KANGASALAN KUNTA 23.3.2011 Palveluverkon kehittämissuunnitelma, kuntalaispalaute Kangasalan kunta pyysi kuntalaisilta palautetta liittyen palveluverkon kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011 2030. Palautteita tuli yhteensä 179 kappaletta, jotka sisälsivät niin kannanottoja, kysymyksiä kuin tarkennuspyyntöjäkin. Palaute oli mahdollista antaa joko nimimerkillä tai omalla nimellä. Internet-kysely on mahdollistanut sen, että osa palautteista on muiden kuin kangasalalaisten lähettämiä ja että yksi henkilö on voinut kommentoida samaa asiaa useampaankin kertaan. Kaikki tässä yhteydessä annettu palaute on sellaisenaan päättäjien käytössä. Eniten palautetta saivat sivistystoimen koulu- ja kirjastopalvelut. Myös varhaiskasvatukseen ja terveyspalveluihin liittyviä palautteita on useita. Palveluverkkoselvityksen muihin suunnitelmiin on palautteissa kiinnitetty vähemmän huomiota. Palautteet ja vastaukset niihin on koottu pääosin aihealueittain. Mikäli sama palaute/kysymys/kommentti on tullut esiin useassa palautteessa, on kyseiset palautteet koottu yhteen ja niihin on laadittu yhteinen vastaus. Ilman yksilöityä kysymystä oleviin kommenttityyppisiin palautteisiin ei ole erikseen vastattu. Vastauksien antajina ovat olleet kustakin eri palveluista vastaavat esimiehet ja asiantuntijat sekä palveluverkon kehittämissuunnitelmaa vuosille 2011 2030 valmistellut työryhmä. Yleiset kysymykset Onko kaikilla asukkailla yhtäläinen ja samanarvoinen oikeus peruspalveluihin? Vastaus: Kaikilla kuntalaisilla on yhtäläinen ja samanarvoinen oikeus kunnallisiin peruspalveluihin, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kaikilla kuntalaisilla olisi yhtä lyhyt matka kaikkiin palveluihin. Kangasalan kunta on laaja ja voimakkaasti kasvava, eikä palveluita ole mahdollista tarjota kaikille lähipalveluna. Talouden realiteetit on huomioitava palveluja suunnitellessa. Missä vaiheessa kuntalaisia kuullaan palveluverkkosuunnitelmasta? Siis kasvokkain päättäjien kanssa! Vastaus: Nyt käytettävään palautteen keräämiseen netin kautta päädyttiin siksi, että näin pystytään perusteellisemmin vastaamaan kysymyksiin ja saattamaan tietoa käydystä keskustelusta kaikkien kuntalaisten käyttöön. Tavoitteena on vastata kunnan kasvuun ja palveluiden tarpeiden lisääntymiseen. Tämä aiotaan kuitenkin toteuttaa ottamalla toisilta pois ja tarjoamalla toisille lisää. Eli kunnalle kyllä kelpaa haja-asutusalueella asuvien verot, mutta niiden vastineeksi entistä vähemmän palveluita. Tästä seuraa, että taajama-asukkaat elävät entistä enemmän hajaasutusalueella asuvien kustannuksella. Onko se tasapuolista? Vastaus: Palveluverkkosuunnitelmassa pyritään kohdistamaan palveluja sinne, missä on ennustettavissa väestönkasvua. Palvelut on tarkoitettu sijainnista riippumatta kaikille kuntalaisille, ne ovat yhtä lailla taajama-asukkaiden kuin maaseudulla asuvienkin käytössä. Kuntalaisille ei pysytä tarjoamaan samoja etäisyyksiä palveluihin. Verotulot kerätään ns. nonaffektio -periaatteella eli niin, että
verotuottoa ei ole kohdistettu kerätessä mihinkään kohteeseen. Näin ollen kunnan talousarviossa ei erotella maaseutumaisilta alueilta tai taajamasta kerättyjä veroja. Asioita voisi siis miettiä joskus hiukan muultakin kantilta kuin kustannusten näkökulmasta, joka ei hyvin mietittynä tarkoita kustannusten kasvamista, vaan päinvastoin! Vastaus: Kunnan palveluverkkoa on pohdittu useista muistakin näkökulmista kuin talousnäkökulmasta. Laadun turvaaminen on ollut keskeinen tavoite nykyistä palveluverkkosuunnitelmaa työstettäessä. Työryhmä pyrki etsimään ne kehittämiskohteet, jotka parantavat tehokkuutta vaarantamatta laatua. Aikooko Kangasalan kunta olla jatkossakin maaseutumainen kunta, jossa on maaseutumaista asumista ja hyvä palvelutaso? Vastaus: Kangasalan väestöstä yli 80 % asuu taajamassa ja siitä merkittävä osa nauhataajamassa. Palveluja tuotetaan kuntalaisille. Kunta haluaa kehittää palvelukyliä ja poistaa niistä kaikki palvelut? Mikä järki siinä on? Vastaus: Kylien kehittyminen on keskeinen edellytys palvelujen säilymiselle maaseudulla. Kunta pyrkii ohjaamaan rakentamista haja-asutusalueella kyliin, jotta palvelujen säilyminen olisi mahdollista. Se kuinka hyvää palveluvarustusta kunta pystyy ylläpitämään, riippuu täysin kunnan talouden kantokyvystä. Palvelutuotannolta edellytetään tehokkuutta, jotta pystytään takaamaan mahdollisimman hyvät palvelut käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Suunnitelmassa on jäämässä kunnallisia palveluita palvelukyliksi nimettyihin kylin (Sahalahti, Kuhmalahti, Pohja ja Pakkala). Vai halutaanko palveluiden huonontamisella ajaa ihmisiä pois Kangasalta. Miksi maaseutumaista laajaa kuntaa ei nähdä vahvuutena vaan kaikki haluttaisiin keskittää kuntakeskukseen. Kaikki kuntalaiset kun sinne eivät kuitenkaan mahdu asumaan saatika että haluaisivat siellä asua. Jos haja-asutusalueelta ja harvaanasutuista taajamista otetaan palveluita pois, nämä kuntalaiset siirtyvät käyttämään kuntakeskusten ja tiuhaan asuttujen taajamien palveluita. Vastaus: Kangasalan väestöstä asuu yli 80 % taajamassa. Tulevaisuudessa suuri osa väestönkasvusta sijoittuu nykyiseen nauhataajamaan. Tällä alueella palvelutarpeen kasvu on suurinta ja siksi palveluinvestointeja suunnataan sinne. On varmasti niin, että palveluiden keskittäminen isompiin yksiköihin ei ole ainoa oikea ja järkevä ratkaisu. Vastaus: Palveluverkkosuunnitelman kehittämisen periaatteissa todetaan, että ratkaisut on tehtävä usean eri periaatteen nojalla. Suunnitelman lähtökohtina ovat asiakas-, talous-, prosessi ja henkilöstönäkökulmat. Voiko arjen helppoudesta puhua jos etäisyydet kasvavat kohtuuttomiksi? Vastaus: Saadun palautteen perusteella on muutettu termi arjen helppous arjen sujuvuudeksi. Palveluja suunnitellessa huomioidaan esimerkiksi palvelujen käyttäjien luontaiset kulkureitit töihin, harrastuksiin jne., millä halutaan lisätä arjen sujuvuutta. Kangasalan kunta ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat allekirjoittaneet 25.6.2009 energiatehokkuussopimuksen (2008-2016). Onko palveluiden keskittämisen energiatehokkuutta arvioitaessa otettu huomioon, että siirrettäessä palvelut pois kylistä ja suurista taajamista aiheutetaan suuri henkilöautoliikenteen määrän kasvu? Vastaus: Joidenkin palvelujen osalta liikennemäärät kasvavat, mutta rakennesuunnitelman mukaisella keskittämisellä luontaisten kulkureittien varrelle, oletetaan liikenteen kokonaisuutena vähenevän. Energiatehokkuuteen vaikuttavat yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja liikenteen lisäksi mm. kiinteistöjen määrä, niiden saavutettavuus, lämmitysjärjestelmät, lämmöneristykset ja valaistukset,
liikenneväylien valaistukset, asemakaavojen rakentamistapaohjeet, sähkönkulutuksen hillitseminen vesipumppujen koosta alkaen, yleinen valistus varhaiskasvatuksesta alkaen ja ympäristökasvatus, kierrätys ja lajittelu. Kommentit Toivottavasti julkaisette palautteet tai ainakin nasevimmat niistä. Ja toivottavasti saamme tilaston palautteesta että mikä asia on kuohuttanut eniten Eikö ne valtuutetut vois ajella esim. Pitkäjärven koulun auditorioon tai tulevan lukion tiloihin kokoustamaan. Ottakaa terve maalaisjärki käteen ja vielä pieni tuumaustauko ennen kuin pilaatte koko kunnan talouden turhilla investoinneilla. Kangasalan kunnan tulee aloittaa talouden tervehdyttämiskuuri välittömästi ja suhteuttaa palveluverkon kehittämissuunnitelma sen mukaiseksi. Talousarviossa 2011 lainakanta asukasta kohden näyttää kasvavan hallitsemattomasti (tp/2009: 1481 /asukas, ta/2010: 1949 /asukas, ta/2011: 2131 /asukas) Kangasala on maalaiskunta, ei kaupunki. Jos kaikki kunnan tarjoamat palvelut laitettaisiin samalle kartalle piirtäen kunkin palvelun kunnalle aiheuttamien kustannuksien kokoa kuvaava ympyrä, näkisimme kuinka paljon rahaa menee palveluiden järjestämiseen alueittain. Kunnan talouslukujen perusteella arvioituna palveluiden eurojen jakautuminen painottuisi kuten asukasmäärät ja luonnollisesti vähän vielä enemmän kuntakeskukseen päin. Jos kunnan laajalla maaseudulla menee muutama euro enemmän oppilasta kohden koulun ylläpitoon, niin vastaavasti täältä puuttuu monia palveluita, jotka kuntakeskuksesta löytyy. On totta että haja-asutusalueella ei odotetakkaan palveluiden olevan kivenheiton päässä, mutta kun kyliä asetetaan näin räikeästi eriarvoiseen asemaan, ei voi olla kuin ihmettelemättä suunnitelman laatijan kapeakatseisuutta ja vision puutetta. Kuntalaisia tulee kohdella tasa-arvoisesti. Syrjäkylien asukkaidenkin pitää saada edes peruspalvelut veroeurojensa vastikkeeksi Sahalahdelle täytyy saada palvelutalo kun se on luvattu. Kirjastoa ei saa siirtää ja koulut täytyy pitää nekin on yhdistymissopimuksessa luvattu. Tärkeintä on rakentaa palvelutalo väestön ikääntyessä, ei laajentaa Sariolaa Terveydenhuollon palvelut on taattava Kuhmalahden ja Sahalahden terveysasemilla. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus käydä lähimmällä terveysasemalla lääkärissä ja otattamassa laboratoriokokeita. Kuntalaisia tulee kohdella tasapuolisesti!! Säästetään sitten kulttuuripuolessa, jos tarvetta ilmenee. Hoivakodit sopivat erityisesti muistihäiriöstä kärsiville. Heidän määränsä lisääntyy erityisen paljon kaudella 2011 30. Muistihäiriöisten paras paikka on oma koti niin kauan kuin he siellä suinkin pärjäävät. Ilman omaishoitajaa raja kotona selviämiseen tulee kuitenkin vastaan. Tuolloin paras ratkaisu on turvallinen, kulunvalvonnalla varustettu kodinomainen pienyksikkö. En suosittele suunnitelmakaudelle enää ns. tavallisia palvelu-
asuntoja. Sitä vastoin ennaltaehkäisevää vanhustenhuoltoa voi ja pitää kehittää myös kunnassa nykyisissä hyvin toimivissa pisteissä. Toki investointeja on tehtävä päiväkoteihin ja kouluihin kunnan kasvua vastaavasti. Mutta kysymys on: mihin nämä investoinnit tulee suunnata? Kunnan länsipäähän muuttaa lähivuosina 500 1000 uutta oppilasta. Kuitenkin kunnan itäpuolen koulujen laajennuksiin ollaan laittamassa 3 M, joita kipeämmin tarvittaisiin länsipuolella. Samalla kunta lisäksi velkaantuu kovaa vauhtia. 100 lapsen päiväkoteja kunnassamme on tällä hetkellä ainoastaan yksi, loput 25 ovat tätä pienempiä. 100 lapsen päiväkotia ei voi perustella lapsen edun kautta Hirvittävä kolaus oli myös hammashoidon siirtyminen Vatialaan. Vauvojen ja alle 3 v:n kanssa se vielä on ok, mutta koululaisethan eivät sinne yksin pääse. Viime vuonna Tursolasta kuljetettiin taksilla tarkistuksiin Kirkkoharjulle, tänä vuonna ei. Lähdeppä tällaisella pakkasella autottomana Kortekankaalta kävelemään Tursolan kautta Kirkkoharjulle. Toivon, että otatte palveluverkkosuunnitelmissa huomioon myös kuntalaisten yksimielisen vastustuksen kyläkoulujen lakkauttamisesta. Ehkä teidän pitäisi jo kyllä tietää mitä mieltä lapset on asiasta, ovathan he monesti vanhempineen olleet teille mielipiteitään ilmaisemassa!! Kautialan seutu esimerkiksi on tällä hetkellä erittäin vireä. Ja tulevan vesi- ja viemärijohdon myötä alue houkuttelee edelleen uusia lapsiperheitä, mutta tulevatko uudet potentiaaliset asukkaat, jos koulu lähtee. Koulu ei ole tärkeä ainoastaan aktiivi-ikäiselle väestölle, vaan myös eläkeikäisille. Tulkaapa joskus katsomaan esim. kyläkoulukahvilaan. Siellä on koululaisten sisarusten, vanhempien ja isovanhempien lisäksi melkoinen joukko "mummoja ja vaareja" joiden lapsenlapsi ei ole koulussa. Kyläkoulukahvila on siis koko kylän kahvila samoin kuin kevät- ja joulujuhlat koko kylän juhlia. Suoraman kirjasto on pienuudestaan erittäin hyvin toimiva, jossa ruuhka-aikoinakin lainaajat ovat saamaansa palveluun tyytyväisiä. Vaikka uusi pääkirjasto on hieno ja hyvin toimiva, se ei korvaa näitä sivukirjastoja. Ei keskustan liike-elämä ja kaupankäynti vilkastu lopettamalla Suoraman ja Vatialan kirjastoja, kiukkuisia ja turhautuneita kuntalaisia saatte kyllä takuuvarmasti muutaman sata jopa tuhat lisää! Suorama olisi kaivannut myös luvattuja nuorisotiloja, mutta tilat tulevat varmasti tarpeeseen koululaisillekin On huomattava, että se on täällä ainoa kunnan tarjoama ilmainen (kulttuuri)palvelu, jota voivat käyttää niin rikkaat kuin köyhätkin. Uusia kerros- ja rivitaloja rakennetaan vilkkaasti, joten kävijämäärä kirjastossa lisääntyy. Kirkonkylään on matkaa eikä kaikilla ole autoa tai varaa kulkea jatkuvasti kirjojen perässä jatkuvasti kohoavilla linjaautomaksuilla.vatiala on vauraampaa seutua: heistä monet voivat käyttää Tampereen kirjastojen palveluita. Siis Suoramaa ei pidä sivuuttaa nolla-alueena.
Kangasalan Asemaseudun omakotiyhdistyksen toimikunta käsitteli palveluverkon kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan 20.2.2011. Toimikunta keskusteli lähinnä Suoraman kirjaston lakkauttamisesta jonka perustelut katsottiin tavanomaisesta poikkeaviksi. Yleisesti ottaen päädytään lakkauttamaan toimintoja joilla on niukasti käyttäjiä, kun Suoraman kirjaston kohdalla kyse on päinvastaisesta tilanteesta. Perustelun mielekkyys kyseenalaistettiin kokouksessa. Kulttuuritalo keskustaan pikimmiten Kulttuuritalon markkinoinnista ja sisällöstä vastaamaan pitää palkata kokenut kulttuuria ja taloutta ymmärtävä ihminen. Tämän henkilön pitää olla mukana työssä mahdollisimman aikaisin mieluummin jo talon suunnitteluvaiheessa. Kirjastopalvelujen väliaikaisesti siirtyessä Lentolaan toivon, että vähintään nykyiset iltaaukiolot säilyvät. Koska matka on pitempi, täytyy olla mahdollisuus päästä kirjastoon myös työpäivän jälkeen. Viime vuonna vähensin Suoraman kirjaston käyttöä koska sen aukioloajat muuttuivat aivan kummallisiksi. Siellä ei pysty päivisin töissä oleva ihminen käymään kuin todella hankalasti. Olen siksi käyttänyt enemmän pääkirjastoa Valittelu ei ainakaan tuo rahaa. Esimerkkinä käy vaikkapa täysin turhaksi ja tuhlaamiseksi tuomittu Särkänniemi, joka on jauhanut pitkät pennit omalle kunnalleen jo nelisenkymmentä vuotta, vaikka sen sijasta haluttiin enemmän vanhustentaloja. Nyt niitä taloja on voitu maksaa varoilla, joita huvipuisto on tuottanut. Pätevä ja kuntalaisten maun tunteva ohjelmasuunnittelu tuo varoja Kangasallekin, ei vie. Varhaiskasvatus Onko koskaan mietitty vuoropäivähoidon järjestämistä kotihoitajien avulla, tuntuu rajulta kustannukselta että 41 lapsen hoito maksaa tuplaten verrattuna toisissa päiväkodeissa hoidettaviin lapsiin. Vastaus: Vuorohoitopäiväkodissa yksi kasvatushenkilö hoitaa yön ajan useampaa lasta. Kotihoidossa täytyisi jokaiseen perheeseen palkata oma hoitaja ja se on kalliimpaa kuin yhden hoitajan pitäminen päiväkodissa yön yli. Vuorohoidon hinta koostuu useasta eri elementistä mm. henkilöstön määrästä ja tukipalveluista, joita joudutaan järjestämää jokaisena viikon päivänä kellon ympäri. - Ryhmisten poistaminen ja lasten keskittäminen isoihin päivähoitoyksiköihin ei tule lapsen kehitystä tässä rikkonaisessa maailmassa. Miten erityislapset? vaikeasti allergiset lapset? - Sen sijaan että yritetään tunkea lapset päiväkodeissa ja kouluissa suuriin yksiköihin, joissa ongelmat ja desibelit nousevat yli sallitun säästösyihin vedoten. - 100 lapsen päiväkoteja kunnassamme on tällä hetkellä ainoastaan yksi, loput 25 ovat tätä pienempiä. 100 lapsen päiväkotia ei voi perustella lapsen edun kautta - Kangasalan kunnassa ollaan siirtymässä malliin, jossa lasten päivähoitoa on tarkoitus kehittää keskittämällä hoito yhä suurempiin yksiköihin. Vähimmäismäärä lapsia yhdessä päivähoitoyksikössä olisi tällöin sata. Kuitenkin yhä lisääntyvä tutkimustieto osoittaa, että alle kouluikäisten lasten kehityksen kannalta on olennaista yksilölliset tarpeet huomioiva rauhallinen ympäristö. Pieni lapsi ei pysty hahmottamaan isoa määrää ihmi-
siä. Tärkeintä lapselle on toistuvat samana pysyvät ihmiskontaktit, joiden avulla maailma vähitellen alkaa avautua ja laajentua. Mitä korkeampi melutaso päiväkodissa, sitä korkeammat stressihormonitasot ovat päivähoitopäivän jälkeen. Kuormittavassa ympäristössä lasten oppiminen ja tunne-elämänkehitys hidastuu. Jatkuvan stressin jäljet ovat nähtävissä jopa aivojen rakennetasolla pysyvinä muutoksina. Julkisuudessa esillä olleet Ruotsissa saadut tutkimustulokset päiväkotihoidon hyödyllisyydestä oli saatu nimenomaan pienissä lapset yksilöllisesti huomioivissa yksiköissä. - Kenen tarpeista ollaan liikkeellä kehitettäessä valtavia lasten sijoituslaitoksia? Lyhyen tähtäimen talouslaskelmista käsin? Yli sadan lapsen päivähoitoyksiköissä ei voida puhua enää lasten tarpeista lähtevästä hoidosta, vaan hoito on väistämättä silkkaa laitoshoitoa, jossa yksilön tarpeet jäävät lyhyen tähtäimen talouslaskelmien alle. Yhteisvastaus: Päiväkotien toiminta perustuu tällä hetkellä pienryhmäpedagogiikkaan. Lapset toimivat suuren osan päivässä pienissä ryhmissä aikuisen kanssa. Näissä ryhmissä on mahdollista huomioida lapsi yksilöllisine tarpeineen. Jokaiselle lapselle laaditaan lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ja sitä seurataan lapsen kasvun myötä. Lapset eivät toimi isoissa ryhmissä vaikka päiväkoti olisi fyysisesti iso. Laki ja asetus säätävät päiväkodeissa aikuisten ja lasten suhdeluvut. Lapsiryhmät ulkoilevat vuoron perään ja näillä keinoilla myös ulkoilutilanteet tehdään lapsille turvallisiksi. Vanhemmille tehdyn kyselyn pohjalta voitiin todeta, että lapset tulevat mielellään päiväkotiin ja lasten kaverisuhteita arvostetaan. Kaikissa päiväkodeissa on tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja allergisia lapsia, oli päiväkoti sitten iso tai pieni. Lapsen erityisen tuen tarve käsitellään joka kerta yksilöllisesti. Uusien päiväkotien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ryhmien fyysiset tilat ja mahdollisuus jakautua entistä paremmin pienryhmiin. Isoissa yksiköissä pystytään paremmin myös turvaamaan henkilökunnan riittävyys poissaolotilanteissa. Koulutettujen sijaisten saaminen tällä hetkellä on ajoittain erittäin haasteellista. - Ryhmikset tulee ehdottomasti säilyttää lasten tasapainoisen kasvun turvaamiseksi. Isoissa yksiköissä kasvaa riiviöitä ei lapsia. - Vastustan ehdottomasti Lahdenkulman koulun (ja ilmeisesti myös ryhmiksen) lakkauttamista! Ryhmis on koko ajan täynnä (lapsemme ovat sinne jonossa), eli tarve sille on tällä suunnalla. Miksi ihmeessä kaikki päivähoito pitää tunkea tosi pienelle alueelle, päiväkodin ympäristöön? Yhteisvastaus: Ryhmisten toiminnassa on tällä hetkellä erityisen haasteellista henkilöstön saatavuus suhteessa lasten määrään. Aukioloaikoja joudutaan rajaamaan, jotta laillinen suhdeluku pystytään toteuttamaan koko päivän ajan. Ryhmikset eivät pysty kaikilta osin vastaamaan vanhempien tarvitsemaan päivähoitoaikaan. Kangasalan kunta on ilmoittanut, että Vatialan kirjasto muutettaisiin päiväkodiksi, vaikka siellä tiedetään kärsityn jo pitkään sisäilmaongelmista. Onko tosiaan tarkoitus, että pienet lapset siirretään tällaisiin tiloihin? Pienillä remonteilla sisäilmaongelmia ei pystytä korjaamaan. Eikö toimintaa olisi järkevä jatkaa Latoniityn päiväkodissa eikä siirtää lapsia tiloihin, joissa he olisivat sisäilmaongelmien koekaniineja? Tarkoituksenmukaista olisi myöhemmin rakentaa kokonaan uusi, nykyaikainen rakennus päiväkodille. Vastaus: Kirjaston tiloissa ei ole tiedossa olevaa sisäilmaongelmaa. Suunnittelutyö kirjasto- ja nuorisotilojen muuttamisesta päiväkotitiloiksi on aloitettu. Suunnittelun aikana ja muutostöiden toteutusvaiheessa olemassa oleviin rakenteisiin ja tilojen sisäilma-asioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Vatialan alueelle on palveluverkon kehittämissuunnitelmassa esitetty uuden 6- osastoisen päiväkodin rakentaminen vuodelle 2013. Latoniityn päiväkodin vuokra-aikaa on jatkettu ja se päättyy 31.5.2012.
Opetustoimi Pienissä kouluissa lapsi oppii paremmin ja saa parempaa opetusta kuin suuressa koulussa!! Kyläkouluissa on ulkona paljon tilaa leikkiä välitunneilla, jos verrataan esim. Sariolaan jossa pihaa ei enää juurikaan ole jäljellä laajennusten jälkeen. Vastaus: Kangasalla annetaan alakouluopetusta 13 eri kouluyksikössä. Koulujen oppilasmäärät vaihtelevat kuluvana lukuvuonna Suoraman koulun 430 oppilaasta Kautialan koulun 26 oppilaaseen. Alakouluissa opiskelee yhteensä 2290 oppilasta, joista ns. kyläkoululaisia on 140. Kangasalan kouluissa opetusta antavat pätevät luokan- ja aineenopettajat ja opetus on tasalaatuista. Koulut eivät ole eroteltavissa opetuksen laadun perusteella. Sariolan kouluhankkeen yhteydessä (2009) koulun välituntipihat toteutettiin niin, ettei niiden yhteydessä ole lainkaan huolto- eikä muutakaan liikennettä eli koululaisten piha-alue laajeni ja turvallisuus parani huomattavasti aiempiin pihajärjestelyihin verrattuna. Mahdollinen uusi laajennus sijoittuu niin, että välituntialueet säilyvät ennallaan. Kouluyksiköiden kokoa kasvatetaan (seudullisen selvityksen suositukset ja mahdollisen opetussuunnitelmauudistuksen vaikutukset) - toimivan koulun minimikokosuositus 50 oppilaan ja kolmen opettajan koulu. Seudullinen selvitys on tehty kaupunkialueelle. Kangasala kuitenkin haluaa olla maaseutumainen kunta. Tässä ei logiikka toimi. Lisäksi se on suositus, ei laki. Taajama-alueelle selvityksen soveltaminen voi olla järkevää, mutta ei maaseutualueille. Vastaus: Myös muissa seudun kunnissa on suuria maaseutumaisia alueita, tässä suhteessa Kangasala ei ole poikkeus. Kyseessä on suositukset, joita esityksen mukaan pyritään noudattamaan yhdessä muiden palveluverkon kehittämistä ohjaavien periaatteiden kanssa. Mihin palveluverkosta katosi mm. Sahalahden Sariolan yläkoulu, sitä ei mainita olemassa olevana eikä tarpeellisena palveluna. Vastaus: Toimenpideohjelmassa esitetään Sariolan koulun laajentamista vuosille 2011 2012. Sariola on näin ollen suunnitelmassa mukana. Koskien Kautialan lakkauttamista. Miksi pitää lakkauttaa täysin toimiva koulu, johonka on jatkuvasti tulossa uusia oppilaita? Vastaus: Kautialan koulun oppilasennuste: 2004 syntyneitä 4, 2005 syntyneitä 7, 2006 syntyneitä 10 kpl, 2007 7 kpl, 2008 syntyneitä 5 kpl, 2009 syntyneitä 3 kpl, 2010 syntyneitä 6 kpl. Kuluvana lukuvuonna oppilaita on 26. Edellä todettujen lukujen perusteella koulun oppilasmäärässä ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Tämä nyt ei vaan mene järkeen, miksi toimiva koulu ja muutenkin mahtava kyläyhteisö nuijitaan maan rakoon, jotta voidaan rakentaa isojen kylien lapsille kivemmat tilat ja suuremmat ryhmäkoot? Vastaus: Palveluverkkosuunnitelmassa ei ole otettu kantaa vapaaehtoistoimintaan, jota kyläyhdistyksetkin edustavat. Kyläkoulujen lakkauttamisesitys on noussut esiin kyläkoulujen vähäisistä oppilasmääristä, muita kouluja kalliimmista kustannuksista ja lähitulevaisuuden suurista investointitarpeista. Sulkemista perusteltiin taannoin mm sillä että suuri osa pienten koulujen oppilaista on jo nyt kuljetusoppilaita. En tunne tilannetta muilla kouluilla mutta Vilpeilän koululla kuljetusoppilaita on suuri osa 1-2 luokkalaisista, sitä vanhemmista oppilaista kuljetusoppilaita on vain muutama yksittäinen oppilas, 3-4 kappaletta. Jos kaikki oppilaat siirrettäisiin Sariolaan tulisi kaikista 1-2 luokan oppilaista kuljetusoppilaita, nopeasti laskemalla ehkä 6-8 kuljetusoppilasta lisää nykyisiin. Samoin 3-5 luokkien oppilaista iso osa olisi kuljetusoppilaita! Huomattavasti useampi kuin nyt. Vain muutama oppilas asuu alle 5
km:n päässä Sariolan koulusta. Joten siltä osalta kustannusten nousu olisi kova vaikka sitä yritetäänkin kiistää ja peittää virheellisten heittojen taakse. Varsinkin kun kuljetukset pitäisi järjestää jotenkin uudella tavalla. Kaikki oppilaat eivät millään mahdu bussiin eikä nykyisen taksifirman kapasiteetti riitä kuljettamaan juurikaan nykyistä enempää oppilaita. Vastaus: Uudet kuljetusoppilaat voidaan kuljettaa Huutijärven ja Sariolan kouluihin entistä enemmän normaalilla joukkoliikenteellä. Koulu ei ala eikä pääty kaikilla oppilailla samaan aikaan, vaan lukujärjestyksiä voidaan porrastaa bussiaikataulujen mukaan. Myös bussien aikatauluja ja reittejä on mahdollista muuttaa tilanteen mukaisesti. Koulutyöryhmä esitti aikanaan 25 000 euron säästöä koulukyytien keräilypaikkojen käyttöönotolla. Muutoksen takia taksiyrittäjä irtisanoi sopimuksen kesken sopimuskauden. Lopputuloksena koulukyydit ovat entistä kalliimpia, mutta palvelu keräilypaikkojen takia selvästi huonompaa. Vastaus: Koulukuljetuskustannukset olivat v. 2010 n. 20 000 euroa vähemmän kuin v.2009. Ihmettelemme edelleen, kuinka kyläkoulujen laskelmat ovat oikeita, kun kerran Kaivannon sairaalan konsulttien tekemät kustannuslaskelmat ovat vääriä, ainakin kunnanjohtajan mukaan. Konsultit tekevät laskelmat sen mukaan, kuka tilaa. Vastaus: Kyläkoulujen investointilaskelmat (tavoitehinta-arviot) on laadittu kunnan tilapalvelussa, ne eivät ole konsultin laatimia. Kangasalan kunnassa lasketaan hankkeiden tavoitehinta-arviot (= kustannusarviot) Haahtela kehitys Oy:n Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmalla. Tämä ohjelmisto on ollut meillä käytössä noin 20 vuotta ja ohjelmiston avulla on kunkin vuoden investointiohjelmassa olevat uudis- ja peruskorjaushankkeet hinnoiteltu. Talonrakennuksen investoinnit on tekninen lautakunta (nykyisin liiketoimintajaosto), kunnanhallitus ja valtuusto hyväksynyt talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Sama ohjelmisto on valtakunnallisesti käytössä kaikissa isoimmissa kunnissa (Pirkanmaalla Tampereen kaupunki, Ylöjärvi, Pirkkala, Nokia, Orivesi ja Lempäälä käyttävät ohjelmistoa). Myös pääkaupunkiseudun seurakunnat ja esim. Senaattikiinteistöt käyttävät tätä laskentaohjelmistoa. Kun kunnalle haetaan hankkeille valtionavustusta, on laskelmat esitettävä ELY-keskukselle ja opetusministeriölle tällä ohjelmistolla laskettuina. Kun olen pyytänyt Kautialan koulun kustannusarvio laskennan tarkempaa erittelyä, niin tarkoitan esim. 50h putkitöitä á 50 yhteensä 2500, putkea 800m á 2 yhteensä 1600 jne. ja alle tulee yhteensä 500 000. Tietysti on se vaihtoehto, mitä epäilen, että tuo 500 000 on hihasta vedetty ja mitään tarkempaa laskentaa ei kunnassa ole olemassakaan. Vastaus: Katso edellinen vastaus. Mihin pikkukouluille kaavaillut investoinnit perustuvat, todelliseen tarpeeseen vai johonkin muuhun? Minkälaisia laskelmia arvioidusta kustannusvaikutuksesta on tehty ja miksi niitä ei julkistettu yhdessä investointi-/säästölaskelmien kanssa? Vastaus: Lahdenkulman, Vilpeilän, Kautialan ja Raikun koulujen tulevat investoinnit perustuvat todellisiin tarpeisiin. Näiden koulurakennusten LVIS-tekniset järjestelmät ovat elinkaarensa loppuvaiheessa ja tilat tarvitsevat myös rakennusteknistä kunnostusta, lähinnä pintarakenteiden uusimista. Lahdenkulman ja Vilpeilän kouluilla tarvitaan myös toimintaa ja turvallisuutta parantavia tilajärjestelyitä. Kunnan on huolehdittava, että kiinteistöomaisuuden arvo säilyy ja että, kiinteistöissä työskentelevillä ja opiskelevilla on turvalliset ja terveelliset tilat ja olosuhteet. Kyläkoulujen investointilaskelmat (tavoitehinta-arviot) on laadittu ja ne on hyväksytty viimeksi 2009 talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Kunnanhallitus päätti 23.11.2009, että ko. kouluinvestointeja ei valmistella, jonka vuoksi niitä ei ole esitetty vuosien 2010 ja 2011 talousarvion investointiohjelmiin. Palveluverkon kehittämissuunnitelmaan näiden hankkeiden tavoitehinnat on päivitetty
samaan hintatasoon kuin palveluverkossa olevat muutkin investoinnit. Laskelmat on esitetty investointi- ja säästölaskelmien yhteydessä. Varsinkin Huutijärven koulun osalta Raikun ja Kautialan kouluja korvaavien opetustilojen kustannukset ovat alimitoitetut. Vastaus: Korvaavien opetustilojen (2 luokkatilaa) investointikustannukset on arvioitu, kuten muissakin kouluhankkeissa, luokkatilojen kustannukset. Mihin pikkukouluille kaavaillut investoinnit perustuvat, todelliseen tarpeeseen vai johonkin muuhun? Minkälaisia laskelmia arvioidusta kustannusvaikutuksesta on tehty ja miksi niitä ei julkistettu yhdessä investointi-/säästölaskelmien kanssa? Vastaus: Kustannusarviot, hintataso 2/2011 (alv 0 %): Lahdenkulman koulu (kivikoulu) / 1 510 000 euroa Vilpeilän koulu / 315 000 euroa Kautialan koulu / 500 000 euroa Raikun koulu / 400 000 euroa Lahdenkulman koulu (kivikoulu) on meidän koulurakennuksistamme huonoimmassa kunnossa. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio 11/2007. Raportin on laatinut Insinööritoimisto Raksystems Oy. Kuntoarviossa todetaan, että rakennus on kokonaisvaltaisen peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. Vilpeilän koulun kustannukset koostuvat niistä tilamuutoksista ja rakennukseen liittyvistä kunnostustarpeista, jotka Sahalahden kunnanhallitus on 21.6.2004 143 kuntokartoitustyöryhmän ja koulun esittämässä raportissa hyväksynyt. 1) yläkoulun luokkahuoneen kunnostusremontti 2) yläkoulun asunnon muuttaminen ja saneeraaminen atk-tilaksi, kirjastotilan laajennukseksi sekä opettajien sos. ja työtilaksi (osin toteutettu) 3) alakouluun saneerataan keittiöja siivoustöiden sos. tilat Lisäksi Vilpeilän koulun kustannuksiin sisältyy koulurakennusten lämmitysjärjestelmän muutos. Rakennukset lämpiävät nyt öljyllä. Muutos uusiutuvaa energiaa käyttäväksi (puu, pelletti, maalämpö). Kautialan koulu Rakennuksen LVIS-tekniikka on elinkaarensa lopussa. Kustannukset sisältävät LVIS-tekniikan uusimisen ja tilojen rakennusteknisen kunnostuksen, lähinnä pintarakenteiden uusimista. Kustannusarvio ei sisällä tilamuutoksia. Rakennus lämpiää sähköllä, lämmitysjärjestelmän muutos sisältyy kustannusarvioon (puu, pelletti, maalämpö). Ilmastointi varustetaan lämmön talteenotolla. Rakennus on liitettävissä 2011 Kautialan vesiosuuskuntaan. Raikun koulu Rakennuksen LVIS-tekniikka on elinkaarensa lopussa. Kustannukset sisältävät LVIS-tekniikan uusimisen ja tilojen rakennusteknisen kunnostuksen, lähinnä pintarakenteiden uusimista. Kustannusarvio ei sisällä tilamuutoksia. Rakennus lämpiää öljyllä, lämmitysjärjestelmän muutos (puu, pelletti, maalämpö / putket järveen) sisältyy kustannusarvioon. Milloin korjattava Jos koulutoiminta jatkuu näissä kiinteistöissä, on korjaustoimenpiteet toteutettava välittömästi. Kunnan solmima energiatehokkuussopimus velvoittaa investoimaan rakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Hankkeet eivät sisälly kunnan investointiohjelmaan, koska kunnanhallitus on 23.11.2009 päättänyt, että Kautialan, Lahdenkulman, Raikun ja Vilpeilän peruskorjausinvestointeja ei valmistella. Sariolan koulua ei ole tarve laajentaa muuten kuin Vilpeilän ja Lahdenkulman lakkauttamiseksi. Huutijärven koululla on nyt ahdasta ja sen takia sitä pitäisi laajentaa. Kuitenkin Huutijärven oppilasmäärät ovat laskemassa lukukaudelle 2014 15. Olisikin järkevämpää pitää Raikun ja Kautialan 5-6 luokkien oppilaat omissa kouluissa, vaikka se tarkoittaisi kahden opettajan lisäystä ko. kouluille. Vastaavasti Huutijärveltä poistuisi 1-2 luokkaa ja samalla opettajan tarve. Huutijärven koulun tiukkuus helpottaisi siinä samalla. Eli käyttämällä nyt lakkautettaviksi esitettyjä kouluja helpottamaan isomman koulun painetta, voidaan käyttää laajennuksiin suunnitellut rahat sinne missä niitä kipeämmin tarvitaan, eli kunnan länsipuolelle. Vastaus: Huutijärven koulun laajennus on ollut jo pitkään
kouluverkkosuunnitelmassa. Koulun aineluokat on jouduttu ottamaan perusopetuskäyttöön jo vuosia sitten. Koululta puuttuvat myös opetustilat eskareille. Lisäksi erityisopetusjärjestelyt ovat tuoneet tilatarpeita. Huutijärven koulun yhteyteen on myös tarkoituksena rakentaa päiväkoti. Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä tehdyssä selvityksessä todetaan, että kahden lisäluokan rakentaminen mahdollistaa sekä Raikun että Kautialan oppilaiden sijoittamisen Huutijärven kouluun. Lopuksi kysymys Pohjan koulua koskien. Sen sulkemista ei ainakaan vielä, julkisesti, suunnitella Koulujen sulkemista kun nimenomaan perustellaan korkeilla oppilaskustannuksilla niin miten olisi mahdollista että yksi koulu olisi asiassa eriarvoisessa asemassa? Kaikkien toiveena ja tavoitteena lienee kuitenkin yhtenäinen ja hyvinvoiva Kangasala, sitä ei saavuteta kohtelemalla eri alueiden asukkaita eri tavalla. Vastaus: Pohjan koulu on siirtynyt osaksi Kangasalan opetustointa vuoden vaihteessa. Koulun kuluvan vuoden resurssit on osoittanut Kuhmalahden valtuusto. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään Pohjan koulun saneerausta vuosina 2011 2012. Kouluissa voidaan yksityistää kiinteistöpalvelut ja ruokahuolto. Vastaus: Kunta voi hankkia kilpailuttamalla ulkopuoliselta tuottajalta tukipalveluja niin laajasti kuin kunta näkee tarpeelliseksi ja päättää. Tälläkin hetkellä merkittävä osa kunnan tukipalveluista hankitaan ulkopuoliselta tuottajalta. Jokainen uusi kohde arvioidaan päätöksenteossa erikseen. Liiketoimintayksikkö Oksan tilapalveluiden ylilaskutus tuo lisää kiinteistökustannuksia per oppilas. Suurissa kouluissa vaikutus on kymmeniä euroja per oppilas, mutta pienissä kouluissa satoja euroja per oppilas. Tämä vääristää kustannusvertailua. Vastaus: Tukipalveluja tuottava liiketoimintayksikkö Oksa ei ylilaskuta mitään kunnan toimialaa tai kiinteistöä. Tuloilla katetaan menot, jotka ovat osana kunnanvaltuuston hyväksymään talousarviota. On totta, että kyläkoulujen oppilasmäärät ovat pieniä isompiin verrattuna. Nettokustannukset ovat myös pienempiä kuin isoissa kouluissa. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat väkisin suuremmat kuin isoissa kouluissa, mutta epäoikeudenmukainen tilapalveluiden ylilaskutus vääristää eroa pienille kouluille epäedullisesti. Vastaus: Katso edelliset vastaukset. Silmiini pistivät erityisesti kyläkoulujen kustannuslaskelmat. Kyllä kuntalaisena haluaisin kuulla myös kuinka paljon olisivat Sariolan ja Huutijärven kustannukset oppilasta kohden, kun kyläkoulut olisi lopetettu ja oppilaat siirretty kyseisiin kouluihin. Ja kuinka paljon enemmän esimerkiksi Huutijärven laajennus tulee maksamaan, kun sinne pitääkin mahtua enemmän oppilaita, käsittääkseni laajennus on pakko tehdä jo nykyisellä oppilasmäärällä? Sariolaa ei tarvitsisi laajentaa lainkaan eli se summa säästyisi kokonaan, onko sitä otettu huomioon ollenkaan? Sariolassa oppilasta kohden on laskettu kustannukseksi vuosittain 6489 /oppilas ja Vilpeilässä se on 8838 /oppilas. Kun vilpeiläläiset ja lahdenkulmalaiset kuljetetaan Sariolaan, paljonko kustannus on tuolloin on per oppilas? Ilmeisesti Sariolassa säästetään tuomalla omat eväät, koska niitä kustannuksia ei ollut lainkaan investoinnit/kulut -taulukossa? Vastaus: Investoinnit/kulut - taulukko on laskettu nettoperiaatteella. Aterioiden kohdalla on verrattu esimerkiksi Sariolan ja Lahdenkulman/Vilpeilän välisiä eroja ja pohjalukuna on Sariolan aterian hinta eli ruokailukustannukset on huomioitu.
Huutijärven koulujen laajennus tulee tehdä nykyiselläkin oppilasmäärällä. Laajennuksen osalta kahden perusopetustilan kustannus, jotka tulisivat Raikun/Kautialan oppilaita varten on 300 000 euroa, joka on pieni osa kokonaiskustannuksesta. Sariolassa oppilasta kohden laskettu kustannus on 6 489 /oppilas. Yhdistettäessä Sariolaan Lahdenkulman/Vilpeilän koulut niin oppilasta kohden laskettu kustannus muuttuu 7 107 /oppilas. Huutijärvellä oppilasta kohden laskettu kustannus on 6 436 /oppilas. Yhdistettäessä Huutijärven kouluun Kautialan/Raikun koulut niin oppilasta kohden laskettu kustannus muuttuu 6 719 /oppilas. Yhdistettäessä kouluja niin kuljetuskustannusten nousuksi per oppilas on laskettu olevan 30 %. Miksi lukio ja kulttuuritalo katsotaan tärkeiksi investoinneiksi kaikille kuuluvien peruspalvelujen joutuessa säästökohteeksi? Kun kerran lukio tehdään, eikö tiloja voisi suunnitella niin, että ne sopisivat iltaisin myös kulttuurikäyttöön? Vastaus: Kangasalan lukion peruskorjaus tai uuden lukion rakentaminen Pikkolan koulukeskukseen oli kunnan investointiohjelmassa pitkään odottamassa vuoroaan. Kun peruskorjaustyötä ei saatu mahtumaan investointiohjelmaan ajoissa, ajauduttiin lukiorakennuksessa sisäilmaongelmiin. Uuden lukion tilat on suunniteltu niin, että ne ovat joustavasti iltaisin otettavissa koulun ulkopuoliseen käyttöön. Liikuntasali (400 m2) ja auditorio/luentosali (380 paikkaa) ja niiden yhteydessä olevat näyttämö ja aulatilat tulevat toimimaan kaikkien kuntalaisten liikunta- ja kulttuuritiloina 2012 syksystä lähtien. Kulttuuritalo on olennainen osa keskustan kehittämishanketta. Kulttuuritalon hankesuunnitelma on laadittu jo 1995. Kulttuuritalon juhlasalitila (300 paikkaa) näyttämöineen on tarkoitettu erilaisiin kulttuuritapahtumiin kuin lukion luentosalimainen auditorio. Tavoitteena on, että tilat tulevat toimimaan monipuolisena kulttuuri- ja tapahtumatilana. Kirjastopalvelut Mihin siis tarvitsemme uutta paljon maksavaa kulttuuritilaa tässä Tampereen sylissä ollessamme? Käytetään se raha "koko kansan kulttuuriin" eli kattaviin kirjastopalveluihin. Vastaus: Kulttuuritalon toiminta ei ole pois kirjastopalvelujen budjetista. Uusi pääkirjasto ja kulttuuritalo muiden keskustan palvelujen kanssa muodostavat merkittävän palvelukeskittymän. Kulttuuritalo toimii myös kokoustalona ja muodostaa yhdessä uimahalli Kuohun, torin ja uuden pääkirjaston kanssa kokonaisuuden, jolla on positiivisia taloudellisia vaikutuksia yritysten ja kunnan talouteen. Kirjaston nykyiset aukioloajat ovat tosi älyttömät. Onko sillä tarkoitus vähentää kirjastonkäyttäjien määrää, jotta tilastot näyttävät "miinusta"? Tuli mieleen, onko tämä ollut tarkoitushakuista - onko näin saatu Suoraman kirjaston käyttömäärät näyttämään pienemmiltä, jotta kirjasto voidaan sulkea? Vastaus: Kaikkien lähikirjastojen aukioloajat muuttuivat 1.9.2010, kun uusi pääkirjasto avattiin kokonaisuudessaan. Lähikirjastojen aukioloaikoja vähennettiin, jotta pääkirjaston palvelutasoa kyettiin parantamaan. Uusien aukioloaikojen suunnittelussa huomioitiin sekä aamu- että ilta-aukioloaikojen toteutuminen, Suoraman ja Vatialan lähikirjastojen aukiolojen yhteensovittaminen maantieteellisen läheisyyden vuoksi sekä käytettävissä olevat resurssit. Kirjaston siirto Sahalahdella entisen kunnantoimiston tiloihin on kallis investointi, tarvitaan hissi, jotta vammaiset voisivat käyttää tiloja, eikö entisten nuorisotilojen käyttö kirjaston laajentamiseksi olisi järkevämpää. Vastaus: Kirjasto ja päivähoito tarvitsevat kumpikin Sahalahdella lisätilaa. Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että Sahalahden monitoimitalo on jatkossa kokonaan päivähoidon tiloja eli nykyinen kirjasto ja entiset nuorisotilat muutetaan ja kunnostetaan päiväkotitiloiksi. Sahalahdella keskitetään päivähoito kah-
teen rakennukseen, mikä on päivähoitotoiminnan kannalta hyvä ratkaisu. Mikäli Sahalahden entiset virastotilat otetaan muuhun kuin virastokäyttöön, on tiloille haettava käyttötarkoituksen muutos. Mikäli tilat otetaan päiväkoti- tai kirjastokäyttöön, edellyttää toiminta hissin rakentamista. Olennaista on, että entisen kunnanvirasto otetaan palvelukäyttöön. Suoramalta lopetetaan kirjasto, lääkärin vastaanotto ja hammaslääkärin vastaanotto. Mitä kyseisiin tiloihin tulee kouluterveydenhuollon sekä neuvolatoiminnan lisäksi? Esim. mihin kirjastolta vapautuvat tilat käytetään? Vastaus: Alustavasti on tutkittu kirjastotilojen muuttamista koulutiloiksi. Suoraman kirjaston lakkauttamisesta: 1. Onko kirjoja tai muuta materiaalia, jotka eivät tällä hetkellä mahdu esille, jossain muualla? Eikö lehtien lukusalista saisi lisätilaa? 2. En ole koskaan nähnyt siellä ruuhkaa. 3. Kuinka uudelleenjärjestely ja asiakastiskiremontti voivat olla perusteita lakkauttamiselle? 4. Saavatko kirjastonhoitajat liian paljon aikaiseksi? "henkilöstömäärä liian pieni kirjastovolyymiin suhteutettuna" Vastaus: Käsikirjaston/lehtilukusalin käyttöönotto ei ratkaise kirjaston ahtautta, vaikka salin käyttöä muun aineistokokoelman esillepanoon on harkittu ja joitakin siirtoja on jo tehty. Ongelmana ei ole se, että uutta, kiinnostavaa aineistoa jouduttaisiin jättämään hankkimatta tai varastoimaan, vaan se, että tilat ovat täynnä: korkeat hyllyt ovat tiheässä ja täynnä kirjoja. Kirjaston viihtyvyyttä lisäisivät avarampi tila, matalat hyllyt, esittelykalusteet ja mukavat oleskelupaikat. Uudelleenjärjestely ja asiakaspalvelupisteen remontti eivät ole perusteet kirjaston lakkauttamiselle lukuun ottamatta, että tilojen uudistamiseen on investoitava jollain tavalla seuraavan 10 vuoden kuluessa. Henkilöstömäärä kirjastovolyymiin suhteutettuna tarkoittaa, että asiakasmääriin ja kirjaston toiminnan laajuuteen ja kehittämistarpeisiin nähden henkilökuntaa ei ole riittävästi. Kysymys: Miksi lakkauttaa Suoraman kirjasto? Mistä kaikki Suoraman koulun yli 450 oppilasta hakee pulpettikirjan? Suoraman alueella on jo nyt ja ennusteiden mukaan tulevaisuudessakin enemmän asukkaita kuin Vatialassa - miksi kirjasto ollaan siirtämässä Vatialaan suoramalaisten näkökulmasta hankalien yhteyksien päähän? Vastaus: Pääkirjaston laajentaminen ja saneeraaminen on parantanut kirjastopalveluja merkittävästi ja nykyinen kirjastoverkko on suhteellisen tiivis. Suoraman ja Vatialan lähikirjastot ovat maantieteellisesti melko lähekkäin. Kirjastopalveluille ei ole näköpiirissä lisää henkilöstöresursseja, joita tarvittaisiin, jotta nykyinen kirjastoverkko ja asiakaspalvelun taso pystyttäisiin säilyttämään. Esitys ei perustu siihen, että asiakkaista olisi pulaa. Terveyspalvelut Nyt kaavaillut investoinnit mm. kouluihin ja keskusterveysasemalle ovat tarpeellisia, jotta voidaan säilyttää nykyiset palvelut ja saadaan lisätilaa jo olemassa oleville koululaisille ja potilaille. Mutta jotta isommat yksiköt ja palveluiden siirto onnistuisi tarvitaan aina vain lisää investointeja ja olemassa olevat rakennukset jäävät käyttämättä. Mihin laitetaan terveysasemien lääkärit jatkossa? Laajennetaanko mm. laboratoriopalveluita jos ne poistetaan pieniltä terveysasemilta? Vastaus: Terveysasemat suunnitellaan pitkällä aikavälillä sen kokoisiksi, että niissä työskentelee vähintään kolme lääkäriä. Kaikkia lääkäri-
palveluita ei kuitenkaan keskitetä vain pääterveysasemalle. Pääterveysaseman laboratoriopalvelut kykenevät palvelemaan laadukkaammin kuntalaisia. Terveyspalvelut ne vasta onnettomat on! Maanantaina kun soitat terveyskeskukseen kysyäksesi lääkäri aikaa saat vastaukseksi "ei meillä tällä viikolla ole, mutta soita huomenna jos tulee peruutusaikoja". Viikon sitten sinnittelin ennen kun menin yksityiselle. Sama tilanne työterveyden kanssa. Täytyisi etukäteen tietää koska sairastuu niin voisi ajankin tilata. Vastaus: Kiireettömässä hoidossa hoitotakuu toteutuu seuraavasti: Kangasalla 41 % asiakkaista saa ajan viikon sisällä, 41 % 1-3 viikon sisällä ja 18 % ajanvaraus menee yli 3 viikon. Kuhmalahdella 40 % asiakkaista saa ajan viikon sisällä ja 40 % 1-3 viikon sisällä ja loput 20 % yli 3 viikon päähän. Pälkäneellä 36 % asiakkaista saa ajan viikon sisällä, 32 % 1-3 viikon sisällä ja 32 % ajanvaraus menee yli 3 viikon. Lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoitoon pääsy toteutuu säädetyn 3 kk sisällä. Koulujen hammashoitoloiden lopettamista kannattaisi miettiä siltä kannaltakin että pienet lapset joutuu kulkeen kävellen pitkän matkan uuteen hammashoitolaan..! tai sitten taksikyydillä ja se maksaa..vastaus: Koululaiset käyvät hammashuollossa tarkastuksissa 1-3 vuoden välein yksilöllisestä hampaiden terveydentilasta riippuen. Kerran vuodessa kulkeminen varmasti onnistuu. On erittäin toivottavaa, että erityisesti pienten lasten suun terveystarkastuksiin osallistuvat vanhemmat. Vanhempien rooli on ratkaiseva lasten hampaiden hoitamisen kannalta. Kun Sahalahden taajama-alueelta supistetaan esimerkiksi terveyskeskuspalveluita, pitää jokaisen potilaan ajaa kymmeniä kilometrejä ylimääräistä autollaan tai taksilla päästäkseen esimerkiksi viikoittain otettaviin laboratorioanalyyseihin. Vastaus: Suunnitelmassa ei ole esitetty Sahalahden terveysaseman palveluiden supistamisesta. Terveys- ja laboratoriopalveluiden tähänastinen keskittäminen on tuonut ihmisille vain lisää jonotusta ja odottelua, mutta mitä sillä väliä, kun säästetään laskennallisesti muutama euro. Vastaus: Sama määrä henkilöstöä palvelee kasvaneen kunnan lisääntynyttä väestömäärää. Omalääkäreiden väestöt vaihtelevat noin 1000 2000 asiakkaaseen. Suurten terveysasemien alueella väestömäärät ovat kasvaneet, pienten asemien alueella väestömäärät ovat pysyneet samoina tai vähentyneet. Väestöjä ja lääkäripalveluita on vaikea jakaa tasaisesti, kun terveysasemaverkko on laaja. Jos Sahalahden terveysasemalta viedään lääkäripalvelut tai jopa muitakin palveluita, mitä tyhjiksi jääneisiin tiloihin on tarkoitus sijoittaa? Jos hammaslääkäri lähtee, koululaisten kuljettaminen hammaslääkäriin keskusterveysasemalle muuttuu tosi hankalaksi. Eikä terveydenhoitajien vastaanottoa ja laboratorionäytteiden ottoa saa viedä täältä pois. Vastaus: Sahalahden terveysaseman lääkäripalveluita ei ole suunnitelmassa esitetty lakkautettavaksi. Muut aiheet Nuorisotilojen ylläpitoa voidaan tarjota yhdistyksille. Vastaus: Nuorisotilojen ylläpito yhdistysvoimin on mahdollista, mutta se vaatii yhdistyksiltä vahvaa sitoutumista kiinteistön ylläpitoon pidemmäksikin aikaa. Yhdistysvetoinen nuorisotilatoiminta ei ole uusi asia Kangasalla, mutta lähes kaikki yritykset ovat olleet lyhytkestoisia. Pisimpään yhdistysvetoista toimintaa on ollut Aseman monitoimitalolla Aseman Seudun Omakotiyhdistyksen voimin.
Esimerkiksi Raudanmaan, Vehoniemen ja Raikun alueella on yli 1700 asukasta, mutta heille ei tulisi olla tarjolla yhtään palvelua. Mikä on peruste? Vastaus: Kaikki kunnalliset palvelut ovat niin taajama-asukkaiden kuin maaseudulla asuvien käytössä. Kaikille ei kuitenkaan etäisyys palveluihin voi näin laajassa kunnassa olla koskaan sama. Autoistumisen myötä liikkuminen on helpottunut ja ihmiset maaseudullakin hakevat esimerkiksi kaupallisia palveluja yhä kauempaa. Sama kehitys on näkyvissä kunnallisten palvelujen suhteen. Osasyynä tähän kehitykseen on palvelujen laadun kehittyminen ja siten myös kallistuminen. Tämä kehitys näkyy selvimmin terveydenhoidossa. Miksi seutukunnallisten palveluiden tulisi olla osalle kuntalaisia lähipalvelu? (vrt. Seutukunnalliset palvelut: Oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Seutukunnallisten palvelujen kriteereitä: suhteellisen harvoin esiintyvä palvelun tarve, erityisosaamista edellyttämä palvelu sekä kallis laitekanta ja erityinen tilantarve. Nämä kaikki ovat Kulttuuritalon tunnusmerkkejä). Vastaus: Kulttuuritalohankkeessa on kyse myös Kangasalan keskustan elävöittämisestä ja kehittämisestä. Kulttuuritalo luokitellaan kuntakeskuspalveluksi, ei seutukunnalliseksi palveluksi. Kuntakeskuksessa asuville sinne sijoitetut keskitetyt palvelut ovat lähellä, mutta ei sisällön suhteen lähipalvelua. Olen asunut Kangasalla kohta 13 vuotta, enkä vieläkään tiedä, mikä on ns. Tehokaasun rakennus - osoite, kiitos! Vastaus: Ns. Tehokaasun rakennus on Junatien ja Vatialantien risteyksessä, Pitkäjärven koulun vieressä sijaitseva suojeltu punatiilinen teollisuusrakennus. Alun perin rakennuksessa on toiminut VR:n dieselveturikorjaamo, mutta yleisesti rakennuksesta kuulee puhuttavan Tehokaasun rakennuksena, koska veturikorjaamon jälkeen rakennuksessa toimi Tehokaasu-niminen yritys. Mielenkiintoista muuten on myös se, että Kangasalan palveluverkon kehittämissuunnitelman tilastoaineistossa käsitellään ainoastaan kouluja ja päivähoitoa, muut peruspalvelut on unohdettu. Mihinköhän tällä paperilla siis oikeasti pyritään? Vastaus: Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa on laajasti tarkasteltu kaikkia kunnan palveluja. Kaikista palveluista ei ole ollut saatavilla samanlaista tilastoaineistoa kuin kouluista ja päivähoidosta. Toimenpideohjelmassa esitetään päivähoito- ja koulupalvelujen lisäksi mm. kehitysvammaisille uusia asumisyksiköitä sekä työ- ja toimintakeskusta, ikäihmisten palvelujen laajentamista eri hankkein ja kulttuuritalon rakentamista. Palveluverkkosuunnitelmalla pyritään kasvavien palvelutarpeiden ja palvelujen laadun turvaamiseen kunnan taloudellisten resurssien puitteissa. Kunnalla on tapana arvioida kustannuksia yksiköissä oppilasta tai hoidettavaa kohden. Näin vertaamalla saadaan usein, mutta ei aina, näyttämään pienet yksiköt tehottomilta. Tällaiset tilastot ovat oikein käytettynä hyödyllistä tietoa vuosittaisten kustannusten suunnan seurannassa yksiköittäin, mutta eivät riittävää tietoa pohdittaessa yksiköiden toiminnan tarpeellisuutta. Poistamalla yksikkö ja siirtämällä sen asiakkaat toiseen yksikköön eivät tämän yksikön kustannukset häviä suoraan minnekään. Vastaus: Investoinnit/kulut -taulukko on laskettu nettoperiaatteella eli taulukossa on kuvattu eri toimenpiteiden vaikutus kunnan kassaan sillä tarkkuudella joka on tällä hetkellä tiedossa. Kaikissa laskelmissa on pyritty kuvaamaan ne kustannukset jotka häviävät tai joista tulee lisää kustannuksia. Miksi kunnan ikäjakaumaa kuvataan suunnitelmassanne hyvin tarkasti ns. nuorissa ikäluokissa mutta vanhusten kohdalla jakauma on 65 v>? Tosiasiassa 65 v. ovat tänä päivänä useimmiten hyväkuntoisia ja aivan eri "lokerossa" kuin es. 85 v. täyttäneet. Vastaus: Ikäjakaumatiedot ovat Tilastokeskuksesta ja aineistossa 65-vuotiaat ovat yhtenä luokkana.
Kunnan kotisivuilta löytyvässä Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa 2010 2020 on tarkastelu erikseen ikäryhmiä yli 75-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat. Lisäksi on tehty kartoitus ja suunnitelma palvelujen lisätarpeista väestön vanhetessa.