Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 9.11.2011 Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun pakkasaamuna. Ensimmäinen kohde oli Vesannolla, Jukka Hytösen 144-paikkainen vuonna 2010 valmistunut emolehmänavetta. Tilalla on ollut 7 vuotta emolehmiä. Navetta on kooltaan 2200 m 2, siinä oli lukittavat etuparret koko matkalla molemmilla puolilla ruokintapöytää. Emoilla oli makuuparret, joissa alimpana oli hiekka kuivikkeena ja päällä reilusti olkea. Hiekkaa käytettiin, koska hiekkaa oli navetan vieressä. Eläimet oli jaettu 24 eläimen ryhmiin. Kuiviketta kului vuodessa noin 300 paalia. Navetan oli suunnitellut isännän kanssa yhdessä ProAgrian suunnittelija. Navetan kalusteet oli Tokki Oy:lta. Tilalla oli yhteensä 120 ha peltoa, josta 40 ha oli omaa ja 20 sopimusalaa. Emoja poikii keväällä 60-70 ja 20 syksyllä. Astutuskäytössä on hereford- ja charolaissonneja, jotka ovat nyt nupoja. Poikimisaika on noin 1,5 kuukautta ja tavoitteena olisi jatkossa, että puolet lehmistä poikisi keväällä ja puolet syksyllä. Tällä hetkellä tila ei laidunna eläimiä lainkaan, mutta navetan yhteydessä on jaloittelutarhat. Tarhat ovat asvalttipohjalla, ja ainakin viime kesänä niistä sai tyhjentää vettä useaan otteeseen. Peltoa ei ole laidunnukseen tarpeeksi lähettyvillä. Vasikat eivät saa lisäruokaa muulloin kuin vieroitusvaiheessa. Lanta tyhjennetään navetasta 2 kertaa viikossa. Päivittäinen työaika navetalla on yleensä noin 2 h ja Jukka hoitaakin tilan työt pääasiassa yksin. Hänen äitinsä auttaa tarvittaessa ja peltotöissä on yksi työntekijä apuna. Paalit viedään joka toinen päivä ruokintapöydälle kokonaisina. Paalisilppuria käytetään vain kuivituksessa. Poikimisia ei ole tarvinnut paljon auttaa, vain 2-3 lehmää autettiin viime keväänä. Navetan kustannusarvion ja toteuman ero oli noin 100 000. Navetta on tehty niin, että tila voi siirtyä luomuun jossain vaiheessa. Isäntä vaikutti tyytyväiseltä navettaansa. Viime talven kovien pakkasten aikaan vain ulkoseinän viereinen lantakäytävä oli jäätynyt, ruokintapöydän puoleinen käytävä oli pysynyt melkein koko ajan sulana.
Markku ja Päivi Ropponen, Airaksela Kylmästä pihatosta siirryimme kahvitauon jälkeen lämpöiseen maitorotuisten vasikkalaan ja loppukasvattamoon. Tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos vuonna 1999, jolloin tilan päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Lypsylehmistä kuitenkin luovuttiin ja vuonna 2003 valmistui sonnien loppukasvattamo (240 paikkaa). Juottamo remontoitiin vanhaan parsinavettaan. Siilot tehtiin vuonna 2005 ja lisäksi peltoa on raivattu lisää. Peltoa on tällä hetkellä 30 hehtaaria omaa, 40 hehtaaria vuokralla ja 20 ha peltoa kauempana. Vuokrahinnat ovat 100-200 /ha. Nurmet ovat 5-vuotisia, joita täydennyskylvetään tarpeen mukaan. Nurmiseoksessa on apilaa ja ruokonataa. Rehut tehdään 4 tilan porukalla tarkkuussilppurilla, joista muut ovat maitotilallisia. Tämä koneketju on hyvässä kunnossa, muuten koneet ovat vanhoja. Kesällä käytetään tarvittaessa yhtä ulkopuolista työntekijää. Perheen lapsista vanhimmat ovat jo vähän mukana tilan töissä. Tilalle tulee 44-46 vasikkaa kerralla, jotka opetetaan automaattijuottoon. 3-4 kuukauden ikäisenä ne siirretään auton peräkärryllä 10 vasikan ryhmissä loppukasvattamoon. Teuraaksi eläimet lähtevät 18-20 kuukauden ikäisinä. Suurin osa vasikoista on maitorotuisia. Appeessa käytetään sivutuotteita, jos niitä saadaan edullisesti. Hera ollut nyt käytössä ja Lahdesta saadaan mäskiä. Viljaa ostetaan lähitiloilta. Perunarehua ei voida talvella käyttää jäätymisen vuoksi. Lisäksi vasikoille käytetään Maitomaan meijeriltä saatavaa voin sivutuotetta, maitohuumetta. Juomarehu on saksalaista ja lisäksi vasikat saavat kuivaa heinää. Pikku hiljaa vasikat oppivat myös appeeseen, kun juotto alkaa loppua. Molemmissa navetoissa on samaa apetta. Appeen väkirehuprosentti on nyt noin 40. Vasikkakuolleisuus on alle 2 %. Juottamo on jaettu kahteen osaan ja vasikoilla on käytössä yhteensä vain 2 tuttia. Teineille on suunniteltu omaa tilaa, mutta ainakaan vielä rakennuspäätöstä ei ole tehty. Lisäksi tila on ollut mukana suunnittelemassa 600 sonnin loppukasvattamoa Suonenjoelle, jonka ympäristöluvasta valitettiin. Lupa kuitenkin saatiin, mutta suunnitelmat ovat nyt jäissä. Tämä olisi useamman tilan yhteinen projekti. Isäntäpari oli selkeästi hyvin kiinnostunut tilan kehittämisestä ja suunnitelmia oli laajentaa tuotantoa
lähitulevaisuudessa. Työterveyslaitos, Kuopio Lounaan jälkeen ajelimme Puijon Tornilta Työterveyslaitokselle. Työterveyslaitos on perustettu vuonna 1945 ja siellä on kaikkiaan 800 työntekijää, joista Kuopiossa on 50. Kuopiossa on maatalousyrittäjien työterveyshuollon yksikkö. Yksikkö on mukana erilaisissa hankkeissa, tekee tutkimustyötä ja kouluttaa asiantuntijoita. Kirsti Taattola esitteli myös työsuojainnäyttelyn ja lisäksi mietimme porukalla erilaisia maatalousyrittäjiä kuormittavia tekijöitä ja miksi suojainten käyttö koetaan hankalaksi. Ryhmässä pohdittiin myös asioita, jotka ovat parhaita maatalousyrittäjän työssä.
10.11. Kosulan kasvattamo oy, Outokumpu Matti Varis Kosulan kasvattamo on noin 700-paikkainen vasikkakasvattamo. Navetan läpi kulkee vuodessa noin 2000 vasikkaa. Vasikat tulevat noin 2-viikkoisina ja lähtevät loppukasvatukseen noin 4 kuukauden ikäisinä. Variksen lisäksi navetassa oli naapuri osakkaana, joka valitettavasti kuoli juuri sen jälkeen, kun kasvattamo oli muutettu osakeyhtiöksi. Variksen oma tila on parin kilometrin päässä, jossa hänellä on pieni loppukasvattamo. Osakeyhtiöksi tila muutettiin, koska tällöin appeen hinnoittelussa on enemmän pelivaraa. Tilintarkastuskulut ovat toki suuremmat osakeyhtiössä. Osakeyhtiö ostaa siis kaiken ruuan navetalle. Liikevaihto on noin 800 000. Osakeyhtiö saa hyvinvointitukea (ja tämä on ainut tuki mitä se saa), ja tarkastuksia oli ollut viime vuonna jo 2. Vuonna 2002 navetassa oli tulipalo, jonka jälkeen uusi navetta on tehty vuonna 2003. Sekä vakuutusyhtiön että ympäristöluvan kanssa oli ollut ongelmia. Siksi navetta tehtiin pienempänä kuin suunniteltu, vaikka valitus olikin rauennut navetan valmistumisen jälkeen. Työntekijöitä navetassa on 1,5 ja lisäksi Matti Variksen vaimo on kokopäiväinen työntekijä. Isäntä hoitaa tilaukset ja appeen valmistuksen. Isäntä on suunnitellut navettaa hyvin pitkälti itse, sikalasta on otettu paljon mallia. Vaneria on käytetty paljon, mutta ne osat mihin eläimet ylettyvät, on tehty betonista. Laitteita on Pellon Pajalta. Vasikat ovat 40 vasikan ryhmissä 70 neliön karsinoissa. Joka osastolle työntekijä vaihtaa puhtaat haalarit ja kengät, näin vältetään tautien leviämistä. Vasikat saavat väkirehua ja juomaa rajoittamatta. Juotto on hapanjuomalla, ja Maitomaalta ajetaan maitoa maanalaiseen säiliöön (28 000 l). Noin viikon vasikat saavat juoman lämpöisenä. Karsinoissa käytetään vähän turvekuivitusta. Vasikat saavat vähän kuivaa heinää, ja suurimmilta sairauksilta on vältytty, vain yskästä on vähän kärsitty. Navetta lämpiää maalämmöllä, maan alla on 4000 l alkoholia. Öljykattila toimii varajärjestelmänä. Maalämpöä Varis kehui edulliseksi, 3 kilometriä putkea oli maksanut 23 000. Työaika navetalla on päivässä noin 8 h, jos työt tehdään yksin. Karsinaosaston pesu vie 4 h (vasikat vaihtavat puolta välillä navetassa) ja melkein kaikki peltotyöt on ulkoistettu. Vasikkakasvattamoon jaetaan sama ape kuin Variksen omaan loppukasvattamoon. Erittäin mielenkiintoinen kohde, jossa oli monia tavallisista navetoista poikkeavia ratkaisuja.
Maatalousyhtymä Tatu ja Teuvo Ratilainen, Outokumpu Teuvo pyörittää tilaa yhdessä veljenpoikansa Tatun kanssa. Tatu on vielä osittain tilan ulkopuolella töissä. Vuonna 2007 tilalla on rakennettu 80 emolehmälle pihatto. Navetta on ProAgrian suunnittelema ja halli on Hatanpään. Kustannusarvio oli 200 000 + alv, ja käytännössä kustannus oli 300 000. Tuo rakennustalvi oli vaikeaa, koska valuja jouduttiin tekemään pakkasten aikaan. Vuonna 2007 pihoihin laitettiin myös asvaltti. Suurin osa karjasta oli angus-rotua (43 puhdasrotuista), mutta joukossa oli myös hereford-, limousin- ja simmental-risteytyksiä. Astutussonneja tilalla oli 4. Emot ovat tulleet vuonna 2006, ja vuonna 2009 oli luovuttu lypsykarjasta. Emot ovat navetoissa 20 lehmän karsinoissa. Emot poikivat maalis-kesäkuussa ja karja on emotarkkailussa. Vasikoille annetaan lisäruokaa vieroituksen yhteydessä, vieroituspainot ovat yli 300 kg. Peltoa tilan ympärillä on 52 ha, joten laidunalaa riittää hyvin. Lisäksi sopimusviljelyalaa on 70 ha. Apilaa on todettu hyväksi laitumilla. Tila on liittynyt luomuun vuonna 2009. Talvella emot pääsevät jaloittelutarhaan eli myös eläimet ovat luomussa. Hiehot ja astutussonnit ovat vanhassa navetassa, johon niille on remontoitu omat tilat. Osa sonneista on aina ulkona ja toiset sisällä, koska angus- ja hereford sonnit eivät pärjää samassa tilassa. Tällä hetkellä tilalle rakennettiin paalivarastoa, jossa voidaan säilyttää myös turvetta. Urakoitsija tekee tilalle paalirehun, kyntää ja levittää lannan. Pahnapaaleja kerätään ympäriinsä. Poikimisten aikaan tilalla on yksi lisäkäsi apuna, koska kaikki poikimiset valvotaan. Muuten työt tehdään omalla porukalla.
Reetta ja Jyrki Kuikka, Polvijärvi Koska vierailumme Polvijärven liha-aittaan peruuntui, kävimme Kuikan limousin-tilalla Polvijärvellä. 60 limousinemon karja oli puhdasrotuinen ja tilalla oli panostettu jalostuksen lisäksi paljon suoramyyntiin. Peltoa tilalla on 40 ha omaa ja 100 ha vuokralla. Vuodesta 1998 asti tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa. Tilalla oli ollut aiemmin lypsykarjaa, mutta nykyinen isäntäpari oli mm. emännän allergian vuoksi vaihtanut tuotantosuuntaa emolehmiin. He olivat aloittaneet muutamalla emolla ja sonnilla, mutta määrä oli kasvanut nopeasti. Vuonna 2003 heillä poiki jo 50 lehmää, eikä lehmillä ollut vielä navettaa. Jyrki ja Reetta suunnittelivat hyvin pitkälti navetan itse, ja yhtenä erikoisuutena siinä on lantaraapat, joita harvoin näkee kylmissä navetoissa. DeLavalin raapat toimivat hyvin noin -15 asteeseen saakka, jonka jälkeen lanta poistetaan traktorilla. Raapan kustannus oli noin 22 000. Nykyisestä navetasta rakennettiin puolet noin 2 kuukaudessa vuonna 2003, mutta kalusteiden myöhästyminen aiheutti 5 kuukauden rakennusajan. Tämän navettaosan kustannus oli 140 000. Vuonna 2004 luovuttiin lypsylehmistä ja rakennettiin toinen puoli emolehmänavetasta (120 000 ). Vuonna 2002 eläimet siirtyivät luomuun. Limousin-rotuvalintaa tilan väki ei ollut katunut. Poikima-apua ei ole juuri tarvinnut antaa. Lehmävasikoiden syntymäpainot ovat 38-40 kg ja sonnien 40-42 kg. Poikima-aika on maalis-toukokuussa. Poikimisia ei valvota öisin. Emo otetaan vasikan kanssa takakäytävälle poikimisen jälkeen, jolloin on helpompi valvoa, saako vasikka varmasti ternimaidon. Sonnit ovat emojen seassa 2 kuukautta ja lisäksi isäntä siementää osan emoista itse. Kaikki vasikat kasvatetaan itse. Sonnien päiväkasvut ovat olleet parhaimmillaan 1650 g. Liian kalliisti sonneja ei kannata ruokkia luomussa eli vuoden painon ei tarvitse olla yli 550 kg. Parhaimpia ylimääräisiä sonneja ja hiehoja myydään myös jalostuskäyttöön ja tänä vuonna kysyntää on ollut reilusti. Kysyntää on lisännyt Limousinkasvattajaosuuskunnan korkeampi tilityshinta. Kuikat eivät vielä ole päättäneet, lähtevätkö mukaan tähän yhteistyöhön. Luomulisää ei huomioida siinä. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan tilaa lähetään kehittämään. Suoramyyntiä tila on tehnyt vuodesta 2005 lähtien. Markkinointi on hoitunut parhaiten tyytyväisten asiakkaiden kautta. Teurastukset tehdään läheisessä Polvijärven liha-aitassa, joka nyt laajentaa tuotantoaan. Kuikalla on oma kylmäauto, jolla he toimittavat lihat asiakkaille. Asiakkaista 98 % on yksityisiä. Jauheliha on kysytyin tuote ja tuotteet myydään 10 kg:n laatikossa, jossa on eri lihaosia. Raakakypsytyksen tekee asiakas. Jyrki ja Reetta pitivät suoramyyntiä isona työnä, missä on aina jaksettava hymyillä asiakkaalle
ja vastattava puhelimeen. Jyrki ja Reetta ovat laskeneet suoramyynnistä jäävän palkaksi itselle 5-6 /kg. Teurastus maksaa 3 /kg ja sonninliha maksaa 14 /kg. Kaikkiaan viime vuonna myytiin 30 eläintä ja Etelä- Suomeen lihaa toimitetaan paljon. Kaikki lihat toimitetaan ennakkotilausten kautta. 11.11. Rauli Albert, Valtimo Albertilla on 75 emolehmän vuonna 2006 käyttöönotettu pihatto. Alun perin navettaan tehtiin makuuparret, mutta myöhemmin ne poistettiin. Poikimisten aikaan niitä ei koettu hyviksi ja navetassa on ollut nyt pari vuotta tasalattia. Tämä on myös helpottanut eläinten hoitoa ja lannan poistoa. Navetan on suunnitellut Urpo Manninen ja se maksoi 400 000. Lehmät ovat 20-30 lehmän karsinoissa ja siitossonneja on nyt 2. Lehmät poikivat 3-vuotiaina, roduiltaan emot ovat charolaisia ja simmentaleja sekä risteytyksiä. Parhaimmat emot astutetaan omalla rodulla, huonommat risteytetään. Vasikkakuolleisuus on pieni ja tilalla on käytössä seleeniannostelupumppu. Seleenilisä on selkeästi vähentänyt kuolleisuutta. Vasikoiden syntymäpainot ovat 40-45 kg ja ne syntyvät helmi-toukokuussa. Tila on ollut luomussa vuodesta 2009, vaikka ihmettelimmekin ikkunoiden puuttumista navetasta. Ulkolaudoitus oli kuitenkin sellainen, että se läpäisee valoa ja luomuvaatimukset täyttyvät tämän
myötä. Toimisto sijaitsee yläkerrassa keskellä navettaa ja siksi navetan keskellä kulkee huoltokäytävä ylhäällä. Peltoa tilalla on n. 150 ha. Tilalla on yksi kokopäiväinen työntekijä, koska isäntä on paljon Helsingissä perheen luona. Kurottajaa käytetään navetalla mm. lannan tyhjentämiseen navetasta, jolla se käykin parissa tunnissa. Urakoitsija paalaa ja levittää lannan. Isäntä itse puolestaan urakoi hieman karhottimella. Kirjanpidon isäntä tekee itse ja on miettinyt vähän tilan yhtiöittämistä. Eläimet pääsevät laitumelle kesäkuun toisella viikolla. Laidunalaa on 70-80 ha, ja tuosta alasta 2/3 on tilan läheisyydessä. Laitumella on ollut virnakasvustoa, ja varsinkin ruisvirnaan ollaan oltu tyytyväisiä. Kauimmaiset pellot sijaitsevat 5 kilometrin päässä. Mielenkiintoinen paikka, jossa käytännön työt hoituivat täysin luotettavan työntekijän voimin. Ylä-Savon Terni Oy, Kiuruvesi 5 tilan yhteisessä vasikkakasvattamossa (8 osakasta) on kaikkiaan 960 vasikkaa. Navetalla on töissä yhtä aikaa 2-4 henkilöä, viikonloppuisin pärjätään 2 henkilöllä ja isommat työt, kuten nupoutukset, tehdään 4 henkilön voimin. Navetta on valmistunut vuonna 2008. Vasikat tulevat 11-35 vuorokauden ikäisinä tilalle A-tuottajien kautta. Lehmävasikat lähtevät 5 kuukauden ikäisinä maailmalle, sonnivasikoista suurin osa menee osakkaiden omiin loppukasvattamoihin. Vasikoiden lähtöpainot ovat 180 250 kg. Vasikat elävät noin 60 vasikan karsinoissa, joista 6-7 on lehmävasikoita ja
loput sonneja. Juotto kestää 5 viikkoa ja lisäksi pienet vasikat saavat kuivaa heinää. Päivässä vasikka saa 8 l maitoa ja juomarehu oli belgialaista. Apeseos on kaikille sama. Vasikkakuolleisuus on 2 % ja tila saa hyvinvointitukea. Osastojen oviin on laitettu tietoa kunkin osaston terveystilanteesta. Sorkkasairaat ovat samassa ja näin vältetään pöpöjen siirtyminen terveisiin vasikoihin. Karsinoissa kolataan joka päivä, jolloin vasikoita pystytään tarkkailemaan. Osakkailla on omat vastuualueet ja omat pellot. Valitettavasti kukaan osakkaista ei ollut esittelemässä meille navettaa (työntekijä esitteli) ja osakeyhtiön toimintaa, joten emme saaneet kaikkiin kysymyksiin vastauksia. Mikko Elovaara ky, Kiuruvesi Opintomatkan viimeinen kohde oli ehkä kaikkein odotetuin. Mikon isä oli ostanut tilan aikanaan, jolloin tilalla oli 16 ha peltoa ja 24 ha metsää. Vuonna 1991 tehtiin sukupolvenvaihdos ja tuolloin tilalla oli 70 sonnia ja 36 ha peltoa. Vuonna 1996 rakennettiin ensimmäinen lisärakennus ja eläinmäärä kasvoi 250:een. Vuonna 1995 Mikko aloitti pellonvuokrauksen ja sen jälkeen peltoa on raivattu paljon metsästäkin. Elovaara on mukana Elovasikka Oy:ssa, joka on vasikkakasvattamo. Tämä ei sijaitse samassa pihapiirissä loppukasvattamoiden kanssa, koska Mikko näkee tärkeänä pitää ne eri tonteilla tautiriskien takia. Vuonna 2002 Elovaaran oma eläinmäärä oli 600 ja nyt hänellä on 1100 loppukasvatuspaikkaa. Vuonna 2007 on tehty viimeisin kasvattamo. Eläinpaikkakustannus on ollut noin 1000 halvimmillaan. Vasikoita tulee tilalle 70 viikossa A-tuottajien kautta.
Kaikkiaan Mikko on ostanut 580 ha maata, josta 150 ha oli peltoa. Kaikkiaan eri tilojen maita on ostettu 23-24 tilalta. Naapurit ovat olleet halukkaita myymään maitaan. Nyt myös Mikon poika on innostunut maataloudesta, ja ostanut omiin nimiinsä aivan tilan vierestä 40 ha metsää, josta raivataan peltoa. Pellon raivaus on tullut maksamaan 3500 5000 /ha. Nyt pellot sijaitsevat kaikki tilan läheisyydessä. Valitettavasti vierailuaikamme oli jo pimeällä eli emme nähneet suuria peltoaukeita. Säilörehu korjataan ajosilppuriketjulla. Rehua syötetään sonneille 1-2 hehtaarin alalta päivässä. Rehua saadaan tehtyä noin 10 ha/h eli rehunteko kestää 2-3 vuorokautta ja lisäksi rehu urakoidaan yhdelle tilalle. Tilalla on 3 omaa traktoria ja yksi ulkopuolinen käytössä rehunteossa. Rehusatoja korjataan 3 kesässään. Sonnit tilanväki hoitaa täysin itse, poika (18 v.) tekee paljon viikonloppuja. Lisäksi 1 työntekijä pystyy tarvittaessa hoitamaan navetat. Ape jaetaan kaikille kerran päivässä. Appeessa on mm. Olvin mäskiä, jota ajetaan Mikon omalla rekalla. Olvi oli suostunut mäskin myyntiin, kun Elovaara huolehtii itse kuljetuksesta. Sonnien keskipäiväkasvut olivat viimeisimmässä teurasraportissa 641 g. Väkirehua ei syötetä liikaa, koska se tulisi liian kalliiksi. Viljaa viljellään ainoastaan uudistuslohkoilla. Mikon vaimo Outi vastaa eläinten kirjanpidosta ja karjasta (hoitotoimenpiteet ym.). Mikon äiti puolestaan hoitaa kirjanpidon. Perusmaatalouden lisäksi tilalla on monenlaista toimintaa. Pajalla on töissä 2 miestä, jossa korjataan kaikki omat koneet ja muidenkin sekä tehdään uusia koneita. Lisäksi Mikolla on oma kaivinkonekuski, rekkakuski ja peltotyöntekijä. Ja tietysti kesäaikaan lisätyövoimaa käytetään. Urakoitsija levittää lietteen ja hoitaa ruiskutuksen. Lisäksi Mikko on mukana kolmen osakkaan yhteisessä varaosaliikkeessä, joka sijaitsee Kiuruvedellä. Kaikista työntekijöistä pyritään pitämään hyvää huolta ja emäntä tekeekin kesällä ruokaa jopa 24 henkilölle. Aiemmin tilalla on tehty mm. turvekoneita Vapolle, mutta nyt siitä on luovuttu. Lisäksi Mikko on tehnyt monenlaista kauppaa koko isännyyden ajan ja jopa lomittanut omien töiden ohella tilanpidon alussa. Ruokinta- ja viljelysuunnitelmat teetätetään ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Tulevaisuudessa Mikko haluaisi lisää varastotilaa apekomponenteille. Tilaa on laajennettu paljon ja aina on joku osa-alue ollut jäljessä eli investointitarpeita on ollut. Eläinmäärää ei aiota nyt kasvattaa. Lanta on tähän mennessä loppunut kesken eli sitä pystyttäisiin hyödyntämään enemmänkin uudispelloilla. 18- vuotias poika on mahdollisesti kiinnostunut jatkamaan, mutta Mikko ei halua pakkositoutumista keneltäkään.
Matka oli erittäin antoisa ja osallistujat antoivat mm. seuraavaa palautetta: + valittu hyviä kohteita, myös juottamoita ja loppukasvattamoja + hyvä rento meininki, kivaa huolehtimista + osa kohteista hyviä esimerkkejä, miten ei pidä toimia, osa taas onnistuneita ratkaisuja - tilateurastamon peruuntuminen