntemusta lasten, nuorten ja perheiden tilanteisiin oikea-aikaisesti, jolloin hoitopolut lyhenevät ja sujuvoituvat ja interventiot ankkuroituvat lapsen, nuoren ja perheen arkeen. Lääketieteellisen osaamisen vahvistuminen mahdollistaa myös hoidon, kuntoutuksen ja kehityshäiriöiden/pitkäaikaissairauksien hoidon ja seurannan toteutumisen perustasolla. Uhkana suunniteltujen uudistusten myötä on palveluiden pirstoutuminen integraation sijaan, ennaltaehkäisevän työn jatkuvuuden katkeaminen, paikallisten kumppanuuksien ja alueellisten hoitopolkujen katkeaminen. Lääkärintyöstä voi tulla fragmentaarista ja konsulttimaista, jatkuvuuden ja vakiintuneiden yhteistyökuvioiden rikkoutuessa. Eniten tarvitsevat asiakkaat ja potilaat ovat usein vähiten kykeneviä valitsemaan tarkoituksenmukaisimmat palvelukokonaisuudet ja sitoutumaan niihin. Tiedonkulku eri toimijoiden välillä on epävarmaa, se riippuu paitsi ammattihenkilöiden toiminnasta, myös eri tietojärjestelmien yhteensopivuudesta ja lupien ajantasaisuudesta. 5
Visio tulevasta Perhekeskuksessa toimivat yleis- ja erikoislääkärit muodostavat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen lääketieteellisen osaamisen perusterveydenhuollon poolin, johon osallistuvat konsultatiivisesti ja tarvittaessa jalkautuen erikoissairaanhoidon erikoislääkärit. He eivät kuitenkaan ole eri palveluiden ulkoisena (konsultti)tukena, vaan monialaisen toiminnan lääketieteellisinä asiantuntijoina ja työyhteisön jäseninä. Koulutus-perhekeskukset kouluttavat nuoria lääkäreitä perehtymään perhelääketieteeseen siten, että kokeneet kouluttajalääkärit (yleislääketieteen erikoislääkärit, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, perhe- tai nuorisolääketieteeseen perehtyneet lääkärit) varmistavat toiminnan ja hoidon jatkuvuuden. Lääkäreiden toimenkuva järjestetään riittävän laaja-alaiseksi ja jatkuva osaamisen kehittäminen varmistetaan. Yksi keino voisivat olla yhdistelmävirat, joissa (erikois)lääkäri toimii osan työajasta perhekeskuksessa ja osan erityistasolla. Järjestely lisäisi molemminpuolista ymmärrystä, työn tuntemusta sekä sujuvoittaisi hoitopolkuja ja nostaisi koko toiminnan lääketieteellistä tasoa. 6
Lääkärintyö perhekeskuksessa Työryhmä: Pirjo Pennanen, pj, Vantaa Silja Kosola, Helsinki Anne Salminen, Espoo Pia Höglund, Kauniainen Sari Korpirinne, Vantaa Tom Sundell, Vantaa Ulrika Winqvist, Helsinki Heidi Somersalo, Helsinki Anitta Rauvala, Espoo Jenni Björklund, Kauniainen Niki Lindblom, Lohja Tapani Hämäläinen, HUS PTH-yksikkö Leena Repokari, HUS Klaus Ranta, HUS