Mitä seuraavaksi sotesta? Maakunta tms. aluetasoisen ratkaisun vaikutukset kuntalaisen veroihin Mitä jää kuntiin, mitä alueelle, kuinkas tukipalvelut? HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela
Nollapisteessä? Perustuslakivaliokunta kaatoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan valmisteleman esityksen sote-laeiksi ainakin kahdesta syystä: Demokratia ei toteutuisi esitetyllä tavalla Rahoitus kohdistuisi epätarkoituksenmukaisesti kuntiin muutokset olisivat liian suuria leikattuinakin. Ratkaisu: Jonkinlainen maakunnallinen tms aluemalli tai soten siirtäminen valtiolle. Aluemalli johtaisi suoriin alueen/maakunnan tasoisiin vaaleihin ja soten menojen ja siihen liittyvien tulojen siirtämiseen kunnilta maakunnalle. On todennäköistä, että alueelle siirrettävät tulot eivät riittäisi palveluiden rahoittamiseen, maksuja ei voisi korottaa vastaamaan rahoitustarvetta alueelle oma verotusoikeus. 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 2
Mallinnus Toteutettiin nopeasti niiden tietojen perusteella, mitä on saatu julkisesta keskustelusta ja keskusteluista esimerkiksi Kainuun maakuntamallin asiantuntijoiden kanssa. Aiemmat kapitaatiolaskelmat olivat hieman monimutkaisempia. 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 3
Ei kantaa Me emme ota kantaa siihen, onko alueellinen malli perustuslainmukaisesti järjestettynä hyvä vai huono tämä on ratkaisu joka poliittisesti tultaneen valitsemaan. Mallin nimi on aivan sama maakunta-kotikunta, piirimalli, Ruotsin malli, Soininvaaran malli, oikeusoppineiden malli Toivomme, että nyt otettaisiin todesta/vakavasti etukäteen tehdyt laskelmasta ja niistä nopealla päättelyllä esiintulevat ongelmat - eikä kategorisesti sanottaisi, että asioita ei voi laskea, niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä, järjestelystä ei ole kustannusvaikutuksia eikä ainakaan sanottaisi, että on moraalisesti arveluttavaa julkistaa lukuja ennen päätöksentekoa. Toivottavasti luovutaan puhumasta asiansa hyvin ja huonosti hoitaneista kunnista tuskinpa muutoksen jälkeen puhutaan asiansa hyvin ja huonosti hoitaneista alueista kun alueet eivät ole edes toimineet kyse on palveluntarpeesta; raskaan palvelurakenteen kunnat voivat hoitaa asiansa hyvin ja suotuisan palvelurakenteen kunnat huonosti. 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 4
Oletukset Kuntien sote-nettomenot siirtyvät alueelle (laskennassa on otettu huomioon STM:n laskelmissa ollut kolmen vuoden keskiarvo, joka on korotettu indeksiin per 2015) menot siirtyvät Ikäryhmittäiset (SOTE) ja sairastavuuskertoimeen perustuvat valtionosuudet siirtyvät alueelle rahoittamaan palveluita. tulotkin siirtyvät, kun menotkin siirtyvät. Omarahoitusosuus laskettiin Lisäosista siirtyvät syrjäisyys Verotulon tasauksesta 70% Lisäyksistä ja vähennyksistä 70% Alueen verotusoikeus on suhteellinen, kuten kunnissakin (myös samat vähennykset). 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 5
Kunta ennen ja jälkeen nettomenot ennen 1000 eur nettomenot jälkeen 1000 eur nettomenot ennen eur/as nettomenot jälkeen eur/as Nettomenot jälkeen / ennen Etelä-Karjala 694 939 802 281 333 795 5255 2127 40 % Etelä-Pohjanmaa 1091 938 574 461 403 423 5629 2379 42 % Etelä-Savo 875 992 856 315 585 448 5744 2069 36 % Kainuu 525 150 704 232 967 594 6566 2913 44 % Kanta-Häme 896 002 832 363 388 813 5106 2071 41 % Keski-Pohjanmaa 384 527 196 156 291 892 5599 2276 41 % Keski-Suomi 1479 160 176 622 069 733 5373 2259 42 % Kymenlaakso 1040 816 856 421 564 595 5755 2331 41 % Lappi 1100 963 719 468 123 959 6032 2565 43 % Pirkanmaa 2678 849 976 1179 788 455 5356 2359 44 % Pohjanmaa 1052 340 693 464 835 243 5834 2577 44 % Pohjois-Karjala 899 395 763 355 211 143 5436 2147 39 % Pohjois-Pohjanmaa 2190 364 811 970 891 384 5431 2407 44 % Pohjois-Savo 1375 283 804 527 288 965 5536 2122 38 % Päijät-Häme 1083 279 152 466 183 347 5352 2303 43 % Satakunta 1227 546 136 491 848 469 5467 2190 40 % Uusimaa 8517 586 115 4115 752 056 5372 2596 48 % Varsinais-Suomi 2609 568 670 1152 722 534 5542 2448 44 % Kuntiin jäävät nettomenot/teht ävät jäävät 36%:iin (Etelä- Savo) 48%:iin (Uusimaa) nykytasosta (keskiarvot aritmeettisia) Suhde kuvaa hyvin eri maakuntien tehtävien monipuolisuutta. 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 6
Kunta ennen ja jälkeen valtionosuus yhteensä 1000 Siirtyvä valtionosuus 1000 vos eur/as ennen Siirtyvä vos eur/as Siirtyvän osuus Kunnalle jäävä valtionosuus 1000 Kunnalle jäävä valtionosuus /as Etelä-Karjala 245 422 178 727 1856 1 351 73 % 66 696 504 Etelä-Pohjanmaa 476 012 341 511 2454 1 761 72 % 134 502 693 Etelä-Savo 385 918 286 956 2530 1 881 74 % 98 962 649 Kainuu 227 380 167 284 2843 2 092 74 % 60 095 751 Kanta-Häme 289 244 204 760 1648 1 167 71 % 84 484 481 Keski-Pohjanmaa 149 045 102 864 2170 1 498 69 % 46 181 672 Keski-Suomi 557 093 393 387 2023 1 429 71 % 163 706 595 Kymenlaakso 348 812 254 558 1929 1 408 73 % 94 254 521 Lappi 460 380 326 942 2522 1 791 71 % 133 438 731 Pirkanmaa 730 015 515 345 1460 1 030 71 % 214 669 429 Pohjanmaa 336 486 239 011 1865 1 325 71 % 97 474 540 Pohjois-Karjala 420 571 305 889 2542 1 849 73 % 114 682 693 Pohjois-Pohjanmaa 857 378 585 209 2126 1 451 68 % 272 169 675 Pohjois-Savo 566 026 414 021 2278 1 667 73 % 152 005 612 Päijät-Häme 361 646 257 150 1787 1 270 71 % 104 495 516 Satakunta 398 694 293 008 1775 1 305 73 % 105 686 471 Uusimaa 1 082 949 1052 141 683 664 97 % 30 808 19 Varsinais-Suomi 700 386 498 570 1487 1 059 71 % 201 816 429 Pohjois-Pohjanmaan kunnista poistuu vähiten, keskimäärin 68% valtionosuuksia; Uudellamaalla valtionosuutta ei juuri jää peruskuntiin. (keskiarvot aritmeettisia) 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 7
Kunta ennen ja jälkeen Sotemenot /as Siirtyvä vos /as Suhde Etelä-Karjala 3 127 1 351 43 % Etelä-Pohjanmaa 3 251 1 761 54 % Etelä-Savo 3 674 1 881 51 % Kainuu 3 653 2 092 57 % Kanta-Häme 3 035 1 167 38 % Keski-Pohjanmaa 3 323 1 498 45 % Keski-Suomi 3 113 1 429 46 % Kymenlaakso 3 424 1 408 41 % Lappi 3 467 1 791 52 % Pirkanmaa 2 997 1 030 34 % Pohjanmaa 3 257 1 325 41 % Pohjois-Karjala 3 289 1 849 56 % Pohjois-Pohjanmaa 3 024 1 451 48 % Pohjois-Savo 3 413 1 667 49 % Päijät-Häme 3 049 1 270 42 % Satakunta 3 276 1 305 40 % Uusimaa 2 776 664 24 % Varsinais-Suomi 3 094 1 059 34 % Kuinka paljon siirtyvä valtionosuus korvaa siirtyviä sote-menoja (keskiarvot aritmeettisia) Uudenmaan siirtyvä valtionosuus kattaa vain 24% sote-menoista; Kainuussa 57%. Silti alueelle riittää rahoitettavaa. 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 8
Kunta ennen ja jälkeen tulovero 2014 Muutos tulovero muutoksen jälkeen Alueen vero Vero yhteensä Muutos Etelä-Karjala 20,00-10,98 9,02 11,23 20,24 0,24 Etelä-Pohjanmaa 21,17-11,44 9,72 10,89 20,62-0,55 Etelä-Savo 20,50-12,38 8,12 12,87 20,99 0,49 Kainuu 21,28-11,15 10,13 11,31 21,45 0,17 Kanta-Häme 20,32-10,74 9,57 11,49 21,06 0,74 Keski-Pohjanmaa 21,00-11,87 9,13 12,73 21,86 0,86 Keski-Suomi 20,54-12,04 8,50 11,51 20,01-0,53 Kymenlaakso 20,14-10,58 9,56 12,46 22,02 1,88 Lappi 20,32-11,29 9,03 11,32 20,35 0,03 Pirkanmaa 20,65-11,63 9,02 11,90 20,92 0,27 Pohjanmaa 20,52-11,51 9,00 12,40 21,41 0,89 Pohjois-Karjala 20,83-11,22 9,61 10,84 20,45-0,37 Pohjois-Pohjanmaa 20,74-9,89 10,85 10,58 21,43 0,69 Pohjois-Savo 20,56-12,06 8,51 11,86 20,37-0,19 Päijät-Häme 20,57-12,20 8,37 11,48 19,84-0,72 Satakunta 20,29-12,61 7,68 12,31 19,99-0,30 Uusimaa 19,86-10,50 9,36 10,05 19,41-0,44 Varsinais-Suomi 20,03-11,43 8,60 12,33 20,93 0,90 Kuntien/kuntalaisten veroprosentit ennen siirtoa ja siirron jälkeen (keskiarvot aritmeettisia): Eniten veroprosentti laskisi Satakunnan kunnissa (-12,61), vähiten Pohjois- Pohjanmaalla (-9,89) Pienin tuloveroprosentti olisi Satakunnassa, suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Pienin alueen veroprosentti olisi Uudellamaalla (10,05) ja suurin Etelä-Savossa (12,87). Kuntien keskimääräiset tuloveroprosentit ja alueen tuloveroprosentit yhteenlaskettuna eniten veroa maksettaisiin Kymenlaaksossa (22,02) ja vähiten Uudellamaalla (19,41) Eniten alueen veroprosentti kasvaisi Kymenlaaksossa (1,88) ja eniten laskisi Etelä- Pohjanmaalla (-0,55). 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 9
Kunta ennen ja jälkeen Minimit tulovero 2014 Muutos tulovero muutoksen jälkeen Alueen vero Vero yhteensä Muutos Etelä-Karjala 19,00-13,46 6,04 11,23 17,27-2,23 Etelä-Pohjanmaa 19,00-15,67 6,33 10,89 17,23-4,77 Etelä-Savo 19,50-15,73 5,02 12,87 17,89-2,86 Kainuu 20,50-13,51 7,49 11,31 18,81-2,19 Kanta-Häme 19,50-12,77 7,73 11,49 19,22-1,28 Keski-Pohjanmaa 20,00-13,29 7,60 12,73 20,34-0,55 Keski-Suomi 19,00-16,56 2,44 11,51 13,95-5,05 Kymenlaakso 19,75-13,03 6,72 12,46 19,19-0,56 Lappi 19,00-18,30 1,20 11,32 12,52-6,98 Pirkanmaa 19,75-17,09 4,41 11,90 16,31-5,19 Pohjanmaa 19,50-13,95 5,55 12,40 17,96-1,54 Pohjois-Karjala 19,00-15,83 4,92 10,84 15,76-4,99 Pohjois-Pohjanmaa 19,25-13,70 6,24 10,58 16,82-3,12 Pohjois-Savo 19,50-14,42 5,74 11,86 17,60-2,56 Päijät-Häme 19,00-15,89 5,61 11,48 17,09-4,41 Satakunta 18,00-17,40 3,60 12,31 15,92-5,08 Uusimaa 16,50-16,26 5,49 10,05 15,54-6,21 Varsinais-Suomi 18,50-15,61 3,64 12,33 15,97-3,28 Kuntien/kuntalaisten veroprosentit ennen siirtoa ja siirron jälkeen (keskiarvot aritmeettisia) Suurin kokonaisalenema olisi jossakin Lapin kunnassa (-6,98) ja pienin jossakin Keski- Pohjanmaan kunnassa (0,56) 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 10
Kunta ennen ja jälkeen Maksimit tulovero 2014 Muutos tulovero muutoksen jälkeen Alueen vero Vero yhteensä Muutos Etelä-Karjala 21,00-8,77 10,98 11,23 22,21 2,46 Etelä-Pohjanmaa 22,00-8,94 11,68 10,89 22,57 1,95 Etelä-Savo 22,00-9,64 10,48 12,87 23,35 3,23 Kainuu 22,00-7,92 13,08 11,31 24,39 3,39 Kanta-Häme 21,00-8,17 11,33 11,49 22,82 3,32 Keski-Pohjanmaa 22,00-8,27 11,73 12,73 24,46 4,46 Keski-Suomi 21,50-6,46 14,04 11,51 25,56 5,06 Kymenlaakso 21,00-3,73 16,27 12,46 28,73 8,73 Lappi 21,75-5,98 13,27 11,32 24,58 5,33 Pirkanmaa 22,00-8,17 11,96 11,90 23,85 3,73 Pohjanmaa 21,25-8,72 11,18 12,40 23,58 3,68 Pohjois-Karjala 22,50-7,62 12,88 10,84 23,72 3,22 Pohjois-Pohjanmaa 22,00-5,41 15,09 10,58 25,66 5,16 Pohjois-Savo 21,50-9,50 10,95 11,86 22,82 2,36 Päijät-Häme 21,50-9,99 10,56 11,48 22,03 1,49 Satakunta 21,50-10,34 10,12 12,31 22,43 1,98 Uusimaa 22,00-5,49 11,69 10,05 21,74 4,56 Varsinais-Suomi 21,50-9,80 11,20 12,33 23,54 2,54 Kuntien/kuntalaisten veroprosentit ennen siirtoa ja siirron jälkeen (keskiarvot aritmeettisia) Suurin kokonaiskasvu olisi jossakin Kymenlaakson kunnassa 8,73) ja pienin jossakin Päijät- Hämeen kunnassa (1,49) 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 11
Johtopäätös Joidenkin kuntien kuntalaisten verorasitus kasvaa, joidenkin alenee Ei neutraalia järjestelmää Mitä valtionosuusperusteita maakunnalle On kuntia, joille on aivan sama, mitä perusteita ikäryhmän ja sairastavuuden lisäksi siirretään maakunnan tasolle, joillekin sillä on kuolettava vaikutus vrt Utsjoki ja saamelaisuus) Valtionosuus ei perustu tarpeeseen, vaan johonkin muuhun Valtionosuus ei korvaa siirtyviä menoja. ON kehitettävä koko rahoitus yksikanavaiseksi, on tehtävä uusi valtionosuusjärjestelmä (riittääkö aika vuoteen 2017) Maakuntien kesken suuret erot, kuntien kesken vielä suuremmat erot. Verotulon tasauksen merkitys Omarahoitusosuuden merkitys Otetaanko kokonaan valtionosuus kunnilta ja hoidetaan asia yhteisöveroilla? Kasvatetaanko kiinteistöveron merkitystä? Jäljelle jäävän kunnan merkitys Vaalien ja verotuksen järjestäminen eivät liene ongelmia Ratkaisussa on edelleen suuria kokonaisverorasituksen muutoksesta johtuvia ongelmia, mutta rahoituksen perustuslaillinen ongelma poistunee. Ongelmia ei voine enää poistaa leikkurilla. Leikkurin tasaa aina lopulta valtio verorahoituksella. Tulee keskittämään palveluita Tulee asettamaan edelleen jotkin kunnat mahdottoman eteen. 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 12
Mitä seuraavaksi? Kaikesta tapahtuneesta huolimatta maakunnissa varaudutaan tulevaan rakennemuutokseen. Vahvoista peruskunnista tullee eräänlaisia perinnekuntia, jotka hoitavat huomattavasti pienempiä tehtäväkokonaisuuksia kuin ennen ja keskittyvät alueensa demokratian vaalimiseen. Perinnekunta hoitaa pienen yleishallinnon, varhaiskasvatuksen, vapaa-ajanpalvelut, osan tekniikkaa osa tekniikkaa maankäyttö keskittynee alueelle. Toisen asteen koulutuskaan ei jääne kunnille. Perusturvaan liittyvät tukipalvelut siirtyvät alueelle, mutta perinnekuntiin jää aluksi edelleen tukipalveluita olisiko alueen tukipalvelut yhdistettävä ja sopeutettava yhdessä SHP:n ja muiden perustettujen yhteistoimintaelinten kanssa? olisiko alueen tukipalvelut yhdistettävä alueella mahdollisesti jo toimiviin tukipalveluyhtiöihin tms ja sopeutettava ne. olisiko perinnekuntien tukipalvelut yhdistettävä ja sopeutettava olisiko johdonmukaisin tapa ulkoistaa tukipalvelut 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 13
Mitä seuraavaksi? Digitalisaation murros luo paineita kehittää johtamisjärjestelmiä: kunnat ja kuntayhtymät tarvinnevat käyttöön alustaratkaisuja (platform), jotka mahdollistavat palveluiden toiminnan ohjauksen (ERP) ja tiedolla johtamisen Voisiko järjestelmiä ottaa käyttöön yhteisesti yli organisaatiorajojen (esim. SHP ja kunnat)? Ja olisiko muutos järkevä joka tapauksessa ilman sotea? Cloud first -ajattelu tulee kestotrendiksi ja valmiit palveluratkaisut, omat konesalit ja räätälöidyt ratkaisut ovat katoavaa kansanperinnettä Modernit järjestelmät edellyttävät suuria investointeja, kuntatoimijat hakevat itselleen sopivimmat strategiset kumppanit Tukipalveluiden ulkoistukset tulevat jatkumaan ja olemassa olevien palvelukeskusten lukumäärä tulee pienentymään ja koko tulee kasvamaan 23.3.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 14