PHYS-A1110 Laboratoriotyöosuus. Vastaava opettaja Jani Sainio puh: 050-5756914 jani.sainio@aalto.fi huone 138 (OK 4A)



Samankaltaiset tiedostot
Tfy-3.15xx Fysiikan laboratoriotyöt

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustulosten käsittely

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

SCI-C0200 Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio (10 op) Aloitusluento. Mika Sillanpää Kai Virtanen

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Harjoitus 6 -- Ratkaisut

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

Lämpötila Lämpölaajeneminen Ideaalikaasu. Luku 17

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Käytännöt, työselostuksen rakenne ja mittaustulosten käsittely

7. Resistanssi ja Ohmin laki

Ch 12-4&5 Elastisuudesta ja lujuudesta

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

Mittaustulosten käsittely

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Mittaustulosten käsittely

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Mittausepävarmuuden laskeminen

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Matematiikan tukikurssi

5. Numeerisesta derivoinnista

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

origo III neljännes D

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

Tuulen nopeuden mittaaminen

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

0.3 LOPPUTULOKSEN ESITTÄMISTARKKUUS

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Johdantoa. Jokaisen matemaatikon olisi syytä osata edes alkeet jostakin perusohjelmistosta, Java MAPLE. Pascal MathCad

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Transkriptio:

PHYS-A1110 Laboratoriotyöosuus Vastaava opettaja Jani Sainio puh: 050-5756914 jani.sainio@aalto.fi huone 138 (OK 4A)

Kurssin järjestelyt Miksi? Fysiikka on havaintoja ja niiden selittämistä / ennustamista teoria käytäntö Mittaaminen, mittaustulosten esittäminen ja analyysi tärkeitä Osaamistavoitteet: osaa suorittaa fysikaalisia mittauksia ja analysoida saamiaan tuloksia soveltaa Newtonin lakeja kappaleen liiketilan määrittämiseen yksinkertaisissa tilanteissa myös kolmessa ulottuvuudessa, käyttää työperiaatetta ja mekaanisen energian säilymistä tehtävien ratkaisemisessa, ratkaista kappaleiden kimmoisia ja kimmottomia törmäyksiä, analysoida dynamiikan tehtäviä, joissa esiintyy gravitaatio ja Coulombin voima, nimetä sähköpiirin perussuureet ja -komponentit sekä soveltaa näitä tasavirtapiirin virtojen ja jännitteiden laskemisessa.

Kurssin järjestelyt Miksi? Fysiikka on havaintoja ja niiden selittämistä / ennustamista teoria käytäntö Mittaaminen, mittaustulosten esittäminen ja analyysi tärkeitä Osaamistavoitteet: osaa suorittaa fysikaalisia mittauksia ja analysoida saamiaan tuloksia Työt: Kiihtyvä liike Törmäykset Tasavirtapiiri

Kurssin järjestelyt Labratöiden järjestelyt Labrat periodin loppupuolella (alkaen vko 47) Ilmoittautuminen Oodissa 3 kpl kurssiin liittyviä labratöitä Harjoittelupaketti (Stack: fysiikan laboratoriotyöt) Labratyöt tehdään pareittain Käytössä vastauslomake (1/pari) Analysoidaan paikan päällä Analyysiin apua assareilta ja materiaalista avun pyytäminen suotavaa (ei rokoteta arvostelussa)

Kurssin järjestelyt Labratöiden arvostelu Esitehtävät max 2 p Ei tehty mittauksiin tullessa = 0 p Hypoteesit ja pohdinnat max 2p Hypoteesit max 1p (ei tarvitse olla oikein, kunhan osataan selittää jälkikäteen) Pohdinnat max 1 p Tulosten analysointi max 2 p Analyysi (laskut, kuvaajat) max 1p Virhearviointi max 1 p Tuntiaktiivuus 0 tai - 1 p Harjoittelupaketti 0 tai 6 p Aiheet: graafisen esitys, tulosten analysointi, mittalaitteet, virhearviointi Tehty ekan labraviikon loppuun mennessä (su 23.11.) = +6 p Labrat yhteensä max (3 x 6 p) + 6 p = 24 p Tenttipistehyvitys max 6 p (labrapisteet/4)

Kurssin järjestelyt 1. Mittalaitteet Luennon sisältö Työntömitta & Mikrometri Yleismittari 2. Mittaustavat Kertamittaus Toistokoe Funktiomittaus 3. Pienimmän neliösumman menetelmä 4. Virheen kasaantuminen 5. Hyvän graafisen esityksen laatiminen

Kurssin järjestelyt Oleellista labroja ajatellen Suoran sovittaminen Linearisointi Kulmakertoimen ja sen virheen määritys Virhearviointi Suhteellisen virheen laskeminen Hyvän graafisen esityksen laatiminen

Mittalaitteiden käyttö Mittalaitteiden käyttö Mekaaniset mittaukset Työntömitta Mikrometriruuvi Sähköiset mittaukset Yleismittari

Mittalaitteiden käyttö Työntömitta a) 28,80 mm c) 38,00 mm b) 37,80 mm d) 56,80 mm

Mittalaitteiden käyttö Työntömitta nonius-asteikko - Kokonaiset millimetrit nonius-asteikon nollan kohdalta - Millimetrin osat: vasemmalta katsoen ensimmäinen nonius-asteikon viiva, joka kohdakkain yläasteikon viivan kanssa - Esimerkin lukema 37,80 mm

Mittalaitteiden käyttö Mikrometriruuvi a) 55,22 mm c) 5,72 mm b) 6,22 mm d) 5,22 mm

Mittalaitteiden käyttö Mikrometriruuvi - Kierros yleensä vain 0,5 mm - Kokonaiset millimetrit ja puolikkaat pääasteikolta (esimerkissä kokonaiset ylhäällä, puolikkaat alhaalla) - Loput millimetrin sadasosat pyörivältä asteikolta - Esimerkin lukema 5,72 mm

Mittalaitteiden käyttö Yleismittarin käyttö Mitä mitataan? Asteikko kannattaa valita mahdollisimman herkäksi Mittarin virhe ilmoitettu yleensä muodossa x % + x viimeistä desimaalia Kaikkien mittausten miinusnapa

Mittalaitteiden käyttö Jännitteen mittaaminen mittari kytketään rinnan mitattavan laitteen kanssa I mittarin sisäisen vastuksen R 0 täytyy olla suuri + R V R 0 ns. kelluva mittalaite - mittari näyttää sisääntulonapojensa välisen jännitteen

Mittalaitteiden käyttö Virran mittaaminen mittari kytketään sarjaan kuormituksen kanssa mittarin sisäisen vastuksen R 0 täytyy olla 0 Resistanssin mittaaminen + I + - A R 0 R mittari kytketään vastuksen yli rinnan mitattava piiri jännitteetön sisäinen vakiovirtalähde, mitataan jännitehäviötä I V R

Mittaustavat ja luotettavuus Mittaustapoja Kertamittaus Yksittäinen mittaustulos Toistokoe Tulos keskiarvona Funktiomittaus Suureiden välinen riippuvuuden tutkiminen Mittauksiin liittyy aina epätarkkuutta kriittisyys

Mittaustavat ja luotettavuus Kertamittaus Kertamittaus Laitteistolle annettu virhearvio tai oma arvio (esim. lukematarkkuus)

Mittaustavat ja luotettavuus Toistokoe Toistokokeella pyritään selvittämään mitattavan suureen arvo ja mittauksen tarkkuus (tietyissä olosuhteissa) Mitataan matkaa

Mittaustavat ja luotettavuus Toistokoe Toistokokeella pyritään selvittämään mitattavan suureen arvo ja mittauksen tarkkuus (tietyissä olosuhteissa) Yleensä toistomittauksen tulos noudattaa normaalijakaumaa

Mittaustavat ja luotettavuus Toistokoe Yleensä toistomittauksen tulos noudattaa normaalijakaumaa kun toistojen määrä kasvaa riittävän suureksi lukumäärä 200 150 100 50 0 20 22 24 26 28 30 matka (m)

Mittaustavat ja luotettavuus Toistokokeen tunnusluvut Äärellinen määrä (N kpl) havaintoja x i : otoskeskiarvo on estimaatti keskiarvolle x 1 N xi i 1 N otoskeskihajonta on estimaatti standardipoikkeamalle s x 2 i x N 1 1 lim N xi N N i 1 lim N x 2 i N 1 keskiarvon keskivirhe on estimaatti keskiarvon standardipoikkeamalle x 2 i x s x NN ( 1) N

Toistokokeen tunnusluvut Otoskeskihajonta kertoo mille alueelle yksittäinen (toisto-) mittaus todennäköisesti (68%) saadaan Aina likimain sama otoksen koosta riippumatta Vastaa yksittäisen mittauksen virherajaa 1 1 N i i x x N 2 1 i x x s N 8 7 6 5 4 3 2 8 7 6 5 4 3 2 8 7 6 5 4 3 2 8 7 6 5 4 3 2 Mittaustapahtuma: toistettu 4 x 50 kertaa Mitattu arvo, otoskeskiarvo ja otoskeskihajonta Mittaustavat ja luotettavuus

Mittaustavat ja luotettavuus Toistokokeen tunnusluvut Keskiarvo vaihtelee myös hiukan sarjasta toiseen Keskiarvon keskivirhe kertoo mille alueelle toisen samanlaisen mittaussarjan keskiarvo todennäköisesti (68%) saadaan Sisältää samalla todennäköisyydellä todellisen keskiarvon Toistokokeen virhearvio 8 8 8 8 Mitattu arvo, otoskeskiarvo ja keskiarvon keskivirhe 7 6 5 4 3 2 7 6 5 4 3 2 7 6 5 4 3 2 7 6 5 4 3 2 Mittaustapahtuma: toistettu 4 x 50 kertaa x x 1 N xi i 1 N x 2 i x NN ( 1)

Mittaustavat ja luotettavuus Funktiomittaus Tutkitaan suureiden välistä riippuvuutta Osoitetaan mallin pätevyys Määritetään mallin parametrit

Mittaustavat ja luotettavuus Linearisointi Datajoukko s = at 2 vaikea hahmottaa Saadaan suora käyttämällä t 2 -akselia s (m) 3 2 1 0 0 1 2 3 t (s)

Mittaustavat ja luotettavuus Datajoukosta s = at 2 saadaan suora käyttämällä t 2 -akselia suoran kulmakertoimesta saadaan helposti vakio a Linearisointi s (m) 3 2 1 0 0 1 9 t 2 (s 2 )

Mittaustavat ja luotettavuus Kulmakertoimen (ja vakiotermin) virheen määrittäminen Tällä kurssilla ei pisteittäisiä virherajoja (ajan säästöä) Käytetään pisteistön hajontaa ja pienimmän neliösumman menetelmää (PNS) PNS sisäänrakennettu moneen ohjelmaan Tärkeää ymmärtää, ei osata ulkoa

Mittaustavat ja luotettavuus PNS-menetelmä Pienimmän neliösumman menetelmä Suurimman uskottavuuden menetelmä Laskennallinen algoritmi, jolla sovitetaan annettu funktio F(x) pistejoukkoon minimoimalla neliösummaa N i i i 1 S y F x 2 y 100 80 60 40 20 0 5 (x i,y i ) 10 x 15 F(x) 20

Mittaustavat ja luotettavuus Suoran sovittaminen PNS-menetelmällä Myös suoran y=kx+b sovittaminen pisteisiin (x i,y i ). Kun y=0 tai vakio minimoidaan lauseketta N i i i 1 2 S y kx b vaatimalla S S 0 ja 0 k b N N N 1 ja ratkaistaan b ja k. k N yixi yi xi D i1 i1 i1 N N N N 1 2 b xi yi yixi xi D i1 i1 i1 i1 N N 2 2 i i i1 i1 D N x x Yhtälöt helposti laskettavissa, tuloksena kulmakerroin k ja vakiotermi b.

Mittaustavat ja luotettavuus Suoran sovittaminen PNS-menetelmällä Koska kyseessä on tilastollinen menetelmä, saadaan myös b ja k. Virhearviot jäljelle jäävästä neliösummasta, joka mittaa sovituksen hyvyyttä Virhearviot kulmakertoimelle k 2 N D ja vakiotermille 2 b x D 2 i PNS-menetelmä löytyy esim. Excelistä, Matlabista ja Originista. Katso: http://physics.aalto.fi/pub/kurssit/tfy-3.15xx/luentomat/analyysi.pdf

Mittaustavat ja luotettavuus Lasketaan vai piirretään? Lasketaan Piirretään kuvaaja Käytettäessä PNSmenetelmää tulee aina piirtää kuva! Voima (N) 250 200 150 100 50 Menetelmä ei hylkää virheellisiä pisteitä 0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 siis piirretään ja lasketaan Venymä (mm)

Mittaustavat ja luotettavuus Mahdollisia virhetyyppejä Karkea virhe: Yksittäinen havaintoarvo, joka poikkeaa suuresti muista arvoista Systemaattinen virhe Virhe vääristää tulosta samaan suuntaan. Satunnaisvirhe: Suureen arvo vaihtelee satunnaisesti havaintokerrasta toiseen => epätarkkuus Luonnehditaan toistokokeen tai funktiomittauksen avulla

Mittaustavat ja luotettavuus Virhetyypit 4 Käytetään virhearvioinnissa JÄNNITE (V) 3 2 1 Hylätään 0 0 1 Vältetään funktiomittauksilla 2 3 4 VIRTA (ma) 5 6 7

Virheen kasautuminen Virheen kasautuminen Useamman muuttujan funktiot Virhetermien erittely

Virheen kasautuminen Virheen kasautuminen ja kokonaisdifferentiaali Miten lopputuloksen virhe riippuu mitatun suureen virheestä? Laskettu tulos y riippuu mitatusta suureesta x funktion y = f(x) mukaan. Voitaisiin etsiä funktion min- ja max-arvot alueella y = f(x±x). Toisaalta mittausvirheen (±)x vaikutus tulokseen on likimäärin df y x dx Tangentti y x dx f(x)-f(x+ x)

Virheen kasautuminen Virheen kasautuminen ja kokonaisdifferentiaali Miten lopputuloksen virhe riippuu mitattujen suureiden virheestä, kun mitattuja suureita on useita? Mittaustulokset x, y ja z sekä riippuvuus f=f(x,y,z) Virheet yksittäisille mittauksille x, y, z. Yläraja-arvio virheelle saadaan ns. kokonaisdifferentiaalilla f f f f x y z x y z, f f f jossa termit, ja ovat osittaisderivaattoja. x y z

Virheen kasautuminen Suhteellisen virheen laskeminen Ei tarvitse derivoida! Toimii vain tulomuotoisille funktiolle eli esim. Lasketaan kokonaisdifferentiaali ja jaetaan itsellään Huomataan, että tulos on yksinkertainen Tulos on yleistettävissä: suhteellinen virhe on summa muuttujien suhteellisista virheistä kerrottuna niiden potenssien itseisarvolla

Virheen kasautuminen Lasketaan virhe ( Esimerkki virheen laskemisesta Metallikuulan tiheyden määritys m = (4,08 0,03) g d = (1,00 0,02) cm 6 7790 kokonaisdifferentiaalilla: d 0,067 57 467 520 Kirjoitetaan suhteellinen virhe suoraan muistisäännöllä: 3 0,007 0,060 0,067 Suhteellinen virhe helppo laskea, käy kurssilla (lähes) aina!

Virheen kasautuminen Virhetermien erittely Ajatuksena eritellä muuttujien aiheuttamat virheet Lasketaan muuttujien virheiden suuruudet esiin Saadaan selville suurimmat epävarmuuden lähteet Taulukko 1. Kuulan tiheyden virhetermien erittely muuttuja arvo virhe virhetermi m 4,08 g 0,03 g 60 kg/m 3 d 1,00 cm 0,02 cm 470 cm 7790 kg/m 3 520 kg/m 3

Virheen kasautuminen Lopputuloksen tarkkuus Arvo ja sen virhe samalla tarkkuudella Tuloksen virhe riittää ilmoittaa yhden merkitsevän numeron tarkkuudella 7790 kg/m 3 520 kg/m 3 Pyöristys tulokseksi = 7800 kg/m 3 500 kg/m 3

Virheen kasautuminen Virhetermien erittely Eräs funktio f noudattaa riippuvuutta f abc 2 Jos a = 5 ± 1 ; b = 10 ± 2 ja c = 10 ± 1, niin mikä muuttujista aiheuttaa funktion f arvoon suurimman virheen suhteellisen virheen avulla laskettuna? a) a b) b c) c d) kaikki yhtä suuren

Graafinen esitys Hyvä graafinen esitys 600 200 400

Graafinen esitys Esimerkki huonosta graafista 10 Asteikot nimeämättä Yksiköt puuttuvat Pisteet eivät käytä koko kuva-alaa Pisteet yhdistetty murtoviivalla 8 6 4 2 0 0 20 40 60 80 100

Graafinen esitys Esimerkki huonosta graafista 10 Asteikot nimeämättä Yksiköt puuttuvat Pisteet eivät käytä koko kuva-alaa Pisteet yhdistetty murtoviivalla nopeus 8 6 4 2 0 0 20 40 60 80 100 aika

Graafinen esitys Esimerkki huonosta graafista 10 Asteikot nimeämättä Yksiköt puuttuvat Pisteet eivät käytä koko kuva-alaa Pisteet yhdistetty murtoviivalla nopeus (m/s) 8 6 4 2 0 0 20 40 60 80 100 aika (s)

Graafinen esitys Esimerkki huonosta graafista 6 Asteikot nimeämättä Yksiköt puuttuvat Pisteet eivät käytä koko kuva-alaa Pisteet yhdistetty murtoviivalla nopeus (m/s) 5 4 3 2 Nolla ei ole maaginen luku 1 20 40 60 aika (s) 80 100

Graafinen esitys Esimerkki huonosta graafista 6 Asteikot nimeämättä Yksiköt puuttuvat Pisteet eivät käytä koko kuva-alaa Pisteet yhdistetty murtoviivalla nopeus (m/s) 5 4 3 2 1 20 40 60 80 100 aika (s)

Graafinen esitys Esimerkki ei niin huonosta graafista 6 Asteikot nimeämättä Yksiköt puuttuvat Pisteet eivät käytä koko kuva-alaa Pisteet yhdistetty murtoviivalla (Virherajat puuttuvat) nopeus (m/s) 5 4 3 2 1 20 40 60 80 100 aika (s)

Graafinen esitys Esimerkki ei niin huonosta graafista 6 Asteikot nimeämättä Yksiköt puuttuvat Pisteet eivät käytä koko kuva-alaa Pisteet yhdistetty murtoviivalla (Virherajat puuttuvat) Sovitetaan malli nopeus (m/s) 5 4 3 2 1 20 40 60 80 100 aika (s)

Kurssin järjestelyt Mitä tulisi jäädä käteen? Tee harjoittelupaketti (aikaa viikon 47 loppuun) Suoran sovittaminen Linearisointi Kulmakertoimen ja sen virheen määritys Virhearviointi Suhteellisen virheen laskeminen Hyvän graafisen esityksen laatiminen