Lukukausimaksujen käyttöönoton valmistelu

Rehtorin päätös 4 12015 11.6.2015 Lukukausimaksujen käyttöönoton valmistelu Taustaa Eduskunnalle annettiin 29.5.2015 tiedoksi uusi hallitusohjelma, joka sisältää lukukausimaksujen käyttöön ottamisen EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Asian aikataulu on vielä avoin mutta maksujen käyttöön ottaminen hallitusti ja niin, että kansainvälisten opiskelijoiden määrää voidaan lisätä pitäen samalla yllä yliopiston korkeat laatuvaatimukset edellyttää huolellista valmistautumista. Tämän vuoksi käynnistetään valmisteluprojekti, joka turvaa yliopiston kansainvälisen kilpailukyvyn ja käynnistää tarvittavien keskitettyjen tukijärjestelmien, ml. apurahat, kehittämisen maksullisuuden edellyttämällä tavalla. Valmisteluprojekti toimii myös vuorovaikutuksessa meneillään olevien tutkinto-ohjelmien uudistamishankkeen kanssa. Asetetaan EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävien lukukausimaksujen valmisteluprojekti seuraavasti: Toimikausi ja tehtävät Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (11.6.2015-30.9.2015) laaditaan yksityiskohtainen hankesuunnitelma, joka sisältää ehdotuksen tarvittavista henkilöstö- ja muista resursseista. Lisäksi projektiryhmä tukee Helsingin yliopiston johtoa maksuihin liittyvässä yhteiskunnallisessa ja yliopiston sisäisessä vaikuttamisessa. Hankkeen toisessa vaiheessa (1.10.2015-31.5.2017) valmistellaan yliopistoliset linjaukset, erityisesti opinto- ja taloushallinnon osalta. Lisäksi hankkeen puitteissa varmistetaan yliopiston tukipalveluiden ja -järjestelmien ajantasaisuus sekä tehdään ehdotus yliopiston apurahajärjestelmästä. Hankkeen valmisteluryhmä tekee myös ehdotuksia pysyvistä resurssilisäyksistä tai uudelleenkohdennuksista erityisesti opiskelijarekrytoinnin ja siihen liittyvän markkinoinnin osalta. Lukukausimaksujen valmistelun yhteydessä järjestetään yliopistoyhteisölle suunnattuja kuulemistilaisuuksia. Valmisteluryhmä raportoi edistymisestä säännöllisesti Opintoasiainneuvostolle ja yliopiston johtoryhmälle. Valmisteluryhmän jäsenet - Marjo Berglund, Kvestuuri - Kati Kettunen, Opetus- ja opintopalvelut - Esko Koponen, Opintoasiat - Markus Laitinen, Kansainväliset asiat - Tiina Naskali, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos - Ossi Tuomi, Opetuksen toimiala - Mikko Vanhanen, Valtiotieteellinen tiedekunta Kehitysjohtaja Ossi Tuomi toimii koordinaatioryhmän puheenjohtajana. Ryhmä täydentää tarvittaessa itseään sekä kuulee asiantuntijoita. Rehtori j' Jukka Kola Hallintojohtaja Esa Hämäläin n

1 0 REHTORIN PÄÄTÖS 65 /2015 1 24.6.2015 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN VAKINAISTAMISPOLKU (TENURE TRACK) - JÄRJESTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTOSSA 1.8.2015 LUKIEN Helsingin yliopistossa on rehtorin 5.5.2010 tekemällä päätöksellä (088/2010) otettu käyttöön opetus- ja tutkimushenkilöstön vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmä, jota on täydennetty 17.6.2011 (104/2011) ja muutettu 1.3.2012 (39/2012). Tällä päätöksellä muutetaan aikaisempaa ohjeistusta liitteen mukaisesti. Rehtori Jukka Kola Henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen

Liite rehtorin päätökseen 5T 12015 1(4) 24.6.2015 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN VAKINAISTAMISPOLKU (TENURE TRACK) - JÄRJESTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTOSSA 1.8.2015 LUKIEN TAVOITE Vakinaistamispolkujärjestelmän tavoitteena on lisätä akateemisen uran ennustettavuutta, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä edistää yliopiston kansainvälistymistä. Uralle pyritään löytämään lahjakkaimmat, sopivimmat ja motivoituneimmat henkilöt yhä kiristyvässä kotimaisessa ja kansainvälisessä kilpailutilanteessa. ETENEMINEN VAKINAISTAMISPOLULLA Vakinaistamispolulle otettava henkilö palkataan apulaisprofessoriksi (assistant professor) määräaikaiseen työsuhteeseen, jonka kuluessa hänen työskentelyään seurataan ja jota arvioidaan palvelussuhteen solmimisen yhteydessä määritellyin kriteerein. Menestyminen arvioinnissa johtaa uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen apulaisprofessorina (associate professor) ja päämääränä on vakinaistuminen professorin tehtävään. APULAISPROFESSORIN KELPOISUUS JA EDELLYTYKSET VALINNALLE Yliopiston johtosäännön mukaan apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Lisäksi edellytetään julkaisuilla ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista tieteelliselle uralle. Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tutkimustyön ja opetusansioiden lisäksi menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä ulkomainen tieteellinen työskentely ja muu kansainvälinen kokemus. ALAN MÄÄRITTELLY JA PAIKAN AVAAMINEN Koska järjestelmän tarkoituksena on rekrytoida huippulahjakkaita tutkijoita Helsingin yliopistoon, vakinaistamispolun ala on syytä määritellä riittävän laajasti. Rehtori päättää dekaanin esityksen pohjalta, voidaanko avata paikka vakinaistamispolulle. Paikka voi myös olla tiedekunnan ja erillisen laitoksen tai yliopiston ulkopuolisen yksikön yhteinen ja tällaisten yhteisprofessuurien luominen onkin suositeltavaa. Apulaisprofessorin varsinaisena sijoituspaikkana on kuitenkin aina tiedekunta.

2 Avatessaan paikan vakinaistamispolulle yksikkö sitoutuu siihen, että sillä on taloudelliset edellytykset vakinaistaa henkilö professoriksi, jos apulaisprofessorin toiminta on ollut menestyksellistä ja ennalta asetetut kriteerit täyttyvät. HAETTAVAKSI ILMOITTAMINEN Professuuri ilmoitetaan haettavaksi siten, että se voidaan täyttää joko apulaisprofessorina (assistant professor tai associate professor) tai suoraan professorina hakijoiden ansioiden ja uravaiheen perusteella. Paikat ilmoitetaan haettavaksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tarkoitus on, että rekrytoiva yksikkö on aktiivinen ja levittää tietoa asiasta omia kansainvälisiä verkostojaan hyödyntäen. Pelkän ilmoituksen varaan ei pidä jäädä, jotta saadaan parhaat mahdolliset hakijat mukaan. VALINTAMENETTELY Rekrytointivaiheessa käytetään rehtorin ohjeistuksessa määriteltyä professorin tehtävän täyttömenettelyä ENSIMMÄINEN PALVELUSSUHDE 1. Työsopimus Ensimmäinen työsopimus tehdään 3-5 vuoden ajaksi sen mukaan, missä uravaiheessa henkilö aikaisemman kokemuksensa perusteella on. Työsuhteen kesto vaikuttaa myös siihen, milloin on tarkoituksenmukaista arvioida apulaisprofessorin menestyminen tehtävässään ja hänen mahdollisuutensa jatkaa seuraavalle kaudelle toiseen määräaikaiseen työsuhteeseen. On kohtuullista, että henkilö saa tiedon jatkosta noin vuotta ennen ensimmäisen kauden päättymistä, jotta hän voi suunnitella tulevaa toimintaansa. Erityisesti kansainvälisten rekrytointien yhteydessä on todettu, että ensimmäisen työsuhteen alussa tarvitaan enemmän aikaa perehtymiseen kuin kotimaisten henkilöiden kohdalla. Samoin täydentävän rahoituksen hankkiminen saattaa tarvita enemmän aikaa, joten ainakin näissä tapauksissa viiden vuoden työsuhteen käyttö on hakijan kannalta edullista. 2. Työsuunnitelma Apulaisprofessori tekee työsuunnitelman yhdessä lähiesimiehensä kanssa, mutta on tärkeää, että myös laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa dekaani osallistuu ainakin ensimmäisen työsuunnitelman tekemiseen. Tämän jälkeen työsuunnitelma tehdään jokaista lukuvuotta varten, kuten muullekin opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Työsuunnitelmaan sisällytetään tutkimusta, tutkimusrahoituksen hankkimista, opetusta ja opintojen ohjausta sekä muita yksikön vastuulle kuuluvia asioita. Opetuksen osalta sovelletaan työehtosopimuksessa professoreille asetettua kontaktiopetuksen enimmäismäärää 140 tuntia lukuvuodessa. Kokonaisuudessaan työsuunnitelma laaditaan niin, että apulaisprofessorilla on sen puitteissa mahdollisuus saavuttaa työssään ne tavoitteet, jotka hänen menestykselliselle toiminnalleen asetetaan.

3 3. Menestyksellisen toiminnan kriteerien vahvistaminen Apulaisprofessorin kanssa käydään ennen työskentelyn alkamista läpi ne kriteerit, joiden perusteella arvioidaan hänen menestymistään ensimmäisen työsuhteen loppupuolella ajatellen toisen työsopimuksen solmimista. Nämä työskentelylle asetettavat tavoitteet kirjataan erilliseen työsopimuksen liitteeseen mahdollisimman konkreettisesti ottaen huomioon henkilön uravaihe ja kunkin alan ominaisluonne. Kriteereihin voi kuulua esimerkiksi tavoitteena olevien julkaisujen määrä ja laatu, tutkimusrahoituksen hankkiminen, ohjattavien opinnäytteiden tilanne, mahdollinen kansainvälinen työskentely kauden aikana sekä muut tieteelliset ansiot ja yksikön toimintaan kuuluvat asiat. Tärkeää on, että apulaisprofessorille tulee selvä käsitys siitä, mitä häneltä odotetaan ensimmäisen työsuhteen aikana ja millä kriteereillä arvioidaan hänen mahdollisuuttaan saada toinen määräaikainen palvelussuhde ja edetä vakinaistamispolulla. 4. Toiminnan edellytysten turvaaminen Yksikön on syytä varautua tukemaan apulaisprofessorin toimintaa ja kasvamista professorin tehtävään huolehtimalla siitä, että hänellä on käytettävissään ne resurssit ja mahdollisuudet, joita hän tarvitsee asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Taloudellisen tuen lisäksi tarvitaan lähiesimiehen ohjausta ja tukea. Suositeltavaa on myös tarjota mahdollisuutta mentorointiin. Kaikille aloittaville apulaisprofessoreille tulee nimetä vastuuhenkilö. Erityisesti ulkomaisten henkilöiden kohdalla perehdyttämisellä ja ohjaamisella on tärkeä merkitys. TOINEN PALVELUSSUHDE Noin vuosi ennen ensimmäisen työsopimusjakson päättymistä arvioidaan henkilön menestyminen tehtävässään ja sen perusteella päätetään jatkokaudesta. Jos työskentely on täyttänyt ennakkoon määritellyt tavoitteet, jatketaan palvelussuhdetta 3-5 vuoden pituisella työsopimuksella ja määritellään taas tässä vaiheessa tavoitteet jatkokaudelle. Jos työskentely ei ole ollut tuloksellista, eikä tavoitteita ole saavutettu, palvelussuhde päättyy ensimmäisen työsuhteen loppumiseen. Dekaani asettaa väliarviointia tekemään valmisteluryhmän. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen on mahdollista, mutta ei tässä vaiheessa välttämätöntä. Valmisteluryhmän esityksen ja siihen liitetyn laitoksen johtajan tai dekaanin lausunnon saatuaan rehtori päättää, jatketaanko apulaisprofessorin palvelussuhdetta uudella kaudella. VAKINAISTAMINEN Viimeistään vuotta ennen toisen palvelussuhteen päättymistä arvioidaan, ovatko edellytykset palvelussuhteen vakinaistamiselle professorin tehtävään täyttyneet. Kielteisessä tapauksessa palvelussuhde päättyy määräajan päättyessä.

4 Koska tässä vaiheessa on käytännössä kysymys kutsumisesta professorin tehtävään, käytetään arvioinnin tukena asiantuntijamenettelyä. Apulaisprofessorin menestymistä arvioitaessa otetaan huomioon hänen tieteelliset ansionsa ja opetusansionsa sekä asiantuntijanlausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunto. Lisäksi arviointiin vaikuttaa myös muu toiminta, esimerkiksi kansainvälinen aktiivisuus, YW-toiminta ja sidosryhmäyhteistyö tenure track - kauden aikana. Jos valmisteluryhmä asiantuntijoiden lausuntojen ja muiden seikkojen perusteella päätyy siihen, että vakinaistamiselle ei ole perusteita, lähetetään tätä koskeva päätösesitys dekaanin ja laitoksen johtajan lausuntojen kanssa rehtorille. Jos rehtori on lopputuloksesta samaa mieltä, päättyy apulaisprofessorin palvelussuhde toisen määräaikaisen työsuhteen lopussa. Jos valmisteluryhmä katsoo, että on olemassa riittävät perusteet apulaisprofessorin kutsumiselle professoriksi, edetään kutsumisessa normaalin menettelyn mukaisesti. Rehtori päättää kutsumisesta professoriksi toisen määräaikaisen palvelussuhteen menestyksellisen toiminnan perusteella.

REHTORIN PAATÖS % 2 0 1 5 1 (3) 24.6.2015 Oikeusturvalautakunnan asettaminen toimikaudeksi 1.8.2015-31.7.2019 Helsingin yliopiston 1.8.2015 voimaantulevan tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan yliopistossa on oikeusturvalautakunta, jonka asettaa rehtori. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on 1) käsitellä oikaisupyynnöt opintosuoritusten arvostelua ja aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukua koskevista oikaisupyynnöistä tehtyihin päätöksiin, 2) seurata tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskevista päätöksistä tehtyjen oikaisupyyntöjen ratkaisuja tiedekunnissa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi, 3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi, 4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, sekä 5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely ei yliopistolain tai johtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä. Oikeusturvalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoyhteisöön kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla professoreita. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla professori, vähintään yhden muu opetus- tai tutkimushenkilöstöön kuuluva kuin professori ja vähintään kahden opiskelijoita. Oikeusturvalautakunnan käsitellessä väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenen ja hänen varajäsenensä on oltava professori tai dosentti. Oikeusturvalautakunnan esittelijän tulee olla oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittanut. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin siten, että opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. HEI-.a N 3iN ' HEL_INGFC e e c a r s a. 3 ; ' '.a C' Sne k a d ;, ^, o o,, A - s! '. 3 'a: a-tox = _. å e ' s, n q o r s ; i n i v e is it e t eis+n«

2 (3) Nimitetään oikeusturvalautakuntaan seuraavat jäsenet: Professori Päivi Korpisaari Varajäsen: Professori Ulla Liukkunen Professori Ari Harjula Varajäsen : Professori Marja Mutanen Dos., yliopistonlehtori Yvonne Holm Varajäsen : Professori Jyrki Kivinen Dos., yliopistonlehtori Tuomas Haltia Varajäsen: Dos., yliopistonlehtori Sirkku Manninen Professori Hanna Lehti-Eklund Varajäsen: Dos., yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainio Teol. yo, oik. yo Lauri Koskentausta Varajäsen : ON Sebastian Åstrand Oik. yo, fil. yo Matti Granroth Varajäsen : TM, fil. yo Juha Leinonen Lisäjäsenet: Dos., yliopistonlehtori Mari Nevas Varajäsen: Professori Anna-Maija Pirttilä-Backman Professori Erja Syrjäläinen Varajäsen: Professori Mikko Mattila Jäsenet nimitetään toimikaudeksi 1.8.2015-31.7.2019 lukuun ottamatta opiskelijoita edustavia jäseniä Lauri Koskentausta, Sebastian Åstrand, Matti Granroth ja Juha Leinonen, jotka nimitetään toimikaudeksi 1.8.2015-31.7.2017. Nimitetään puheenjohtajaksi professori Päivi Korpisaari ja varapuheenjohtajaksi professori Ulla Liukkunen. Oikeusturvalautakunnan sihteereinä ja esittelijöinä toimivat lakimies Laura Karppinen ja lakimies Hannele Markkanen. Rehtori / Jukka Kola Opintoasioiden päällikkö.pi Päivi Pakkanen

Jakelu: Johtoryhmä Tiedekunnat Svenska social - och kommunalhögskolan Koulutus - ja kehittämiskeskus Paimenia Avoin yliopisto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Päivi Korpisaari Ulla Liukkunen Ari Harjula Marja Mutanen Yvonne Holm Jyrki Kivinen Tuomas Haltia Sirkku Manninen Hanna Lehti-Eklund Olli-Pekka Vainio Mari Nevas Anna -Maija Pirttilä -Backman Erja Syrjäläinen Mikko Mattila Lauri Koskentausta Sebastian Åstrand Matti Granroth Juha Leinonen Laura Karppinen Hannele Markkanen 3 (3)

REHTORIN PÄÄTÖS 6012015 1(3) 31.8.2015 Dnro Helsinki Life Science Centerin väliaikaisen ohjausryhmän asettaminen toimikaudeksi 1.9.2015-31.12.2016 Helsingin yliopiston hallitus päätti yliopiston strategisista tutkimusalueista kokouksessaan 10.6.2015. Yksi kolmesta strategisesta tutkimusalueesta on Life Science (elämän tieteet). Tutkimusalueen toiminnan toteuttamiseksi Helsingin yliopistoon on tavoitteena perustaa Helsinki Life Science Center (HLSC). HLSC:n tavoitteena on koota ja tukea HY :n life science -alueen tutkimusta kaikilla kampuksilla pyrkimyksenään nostaa LS -tutkimuksen laatua ja edistää LS-alueen tieteidenvälistä tutkimusta, lisätä aihealueen kansainvälistä näkyvyyttä ja houkuttelevuutta alan huippututkijoiden joukossa sekä edistää niin tutkimusyksiköiden kuin elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee arvioida tutkimustoimintaa ja -rakenteita sekä tehdä strategista yhteistyötä erityisesti metropolialueen life science - sektorin toimijoiden kanssa (Helsingin kaupunki, Aalto yliopisto ja Luonnonvarakeskus). HLSC:n arvioinnin toteuttanut kansainvälinen paneeli luovutti rehtorille raporttinsa, jossa todetaan HY:n olevan jo nyt vahva life science -alan tutkimuksessa. Paneelin mukaan HLSC edistäisi HY:n LS-profiloitumista, lisäisi tutkimusinfrastruktuurien entistä tehokkaampaa käyttöä ja tukisi yliopiston yhteistyötä sidosryhmien kanssa. HLSC:n toiminnan käynnistämiseksi perustetaan väliaikainen ohjausryhmä 1.9.2015-31.12.2016 tai siihen saakka, kun HLSC:lle nimetään johtokunta. Ohjausryhmän tehtävänä on 1) koordinoida HLSC-hankkeen valmistelua 2) laatia ehdotus HLSC:n toiminnallisesta rakenteesta 3) laatia ehdotus Suomen Akatemian PROFI-rahoituksen käytöstä HLSC:n osalta v. 2015-2019 4) laatia prosessi HLSC:n temaattisten fokusalueiden määrittämiseksi ja käynnistää ko. prosessi. HLSC-hankevaiheeseen nimettävä johtaja raportoi ohjausryhmälle. Ohjausryhmä raportoi rehtorille. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNi IVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

2 (3) Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii vararehtori Keijo Hämäläinen. Ohjausryhmän jäseniksi nimitetään professori Johanna Björkroth professori Jukka Corander professori Iiris Hovatta akatemiaprofessori Elina Ikonen professori Olli Kallioniemi professori Jaakko Kangasjärvi professori Risto Kostiainen professori Mart Saarma. Ohjausryhmän sihteerinä toimii HLSC :n kehittämispäällikkö Jonna Katajisto. Tarvittaessa ohjausryhmä voi täydentää kokoonpanoaan uudella jäsenellä ilman erillistä rehtorin päätöstä. Mahdollinen puheenjohtajan vaihdos tehdään rehtorin päätöksellä. Rehtori Jukk a Kola Kehitysjohtaja Ritva Dammert

3 (3) Jakelu : Ohjausryhmän jäsenet Johtoryhmä Dekaanit Erillisten laitosten johtajat Tiedekuntien ja erillisten laitosten hallintopäälliköt Tomi Mäkelä Jonna Katajisto Toimialajohtajat