TOKI-projekti Pietarsaaressa LOPPURAPORTTI

TOKI-projekti Pietarsaaressa LOPPURAPORTTI TOKI-projekti alkoi Pietarsaaressa erinomaiseen aikaan vuonna 2007. Sen jälkeen on käyty paljon keskustelua toisesta kotimaisesta kielestä, sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Uudet tuntijaot ovat parhaillaan työn alla ja siinä ehdotetaa, että kieliä pitäisi lisätä ja että kielten opiskelua varhaistaa. Olemme paljon käyty keskustelua pakkoruotsissta ja sen olessaolemisesta. Voisiko ruotsinkielenopiskelun poistaa ja valita esim venäjänkielen? On myös käyty keskustelua suomenkielisestä kielikylystä ja sen olemassaolemisesta. Pietarsaaressa olemme paljon mietitty kielten opiskelua, ennenkaikkea suomenkielen opiskelua. Ruotsinkielisiä, jotka kylpevät suomeksi, olisi tulossa kaksinkertainen määrö, mutta sinne otetaan vain 25 oppilasta/vuosiluokka. Olemme sitten mietitty, että miten kieltenopiskelua kehitettäisiin niin, että oppilaat oppisivat ja uskaltaisivat käyttää kieltä kun on opiskellut sitä esim. 8 vuotta. TOKI-projekti on saanut hyvän alun Pietarsaaressa. Monia eri projekteja toisen kotimaisen kielen parissa on käynnistynyt ja ollaan vasta alkuvaiheessa toisen kotimaisen kielen kehittämisessä. Pietarsaaren kaupunki kehittää peruskoulun kielikylpyopetusta ja kielenopetusta sekä on aloittanut ÄiRuopetuksen (äidinkielenomainen ruotsinopetus). Haettaessa TOKI-projektiin Pietarsaarella oli tavoitteena keskittyä seuraaviin teemoihin: 1. Suomen- ja ruotsin koulutoimen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen yhteisiä tilaisuuksia molemman kieliryhmän opettajille kerran vuodessa yhteisen koulutarjottimen kehittäminen 2. Kielikylpyopetuksen kehittäminen toimiva kielikylpyopetus yläkoulussa tavoitteena jatkuvan positiivisen kehityksen jatkuminen aina yokirjoituksiin saakka kielikylpyvanhemman käsikirjan laatiminen

3. Äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen kehittäminen perusopetuksessa äidinkielenomaisen ruotsinkielen ryhmä Länsinummen alakoulussa ja Etelänummen yläkoulussa vuodesta 2008-2009 alkaen opettajavaihto ruotsinkielisen koulutoimen kanssa sopivan opetusmateriaalin hankinta sopivan opetusmateriaalin kehittäminen 4. Lukion ruotsinkielen opetuksen kehittäminen suullisen kielitaidon suunnittelu ja toteuttaminen (mahdollisesti yhteistyössä Jakobstads Gymnasiumin kanssa) kaikki yo-kokelaat kirjoittavat ruotsinkielenkokeen yli puolet kokeilasta kirjoittaa A1-ruotsin 5. Virtuaaliopetuksen hyödyntöminen Kaikkia näitä teemoja emme ole voineet kehittää, teemat olivat liian laajat. Olemme kuuluneet TOKI-projektissa Kielikylvyn työryhmään ja olemmekin TOKI-projektin aikana painottaneet Kielikylvyn kehittämiseen, mutta olemme myös yrittäneet kehittää yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen välillä ja aloittaneet ÄiRun. Olemme myös kehittämässä uutta tapaa oppia toista kotimaista kieltä. TOKI laajenee itsestään Pietarsaaressa. Näistä kerron lisää. SUOMEN- JA RUOTSIN KOULUTOIMEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN JA KEHITTÄMINEN Suomenkielisillä sekä ruotsinkielisillä opettajilla on muutaman kerran ollut yhteisiä koulutuspäiviä sekä rehtoreilla yhteisiä kokouksia. Tulevaisuudessa niitä pyritään järjestämään säännöllisesti. Pietarsaaressa on kolmen vuoden ajan toiminut yhteinen koulutustarjoitin, jossa ilmoitetaan kaikki koulutukset ja kurssit, jotka ovat tarkoitettu opettajille. Kurssit/koulutukset ovat joko olleet suomen- tai ruotsinkieliset mutta kaikki ovat saaneet osallistua omalla äidinkielellä. Opettajilla on ollut myös mahdollisuus itse toimia kouluttajana, mikäli hän katsoo, että hänellä on osaamista tietyssä asiassa ja haluaa kouluttaa muita. Catharina Lunabba- Domars on toiminut tarjottimen yhteyshenkilönä, hän on mainostanut kursseja, vastannut käytännön järjestelyistä sekä ottanut vastaan kurssiideat ja ilmoittautumiset. Kurssitarjotin toimii edelleen ja on tarkoitus, että se on pysyvä.

KIELIKYLPYOPETUS Kielikylpy on toiminut jo pitkään Pietarsaaressa. Oman kielikylpykoulun (vuosiluokat 0-6) Pietarsaari sai vuonna 2006, jossa opiskelevat sekä suomenkieliset oppilaat, jotka käyvät ruotsinkielistä kielikylpyä, että ruotsinkieliset oppilaat jotka käyvät suomenkielistä kielikylpyä. Kiinnostus kielikylpyä kohtaan on jatkuvassa kasvussa ja valitettavasti koulu ei voi ottaa kaikkia halukkaita ruotsinkielisiä oppilaita jotka haluavat kylpeä suomenkielessä. Kielikylpyä antaa myös Etelänummen koulu (luokat 7-9), jossa kaikki suomenkieliset oppilaat jatkavat ruotsinkielen kielikylpyä ja Oxhamnsskolan (luokat 7-9) jonne kaikki ruotsinkieliset oppilaat menevät jatkamaan suomenkielen kielikylpyä. TOKI-projektin aikana on pyritty ennenkaikkea kehittämään opetusta ja hankkimaan sopivaa materiaalia. Useamman vuoden aikana olemme järjestäneet uusille kielikylpyyn tuliville opettajille Kielikylvyn peruskurssin, joka sisältää yhteensä noin 20 tuntia opetusta. Näin takaamme, että kaikki opettajat jotka opettavat kielikylpyoppilaita tietävät mistä on kysymys ja oppilaat saavat mahdollisimman hyvää opetusta. Kielikylpykoulun opettajat ovat kaikki käyneet kurssin, kaikki yläkoulujen aineenopettajat eivät valitettavasti ole käyneet kursseja, mutta pyrkimyksenä olisi että myös hekin olisi kaikki käyneet. Tämä tulee myös jatkumaan tulevaisuudessa. Opettajilla on ollut myös mahdollista kouluttautua ja näin kehittää kielikylpyä. Folkhälsan (Veronica Hertzbergin johdolla) on järjestänyt matkoja Tukholmaan Skolforumiin. Olemme joka vuosi pyrkineet lähettämään muutaman opettajan matkalle. Matkat ovat olleet hyvin järjestettyjä koska laivassa on ollut ohjelmaa kielikylpyopettajille. Samalla on voinut vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia muualla toimivien kielikylpyopettajien kanssa. On tärkeätä olla yhteyksissä myös muitten kuntien kanssa jotka järjestävät kielikylpyä. Skolforumissa on saanut tutustua uusiin materiaaleihin ja opetustapoihin. Suuri kiitos Veronica Hertzbergille tästä. Toivottavasti Skolforum-matkoja järjestetään myös tulevaisuudessa.

Kielikylpyopetukseen ei ole omaa materiaalia vaan kaikki opettajat joko etsivät sopivaa materiaalia tai tekevät itse materiaalia. Kielikylpykoulussa on aloitettu keräämään materiaalipankkia, jonne opettajat voivat panna omia ideoita ja töitä. Olemme myös hankineet sekä Kielikylpykouluun että Etelänummen kouluun ruotsinkielisiä lukupaketteja, jotta oppilaat motivoituisivat lukemaan enemmän kielikylpykielellä. Lukupaketteja on ollut mutta ne ovat olleet hieman vanhanaaikaisia eikä vastaa tämänpäivän nuorisokirjallisuutta. Etelänummen koululle eli siellä missä suomekieliset kielikylpyoppilaat jatkavat kuudennen vuosiluokan jälkeen luokilla 7-9 on ollut vaikeata löytää päteviä opettajia eli opettajia jotka hallitsevat kielikylpykielen ja aineen. Parhaillaan suunnitellaan opettajanvaihtoa tai oppilaiden vaihtoa suomenkielisen yläkoulun ja ruotsinkielisen yläkoulun välillä. Pietarsaarihan on kaiksikielinen kaupunki, joten edellytyksiä on mutta aikaisemmin on ollut käytännönvaikeuksia. Nyt niitä on vuosien aikana poistettu joten nyt se on jo mahdollista. Aikaisemmin kouluilla on oppitunnit alkanut ja päättynyt eri aikoihin, heillä on ollut eripituiset jaksot, toisella koululla 3 jaksoo ja toisella 6 jaksoa. Mutta kuten jo totesin, nämä esteet ovat jo pois. Nyt voimme alkaa suunnittelemaan itse vaihtoa. Olemme myös herättäneet uudelleen henkiin yhteistyö Kokkolassa toimivan kielikylvyn kanssa. He ovat olleet vierailulla Pietarsaaressa ja Pietarsaarelaiset ovat olleet vierailulla heidän ihanassa upouudessa koulussa. Sekä Pietarsaari ja Kokkola ovat hieman kaukana muusta kielikylvystä, esim Helsingistä joten on tärkeätä miettiä yhdessä miten voimme kehittää kielikylpyä täällä Pohjanmaalla. Kokkola on myös järjestämässä Kielikylpykonferanssia marraskuussa, CLIL and Immersion Conference. Pietarsaaresta osallistuu ainakin 6 opettajaa konferenssiin. Se on erinomainen päätös meidän TOKI-projektille, tai oikeastaan erinomainen ponnahduslauta tulevaisuuteen. Siellä on mahdollista kuunnella esim. Roy Lysteria, McGillin yliopistosta. Hänen kirjallisuutta olemme lukeneet mutta nyt pääsee kuuntelemaan yhtä kielikylyn gurua. ÄIRU (ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI) ÄiRu-opetus alkoi myöhemmin kuin mitä olimme suunnitelleet, olimme ajatelleet että ÄiRun opiskelu lähtisi käytiin lukuvuonna 2008-2009, mutta

näin ei käynyt. Alussa oli hieman käynnistymisongelmia, mutta onneksi lukuvuonna 2010-2011 saimme ensimmäiset ryhmät, jotka aloittivat ÄiRun. Toiminta alkoi Länsinummen- ja Itälän kouluissa. ÄiRu toteutetaan kahdessa eri alakoulussa, Länsinummi ja Itälä. Se alkaa 4. luokalla eli samanaikaisesti kuin suomenkieliset oppilaat aloittavat ruosinkielen opinnot. Kaksikieliset oppilaat voivat valita ÄiRun normaalin ruotsinkielen sijaan. Kokeilu aloitettiin ensin kyselyllä jossa kysyttiin kaksikielisten vanhemmilta. ÄiRun tarkoituksena on vahvistaa kaksikielisten oppilaiden ruotsinkielen taitoa ja kakikielistä identiteettiä. Näillä kaksikielisillä oppilailla voi olla turhauttavaa aloitaa ruosinoiskelun nollasta yhdessä muiden yksikielisten kanssa. Opetus toteutetaan opettajanvaihdolla eli opetuksen suorittavat ruotsinkielisistä kouluista tulevat opettajat. Nämä opettajat ovat saaneet koulutusta ja ohjausta. He myös pitävät päiväkirjaa opetuksesta jotta voidaan myöhemmin arvioida tuloksia. He saavat myös tarvittaessa ohjausta ja yhteisiä tapaamisia järjestetään vähintään pari kertaa vuodessa. Näissä tapaamisissa he voivat vaihtaa ajatuksia, tuoda esille mahdollisia ongelmia ja vaihtaa ideoita, ilon ja surun hetkiä. LEVITTÄMISSUUNNITELMA Pietarsaari suunnitteli että TOKI projekti jatkuisi pitkään tulevaisuuteen ja näin myös tulee käymään. Emme toki aina käytä nimikettä TOKI, mutta kyseessä on toisen kotimaisen kielen kehityksestä. Uusin asia on ruotsin ja suomenkielen kehittämisestä. Työnimi on SVENSKA ~ uudella tavalla ja FINSKA~ på ett nytt sätt. Vaikka Pietarsaari on kaksikielinen kaupunki, on kieliryhmien välinen kuilu aivan liian suuri ja yhteistyötä kielirajojen välillä on aina toteutettu, mutta aivan liian vähän. Uudella kokoeilulla on tavoitteena parempi ja tehokkaampi kielenopetus. Suomenkielisissä kouluisa opettajanvaihto aloitetaan neljännelä luokalla eli silloin kuin ruotsinkielen opetus aloitetaan Pietarsaaressa. Ruotsinkielisissä kouluissa vaihto alkaa jo toisella luokalla koska silloin oppilaat aloittavat suomenkielen opetuksen. Tarkoituksena on kehittää opetusta pikkuhiljaa ja toimintaa arvioidaan kevään aikana. Vaihtoon osallistuu yhteensä 8 opettajaa, neljästä eri koulusta kaksi opettajaa (4 ruotsinkielistä ja 4 suomenkielistä). Nämä opettajat hoitavat myös toisen koulun ÄiRu- ja MoFi opetuksen. Nämä opettajat ovat Jenny Ek, Lotta Forsbacka, Jessica Krohn ja Ulrika Vikström jotka ovat ruotsinkielisiä opettajia ja suomekieliset ovat Anne Bonner,

Annika Rajakangas, Henna Dahlman seklä marja Rannankari. Nämä opettavat pitävät myös ÄiRu ja MoFi tunnit. Pietarsaari haluaa kiittää, että on saanut olla mukana TOKI-projektissa. Olemme saaneet lisäpotkun josta on hyvä jatkaa eteenpäin. Liitteenä eri lehtiartikkeleja jotka ovat olleet paikallislehdissä viimeisen vuoden aikana, eli projektista on kirjoitettu aikalailla. Ote tilinauhoista, josta näkee rahankäytön lähjetetään loppuvuodesta koska silloin on kaikkien tilien loppuraportointi. Yhteistyöterveisin, Mira Tallgård Pietarsaaren TOKI-koordinaattori