ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.05.2011 Diaarinumero EPOELY/139/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-1493669 Projektikoodi S11024 Tila Valmis 01.08.2011 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Innovaatioista kasvuun - yrityksen innovaatiotoiminnan työkalut Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.02.2009 Päättymispäivämäärä 30.04.2011 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Projektin vastuuhenkilön nimi Leena Perämäki Sähköpostiosoite leena.peramaki@stoy.fi Puhelinnumero 0400 675 121 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Antti Holappa/ Leena Perämäki Sähköpostiosoite leena.peramaki@frami.fi Puhelinnumero 0400675121 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektissa kehitettävillä menetelmillä tähdätään yritysten kilpailukyvyn parantamiseen uuden liiketoiminnan ja kasvun kautta. Innovaatioita luomalla vaikutetaan lisäksi uusien työpaikkojen syntymiseen uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kautta. Edelleen yritysten työntekijöiden osaamisen tasoa pyrittiin nostamaan tuomalla toimintamallissa järjestettäviin työpajoihin eri alojen huippuasiantuntijoita, jotka päivän aikana myös kouluttavat osallistujia. Näin ollen toimintamallissa oli tarkoituksena tarjota tietoa asiakaslähtöisesti yritysten ongelmanratkaisun tueksi ja työntekijöiden tietotaidon kohottamiseksi. Samalla myös yrityksen oma innovaatioprosessi tehostuisi. Kaiken kaikkiaan projektissa kehitettävillä menetelmillä oli tarkoitus vastata yritysten tarpeeseen tehostaa kilpailukykyä, kasvua sekä verkostoitumista. Kehitettävillä toimintamalleilla vastattaisiin myös yritysten tarpeeseen hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta kasvun tukena ja alennettaisiin ulkopuolisen asiantuntemuksen käytön kynnystä. Projektin varsinaista kohderyhmää olivat seutukuntien kasvuhakuiset pk-yritykset. Yrityksistä työpajoihin oli tarkoitus osallistua työntekijöitä kaikista yrityksen eri toiminnoista kuten tuotekehitys, tuotanto, myynti, johto jne. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/8
Seutukuntien kunnista hankkeessa mukana olivat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Alajärvi, Evijärvi, Soini, Lappajärvi, Vimpeli ja Kuortane. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin toteuttajaorganisaationa oli Seinäjoen Teknologiakeskus, joka hankkeen tavoitteen mukaisesti käytti hankkeessa laajan yhteistyöverkon asiantuntijoita. Asiantuntijat olivat keskeisessä roolissa hankkeen molemmissa palveluprosesseista - Innosessio ja Ideaprässi. Toteutetuissa viidessä Innosessiossa käytettiin yhteensä 11 huippuasiantuntijaa, joista viiden kanssa kohdeyritykset ovat jatkaneet yhteistyötä. Toteutetuissa 17 Ideaprässissä käytettiin yhteensä 29 eri asiantuntijaa prässiraadeissa. Asiantuntijat ovat joko oman alansa substanssiin erikoistuneita tai liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijoita. Prässiraadin asiantuntijapooli koostuu toteuttajan henkilökunnasta, Epanet-verkoston akateemisista osaajista, SeAMK:n henkilökunnasta ja yksiköiden esimiehistä, sekä kehittäjäorganisaatioista muualta Suomesta. Asiantuntijat sitoutuivat käsiteltävien asioiden ja yritystietojen salassapitoon erillisellä salassapitosopimuksella. Hankkeen toteuttajaorganisaation sisäinen yhteistyö oli merkittävässä roolissa hankkeen kaikissa vaiheissa - erityisesti kohdeyritysten ja asiantuntijoiden hankinnassa sekä Ideaprässin tuotteistuksessa ja prässiraatiin osallistumisessa. Hankkeen ohjausryhmään kuului rahoittajien lisäksi edustajat Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Seinäjoen yliopistokeskuksesta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Tampereen yliopistosta sekä Seinäjoen ja Kuusiokuntien seutukunnista. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektille laadittiin tiedotussuunnitelma, jossa pyrittiin huomioimaan seuraavat kohderyhmät: kohdealueiden kasvuhakuiset PK-yritykset, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät, ohjausryhmä ja rahoittajat sekä muu yleisö. PK-yrityksille tiedottaminen ja myyntityö tehtiin sähköposteilla ja puhelimitse sekä yrityskäynneillä koko hankkeen ajan. Valmistetulla esittelyaineistolla, joita päivitettiin tarpeen mukaan, oli myyntityössä merkittävä rooli. Hankkeesta tiedotettiin kolmessa koulutustilaisuudessa tavoitteen ollessa 3-4. Hankkeessa järjestettiin maksullinen päätösseminaari, johon maksullisten asiakkaiden lisäksi oli kutsuttu ohjausryhmä, rahoittajan edustajat sekä Innosessioihin osallistuneet yritykset. Lisäksi hankkeen tuloksia esiteltiin hankkeen aikana kahdella lehtiartikkelilla. Yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille tiedotus suoritettiin edellä mainittujen tapojen lisäksi sähköpostitiedotteilla (Teknologiatiedote). Ohjausryhmän kokouksia pidettiin suunnitelman mukaisesti kolme. Ohjausryhmää ja rahoittajia tiedotettiin lisäksi väli- ja loppuraportilla. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/8
6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeessa kehitettävien ja pilotoitavien Innosessio-prosessien pituudet vaihtelivat suuresti. Nopein prosessi kesti vain viisi viikkoa pisimmän ollessa 45 viikkoa ensimmäisestä asiakastapaamisesta päätöspalaveriin. Kolme pisintä prosessia kestivät kaikki yli 30 viikkoa. Tämä aiheutti aikatauluongelmia prosessien toteuttamiseksi suunnitellussa vuoden mittaisessa hankkeessa. Hankkeelle jouduttiin anomaan puoli vuotta lisäaikaa, jolloin riittävä määrä prosesseja saatiin toteutettua. Tämän vuoksi olisi suositeltavaa suunnitella tämän kaltaiset hankkeen lähtökohtaisesti 1,5-2 vuoden mittaisiksi ja hankkia osa mukaan tulevista yrityksistä jo ennen hankkeen toteutuksen alkua. Hankkeen toteutuksessa painottui suunniteltua enemmän Innoprässien rooli, jonka toteutuksessa yritysten oman henkilöstön osuus on Innosessiota vähäisempi. Tämänvuoksi virtuaalirahaa ei kertynyt täysin suunnitellusti. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tuloksena ovat syntyneet Innosessio -toimintamalli ja toimintaprosessit mallin taustalla sekä ideoiden asiantuntija-arviointiin tarkoitettu Ideaprässi-palvelu. Innosessioprosessien kestot vaihtelivat yritysten välillä suuresti. Nopein prosessi kesti vain viisi viikkoa hitaimman vaatiessa 45 viikkoa. Näihin aikoihin sisältyy myös asiakashankintaan kulunut aika. Innosession varsinainen toteutusaika vaihteli välillä 4-15 viikkoa. Prosessien erilaiset pituudet selittyvät yrityksen sisäisistä asioista kuten tuotekehityssyklin ja muiden kehityshankkeiden vaiheesta. Innosessiosta kehitettiin tuotesarja, jolla vastataan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Tuotesarja käsittää kolme erilaista ja eri asiakastarpeisiin räätälöitävää innovaatioprosessin toimintamallia. Variointia tuotesarjan sisällä on asiakasprosessin kestossa, toteutusaikataulussa, tarvittavassa esivalmistelujen määrässä, suunniteltujen prosessin aikaisten asiakastapaamisten määrässä, asiantuntijoiden käytössä, työpajan kestossa, työpajan ideoiden viimeistelyasteessa ja edellä mainituista seikoista johtuen palvelun hinnassa. Ideaprässistä on hankkeen aikana kehitetty toimintamalli valmiiksi palvelutuotteeksi. Siinä asiakasyritys saa johonkin uuteen tai kehitettävään tuotteeseen nopean palautteen puolueettomalta asiantuntijaraadilta. Raadin kommentit annetaan asiakkaalle määrämittaisen raportin muodossa. Projektissa saavutettiin myös merkittäviä yrityskohtaisia tuloksia. Innosessioita toteutettiin hankkeen aikana viidelle yritykselle. Näissä syntyi yhteensä 507 tuote-, palvelu-, kehitys-, parannus- tai toimintamalli-ideaa. Keskiarvona työpajaa kohti ideoita tuli siis noin 100. Jokainen Innosessio johti parhaiden idea-aihioiden jatkotyöstämiseen yrityksen sisäisissä T&K-hankkeissa ja muissa kehitysprojekteissa. Innosessioiden tuloksena oli havaittavissa yrityksen innovaatioprosessien tehostumista ja ulkopuolisen asiantuntijuuden käytön kynnyksen alentumista. Useimpien Innosessioiden jälkeen yrityksen ja asiantuntijan yhteistyö on myös jatkunut jossain muodossa. Innosession Ideapajoissa käytettiin 11 eri alojen asiantuntijaa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/8
Ideaprässejä toteutettiin hankkeessa 17 yritykselle viidessä ideaprässi-istunnosa. Tämä kuvastaa hyvin Ideaprässin tehokkuutta: kompaktit prässiraadin istunnot käsittelevät napakasti tuote- tai liikeideoita, ja tuottavat 15-18 sivuisen jäsennellyn palautteen asiakkaalle. Hankkeessa saatiin aktivoitua yrityksiä mukana olleista kunnista seuraavasti: Kauhava (1), Kuortane (1), Kurikka (4), Lappajärvi (1), Lapua (6), Seinäjoki (9). Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin useasta eri näkökulmasta: tuotettujen uusien tuotteiden ja palvelujen määrä, luodut uudet työpaikat, syntyneet uudet yritykset, vaikutukset yritykseen tai toimintaympäristöön sekä vaikutukset kestävän kehityksen kannalta. Seuraavassa on esitetty vaikutukset Innosessioon osallistuneiden yritysten osalta. Yritys 1 LVI-ala. Osa Innosession ideoista on toteutettu nykyisissä tuotteissa. Yrityksen uusi tuote toteutuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Tuote perustuu pääasiassa Innosessiossa syntyneisiin ideoihin. Yritys on ostanut vuoden 2010 aikana 1/2 miestyövuotta ulkopuoliselta Innosessiossa mukana olleelta asiantuntijalta. Seuraavien 1-3 vuoden aikana ulkopuolista työvoimaa tullaan käyttämään 1/2 miestyövutta vuositasolla. Oman henkilökunnan työllistävää vaikutusta on vielä vaikea arvioida, mutta myynnin lisääntyminen lisää sitä jonkin verran. Innosessio oli yrityksen edustajan mukaan "alku uudelle polulle systemaattisempaan tuotekehitykseen". Vaikutuksia saatiin myös kestävän kehityksen edistämiseen. Niitä kyseiselle yritykselle tulee lähinnä materiaalin käytön vähentämisellä. Nykyistä tuotetta on voitu keventää 15%:lla ja uudesta tuotteesta saadaan vähennettyä materiaalia peräti 40%. Yritys 2 sisustusala. Vuonna 2010 otettiin yksi Innosessiossa syntynyt idea jatkokehitettäväksi. Vuoden 2011 aikana kyseinen tuotelinja on valmis. Toistaiseksi uusi tuote on työllistänyt ammattikorkeakoulun harjoittelijan opinnäytetyön merkeissä. Tuotelinjan valmistuttua vuonna 2011 työllistää se tuotannossa kaksi uutta henkilöä. Innosession myötä yrityksen yhteistyö asiantuntijoihin aktivoitui ja tiivistyi. Uuden tuotelinjan materiaalivalinnoilla pyritään pienentämään luonnon kuormittavuutta. Lisäksi uusi tuote on ns. funktionaalinen tuote, jonka käyttöikä on tyypillisesti pidempi kuin perinteisillä sisustuselementeillä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/8
Yritys 3 hyvinvointipalvelut Innosessiossa syntyneet ideat tuottivat yritykselle vuonna 2010 kaksi uutta kurssituotetta ja vuonna 2011 ne tulevat tuottamaan kolme uutta kurssituotetta. Toistaiseksi Innosessio ei ole tuottanut uusia työpaikkoja, mutta vuonna 2011 tarvitaan kaksi uutta henkilöä markkinointiin. Näistä toinen on nainen. Laadullisena vaikutuksena merkittävää on hyvinvointipalveluiden aseman ja markkinointiviestinnän painoarvon vahvistuminen. Innosessio on vahvistanut merkittävästi hyvinvointipalveluiden ydinosaamista. Innosessiolla on ollut lisäksi positiivinen vaikutus organisaation sosiaalisen toiminnan edistämisessä. Yritys 4 tapahtumien järjestäminen Innosessio tuotti noin 100 tuoteaihiota jatkotyöstöön. Näistä vuonna 2011 järjestetään 1-2 suurtapahtumaa kuukaudessa, 1-3 teemaviikko kuukaudessa ja lukuisia yksittäisiä päivätapahtumia. Lähtökohtana yrityksellä on, että nykyiset työpaikat voidaan pitää. Ohjaajien osalta tämä tarkoittaa 3 henkeä, joista kaikki ovat naisia. Laadullisina vaikutuksina yritys on saavuttanut oman osaamisen kasvua, monimuotoprosessien paremman hallinnan, verkostoitumisen ympäristöön ja asiakaslähtöisyyden vahvistumisen. Arviointitavasta riippuen hankkeen uudet tuotteet tai palvelut tulevat työllistämään neljästä seitsemään henkilöä, joista naisia on kahdesta viiteen (50-71%), mitä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovatiivisuus korostuu siinä kehitettävien palveluprosessien pilottiprojekteissa. Projektissa käsiteltiin 5 Innosessio-prosessia ja 17 Ideaprässi-prosessia. Niissä käsiteltiin tai syntyi yhteensä yli 500 uuttaa tuote-, palvelu-, liiketoiminta- tai kehitysideaa. Näistä idea-aihioista yli 20 päätyi tuotteistamisasteelle. Molemmissa palveluprosesseissa käytettiin laajassa mittakaavassa innovatiivisia työmenetelmiä. Innovatiivisuutta tukemaan kukin Ideaprässi- ja Innosessio-prosessi hyödynsi suuren määrän eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä, joiden tarkoituksena oli tukea innovatiivista ajattelua ja toimintatapaa kulloistakin kysymystä tai ongelmaa ratkaistaessa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektiin osallistui yrityksistä yhteensä 55 henkilöä, joista 11 (20%) oli naisia. Hankkeen aikana tasaarvovaikutuksiin yritettiin vaikuttaa prosesseihin osallistuvien henkilöiden laajalla osaamisprofiililla, mikä joissain tapauksissa tuki myös naisten osallistumista hankkeen pilotteihin. Viimekädessä päätöksen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/8
osallistujista teki kuitenkin kohdeyritykset. Hankkeen työllistävät vaikutukset kohdistuvat melko tasapuolisesti miehin ja naisiin. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt liittyvät pääasiassa kehitettäviin innovaatiopalveluihin ja niiden prosesseihin. Sekä Innosessiosta että ideaprässistä luotiin helposti monistettavissa olevat toimintamallit. Toimintamallit kattavat koko palveluprosessin myynnistä loppuraporttiin. Niissä käytetään hankkeen aikana kehitettyjä määrämittaisia dokumentteja kuten tarjouspohja, etenemissuunnitelma, tiedonkeruukaavakkeet, viitekehyspohja, ideapajan aikataulupohja ja tärkeimpänä asiakkaalle näkyvänä dokumenttina määrämuotoiset loppuraporttipohjat. Innosession loppuraporteissa muodostui käytännöksi hahmottaa syntyneitä ideoita luokitelluilla luetteloilla, valokuvilla ja uniikkina tapana ns. sanapilvellä, joka painottaa jonkin idean tai sanan esiintymistiheyttä tekstin koolla ja värillä. Näin varmistettiin ettei yksikään idea hukkuisi suureen ideoiden massaan. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektissa kehitetyt palveluprosessit tuotteistettiin toteuttajaorganisaation käyttöön. Ideaprässi on uniikki palveluprosessi, joka nopean palautteensa ja alhaisten kustannusten ansiosta on verraten helposti myytävissä alueen yrityksille tuote- tai liikeidean arviointiin. Innosessio-prosessistä syntyi kolme eriasteista palvelutuotetta, jotka vastaavat yritysten erilaisiin tarpeisiin ja valmiusasteisiin tuotteidensa kehittämisessä. Näin muodostetut uudet palvelutuotteet differoituvat keskenään paitsi toteutusajan, mutta myös hinnan suhteen. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 109 746,00 72 % 100 879,57 73 % Kuntien rahoitus 10 854,00 7 % 10 854,00 8 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 32 200,00 21 % 26 014,44 19 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 152 800,00 100 % 137 748,01 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Innovaatioista kasvuun -projektissa tavoiteltiin yritysten kilpailukyvyn parantamiseta innovaatioita aktivoimalla. Projektissa kehitettiin ja testattiin kahta toimintamallia: Innosessio ja Ideaprässi. Tavoitteena oli uusien palvelujen avulla madaltaa yritysten kynnystä innovaatiotoimintaan ja asiantuntijoiden hyödyntämiseen. Projektin kohderyhmää olivat kasvuhakuiset pk-yritykset Etelä-Pohjanmaalla. Projektin toteuttajana toimi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/8
kanssa. Hankkeessa toteutettiin 5 Innosessiota ja 17 ideaprässiä. Palvelissa hyödynnettiin yhteensä 40 asiantuntijan panosta yritysten innovaatioiden kehittämiseksi. Toteutetut Innosessioprosessit poikkesivat toisistaan sekä toimialan, käsiteltävän ongelman että yrityksen koon suhteen. Näin saatiin esimerkkejä hyvin erilaisiin tarkoituksiin soveltuvasta palvelusta. Innosessiopalvelua voidaan käyttää sekä ideoiden tuottamiseen että konkreettisen ongelman ratkaisuun. Jokaisessa toteutetussa innosessiossa syntyi runsaasti tuote-, palvelu- tai toimintamalli-ideoita, keskimäärin noin 100 sessiota kohti. Innosessioprosessin kesto vaihteli ajallisesti 5 viikosta 45 viikkoon,ja prosessi huipentui päivän mittaiseen ideatyöpajaan. Oleellista sessiossa on käsitetävien kysymysten kiteyttäminen ja näkökulmien valinta. Sessioissa käytettävät asiantuntijat valittiin yhteistyössä yritysten kanssa. Sessio onnistui parhaiten silloin, kun käsiteltävä ongelma tai tarve pystyttiin rajaamaan mahdollisimman tarkasti. Joissakin tapauksissa yhteistyö sessiossa vierailleen asiantuntijan kanssa jatkui prosessin jälkeen. Ideaprässi osoittautui erittäin toimivaksi palveluksi, jonka käyttöön yrityksillä oli matala kynnys. Ideaprässi on kustannuksiltaan edullinen ja se on organisoitavissa nopealla aikataululla vastaamaan yrityksen ajankohtaisiin tarpeisiin. Prässiraadin istunnossa käsiteltiin yritysten tuote-, palvelu tai liiketoimintaideoita tehokkaasti ja erilaisista näkökulmasta. Prässiraadin istunto tuotti noin 15-18 sivuisen dokumentin asiakkaalle. Ideaprässiä voidaan soveltaa sekä kuluttajatuotteiden että yrityksille myytävien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä valmiiden ideoiden arviointiin. Ideaprässi onnistuu parhaiten silloin, kun raadin osallistujat edustavat erilaisia näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Raatiin osallistuminen ei edellytä syvällistä aihepiirin osaamista, vaan hyviä kysymysiä voi syntyämyös silloin kun aihe on osallistujalle täysin vieras. Ideaprässin raadin osallistujat koottiin verkostosta, johon oli ilmoittaunut asiantuntijoita Epanettutkimusprofessoriverkostosta, alueen kehittäjäorganisaatioista, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Mallin avulla saatiin lisättyä yritysten ja alueen innovaatiotoimijoiden välistä vuorovaikutusta ja madallettua kynnystä innovaatiopalvelujen käyttöön. Yrityksiltä saatu palaute oli hyvää ja toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Myös osallistujat kokivat toiminnan mielekkäänä ja tehokkaana toimintatapana. Raatiin ei ollut vaikea saada osallistujia. Projektin aikana kehitettiin sekä Innosessiosta että Ideaprässistä tuotteistettu palvelu. Kehitetyt määrämittaiset dokumentit mahdollistavat palvelujen monistamisen ja osaamisen jakamisen. Innosessioprosessista syntyi kolme eriasteista palvelutuotetta, jotka vastaavat yritysten erilaisiin palvelutarpeisiin tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämisessä. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/8
Projektiin liittyvät asiakirjat säilytetään Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n (nykyään, v. 2011 lähtien Frami Oy) arkistossa teknologia- ja innovaatiokeskus Framissa. Tilat sijaitsevat osoitteessa Tiedekatu 2, 60 320 Seinäjoki. Päiväys ja allekirjoitus 31.05.2011 Hannu Kantonen toimitusjohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/8