Henkilöstökertomus 2018

Henkilöstökertomus 2018 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän vuoden 2018 henkilöstökertomus on järjestyksessään jo 20. Lisätietoja: Koulutuskeskus Salpaus Henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@salpaus.fi

Sisällysluettelo 1 Esipuhe... 2 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus... 5 2.3 Henkilöstön koulutustaso... 6 2.4. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi... 7 3 Osaamisen johtaminen... 9 3.1. Osaamisen varmistamisen suunnitelmat... 9 3.2. Osaamisen varmistamisen käytännöt... 10 3.3 Onnistumiskeskustelut... 11 3.4 Henkilöstön koulutuspäivät... 12 4 Työyhteisön hyvinvointi... 13 4.1 Terveyden ja työkyvyn edistäminen... 13 4.2 Työterveyshuollon palvelut... 16 4.3 Työsuojelu ja turvallisuus... 17 5 Taloudelliset henkilöstöresurssit... 20 6 Tunnusluvut... 22 7 Liitteet... 24 1

1 Esipuhe Vuosi 2018 oli Koulutuskeskus Salpauksessa ainutlaatuinen ja mennyttä vuotta voidaan pitää Salpauksessa eräänlaisena käännekohtana. Ammatillisen koulutuksen uudistettu lainsäädäntö astui voimaan vuoden alussa, jonka myötä ryhdyttiin elämään uudistuneen ammatillisen koulutuksen aikaa. Lainsäädännön uudistus poisti viimeisetkin raja-aidat niin sanotun nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen väliltä, kun näitä aiemmin ohjanneet erilliset lait yhdistyivät yhdeksi yhteiseksi lainsäädännöksi. Ammatillisen koulutuksen toteuttamissa on painotettu opiskelijalähtöistä osaamisperusteisuuteen pohjaavaa henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa, työelämälähtöisyyttä sekä näiden aiempaa monipuolisempaa hyödyntämistä. Vaikka nämä eivät ammatillisessa koulutuksessa varsinaisesti uusia asioita olekaan, on vuosi 2018 ollut uudistuvien toimintatapojen muodostamisen ja niiden oppimisen aikaa. Mennyt vuosi on jälleen haastanut ammatillisen koulutuksen henkilöstön osaamista ja uuden oppimista. Vuosi jää historian kirjoihin myös erityisesti opetushenkilöstön osalta. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön työaikamalli sai historialliseksikin luonnehditun uudistuksen, kun niin sanotussa vuosityöaikaratkaisussa syntyi sopimus helmikuussa 2018. Opetushenkilöstön työaikauudistus on ennen kaikkea työ- ja toimintakulttuurin uudistumiseen vaikuttava muutos, vaikka uudistuksella on vaikutusta myös opetushenkilöstön palvelussuhteiden määräytymiseenkin. Opettajien vuosityöaikaratkaisun keskeisinä periaatteina on ollut yhtenäistää opettajien työaikamallien moninainen kirjo yhdeksi työaikamalliksi, jolla kyetään vastaamaan myös uudistuneen ammatillisen koulutuksen haasteisiin. Salpauksessa vuosityöaikaan siirtymiseen valmistauduttiin vuoden ajan. Vuotta 2018 on siivittänyt myös intensiivinen työ kahden merkittävän tietojärjestelmän uudistamistyö. Opetus- ja koulutustoiminnan keskeinen toiminnanohjausjärjestelmä, opintohallintojärjestelmä, on rakennettu ja käyttöönotettu vuoden 2018 aikana. Tietojärjestelmämuutos vaikuttaa laajasti Salpauksen pääprosesseihin vaikuttaen sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön työhön. Vastaavasti vuoden 2018 aikana on valmistauduttu palkka- ja matkalaskupalvelujen palvelutuottajan henkilöstötietojärjestelmän vaihtoon, mikä vaikuttaa merkittävästi henkilöstöprosesseihin Salpauksessa. Uusi tietojärjestelmä on otettu Salpauksessa käyttöön vuoden 2019 alussa. Henkilöstöjohtamisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2018 on johdettu Salpauksen strategian kehitysohjelmista sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueista. Painopisteitä vuonna 2018 ovat erityisesti olleet: Salpauksen johtamisen kehittäminen ja toimintakulttuurin vahvistaminen Opetus- ja koulutustoiminnan toiminnanohjauksen uudistaminen Yhteisen ymmärryksen ja toimintakulttuurin vahvistaminen Henkilöstökertomus kokoaa henkilöstöjohtamisen eri painopistealueiden keskeiset toimenpiteet ja tunnusluvut. Henkilöstökertomusta on julkaistu vuodesta 1998 alkaen, joten vuorossa on jo 20. kertomus. 2

2 Henkilöstön määrä ja rakenne Kuntayhtymän henkilöstön määrä oli 31.12.2018 yhteensä 611 henkilöä, josta opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvia oli kaikkiaan 375. Tehtyjä henkilötyövuosia vuoden 2018 aikana kertyi yhteensä noin 607, mukaan lukien sivutoimiset ja lyhyet määräaikaiset kun vuonna 2017 vastaava luku oli noin 633. Kokonaishenkilöstömäärä muutos tarkasteltuna vuoden viimeisen päivän tilannetta on vuonna 2018 ollut 45 henkilöä vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstötyövuosien vähennys oli 26. Henkilöstömäärän sekä henkilötyövuosien muutosta selittää tarkka henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, jolloin Salpauksesta pois lähteneiden tilalle ei automaattisesti palkata uutta henkilöstöä vaan työn toteuttaminen voidaan järjestellä uudella tavalla. Salpauksen henkilöstömäärän suhde on kehittynyt tavoiteltuun suuntaan. Kokonaisuudessaan opetus- ja ohjaushenkilöstöön luettavien osuus koko henkilöstöstä oli noin 61 prosenttia, kun vastaava osuus oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia. Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauspoissaolojaksolla, perhevapailla yms. olevat henkilöt. Vuoden 2018 lopussa näillä vapailla oli yhteensä 15 henkilöä. Henkilöstökertomuksen liitteessä (Liite 2) on huomioitu vain läsnä olevat henkilöt. Kuvio 1. Henkilöstön määrä Salpauksessa 31.12. vuosina 2017 2018 Talousarvio 2018 oli laadittu taloudelliselta tulokseltaan alijäämäiseksi, joka johtui edellisvuosien merkittävistä ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähentämisestä. Talousarvioissa vuodelle 2018 arvioitu henkilötyövuosimäärä oli 638, joten toteuma osalta henkilöstösuunnittelun voidaan todeta olleen tulosvastuullista. Aiemmin toteutetut rahoituksen leikkaukset ovat edellyttäneet tarkkaa henkilöstösuunnittelua muiden toimenpiteiden lisäksi talouden tasapainon saavuttamiseksi. Salpauksen henkilöstöstä vakituisen henkilöstön osuus oli 93,6 prosenttia ja määräaikaisten osuus 6,4 prosenttia. Kokoaikaisia oli 85,43 prosenttia ja osa-aikaisia 14,57 prosenttia henkilöstöstä. Virka- ja työehtosopimuksissa suurimmat ryhmät olivat OVTES (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus) 330 henkilöä, KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) 261 henkilöä ja TS (Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus) 20 henkilöä. Yleisimmät nimikkeet olivat lehtori, opettaja, päätoiminen tuntiopettaja, taitovalmentaja ja opintosihteeri. Nimikkeistä suurimman ryhmän muodostavat lehtorit, opettajat, ja päätoimiset tuntiopettajat, joiden osuus kaikkien käytössä 3

olevien nimikkeisen osalta oli 51,1 prosenttia. Myös tässä kehityssuunta on tavoitellun mukainen, sillä osuus on noussut tasaisesti edellisvuosina. Taulukko 1. Henkilöstön virka- ja työehtosopimusten jakauma 2018 Työehtosopimus Naisia Miehiä Yhteensä % OVTES 180 150 330 54,0 KVTES 200 61 261 42,7 TS 1 19 20 3,3 Yhteensä 381 230 611 100,0 Taulukko 2. Kymmenen yleisintä käytössä olevaa nimikettä ja niiden jakautuminen miesten ja naisten kesken. Nimike Miehet Naiset Yhteensä 2018 % 2017 % lehtori 58 49 107 17,1 17,8 opettaja 33 52 85 13,6 14,2 tuntiopettaja 58 61 119 19,0 10,2 taitovalmentaja 14 27 41 6,5 8,8 opintosihteeri 1 21 22 3,5 3,4 laitoshuoltaja 0 20 20 3,2 3,2 kokki 1 15 16 2,6 3,5 opetusalapäällikkö 5 11 16 2,6 2,4 opinto-ohjaaja 1 15 16 2,6 2,4 ravitsemistyöntekijä 1 13 14 2,2 2,7 Yhteensä 172 284 456 72,8 73,3 2.1 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Vuonna 2018 Salpauksen henkilöstöstä naisia oli 381(62 %) ja miehiä 230 (38 %) henkilöä. Keski-ikä oli 50,7 vuotta, joka kasvoi 1 vuodella vuodesta 2017. Eniten henkilöstöä oli ikäluokissa 50-59 -vuotiaat (yhteensä 285 henkilöä) ja 40-49 -vuotiaat (yhteensä 151 henkilöä). Tunnusluvut ikä- ja sukupuolijakauman osalta myötäilevät aiempien vuosien mukaista jakautumista. Eroa jakaumissa havaitaan, jos tarkastellaan koko Salpaustason sijaan opetusalojen välisiä eroja. Salpauksen henkilöstön keski-ikä on ollut hienoisessa nousussa edellisen vuosien aikana. Nousua selittävät osaltaan eläkeiän saavuttavien suuri vuotuinen osuus ja aiempaa vähäisempi uuden henkilöstön rekrytointi. 4

Kuvio 2. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2018 Kuvio 3. Henkilöstön keski-ikä vuosina 2017 2018 Salpauksessa monen henkilön työurat ovat pitkiä, ja välillä on myös pysähdyttävä juhlistamaan erityisiä saavutuksia. Pitkään palvelleen henkilöstön huomioiminen on osoitus henkilöstön arvostamisesta. Huomion keskittäminen henkilöstöön ja heidän onnistumisiin lisää arvostetuksi tulemisen kokemusta. Salpauksen henkilöstöä huomioidaan pitkästä palveluajasta siten, että 20 vuoden palveluksesta saa kolme päivää palkallista vapaata, 30 vuoden palveluksesta yhden viikon ja 40 vuoden palveluksesta kaksi viikkoa palkallista vapaata. Vapaan lisäksi pitkän työuran tehneille annetaan huomiointikoru. Vuodelta 2018 huomioidaan yhteensä 25 henkilöä helmikuussa 2019 pidettävässä huomiointijuhlassa. 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuudessa tarkastellaan vakituisesta henkilöstöstä kokoaikaiselle eläkkeelle siirtyneitä, irtisanottuja, irtisanoutuneita ja kuolleita henkilöitä. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2018 oli 9,1 (* prosenttia, kun vuonna 2017 prosentti oli 7,8. Vaihtuvuusprosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna näkyy eläköityvän henkilöstön osuuden muutos sekä Ravintolapalveluyksikön rakennemuutoksesta aiheutunut henkilöstön 5

vähennys. Irtisanottuja vuonna 2018 oli 16 henkilöä, joka johtuu pääosin edellä mainitusta Ravintolapalvelujen toiminnan supistumisesta ja sen mukana tuomasta henkilöstön vähentämistarpeesta. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta. Taulukko 3. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2018 Eron syy Henkilöä Irtisanoutunut 23 Irtisanottu 16 Vanhuuseläke 18 Kuollut 0 Yhteensä 58 Yhteensä % henkilömäärästä 9,1 (* *Korjaus 11.2.19 (vanhuuseläkkeelle 18 hlöä vaihtuvuus 9,3% > 9,1%) Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus koko henkilöstöstä 31.12.2018 oli 1,15 % (7 henkilöä) ja heidän keskiikänsä oli 60,0 vuotta. Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstörakenteessa on havaittavissa monesta organisaatiosta tuttu vanhuuseläkepoistuman kasvava osuus. Salpauksen henkilöstön osalta tulevien vuosien aikana vanhuuseläkepoistuma on noin 3 5 prosentin vuositasoa. Vastaavasti uuden henkilöstön rekrytoinnissa haasteen muodostaa kilpailu parhaista osaajista muiden työnantajien kanssa. 2.3 Henkilöstön koulutustaso Suurin osa Salpauksen henkilöstöstä oli ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita, heitä oli 32,4 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 21,7 prosenttia, alimman korkea-asteen 16,5 prosenttia ja keskiasteen 22,7 prosenttia koko henkilöstöstä. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus henkilöstöstä jatkoi aiempien vuosien tapaan hienoista kasvua. Ylemmän ja alemman korkeakouluasteen osuuden kasvu on tavoitteen mukaista. Suoritettujen tutkintojen rakenteeseen vaikuttaa merkittävästi myös opettajien kelpoisuusvaatimukset. Taulukko 4. Henkilöstön tutkinnot vuodelta 2018 ja vertailuprosentti vuodelta 2017 2018 lkm 2018 (%) 2017(%) Perusaste 25 4,0 2,4 Keskiaste 142 22,7 26,2 Alin korkea-aste 103 16,5 16,8 Alempi korkeakouluaste 136 21,7 22,3 Ylempi korkeakouluaste 203 32,4 31,9 Lisensiaatti (tutkijakoulutus) 1 0,2 0,2 Tohtori (tutkijakoulutus) 1 0,2 0,3 611 97,6 100,0 6

2.4. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Salpauksen henkilöstösuunnittelussa tarkastellaan työyhteisöjen toiminnan suuntaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä henkilöstön osaamistarpeita. Toiminta ja henkilöstösuunnittelu yhteen sovitetaan siten, että tavoitteet, osaaminen, henkilöstömäärä ja henkilöstökulut vastaavat toisiaan. Isona muutoksena henkilöstösuunnitteluun vuonna 2018 on vaikuttanut uudistunut ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö sekä Salpauksen valmistautuminen noudattamaan OVTES osio c liite 1 (vuosityöaika) mukaista vuosityöaikaa vuoden 2019 alusta. Samassa yhteydessä opetus- ja koulutustoiminnan osalta on valmistauduttu, siirrytään kalenterivuotiseen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, jolla mahdollistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusmuutoksen mukainen toiminta. Uudistunut lainsäädäntö, sekä muutos opettajien työaikamallissa ja toiminnan suunnittelukaudessa ovat edellyttäneet aiempaa tarkempaa toiminnan tarpeesta lähtevää henkilöstön osaamistarpeen tunnistamista ja henkilöstön tehtäväroolien laajentamista. Uudistukset haastavat henkilöstösuunnittelua ja henkilöstöä laajentamaan henkilöstön osaamisalueita, mutta samalla ne mahdollistavat ammatillisen koulutuksen työn uudistumisen. Vuosityöaikaan siirtyminen vaikuttaa myös henkilöstökulujen muodostumiseen, mikä aiheuttaa merkittävä muutoksia johtamisessa. Vuosityöaikajärjestelmä mahdollistaa uudistuvan ammatillisen koulutuksen järjestämisen nykyistä joustavammalla tavalla ja uudistaa opettajien työajan soveltuvuutta opiskelijoiden henkilökohtaisten valintojen mukaisen opetus- ja koulutustoiminnan toteuttamisessa. Opetushenkilöstön joustavamman työajan mukainen toiminnan suunnittelu on otettava huomioon tulevien toimintavuosien henkilöstösuunnittelussa. Kokonaisvaltainen henkilöstösuunnittelu sisältää huolehtimisen henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Ammatillisen koulutuksen nykyisissä resursseissa ja koulutustoimialan muutoksissa henkilöstön ajantasainen osaaminen ja osaamisen varmistaminen korostuvat. Huomionarvoiseksi nousevat erityisesti opetushenkilöstön yhdessä tekeminen sekä jokaisen itsensä johtamisen taidot. Henkilöstösuunnittelussa hyödynnetään henkilöstöraportoinnin tietovarastoa (HR-DW) sekä muista HRjärjestelmistä saatavia reaaliaikaisia raportteja. Salpauksessa on käytössä rekrytointiesitysmenettely sekä keskitetty rekrytointipalvelu. Keskitetyllä palvelutoiminnalla varmistetaan onnistunut kokemus työnantajakuvan vahvistamiseksi sekä työsopimusten ja viranhoitomääräysten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Rekrytointeja tarkastellaan edelleen henkilöstösuunnittelun, talouden ja lain mukaisten työnantajavelvoitteiden täyttämisen näkökulmasta. Vuonna 2018 tehtiin Salpauksessa yhteensä 466 palkkauspäätöstä. Näiden lisäksi tehtiin 60 lyhytaikaista palkkiosopimusta erilaisten asiantuntijoiden palkkaamiseksi. Koulutuskeskus Salpauksen päätös siirtyä noudattamaan opettajien vuosityöaikaa vuoden 2019 alustan on ohjannut myös vuonna 2018 toteutettuja rekrytointeja. Valtakunnalliset pääsopijajärjestöjen päätökset sekä sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muutokset tuli ottaa huomioon kaikkien toteutettujen rekrytointien suunnittelussa. OVTES:n soveltamispiirissä olevista palkkauspäätöksistä 23 oli vakituista. Määräaikaisista OVTES palkkauspäätöksistä valtaosa oli sivutoimisten tuntiopettajien palkkaamisia. Sivutoimisia tuntiopettajia tarvitaan ennakoimattomien sijaisuuksien hoitamiseen sekä erityisosaamista vaativien, lyhytaikaisten palvelussuhteiden toteuttamiseen. KVTES:n 73 vakituisesta palkkauspäätöksestä 16 koski opetusalapäällikköjä, jotka siirrettiin OVTES:n soveltamisen piiristä KVTESiin, Ravintolapalveluiden henkilölle tehtiin uudet työsopimuksen osana palvelutoiminnan rakennemuutosta, yhteensä 39:lle 7

henkilölle. Lisäksi toteutettiin 3 muuta tehtävänmuutosta. Teknisten sopimukseen tehtiin yksi vakituinen palkkauspäätös. Taulukko 5. Rekrytointien määrä vuonna 2018 OVTES KVTES TS vakituinen määrä-aikainen vakituinen määrä-aikainen vakituinen määrä-aikainen Yhteensä Yhteensä 23 230 73 139 1 0 466 8

3 Osaamisen johtaminen 70-20-10 -osaamisen varmistamisen kokonaisuus on perustana koko Salpauksen osaamisen johtamisen ja varmistamisen toteutukselle. Kuva 1. Osaamisen johtamisen suunnittelua ohjaava 70-20-10 malli 3.1. Osaamisen varmistamisen suunnitelmat Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaprosessi on jatkuvasti uudistuva ja suunnitelmaa sekä sen toteutumista on tavoitteena arvioida useamman kerran vuodessa. Painopiste osaamisen varmistamisen suunnittelussa on tiimien yhteisistä tavoitteista kumpuavaa. Muutosta on tapahtunut erityisesti osaamisen varmistamisen eri tapojen hyödyntämisessä sekä osaamisen varmistamisen painopisteen muuttumisessa 70-20-10- mallin mukaiseen oppimiseen. Henkilöstön osaamisen varmistamisen suunnitelmien toteutumista vuonna 2018 on arvioitu henkilöstöryhmittäin. Alla on kooste keskeisistä toteutuksista. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistaminen Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet kohdentuivat Salpauksen pedagogisten toimintamallien ja toteutustapojen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen uuden ammatillisen koulutuksen mukaisesti. Osaamisen varmistamisessa korostuivat monialainen ja Salpauksessa opetushenkilöstön yhdessä toteuttama verkostomainen yhteistyö opiskelijan oppimisprosessin ohjauksessa. Uudenlaista 9

opettajuutta varten on valmennettu muun muassa Luotiopettajia, jotka toimivat vertaistukena opetushenkilöstön osaamisen varmistamisessa. Muun henkilöstön osaamisen varmistaminen Muun henkilöstön osaamisen varmistaminen keskittyi erityisesti oman ammattialan erityisosaamisen vahvistamiseen sekä ohjausosaamisen vahvistaminen oppilaitoskontekstissa. Toimintamalleissa on näkynyt vahvasti 70-20-10 malli. Kaikkien Salpauksen ammattihenkilöiden työssä näkyy vahvasti koulutuksen järjestäjän kaikkien toimintojen nivoutuminen opiskelijoiden oppimisympäristöksi. Esimiesten osaamisen varmistaminen Esimiehet ovat osallistuneet strategisten kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteiden laadintaan ja toteuttamiseen. Esimiesten osaamisen varmistaminen on kohdistunut erityisesti uudistuneen ammatillisen koulutuksen mukaisen toiminnan varmistamiseen. Johtamis- ja esimiesosaamisen varmistamisessa on painottunut eettisen johtamisen periaatteiden mukaisesti esimiestyön tasalaatuisuuden lisääminen. Samanaikaisesti kun johtamisessa ja esimiestyössä on valmistauduttu yhdessä uuteen opetustoiminnan ja opetushenkilöstön työn suunnitteluun, on yhdessä esimiesten kanssa luotu toimintamalleja opettajien vuosityöaikamallissa toimimiselle. Mainitut muutokset ovat samanaikaisesti edellyttäneet esimiesten osaamisen varmistamista uuden lain mukaisesta toiminnasta ja sen vaikutuksista toiminnan toteuttamiseen. Koko henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2018 Koko Salpauksen henkilöstöä on kannustettu 70-20-10-toimintamallin mukaiseen osaamisen varmistamiseen. Pääteemoja ovat olleet yhdessä tekeminen ja toimintakulttuurin vahvistaminen yhteistoiminnallisesti, työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen sekä osaaminen digitalisaation hyödyntämisessä omassa työssä. Kohdennettuna koko henkilöstöä koskettaneena osaamisen varmistamisen aiheena toteutettiin uuden tietosuoja-asetuksen mukainen henkilöstön perehdyttäminen tietosuojakäytänteisiin. Toteutus tehtiin digiratkaisuna, johon sisältyi myös osaamisen osoittaminen. 3.2. Osaamisen varmistamisen käytännöt Osaamisen varmistamisen haasteita ovat nopea uuden oppimisen tarve ja pois oppiminen sekä se, miten eri työssä oppimisen muotoja voidaan paremmin tunnistaa ja hyödyntää osaamisen varmistamisessa. Osaamisen varmistamisen näkökulmasta uudistuva ammatillinen koulutus edellyttää aiempaa voimakkaammin yhdessä toteutettua toiminnan suunnittelua sekä opetuksen ja koulutuksen toteuttamista. Yhdessä tekemisen tarve kohdistuu erityisesti koulutuksen järjestäjän keskijohtoon ja lähiesimiestyöhön, jonka tehtävä on uusien toimintamallien ja toimintakulttuurin muutoksen johtaminen. Erityisesti keskijohto ja lähiesimiehet ovat toteuttamassa pedagogisten toimintamallien ja toteutustapojen kehittämistä ja vakiinnuttamista sekä ohjaamassa opetushenkilöstöä uusien toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee toimia tiimimäisesti ryhminä, aktiivisessa roolissa toiminnan suunnittelussa ja osaamisen varmistamisessa. Tavoite- ja osaamiskeskustelumallilla tuetaan ryhmien jäsenten osallistumista yhteiseen toiminnan, osaamisen ja tehtäväroolien suunnitteluun. 10

Kuva 2. Luotsitoiminnan tasot Luotsi työskentelee koulutuksen järjestäjän linjaamien tavoitteiden mukaisesti ja lähiesimiehen kanssa sovitulla tavalla. Luotsi osaa ylläpitää omaa osaamistaan ja johtaa omaa työtään. 3.3 Onnistumiskeskustelut Vuoden 2018 onnistumiskeskusteluiden tavoitteena oli vahvistaa Salpauksessa yhdessä tekemiseen perustuvaa toimintakulttuuria. Onnistumiskeskusteluissa painotettiin ryhmän/tiimin yhteistä onnistumiskeskustelua, mutta myös yksilökohtaiset keskustelut olivat mahdollisia. Ryhmän onnistumiskeskustelujen keskiössä ovat olleet yhteiset tavoitteet, yhdessä tekeminen ja työn jakaminen, osaaminen ja sen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Ryhmän onnistumiskeskustelumallilla on haluttu kokonaisuudessaan kannustaa jatkuvan keskustelun kulttuuriin, jolloin tavoitteista, osaamisesta ja toiminnasta keskustellaan useita kertoja vuoden aikana. Yhteisillä keskusteluilla vahvistetaan yhteistä vastuuta eli jokaisen aktiivista roolia toiminnan suunnittelussa, toteutuksissa sekä osaamisen varmistamisessa. Yhteisten keskustelujen avulla henkilöstön yhteinen ymmärrys ja osaaminen pedagogiikasta, ohjauksesta ja osaamisperusteisuudesta lisääntyy. Yhteiset keskustelut toimivat myös vertaistuen foorumeina, kun tiimi/ryhmä yhdessä pohtii tavoitteitaan, osaamisiaan ja roolejaan mm. opetus- ja ohjaushenkilöstön tehtävänkuvien muutoksessa, itsenäisestä opetuksen suunnittelusta yhteiseen opetuksen toteutuksen suunnitteluun. Vuonna 2018 onnistumiskeskustelut käytiin ensisijaisesti ryhmäkeskusteluina, jolloin jokainen henkilöstön jäsen osallistui hänelle parhaiten sopivan ryhmän keskusteluun. Esimies huolehti henkilöstönsä osallistumisen ryhmän keskusteluun. Lisäksi jokaisella oli edelleen mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun esimiehensä kanssa. Myös esimiehen aloitteesta oli mahdollista pitää henkilökohtainen onnistumiskeskustelu. Vuodesta 2010 lähtien yksilökohtaiset kehitys- ja onnistumiskeskustelut on dokumentoitu sähköisesti Osaamisen johtamisen ohjelmistoon. Muutos onnistumiskeskustelujen toteuttamisessa edellytti aiempaa joustavampaa valmistautumistapaa ryhmämuotoisiin keskusteluihin, joten vuoden 2018 ryhmäonnistumiskeskustelut toteutettiin O365-alustalla avoimin keskustelupohjin. Sähköinen dokumentointi tekee keskusteluun valmistautumisen helpommaksi: työntekijä ja Yksilökohtaiset onnistumiskeskustelut ovat edelleen toteutettu Osaamisen johtamisen ohjelmistossa. 11

3.4 Henkilöstön koulutuspäivät Henkilöstön osaamisen varmistamista toteutetaan arjessa 70-20-10-mallilla. Malli on kokonaisuudessaan otettu Salpauksessa laajasti käyttöön ja osaamisen kehittymistä osataan tunnistaa arjen eri tilanteissa. Henkilöstön koulutuspäiviä raportoidaan Työttömyysvakuutusrahastolle (TVR), josta haetaan myös koulutuskorvausta. Korvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen myöntäminen edellyttää työnantajan etukäteen laatimaa koulutussuunnitelmaa. Haasteelliseksi koulutuspäivien toteutumisen seurannan tekee se, että henkilöstön osallistumisinto niin sanottuihin formaaleihin koulutustilanteisiin on laskenut vuosi vuodelta. Tarjottuja koulutustilaisuuksia on ollut haasteellista saada täyttymään, sillä osaamista osataan hakea nopeammin ja monipuolisemmin muilla osaamisen varmistamisen tavoilla. Kuviossa 4 on esitetty henkilöstön koulutuspäivät vuosina 2017 2018. Koulutuspäiviä henkilöä kohden oli 1,6 kun vastaava luku oli vuonna 2017 2,4. Koulutuspäivien lukumäärä ei kerro henkilöstön osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta, sillä vain osa osaamisen varmistamisen toimenpiteistä kirjautuu tietojärjestelmiin raportoitavaksi. 70-20-10-mallin mukaisesti valtaosa osaamisesta kehittymisestä ja oppimisesta tapahtuu työn lomassa. Vuoden 2018 aikana Salpauksessa toteutettiin kaksi SalpausTori nimellä lanseerattua koko henkilöstölle suunnattua tilaisuutta. Iltapäivien teemoina olivat muutokset ammatillisessa koulutuksessa ja työskentelymalleina olivat osallistavat työpajat. Vastaavalla tavalla pienemmille ryhmille suunniteltuja koulutustilaisuuksia tarjottiin ja toteutettiin runsaasti kuluneen vuoden aikana muun muassa hanketoiminnan tukemana. Myös yhteistyö ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa jatkui vahvana. Kuvio 4. Henkilöstön koulutuspäivät vuosina 2017-2018. Ajankohtainen Salpauksen sisäinen koulutus- ja työpajatarjonta oli koottuna Osaamisen johtamisen ohjelmisto OJO:n koulutuskalenteriin intranet-sivuilla. Vuonna koulutuskalenterissa julkaistiin 16 sisäistä koulutusta. Lisäksi pidettiin useita muita sisäisiä valmennuksia ja koulutuksia, mm. projektien toteuttamina. 12

4 Työyhteisön hyvinvointi Työyhteisön hyvinvointi rakentuu monesta eri tekijästä, joista yksi osa-alue on henkilöstön motivointi ja kannustaminen. Vuoden 2018 alusta Koulutuskeskus Salpauksessa on otettu käyttöön henkilöstölle uusi henkilöstöetu epassi flex. Palvelun myötä henkilöstölle on voitu tarjota laaja valikoima kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja. Henkilöstöedun käyttöönotto on saanut hyvää palautetta henkilöstöltä ja palvelu on löytänyt käyttäjiä hyvin. Palvelua käytti ensimmäisen vuoden aikana kaikkiaan 537 eri henkilöä, mikä on noin 89 prosenttia Salpauksen henkilöstöstä. Salpaus käynnisti vuoden 2018 aikana myös toisenlaisen uuden toimintamallin henkilöstön hyvinvoinnin tueksi. Samalla kun Salpauksen opiskelijoille ryhdyttiin tarjoamaan ilmaista aamupuuroa elokuun 2018 alusta, mukaan otettiin myös koko Salpauksen henkilöstö. Tarjoamalla ilmaisen aamupuuron henkilöstölle, mahdollistetaan yhteisöllinen hetki ja tilaisuus vaihtaa ajatuksia. 4.1 Terveyden ja työkyvyn edistäminen Sairauspoissaolojen määrä Koulutuskeskus Salpauksessa vuonna 2018 oli 11,2 kalenteripäivää henkilöä kohti. Edellisvuoteen verrattuna luku on pysynyt lähes ennallaan sen ollessa vuonna 2017 11,0 kalenteripäivää henkilöä kohti. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja virka- ja työehtosopimuksittain voidaan todeta, että sairauspoissaolojen jakaumassa on noin 3 kalenteripäivän ero henkilöstöryhmien välillä kohden. Kuvio 6. osoittaa, että sairauspoissaolopäiviä on KVTES sekä TS sopimukseen kuuluvilla on kertynyt 13,5 päivää henkilöä kohti ja OVTES:n piiriin kuuluvilla 9,3 kalenteripäivää. Eroa selittää osin sopimusten piirissä olevan henkilöstöä tehtävänkuvien eroavaisuus. Kuvio 5. Henkilöstön sairauspoissaolot kalenteripäivinä 2017 2018 13

Kuvio 6. Henkilöstön sairauspoissaolot kalenteripäivinä henkilöä kohti vuosina 2017 2018 Henkilöitä, joilla kertyi sairauspoissaoloja 60 kalenteripäivää tai enemmän oli 6,8 prosenttia kaikista sairastaneista. Näistä muodostui 49,7 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 3,1 ja 19,6 prosenttia, joten yksittäisten pitkien poissaolojen osuus kaikista poissaoloista on merkittävä. Huomionarvoista on, että 75,5 prosenttia sairastaneista muodostavat vain noin 20 prosenttia, kaikista sairauspoissaoloista. Merkittävä osuus pitkien sairauspoissaolojen osalta muodostuu syistä, joihin työnantajalla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Syinä näissä ovat olleet muun muassa vakavat sairaudet ja vapaa-ajan tapaturmat. Myös näissä tapauksissa tehdään suunnittelua yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn tai työhön palaamisen tuesta. Jo muutaman vuoden aikana pitkien sairauspoissaolojen suhteelliseen vähenemiseen on vaikuttanut muun muassa 30-60-90 mallin käyttöönotto. Pitkiin poissaoloihin reagoimisen malli on tullut tutummaksi erityisesti lähiesimiehille, jotka poissaolojen seurannassa ja henkilöstön työkyvyn tukemisessa ovat avainasemassa. Kuvio 7. Sairauspoissaoloilla olleet yhteiskeston ja osuuden mukaan 2018 Sairauspoissaoloilla olleet keston ja osuuden mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6,8 % 17,7 % 49,7 % 75,5 % 29,9 % 20,4 % 1 2 Sairastaneista Sairauspoissaolopäivistä yli 60 päivää sairastaneet 15-59 päivää sairastaneet 1-14 päivää sairastaneet 14

Sairauspoissaolojen seurannassa on eroteltu lyhyet ja pitkät poissaolot. Vuonna 2018 noin 85 prosenttia sairauspoissaoloista muodostui pitkistä, yli 3 kalenteripäivää kestäneistä poissaoloista. Lyhyitä, alle 3 päivän mittaisia poissaoloja oli noin 15 prosenttia sairauspoissaoloista. Pitkien sairauspoissaolojen kalenteripäiväkertymä laski edellisvuodesta 1236 kalenteripäivää. Vuoteen 2017 verrattuna on sairauspoissaolopäivien määrä laskenut. Syynä tähän on henkilöstöön kohdistuneen muutostilanteen vakiintuminen. Sairauspoissaolon keskimääräinen kesto henkilöä kohti on pysynyt tavanomaisella tasolla edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kesto oli 7,44 kalenteripäivää henkilöä kohti kun 2017 luku oli 7,64. Lakisääteisen seurantarajan, 30 sairauspoissaolopäivää, ylitti 52 henkilöä, joista yli 60 sairauspoissaolopäivää kertyi 15 henkilölle. 30 sairauspoissaolopäivää ylittäneet poissaolokertymät ovat vuonna 2018 muodostaneet noin 41,5 % sairauspoissaoloista. Osuuden määrä on kokonaisuudesta merkittävä. Vuonna 2018 henkilöstöstä 227 henkilöllä, eli 37 prosentilla ei ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Edellisen vuoden vastaava prosenttiosuus oli 57. Taulukko 7. Sairauspoissaolot kalenteri- ja työpäivinä 2017 ja 2018 Kalenteripäivinä Työpäivinä 2017 2018 2017 2018 OVTES 3 140 3 062 2 315 2 280 KVTES+TS 4 068 3 791 3 043 2 839 Yhteensä 7 208 6 853 5 358 5 119 Taulukko 8. Henkilöstön palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot kalenteripäivinä vuosina 2017 2018 2017 2018 Palkallinen 7 007 6 487 Palkaton 201 366 Yhteensä 7 208 6 853 Taulukko 9. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä sairausloman pituuden mukaan jaoteltuna (1-3 pv) Sairauspoissaolo 1-3 pv OVTES KVTES+TS Yhteensä 2017 438 668 1 106 2018 412 644 1 056 Taulukko 10. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä sairausloman pituuden mukaan jaoteltuina (yli 3 pv) Sairauspoissaolo yli 3 pv OVTES KVTES+ TS Yhteensä 2017 2 702 3 400 6 102 2018 2 650 3 147 5 797 15

Taulukko 11. Henkilöiden määrä, joilla ei vuosien 2017 2018 aikana ole ollut sairauspoissaoloja Vuosi Henkilömäärä % henkilöstöstä 2017 374 57 2018 227 37 Taulukko 12. Sairauspoissaolojakson kesto keskimäärin 2017 2018 2017 2018 OVTES 8,20 9,28 KVTES+TS 7,11 13,49 Kesto keskimäärin (pv) 7,55 11,22 4.2 Työterveyshuollon palvelut Koulutuskeskus Salpaus hankkii työterveyshuoltopalvelut Työterveys Wellamo Oy:stä. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon. Painopiste palveluissa on ennaltaehkäisevässä työterveyshuoltopalvelussa. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niiden pohjalta suunniteltavat kehittämistoimenpiteet. Työterveyshuollon toiminnan painopiste on ensisijaisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa (lakisääteinen työterveyshuolto). Tähän sisältyvät mm. työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, työ- ja toimintakyvyn arviointi, työkykyä ylläpitävä toiminta, työsuojeluyhteistyö, päihdetyö, vajaakuntoisen työntekijän seuranta sekä työkyvyn edistäminen sekä osallistuminen ensiapuvalmiuden järjestämiseen. Ennaltaehkäisevää toimintaa halutaan edelleen vahvistaa suunnitelmallisesti ja sen osuutta työterveyshuollolta hankituista palveluista kasvattaa. Työterveyshuollon vuosisuunnitelmassa vuonna 2018 kehittämisen painopisteinä olivat yksilön ja työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen, toimenpiteinä toimintakyvyn tukimallin muodostaminen yhteistyössä työterveyden ja Salpauksen kanssa, yksilön, työyhteisön ja ryhmän tukimuotojen kehittäminen ja käyttäminen sekä etävastaanoton toimintamallin pilotointi. Lisäksi painopisteenä on ollut ennakoiva työhyvinvoinnin vahvistaminen, toimenpiteinä työterveyshuollon yhteistyötoimintamallien kehittäminen, moniammatillisen vastaanoton pilotointi, varhaisen tuen toimintamallin aktiivinen käyttö sekä työterveysneuvottelun kokonaisuuden kehittäminen osana varhaisen tuen mallia. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset Koulutuskeskus Salpauksessa pysyivät jokseenkin samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. Kustannukset vuonna 2018 olivat kokonaisuudessaan noin 330.000 euroa. Tästä muodostui noin 540 euroa henkilöä kohden. Nousua edellisvuosiin verrattuna selittää työterveyshuoltopalvelujen laajempi käyttäminen sekä vertailulukuna käytetyn vuoden viimeisen päivän henkilömäärän merkittävä lasku edellisvuodesta. Kokonaiskustannukset jakautuvat kahteen eri luokkaan (korvausiuokat I ja II), joista haetaan vuosittain Kelalta korvauksia. Korvausluokka I sisältää työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan kustannukset (työpaikkakäynnit, neuvonta, ohjaus) ja korvausluokka II sisältää sairaanhoidon kustannukset. Kokonaiskustannuksista tehtävien Kelan korvausvähennysten jälkeen vuoden 2018 kustannukset henkilöä kohti ovat arviolta noin 240 euroa/henkilö. Kelan korvausten jälkeinen kustannus henkilöä kohti tasoittuu 16

vertailussa, sillä Kela huomioi korvausluokka II:n kustannuksia asetettuun ylärajaan saakka. Korvausluokka I:n kustannukset puolestaan huomioidaan kokonaisuudessaan. Kustannukset painottuivat noin 61 prosenttisesti (vuonna 2015 noin 37 prosenttia) ennaltaehkäisevään lakisääteiseen työterveyshuoltoon ja 39 prosenttia (vuonna 2015 noin 63 prosenttia) yleislääkäritasoiseen työterveys-huoltopainotteiseen sairaanhoitoon. Taso on edelliseen vuoteen verrattuna kehittynyt oikeaan ja tavoiteltuun suuntaan painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Kuvio 9. Sairauspoissaolopäivien kehittyminen ja työterveyshuollon kustannukset 2017 2018 Työterveyspalveluja tuottava Työtereys Wellamo on kehittänyt palvelujaan aktiivisesti myös vuoden 2018 aikana. Seuraavia toimintamalleja on kehitetty ja otettu käyttöön edellisvuoden aikana: moniammatillinen työkykyvastaanotto esimiesten työkykyryhmä esimiesten työnohjaus työkykyryhmä ympäristöherkille aivotyö toimivaksi- arviointimenetelmä kognitiivisen ergonomian hallintaan työfysioterapian akuutti-tule vastaanotto on laajentunut koskemaan selkä- niska-olka-kyynärpääranne-ja alaraajaoireisia asiakkaita chat-palvelu. 4.3 Työsuojelu ja turvallisuus Turvallisuuden ylläpito ja kehittämistyö on jatkuvaa ja kiinteä osa Salpauksen toimintaa ja vuoden 2018 aikana Salpauksen turvallisuusryhmät ovat jatkaneet toimintaansa. Turvallisuuden ylläpitoon liittyvää organisoitumista sekä turvallisuuden hallinnan yhdenmukaistamista on jatkettu ottamalla käyttöön uusia sähköisiä työkaluja. Vuonna 2016 käyttöönotettu Pelsu- pelastussuunnitelmajärjestelmä sai loppuvuodesta 2018 jatkoa, kun turvallisuusauditoitien toteuttamiseen ja dokumentointiin tarkoitettu Audits järjestelmä sekä turvallisuushavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu Incy järjestelmä hankittiin. Audits järjestelmää ehdittiin jo loppuvuodesta testata, mutta varsinainen käyttöönotto toteutetaan kummankin järjestelmän osalta keväällä 2019. 17

Myös aluehallintoviranomainen suoritti omaa opetusalalle kohdennettua tarkastustoimintaa Salpauksen toimintoihin. Tarkastuskohteita oli kaikkiaan kuusi. Tarkastuksissa esiin nousseet havainnot ja Salpauksessa käynnissä oleva kehittämistyö tukevat toinen toisiaan. Haasteita esiintyi toteutettujen turvallisuustoimenpiteiden dokumentoinnissa, jonka kehittämistä varten edellä mainittu Audits järjestelmä on hankittu. Henkilöstölle sattuneiden tapaturmien lukumäärissä ei ole edellisvuoden aikana tapahtunut suurta vaihtelua. Vuonna 2018 tapaturmia on 21.1.2019 tilanteen mukaan sattunut henkilöstölle yhteensä 28. Edellisvuonna luku oli 44. Vaihteluväli on vuosittain ollut noin 30 45 tapaturmaa vuosittain. Vuonna 2018 sattuneista tapaturmista 25 sattui työssä ja 3 työmatkoilla. Edellisvuoteen verrattuna jakauma on pysynyt jokseenkin vastaavana. Suurin osa Salpauksessa henkilöstölle sattuneista tapaturmista muodostuu kaatumisista ja liukastumisista. Kuvio 11. Tapaturmat vuosittain Sisäympäristöasioiden hallinta Koulutuskeskus Salpauksessa on käytössä toimintamalli sisäilma-asioiden selvittämisessä. Selvittämistyötä koordinoi sisäilmatyöryhmä. Työryhmän kokoonpano muuttui ja toimintaa kehitettiin vuonna 2018 edelleen. Sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana toimii tilapalvelupäällikkö ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Muut jäsenet ovat sisäympäristöasiantuntija, työterveyslääkäri, opiskelijaterveydenhuollon edustaja, kunnossapitopäällikkö, huoltopäällikkö, henkilöstöpäällikkö sekä laitoshuollon palveluesimies. Sisäilmatyöryhmä on kokoontunut vuoden 2018 aikana säännöllisesti toimintamallin mukaisesti. Työsuojelun yhteistoiminta Vuoden 2018 alusta käynnistyi myös uusi työsuojelu yhteistoiminakausi, jolloin valittu työsuojelutoimikunta sekä työsuojeluvaltuutettu aloittivat toimintansa. Työsuojeluvaltuutettuna koko Salpauksen henkilöstöä edustaen toimii lehtori Armi Lehtinen. Työsuojelutoimikunta muodostuu seuraavista jäsenistä: Tina Hägg, Paula Tervamäki, Lassi Suominen, Marja-Leena Kemppi, Päivi Mihailow, Risto Salmela sekä Jarmo Kröger. 18

Työsuojelutoimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Käsiteltävät asiat ovat mm. työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiinmuutoksiin liittyvät asiat työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisentarve ja järjestelyt työhön, työympäristöön ja työyhteisöntilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto-ja muut seurantatiedot edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Työsuojelutoimikunnan asioiden käsittelyä rytmittää alla esitetty vuosikello. Toimikunta kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Työsuojelun ja työturvallisuuden hoitaminen on tärkeää, jotta työt sujuisivat häiriöittä. Hyvin hoidetusta työsuojelusta seuraa henkilöstön töiden tuloksellisuus sekä tapaturmien, ammattitautien, sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden väheneminen, ja tätä kautta tuottavuuden ja/tai palvelujen paraneminen. Työsuojeluasioiden hoitaminen ja työolojen kehittäminen toteutetaan työsuojelun toimintaohjelmalla. 19

5 Taloudelliset henkilöstöresurssit Salpauksen henkilöstökulut vuodelta 2018 olivat yhteensä 33 070 669 euroa. Palkkojen ja palkkioiden osuus oli 26 016 253 euroa ja henkilöstösivukulut olivat yhteensä 7 054 415 euroa. Henkilöstökulujen toteuma suhteessa talousarvioon onnistui lähes suunnitellusti, mikä osoittaa onnistumisen tarkkuutta edellyttäneessä henkilöstösuunnittelussa ottaen huomioon, että vuoden 2018 henkilöstökuluihin kohdisti poikkeavia palkkasuorituksia, kuten tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Lisäksi vuoden 2018 joulukuussa maksettiin opettajien työaikamuutoksesta johtuen työaikoihin liittyviä työajan tasauksia, jotka normaalitilanteessa olisivat tasautuneet seuraavan toimintavuoden aikana. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 53,6 prosenttia ollen 1,8 prosenttiyksikköä matalampi talousarvioon nähden. Vastaava tunnusluku (henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista) vuonna 2017 oli 51,7 prosenttia. Henkilöstökulujen kehityksessä näkyvät toiminnan uudistukset, joita on toteutettu vuodesta 2017 saakka. Uusien toimintamallien myötä nykyinen käytettävissä olevalla henkilöstömäärällä on mahdollista toteuttaa toimintaa laadukkaasti ja tuloksekkaasti. Kuvio 12. Henkilöstökulut (%) toimintatuotoista vuosina 2017 2018 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 60 50 40 30 20 51,7 53,6 10 1 2017 2018 Kuvio 13. Henkilöstökulut Salpauksessa vuosina 2017 2018 20

Vuonna 2018 henkilöstön poissaolokustannukset olivat 3 816 808 euroa. Poissaolokustannukset laskivat 14,5 prosenttia edellisvuodesta. Poissaolokustannusten laskuun vaikuttaa suurelta osin henkilöstön vähentynyt määrä, vaikka poissaololajeista sairauspoissaolot yksin tarkasteltuna pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Poissaolokustannukset koostuvat sairauslomista, koulutuksista, työelämäjaksoista, virka-, työ- ja virantoimitusmatkoista, vuosilomista, lomarahavapaista, perhevapaista, lapsen sairastumisista, tapaturmista sekä muista syistä johtuvista poissaoloista. Kuvio 14. Henkilöstön poissaolot euroina vuosina 2017 2018 Henkilöstön koulutukseen kohdennetut resurssit jakaantuivat palkkoihin ja osallistumiskustannuksiin. Palkkamenot sivukuluineen vuonna 2018 olivat 173 586 euroa (ilman sivukuluja 135 822 euroa). Koulutuksiin osallistumisten aiheuttamia muita kustannuksia oli 74 542 euroa. Koulutuskustannukset olivat yhteensä noin 249 000 euroa. Kuvio 15. Henkilöstön koulutuskulut vuosina 2017 ja 2018 21

6 Tunnusluvut Henkilöstötunnuslukuja 2018 38 Henkilöstömäärä 31.12.2018 Vakituinen henkilöstö 573 Määräaikainen henkilöstö Opetus- ja ohjaushenkilöstö 379 Sukupuolijakauma 230 381 naiset miehet Keski-ikä 50,7 vuotta Koulutus 1,6 pv/hlö Sairauspoissaolo 11 pv/hlö 22

60,0 50,0 Henkilöstökulut toimintatuotoista 55,4 53,5 51,7 53,6 Prosenttia % 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2016 2017 TA 2018 TP 2018 60 50 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 51,7 53,6 40 30 20 10 1 2017 2018 23

7 Liitteet Liitteissä on lisätietoa henkilöstökertomuksen teemoista: Liite 1. Henkilöstön määrä 31.12.2018 (kaikki palvelussuhteessa olevat) Liite 2. Henkilöstön määrä 31.12.2018 (läsnäolevat) Liite 3. Toteutuneet henkilötyövuodet 2018 Liite 4. Henkilöstökulut vuosina 2017-2018 Liite 5. Henkilöstön poissaolot euroina ja päivinä 2017-2018 24

LIITE 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2018 (kaikki palvelussuhteessa olevat) Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 31.12.2018 Yhteensä 31.12.2017 Sivutoimiset 31.12.2018 Vastuualueet hlö hlö hlö hlö hlö Oppimis- ja koulutuspalvelut 408 32 440 480 15 Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, yrittäjyysopinnot, 117 7 124 131 2 kaksoistutkinnot, urheilijoiden koulutus Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurin alat (Vipusenkadun osalta) 147 20 167 170 10 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurin alat (Keskustakampuksen ja 144 5 149 179 3 Kannaksenkadun osalta) Oppilaitospalvelut 112 2 114 129 Kiinteistöpalvelut 44 2 46 47 Ravintolapalvelut 43 43 56 Tietohallintopalvelut 25 25 26 Johtamis- ja kehittämispalvelut YHTEENSÄ 53 4 57 47 573 38 611 656 15 LIITE 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2018 (läsnäolevat) Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 31.12.2018 Yhteensä 31.12.2017 Sivutoimiset 31.12.2018 Vastuualueet hlö hlö hlö hlö hlö Oppimis- ja koulutuspalvelut 398 32 430 480 15 Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, yrittäjyysopinnot, 112 7 119 131 2 kaksoistutkinnot, urheilijoiden koulutus Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurin alat (Vipusenkadun osalta) 145 20 165 170 10 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurin alat (Keskustakampuksen ja 141 5 146 179 3 Kannaksenkadun osalta) Oppilaitospalvelut 109 2 111 129 Kiinteistöpalvelut 41 2 43 47 Ravintolapalvelut 43 43 56 Tietohallintopalvelut 25 25 26 Johtamis- ja kehittämispalvelut 51 4 55 47 YHTEENSÄ 558 38 596 656 15 25

LIITE 3. TOTEUTUNEET HENKILÖTYÖVUODET 2018 2017 toteutunut* TA2018 2018 toteutunut Opetus- ja ohjaus muu henkilöstö esimiehet htv htv htv htv htv htv Oppimis- ja koulutuspalvelut 447,9 468 438,3 364,5 51,4 22,4 Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, 104,5 123 100,5 71,0 25,5 4,0 yrittäjyysopinnot, kaksoistutkinnot, urheilijoiden koulutus Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurin alat (Vipusenkadun osalta) 155,1 178 154,1 139,1 8,1 6,9 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurin alat 188,3 167 183,8 154,4 17,8 11,5 (Keskustakampuksen ja Kannaksenkadun osalta) Oppilaitospalvelut 125,7 122 117,0 0,2 97,7 19,1 Johtamis- ja kehittämispalvelut 59,4 48 50,9 5,5 37,2 8,2 Yhteensä 633,0 638 606,3 370,2 186,3 49,7 *Toteutuneet henkilötyövuodet palkkakustannusten perusteella. LIITE 4. HENKILÖSTÖKULUT VUOSINA 2017 2018 HENKILÖSTÖKULUT 2017 2018 PALKAT JA PALKKIOT Palkat ja palkkiot ml. palkkavaraukset 26 699 704 26 241 428 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -255 427-225 175 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 26 444 277 26 016 253 HENKILÖSIVUKULUT Eläkekulut 6 324 282 6 368 905 Muut henkilösivukulut 1 466 136 685 510 HENKILÖSIVUKULUT YHTEENSÄ 7 790 417 7 054 415 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 34 234 694 33 070 668 26

LIITE 5. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT PÄIVINÄ JA EUROINA HENKILÖSTÖN POISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ VUOSINA 2017 2018 2017 2018 Sairausloma 1-3pv 1 106 1 056 Sairausloma yli 3 pv 6 102 5 797 Koulutus/työelämäjakso 1 572 975 Virka-,työ-,virantoimitusmatka 1 164 1 020 Tapaturma 181 59 Vuosiloma 21 725 22 426 Lomarahavapaa 283 159 Perhevapaa 3 813 2 452 Lapsisairaana 233 204 Muut vapaat 6877 6 626 Yhteensä 43 056 40 774 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT EUROINA 2017-2018 sis. sivukulut 2017 2018 Sairauslomat 766 215 754 071 Koulutus/työelämäjakso 268 472 173 586 Virka,-työ-,virantoimitusmatkat 166 911 151 972 Tapaturmat 21 083 7 272 Vuosilomat 2 918 037 3 095 229 Lomarahavapaa 26 310 16 145 Perhevapaat 62 114 31 177 Lapsisairaana 25 185 23 277 Muut vapaat 212 426 237 784 4 466 752 4 490 513 27