Sujuva maankäyttö Kokemuksia ja keskustelua asemakaavoituksen parhaista käytännöistä Petri Roininen, puheenjohtaja, RAKLIn yhdyskunta & infra toimiala (Core Capital Oy)
Keskustelupaperin teemat Kirkastetaan kaavoituksen ohjaus- ja palvelunäkökulmat Lisätään tietoisuutta ja vastuuta kustannusten muodostumisesta Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Arvioidaan kaavoituksen onnistumista ja yhteistyön sujuvuutta Keskustelupaperin tiivistelmä 10/2014
Viime vuonna valmistunut keskustelupaperi Lue verkossa (klikkaa linkkiä) www.rakli.fi > Yhdyskunta > Maankäyttö ja kaavoitus
Keskustelupaperin tiivistelmä 10/2014
Yhteenveto suosituksista 13 kpl Kirkastetaan kaavoituksen ohjaus- ja palvelunäkökulma Suosituksia kiinteistönomistajille ja -kehittäjille yhteistyöhön kaavoittajien kanssa Lisätään tietoisuutta ja vastuuta kustannusten muodostumisesta Arvioidaan asemakaavan taloudellisuus ja kaavamääräysten kustannusvaikutus kaavoituksen aikana Teetetään selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista Pelkistetään asemakaavoja määräyksiä poistamalla Otetaan käyttöön mahdollisuus poiketa maankäyttömaksuista Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa Käytetään ajantasaista kaavoitusohjelmaa työkaluna kaavoituksen vuosittaisessa johtamisessa Kiteytetään kaupungin maankäyttöön liittyvät tavoitteet ja viestitään ne selvästi Valmistellaan kaupungin näkökulma kaavahankkeisiin yhteiskokouksissa Kehitetään kaavoituksen aloituskokouskäytäntöjä Mahdollistetaan käyttötarkoituksenmuutokset Otetaan myönteinen kanta käyttötarkoituksenmuutoksiin Määritellään alueet, joille halutaan käyttötarkoituksenmuutoksia Arvioidaan kaavoituksen onnistumista ja yhteistyön sujuvuutta Kaavahankkeen sujuvuutta ja prosessia arvioidaan kaavoituksen päättymisen jälkeen Kunnan kaavoitusprosessia arvioidaan säännöllisesti Keskustelupaperin tiivistelmä 10/2014
Kaavamääräyksistä ja rakennuspaikan ominaisuuksista johtuvien kustannusten suuruusluokkia Kaavamääräys Kustannusvaikutus ( / asuinkerros-m 2 ) Esteettömyys 150 Asuntokohtainen sauna 40-50 Julkisivumateriaalit 50-200 Yhteistilat (talopesula, kuivaushuone, varastoja ja säilytystilaa) 100-200 Kerhotila 15 Ripustetut ja sisäänvedetyt parvekkeet 40 Esteettömät terassit 180 Tiivislaasti, paksumpi rakenne ja db-ikkunat 20 Läpikuljettavat porrashuoneet 15 Jätteiden imuputkijärjestelmän liittymismaksu 45 Luiskat rungon sisällä 25 Väestönsuojan liittymismaksu 50 Aluerakenteiden kivitukimuurit 30 Perustamisolosuhteet Pilaantuneen maan puhdistaminen 200-300 Täyttömaata vanhassa merenpohjassa 90-400 Tulvaraja ja vesitiiviit rakenteet kellarissa 60 Maanpaine ja vinopaalutus 20 Pysäköinti Rakenteellinen pysäköinti 150-1000 Maantasopaikoitus 4200 /autopaikka Pysäköintikansi 7000-10 000 /autopaikka Pysäköintitalo 20 000 /autopaikka Pysäköinti kellarissa 25 000 45 000 /autopaikka Kallioluolassa 35 000 50 000 /autopaikka 10/2014
Selvitys 9-12 / 2015 Asemakaavamääräysten kustannusvaikutukset Työn tavoitteena on tuottaa puolueeton ja yhteisesti hyväksytty selvitys siitä, minkälaisia kustannusvaikutuksia kaavamääräykset (ja vastaavat) tosiasiallisesti aiheuttavat. Toteuttaja Kari Sainio, Hadrianus kehitys Oy Rahoittajat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, HOAS, Ilmarinen, KEVA, Skanska, Vantaan kaupunki, VVO Keskeiset vaiheet 13.10. 2. työpaja 9.11. 3. työpaja 11.12. aamukahvit, julkistus RAKLI tai Rakennustietosali Lisätietoja: Mikko Nousiainen
OHJAUSRYHMÄN JÄSENET Kaavamääräysten kustannusvaikutusten selvittäminen
Toimintaympäristön murroksen vaikutus valtion toimistokysyntään pääkaupunkiseudulla Merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä 1. Valtion henkilöstömäärä tulee pienenemään 2. Valtion tilankäyttö on ollut väljää (tuhlailevaa) 3. Alueellistaminen ja toimintojen siirtäminen pois pääkaupunkiseudulta 4. Hallintorakenteen muutokset 5. Digitalisaatio 6. Julkisen talouden alijäämäisyys ja säästöpaineet
Toimintaympäristön murroksen vaikutus valtion toimistokysyntään pääkaupunkiseudulla Johtopäätökset Väki vähenee ja tilankäyttö on yliväljää Pääkaupunkiseudulla tarjolla oleva tila ei vastaa teknisiltä, toiminnallisilta eikä ympäristötavoitteeltaan tämän päivän julkishallinnon tietotyön vaatimuksia Työympäristöt eivät ole sitä, mitä moderni työnteko vaatii tänä päivänä ja tulevaisuudessa Missä määrin tilat ovat konvertoitavissa? Runkoratkaisut eivät onnistu rahallakaan. Varovaisten arvioiden mukaan tilaa jää tarpeettomaksi Suomen tasolla noin 1 000 000 m² seuraavan 8-10 vuoden aikana (nykyiset vuokrasopimukset huomioiden) ja satoja tuhansia neliöitä pääkaupunkiseudulla. Valtion toiminnoista noin 40 % on pääkaupunkiseudulla ja toimintaympäristön murroksessa (väenvähennys, tilankäytön tehostaminen) jää satoja tuhansia neliöitä tarpeettomaksi. Yleiskaavaan ja kaavoitusajatteluun on saatava joustavuutta
Arvioita valtion toimitilastrategian vaikutuksista toimitilamarkkinoille Valtion toiminnoista neljäkymmentä prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla Valtion henkilöstömäärä pienenee: vuonna 2009 se kävi 125 000:ssa, nyt luku jo selvästi alle 80 000 Tavoitteena on paremmin palvelevat toimitilat, tilankäytössä pyritään 18 neliöön henkilöä kohti Digitalisaatio siirtää asiakaspalvelua verkkoon Vuokrajärjestelmästä on toimitilastrategiassa tehty uusi ehdotus: Itse omistettuja kiinteistöjä priorisoidaan ja toimitilat hankitaan yhden kanava, eli Senaatti-kiinteistöjen kautta. Jollakin aikavälillä, alle kymmenessä vuodessa, jopa miljoona neliötä voidaan jättää pois valtion käytöstä koko Suomen alueella Kaupunkien näkemykset kaavoituksesta ja niiden sallivuus ovat avainasemassa toimitilamarkkinan toimivuuden varmistamisessa (Lähde: Jorma Heinonen, Senaatti-kiinteistöt, RAKLIn Toimitilat-jory)
Työnteon ja työtilan käytön kehitys
1 159 000 M2; 13,4 % Tyhjä toimitila ennätysmäärään Lähde: Catella Oy, Markkinakatsaus syksy 2015