Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset C YLEISTÄ Rakentamismääräys- ja ohjekokoelman osa C1.2.2 sisältää lihakarja- ja muiden karjarakennusten paitsi lypsykarjarakennusten suunnitteluohjeita. Yleiset nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ovat annettu MMM:n eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä nro 14/EEO/1997. Määräykset ja ohjeet perustuvat käytännön kokemuksiin ja suoritettuihin tutkimuksiin, jotka koskevat eläinten terveyden ja ympäristön välistä yhteyttä. Lihakarjarakennusten lämpöhuoltoa ja huoneilmastoa, valaistusta, ympäristöhuoltoa ja paloturvallisuutta käsitellään myös tarkemmin RMO:ssa C2-C5. Määräykset on annettu lihavoituna, samoin viittaukset muista säädöksistä tuleviin mitoitus- tai muihin vaatimuksiin (säädöstunnus mainittu). 2. ELÄINTILAT 2.1 Yleistä Lihakarjanavetan eläinhallitila määräytyy eri-ikäisten eläinten kuten sonnien, emolehmien, hiehojen ja vasikoiden paikkojen tilavaatimuksista sekä kulkureittien ja käytävien tilatarpeesta. Emolehmän ja muun täyskasvuisen eläimen parsileveys on vähintään 1200 mm. Parren pituus on mm, riippuen parsijärjestelmästä. Nautaeläinten parsi- ja karsinajako tulee merkitä selvästi pohjapiirrokseen, ja yksi parsipaikka vastaa yhtä eläinpaikkaa. Ryhmäkarsinoissa tulee merkitä eläinten ikäluokat ja määrä. Nuoren yli 6 kk ikäisen eläimen parren tulee olla mm leveä. Emolehmänavetassa hiehon parsi voidaan tehdä yli 00 mm leveäksi, täysikasvuisen naudan tilantarvetta vastaavaksi, mikäli se rakenteiden ja parsitilaan vaikuttavien sisustusosien kannalta katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Pikkuvasikoille tulee olla riittävästi karsinatilaa. Karsinoiden tulee olla helposti puhdistettavia. Pikkuvasikat voidaan pitää yksilökarsinassa korkeintaan kahdeksan viikon ikään asti. (14/ EEO/97) Alle puolen vuoden ikäistä eläintä ei saa pitää parteen kytkettynä. (14/EEO/97) Juottovasikoille sopii parhaiten ryhmäkarsina, jossa juotto on järjestetty joko tuttisangolla tai automaattijuotolla. Karsinassa jaetaan karkea rehu ja väkirehu ruokintapöydälle ja juomavesi juomanipoista. Nuorelle karjalle varattujen tilojen määrää rakennussuunnitelmia arvioitaessa, tulee huomiota kiinnittää karjayrityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen suunnitteluun, jonka tulee perustua toisaalta luvanvaraisten täysikasvuisten eläinten määriin, toisaalta tuotannon rehuomavaraisuuden osalta annettuihin määräyksiin. Emolehmänavetassa ja lihakasvattamossa tulisi olla kahta täysikasvuisen naudan tilaa vastaava sairas- tai hoitopaikka jokaista alkavaa 20 emolehmää kohti, joko partena tai karsinana. Sairaseläinpaikka tulee selvästi merkitä pohjapiirrokseen. Tilalle tuotaville eläimille tulee varata karanteenitila, joka ei ole suorassa yhteydessä tilan varsinaisiin eläintiloihin. Tällaisen karanteenitilan koko tehdään eläinmäärästä johtuvan tarpeen mukaan. Eläintilan huoneilmastoon liittyvät asiat on esitetty RMO:n osassa C2.2, valaistukseen liityvät asiat RMO C3:ssa ja lannankäsittelyyn liittyvät asiat RMO C4:ssä. 2.2 Kytketyt eläimet, parsinavetta Kytketyille eläimille parren pituus ja leveys tulee sovittaa eläinten koon, kytkemistavan ja parren etupään väljyyden ja joustamiskyvyn mukaan. Kytkemislaite sekä sulkemislaite tulee olla niin muotoiltu, että eläimet vaikeuksitta voivat syödä, nousta, käydä makuulle ja asettua luonnolliseen asentoon. Kytkyt tulee kiinnittää niin, ettei siitä aiheudu tapaturmariskiä eläimelle. Kytkettyjen eläinten parsipinnan ja vapaiden eläinten lattiapinnan tulee olla tasainen, mutta ei liukas. Muille kytketyille nuorille eläimille ja aikuisille sonneille parsipohja, parren etuosan puolikasta lukuun ottamatta, voidaan tehdä rakolattiaksi. 2.3 Eläimet pihatossa Pihatoissa rehupöydän reunan pituutta tulee olla vähintään 700 mm lehmää kohti ja vähintään 400 mm nuorta eläintä kohti. Jos eläinten karkean rehun saanti on jatkuvaa, voidaan rehupöydän reunapituutta 400 mm / täysikasvuinen ja 300 mm / nuori eläin pitää riittävänä. Emolehmien kuivikepohjaisen suurkarsinan pintaalan, jossa poikiminen myös tapahtuu (ryhmäpoikimiskarsinassa) tulee olla vähintään 8 m² emolehmää kohti ja sen lyhyempi sivu 3 m. Tällaisessa suurkarsinassa voidaan vasikoille järjestää omat piilohäkit tai -kopit, johon lehmät eivät pääse. Tällaisen paikan, jossa vasikat voidaan ruokkia väkirehulla, tulisi olla pinta-alaltaan vähintään 0,6 m². Emolehmäkohtaisen poikimiskarsinan, jonne vasikka jää imetysaikana lehmän kanssa, tulee pinta-alaltaan olla vähintään m² ja sen lyhyemmän sivun pituuden tulee olla vähintään 3 m.

2 Karsinalattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät kuivikkeisiin. (14/EEO/97) Suurkarsinan lattiapinta kuivitetaan sopivalla kallistuksella ja kuivikkeella tai rakolattialla. Lannanpoisto hoidetaan joko kuiva- tai lietelantajärjestelmällä. Kuivalantajärjestelmällä raapataan lanta ja kuivikeseos ulos navetasta koneellisesti tai traktorin avulla. Rakolattian pinnan on oltava tasainen. Ritiläpalkistoa käytettäessä palkin ja raon leveys tulee sovittaa eläimen koon ja iän mukaan. Avoimet lantakourut ja käytävät tulee suunnitella siten, että virtsan poisjohtuminen on tehokasta. Rakolattian, ritilälattian tai muun rei'itetyn lattian on oltava sellainen, että nautojen sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. (14/EEO/97) Rakolattiapalkkien leveyden ja niiden välisten rakojen ohjeelliset leveydet saadaan taulukosta 1. Taulukko 1. Rakolattiapalkiston ohjeellinen mitoitus. Naudan ikä, [kk] Palkin leveys [mm] Raon leveys [mm] < > eläinystävällisiä ja ne ovat helppo korjata ja muuttaa eläimille sopiviksi. On kuitenkin otettava huomioon puun lahoamisriski virheellisissä rakenneratkaisuissa. Lahoamisriskipaikoissa on syytä välttää puun käyttöä tai käyttää painekyllästettyä tai muulla tavoin suojattua puuta tai puulajia, joka paremmin kestää kosteutta, esim. lehtikuusta. 3 PIIRUSTUKSIIN TEHTÄVÄT MÄÄRÄ- MERKINNÄT Rakennussuunnitelman taloudellisen ja toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden selvittämiseksi tulee suunnitelma-asiakirjat varustaa rakennukseen mahtuvia eläinmääriä ja varastoitavien tarvikkeiden, tuotteiden ja jätteiden määriä koskevilla luvuilla. Koska laina- ja avustusmäärät määräytyvät hyväksyttävien yksikkökustannuksen mukaan, on tuotannon volyymia koskevien lukujen oikeellisuus tärkeä yhteiskunnan tuen kohdentumisen kannalta. Emolehmä tai muu yli 22 kk-ikäinen vastaa yhtä täyskasvuista a, muu eläin vastaa yhtä nuorkarjayksikköä. 221 Lihanaudat kytkettynä Lyhytparsi, kiinteä lannanpoisto Kylmäpihattojen erityisvaatimuksia Kylmäpihatot tai eristämättömät lihakarjarakennukset ovat mm. taloudellisista syistä suositeltavia. Hyvin suunniteltuna ne ovat toimivia ja eläinystävällisiä. Tyypillisinä ongelmina, jotka on otettava huomioon näitten suunnittelussa, ovat vesi- ja lumisateen pääseminen eläintilaan sekä veto ja jäätyminen, jotka kaikki vaarantavat eläinympäristöä ja työympäristöä. Ilmanvaihto hoidetaan näissä ilman puhaltimia ja ilmanpoisto tapahtuu yleensä kattoaukkojen kautta ja korvausilma saadaan avoimen ulkoseinän tai sen yläreunan kautta. Aukot on suunniteltavaa niin että mahdollisimman vähän lumi- ja vesisadetta pääsee eläintilaan. Samoin on veto-ongelma otettava huomioon lähinnä siten, että eläinten makuupaikkojen lähellä ympäröivät seinät ovat tuulitiiviitä. Kun ulkolämpötila alittaa -20 C, lanta jäätyy lantakäytävissä. Lantakäytävän syvyyden tulisi tästä syystä olla vähintään 150 mm. Lannan jäätyminen ei ole sinänsä iso ongelma, koska alle -20 C lämpötilajaksot eivät yleensä ole pitkiä. Juomakuppien tulee olla lämmitettyjä. Lantakäytävän kallistus lantavarastoon päin helpottaa lannanpoistoa. Eläinten liikkuminen lantakäytävissä aiheuttaa lannan siirtymisen alaspäin jos kaltevuus ylittää 4 %. Lantakäytävän maksimikaltevuus on eläinten liikkumisen kannalta ja jalkarasitukset huomioon ottaen n. 8 %. Vesikatteen alapinnan kondensoituminen on hoidettava riittävällä tuuletuksella sekä oikealla katemateriaalilla tai aluskatteella. Myös kattokaltevuudella on vaikutusta katon alapinnan kondensoitumiseen. Runkorakenteet ja parsirakenteet tulisi tehdä puusta. Parrenerottimet järeästä puusta ovat kestäviä ja 2 (5)

3 Keskiparsi, kiinteä lannanpoisto Lyhyt-/keskiparsi, lietelanta Eläinten ikä Paino, kg A K,mm B K,mm Lypsylehmä Hieho Pitkäparsi, kiinteä lannanpoisto Eläinten ikä Paino, kg A, mm B, mm Lypsylehmä Hieho Lihanaudat parsipihatossa Makuuparsi, yksirivinen Eläinten ikä Paino, kg A P,mm B P,mm Lypsylehmä Hieho (5)

4 Makuuparsi, kaksirivinen parret vastakkain ja parret erillään Kestokuivikepohjainen suurkarsina Eläinten Eläinten A B ikä, kk paino, kg > Lihanaudat täytepohjapihatossa Vinopohjainen suurkarsina Täytepohjapihattojen karsina -alat Eläinten Ikä, kk Täytepoh- Ruokintapaino,kg japihaton pöydän Nuori Liha karsina-ala, m 2 /eläin reunan pituus, mm/eläin 1 ) (300) (300) (300) (350) > 500 > 20 > (400) emolehmä 2 ) ³ 8.0 emolehmä 3 ) ³ ) Sulussa annettu arvo, jos rehua on jatkuvasti tarjolla 2 ) emolehmä + vasikka suurryhmäpoikimiskarsinassa 3 ) emolehmä + vasikka yksilöpoikimiskarsinassa 2202 Nautakarjakarsinat Yksilökarsina, vasikan ikä < 8 viikkoa 4 (5)

5 Ryhmäkarsina Karsinan pinta-ala Eläinten Ikä, kk Rakolattia- Kiinteäpaino,kg karsina, pohjainen Nuori Liha m 2 /eläin karsina, m 2 /eläin < > > 500 > 20 > LIHANAUTARAKENNUSTEN OHJEEL- LISET HUONETILASUOSITUKSET Rakennus m 2 21,22 NAUTAKARJARAKENNUKSET 22 LIHAKARJARAKENNUKSET 221 PARSI-/RAKOLATTIA- KARSINAJÄRJESTELMÄ PAR- SIPIHATOT -Vakiopinta-ala 20 -Emolehmä, täyskasv.paikka 8 -Nuoret eläimet 5 -Valvonta- ja sosiaaliset tilat -Säilörehun välivarasto KUIVIKEPOHJAJÄRJESTELMÄ -Vakiopinta-ala -Emolehmä paikka -Liha-eläinpaikka -Valvonta- ja sosiaaliset tilat -Säilörehun välivarasto (5)