Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla MUISTIO Monikulttuurisen parisuhde- ja perhetyön kurssi Särkijärven kurssikeskus Sipoo, Västerskog 20. 21.4.2006
Sisältö Saatteeksi...3 Alustajat ja ohjelmaan myötävaikuttaneet...4 Avaus, Jan Edström...5 Pääsiäistervehdyksiä eri kielillä...7 Miten kulttuuri meissä ilmenee? Marja-Liisa Laihia...8 Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ominaisuuksia Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet Feminiinisyys ja maskuliinisuus Pieni ja suuri valtaetäisyys Maahanmuuttaja kohtaa Suomessa seuraavia asioita Kielet ja viestintä parisuhteessa, Helka Silventoinen...16 Kulttuurit ja uskonnot elämän selittäjinä...19 Suomalaisen kristityn ja muslimin välinen avioliito, Mark Saba...19 Naisen asema islamilaisessa kulttuurissa Suomalainen naiskäsitys Suomalais-venäläinen avioliitto, Erkki Jokinen...22 Avioliitto suomalais-latinalaisittain, Lumi ja Jani Toiviainen...27 Suomalais-kreikkalainen avioliitto, Johanna Järvinen-Tassopoulos... 28 Keskustelua esille tulleista kysymyksistä...31 Lupakäytännöt, juridiset kysymykset, Ville Hoikkala...32 Elämän kouluttamat...36 Kansainvälisten avioliittoneuvojien näkökulma, Saara Utberg...36 Yhteenveto...39 Suositeltavaa kirjallisuutta...41-2 -
Saatteeksi Käsillä oleva muistio koskettelee Sipoon Särkijärvellä 20. 21.4.2006 järjestetyn monikulttuurisen parisuhde- ja perhetyön kurssin antia. Kurssille osallistui perheneuvojia, perhetyötä tekeviä, diakonia- ja maahanmuuttajatyöntekijöitä, monikulttuurista perhe-elämää eläviä ja muita teemasta kiinnostuneita henkilöitä. Kansainvälistymisen myötä kulttuuri- ja uskontorajat ylittävät avioliitot ovat lisääntyneet. Kun päivittäin saadaan pohtia kulttuurisia ja uskonnollisia arvoja ja arvostuksia, ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksen keskiössä. Pariskunnan osapuolet saattavat hyvin selviytyä keskenään, mutta ongelmia voi aiheuttaa lähiympäristön puuttuva tuki ja myös kyseenalaistaminen. Kulttuuri- ja uskontorajat ylittävässä avioliitossa, samoin kuin muissakin liitoissa, ydinperheen ohella elämään vaikuttavat myös molempien suvut ja omat ystävät tai se, että on jouduttu kauas pois oman läheisen turvaverkon vaikutuspiiristä. Kulttuurin kirjoittamattomat säännöt ovat aina läsnä arkipäivässä, usein tiedostamatta. Kurssilla käsiteltiin teoriaa ja käytäntöä monikulttuuristen perheiden tukemiseksi. Kahden kulttuurin perheissä syntyy usein yhdessä etsien perheensisäistä omaa kulttuuria, jota voidaan kutsua kolmanneksi kulttuuriksi. Kolmas kulttuuri on jokaisessa parisuhteessa erilainen ja omatekoinen. Kurssin teemana oli Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla. Kurssipalautteen mukaan kahden päivän ohjelma oli kompakti ja kiinnostava. Kurssi tarjosi teemaa valottavan peruspaketin, jonka asiantuntevat alustajat kokosivat. Yleiskeskustelut lähtivät hyvin liikkeelle ohjelmaosuuksien pohjalta. Myös kurssin hengellistä antia, yhteisöllisyyttä ja aikataulussa pysymistä kiitettiin. Syvemmälle porautuvaa pohdiskelua kulttuurien ja erityisesti uskontojen välisistä avioliitoista toivottiin. Samoin toivottiin paneutumista kahden kulttuurin perheiden elämän kysymyksiin lasten näkökulmasta. Muistio on myös internetissä: www.ekumenia.fi > Kirkot ja maahanmuuttajat. Käsillä oleva muistio (loppuosassa osanottajat ja kuvaliite) lähetetään kurssin osanottajille ja esiintyjille. Yhteystietoja pyydettiin ja niiden jakamisesta kurssin osanottajien kesken sovittiin yhdessä. Koska muistio lähetetään melkein vuoden viiveellä, saattavat jotkut osoitetiedot olla muuttuneet. Kiitämme kurssilaisia ja esiintyjiä dynaamisesta ja rakentavasta myötävaikuttamisesta. Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyö Suomen ekumeeninen neuvosto Katja Rantula-Abdul Sirpa-Maija Vuorinen - 3 -
Alustajat, esiintyjät ja henkilökunta Jan Edström, TM, SEN:n pääsihteeri, baptistipastori. Ville Hoikkala, OTM, lakimiesyrittäjä, jolla runsaasti kokemusta maahanmuuttajuuteen liittyvien asioiden hoitamisesta. Erkki Jokinen, pastori, venäjänkielisen työn pappi Helsingin ev.lut. srk-yhtymässä. Työskennellyt vuosina 1996 2000 kouluttajana Inkerin ev-lut. kirkon koulutuskeskuksessa. Jokisen kirja Idänkohtaus palkittiin 2005 Vuoden kristillinen kirja -palkinnolla. Johanna Järvinen-Tassopoulos, VT, tutkija. Sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöstutkimus (2005): Muukalaisuuden labyrintissa kreikansuomalaisten naisten matka jälkimoderniin arkeen. Marja-Liisa Laihia, FM, Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri. Katja Rantula-Abdul, TM, Suomen ev.lut. kirkon maahanmuuttajatyön harjoittelija. Mark Saba, pastori, Helsingin ja Espoon hiippakuntien maahanmuuttajatyön sihteeri. Helka Silventionen, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja, ev.lut. kirkon MOKUPEprojektin sihteeri (mokupe = monikulttuurinen parisuhde- ja perhetyön kehittämisprojekti). Lumi ja Jani Toiviainen, aviopari, Lumi kotoisin Dominikaanisesta tasavallasta. Saara Utberg, TM, sosiaalikasvattaja, vertaisohjaaja. Pro gradu -työn (käytännöllinen teologia) aihe: Oppaana yhteisen kielen löytymiseen. Kansainvälisten avioliittoneuvojien käsitykset työstään. Juha Vuorinen, abiturientti, seminaarin logistiikkavastaava. Sirpa-Maija Vuorinen, ekonomi, Suomen ekumeenisen neuvoston toimistosihteeri. - 4 -
Avaus Jan Edström Muukalainen keskellämme Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka. He keskustelivat kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Heidän siinä puhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan. He eivät kuitenkaan tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut. Jeesus kysyi heiltä: "Mistä te oikein keskustelette, matkamiehet?" He pysähtyivät murheellisina, ja toinen heistä, Kleopas nimeltään, vastasi: "Taidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut." "Mitä te tarkoitatte?" Jeesus kysyi. He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle. Se mies oli tosi profeetta, voimallinen sanoissa ja teoissa, sekä Jumalan että kaiken kansan edessä. Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Eikä siinä kaikki. Tänään on jo kolmas päivä siitä kun se tapahtui, ja nyt ovat muutamat naiset meidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensä näyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää. Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja totesivat, että asia oli niin kuin naiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet." Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa." Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. He olivat jo saapumassa kylään, jonne olivat menossa. Jeesus oli jatkavinaan matkaansa, mutta he estivät häntä lähtemästä ja sanoivat: "Jää meidän luoksemme. Päivä on jo kääntymässä iltaan." Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän sitten aterioi heidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet. Mutta samassa hän jo oli poissa heidän näkyvistään. (Luuk. 24: 13-31) Muukalainen ei tiedä mitä tapahtuu. Oletetaan aina, ettei muukalainen tiedä mitään eikä osaa mitään. Muukalainen ei voi tietää. Miksi? Koska emme tunne häntä, emme tunnista häntä. Hän ei kuulu joukkoomme. Hän on erilainen. Ei hän voi tietää. Tämän kertomuksen muukalaiseen suhtauduttiin samalla tavalla. Olet muukalainen, varmaa ainoa, joka ei tiedä. Muukalainen, joka ei tiedä. Erilainen. Mutta, tämä muukalainen sekä tietää, että haluaa ymmärtää. Hän kysyi tarkemmin mistä ystävät oikein puhuivat. Viisas muukalainen. - 5 -
Muukalainen ilmestyy kutsumatta ja liittyy seuraan. Yleensä muukalaisella on etuoikeus. Hänen ei tarvitse tietää kaikkea. Hänen ei tarvitse osata mitään. Riippumatta siitä, tietääkö hän vai osaako hän, sitä ei kuitenkaan oteta huomioon. Hyvin harvoin ainakin. Muukalainen voi tulla ja mennä, liittyä seuraan ja lähteä pois. Kukaan ei odota häneltä mitään, kukaan ei anna hänelle mitään. Kukaan ei kysy mihin hän lähtee. Tämä muukalainen liittyy seuraan. Rohkea teko. Ei sopisi suomalaiseen kulttuuriin tunkeuta mukaan noin vain. Kysymättä mitään. Mutta sen hän teki. Muukalainen kuuntelee kahden ystävän murheita. Tämä on terapeuttinen muukalainen. Hän antaa ystäville mahdollisuuden kertoa kaiken. Ja hän kuuntelee kunnes hänelle annetaan mahdollisuus itse kertoa ja selittää. Muukalainen muuttuu osaavaksi ihmiseksi. Hänellä on tietoa ja taitoa selittää miten asian laita oikein on. Ystävät kuuntelevat, ymmärtävät ja saavat lohdutusta. Kuka hän on? Muukalainen kulkee heidän kanssaan, heidän rinnallaan. Muukalaisella on aikaa. Aikaa kulkea heidän rinnallaan. Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä jonkun toisen kanssa. Muukalaisen päämäärä ei ole Emmaus. Muukalaisen päämääränä on palauttaa usko ja toivo opetuslasten sydämiin. Tämä kestää. Tämä vie aikaa. Se kesti Jerusalemista Emmaukseen. Monille se saattaa kestää kauemmin, ehkä koko elämän. Mutta muukalaisen kanssa se onnistuu lopulta. Hän on kärsivällinen. Hänellä on aikaa. Hän edustaa toisenlaista kulttuuria. Muukalainen jää heidän luokseen, heidän kanssaan. Mutta vain hetkeksi. Vain sen verran, että heidän silmänsä aukeavat. Vain sen verran, että he tunnistavat hänet. Ja sitten, sitten heillä on voima ja rohkeus palata Jerusalemiin, omaan arkeen. Muukalainen ei sittenkään ollut muukalainen. Hän oli yksi heistä. Hän teki jotakin, mitä he heti tunnistivat. Hän otti leivän. Hän kiitti. Hän mursi. Silloin ihme tapahtui. Näin yksinkertaista se oli. Muukalainen tekee jotakin tuttua, mitä me voimme tunnistaa, mihin voimme samaistua. Hän ei olekaan niin erilainen. Hän kuuluu meihin. Hän on osana meitä, meidän elämäämme, meidän kulttuuria, meidän surua, meidän iloa; kuten hän on osana kaikkien ihmisten elämää ja kulttuuria, surua ja iloa. Ylösnoussut Kristus, muukalainen keskellämme, joka muuttaa elämäämme ja antaa meille uuden toivon. - 6 -
KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN Kristus on ylösnoussut ja elämme valoisaa pääsiäisjaksoa, jota kestää 50 päivää eli helluntaihin asti. Tervehtikäämme toisiamme kristittyjen pääsiäistervehdyksellä. Ainakin helluntaihin asti ja vaikka sen jälkeenkin. XB on lyhene sanoista: Hristos Voskrese (Xpuctoc bockpece). XA on lyhenne sanoista Hristós Anésti. KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA TOTISESTI NOUSI (suomi) KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN SANNERLIGEN UPPSTÅNDEN (ruotsi) KRISTOS NOUZI KUOLENNOIZ TOVESSAH NOUZI (karjala) KRISTAS KAGGÖÖDI JAMM JEST TUODI KAGGÖÖDI (kolttasaame) KRISTUS ER OPPSTANDEN SANNELIG OPPSTANDEN (norja) KRISTUS ER OPSTANDEN SANDELIG OPSTANDEN (tanska) KRISTUS ER UPPRISINN SANNARLEGA UPPRISINN (islanti) HRISTÓS VOSKRÉSE VOISTINU VOSKRÉSE (kirkkoslaavi) HRISTÓS ANÉSTI ALITHÓS ANÉSTI (kreikka) CRISTUS RESURREXIT VERE RESURREXIT (latina) KRISTUS ON ÜLESTÕUSNUD TOESTI ÜLESTÕUSNUD (viro) CHRIST IS RISEN INDEED IS RISEN (englanti) KRISZTUS FELTÁMADT IGAZAN FELTÁMADT (unkari) CHRIST EST RESSUSCITÉ EN VÉRITÉ IL EST RESSUSCITÉ (ranska) CHRISTO E RISORTO VERAMENTE E RISORTO (italia) CHRISTO HA RESUCITADO EN VERDAD HA RESUCITADO (espanja) KRISTUS KÉLÉSI IŠTIKRU JU KÉLÉSI (liuettua) CHRISTO RELEVIGIS EL LA MORTINTOJ VERE RELEVIGIS (esperanto) CHRISTUS IST AUFERSTANDEN ER IST WAHRHAFTIG AUFERSTANDEN (saksa) QOM MORAN MEN QABRO SHARIRO ITH QOM (aramea/syyria) AL-MASSIAH QAAM HAKKAN QAAM (arabia) HRISTÓS AFTÓNF ALITHÓS AFTÓNF (kopti) HRUSTIS HARAYAVEY MERELOTZ ORHINAL E HAROUTIM HRISTOSI (armenia) KRISTE ARSDGA TŠEŠMAITAD ARSDGA (gruusia) HRISTOS ULDZYSÁ SULTÍS ZEM IK ULDZYSÁ SULTÍS (udmurtti) HRISTOS A ÍNVIAT ADEVARAT A ÍNVIAT (romania) KRISHTI U NGJALL VÉRTET U NGJALL (albania) CHRISTUS IS OPGESTAAN HIJ IS WAARLIJK OPGESTAN (hollanti) HRISTOS UVASKRJÓS SOPRAVDU UVASKRJÓS (valkovenäjä) CHRYSTUS ZMARTWYCHWSTAL ZAPRAWDE ZMARTWYCHWSTAL (puola) KRISTUS VSTAL Z MRTVYCH VPRAVDE VSTAL Z MRTVYCH (tsekki) HRISTOS VÁSKRSE VAISTINU VÁSKRSE (serbia) HRISTOS VOSKRESE NAISTINA VOSKRESE (bulgaria) HRISTOS VOSKRES VOISTINU VOSKRES (ukraina) HARISTOS UKATSU ZITSUMI UKATSU (japani) KRISTU UDHITHANAI AVAN SATHAYAMAYUM UDHITHANAI (malayalam) KRISTO AMEFUFUKA KWELI AMEFUFUKA (swahili) KRISTO AZUUKIDDE KYAMAZIMA AZUUKIDDE (luganda) KRISTO NI MURIÛKU NI MURIÛKU NAMA (kikuyu) KRISTO ASIMUKUSE ASIMUKUSHE TOTÓ (luhya) KRISTO ANYAN AMPA WANYAN (twi) KRISTUS AKUI YA SON AKUI YA SON BEBELA (beti) KRISTUSAQ ONGOIHTAQ ILAAMUN ONGOIHTAQ (aleutti) - 7 -
Miten kulttuuri meissä ilmenee? Marja-Liisa Laihia Miten maailmankuva rakentuu? käsitys ihmisestä: onko ihminen hyvä, paha, kehityskelpoinen? suhde luontoympäristöön suhde yliluonnolliseen, Jumalaan Kulttuuri ja yksilö sen edustajana Ihminen on kulttuurinsa kasvatti. Kulttuuri omaksutaan ja opitaan, se on luotua ja tuotettua (etym. viljely ). Kulttuuri syntyy historiallisena jatkumona ja siirtyy sukupolvelta toiselle. Suomalaisen kulttuurin merkittäviä osatekijöitä ovat ekologis-fyysinen luontoympäristö, ns. talonpoikaiskulttuuri, kieli, geopoliittinen historia, sodat ja luterilainen kristinusko. Kansakunnan tai kulttuuripiirin juuret muodostuvat historiasta ja kollektiivisesta muistista. Kulttuurielementtejä, jotka tuottavat kollektiivista käyttäytymistä voidaan sanoa olevan mm: yhteinen muisti hiljainen tieto, arkijärki, joka on kokemukseen sidottua käsitys maailmankuvasta käsitesisällöt ja tulkintamallit; erilaiset logiikat ja järkimallit uskomusjärjestelmät ja olettamukset tyypillisesti suomalaisiin uskomuksiin ja olettamuksiin kuuluvat esim: o järjestyksenpito ja järjestyksen ihannointi o työnkuvan tarkka etukäteistieto o ihmisen pitää todella tarkoittaa sitä, mitä sanoo o töiden lomassa ei tule seurustella o tehokkuus ennen kaikkea o kirkossa istuttava hiljaa ja paikoillaan Kulttuuri koostuu eri tasoista. Pinta ei paljasta piilossa olevia uskomuksia ja olettamuksia. Pinnan alla oleva kulttuuri on kerros, joka liittyy emootioihin eli tunnekokemuksiin. Tunnekokemuksiin perustuvaa kulttuuria ovat asenteet, mieltymykset, arvostukset ja sopivuuskäsitykset. Eri kulttuureissa voi olla hyvinkin erilaiset näkemykset siitä, mitä pidetään käytännöllisenä, loogisena, järkevänä, normaalina, tavoiteltavana ja ihailtavana. Kulttuurin syvätasolla on arvopohja, josta pinnalla ilmentyvä kulttuuri juontaa juurensa. Kulttuuri ei ole staattinen tila, vaan se on dynaamista, koko ajan muuttuvaa. Ihmiset tuottavat ja luovat kulttuuria jatkuvasti ja soveltavat tilannekohtaisesti. Kulttuuri on jatkuvaa elämässä selviämisen strategiaa, selviämistä erilaisissa ympäristöissä ja vuorovaikutusta niiden kanssa. Tähän perustuu se, että monikulttuurisessa perheessä on mahdollisuus luoda ns. kolmatta kulttuuria ja samalla kokea yhteyttä muihin vertaisiin. - 8 -
Kulttuuri elää ihmisessä sisäisenä mielenä, joka ohjailee ihmistä hyvin monella tavalla. Kulttuuria ilmaistaan tavoissa, tiedostetaan tunteissa ja ilmennetään arvoissa. Kulttuuri luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, ennakoitavuutta, turvallisuuden tunnetta ja kotoisuutta. Kulttuurimme, toimintamallimme ja juuremme kulkevat mukanamme matkalaukussa, jonne poimimme uusia tapoja, ajattelumalleja ja arvoja. Kulttuurisia sidoksia voikin olla hyvin moneen eri suuntaan ja erilaisiin elinympäristöihin. Yksilön kulttuuritausta luo pohjan myös hänen identiteetilleen ja maailmaa hahmottavalle mallistolleen. Tietyssä kulttuuripiirissä ilmenevä me ja muut -ajattelu sekä taipumus puolustaa omaa perustuvat sisäänrakennettuun reviiriajatteluun, joka puolestaan pohjautuu juuri yksilöiden identiteettiin. Toisaalta eron tekeminen meidän ja muiden välille tuottaa turvallisuudentunnetta ja toisaalta se taas on valtaelementti. Me ja he -asetelma voi pahimmillaan ilmetä kollektiivisena omahyväisyytenä ja paremmuudentunteena. Kaikenlaiset ryhmät voivat luoda omaa sisäistä kulttuuriaan, jossa on oma kieli ja tyyli, omat säännöt, normit, tavat, käytännöt ja rituaalit. Toisaalta identiteetit voivat olla myös päällekkäisiä. Yksilö voi olla identiteetiltään esimerkiksi eurooppalainen, suomalainen ja kuopiolainen sekä toisaalta taas humanisti, kirkon työntekijä ja herätyskristillinen. Tärkeää on huomata, ettei ihminen yleensä ole edes tietoinen syvästä lojaaliudestaan omaa kulttuurimallistoaan kohtaan. Kulttuuri onkin ihmisessä ikään kuin piilossa, osana minuutta. Toisaalta on mielenkiintoista kysyä myös sitä, mikä on yksilön persoonallisuuden ja psyyken suhde hänen kulttuuritaustaansa. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen/toiseen maahan muuttaminen Kulttuurinen välimatka eri maiden välillä voi olla äärimmäisen pitkä. Tästä syystä toiseen maahan tai kulttuuripiiriin sopeutuminen vaatii erityisiä ponnisteluja. Sopeutumisen osatekijänä on toisenlaisten tapojen ja ajattelutapojen ymmärtäminen, mikä myös vaatii erityistä työstämistä. Useimmat ihmiset kokevat seuraavia asioita: kulttuurishokki, joka voi ilmetä jopa vainoharhaisuutena kieli ja kommunikaatio-ongelmat ahdistus, mielenterveysongelmat; taustatekijöitä on paljon ja ne ovat monimutkaisia taustan vaikutus; vanhat traumat voivat aktualisoitua uudelleen yksinäisyys, mahdollinen riippuvaisuus puolisosta ja hänen kauttaan eläminen identiteettiongelmat koti-ikävä, suru rasismin kokemukset odotusten täyttyminen/pettymys Monikulttuurinen parisuhde Parisuhteen alussa on tyypillisesti ihastumisvaihe, jolloin puolisoiden eroja ei korosteta. Puolisot voivat jopa kokea olevansa kulttuuristen sidonnaisuuksien yläpuolella. Pari saattaa myös haluta eristäytyä muusta maailmasta, mikä usein on seurausta ympäristön negatiivisesta suhtautumisesta syntyneeseen parisuhteeseen. Monikulttuurista liittoa saatetaan epäillä tai sitä voidaan pitää tavalla tai toisella epäuskottavana. Tällainen epäily herättää yleensä puolustautumishalun ennakkoluuloja, tietynlaisia mielikuvia ja varauksellisuutta vastaan. - 9 -
Arjen realismi alkaa, kun parisuhteen ihastumisvaihe loppuu ja puolisoiden erot alkavat korostua. Tällöin parisuhde siirtyy usein tietynlaiseen kriisi- tai kynnysvaiheeseen, jolloin kulttuurierot ilmenevät myös tavassa käsitellä parisuhteen kysymyksiä. Toinen osapuoli saattaa haluta puhua ja puhua, kun taas toinen osapuoli voi jopa paeta tällaista puhumista, varsinkin jos tulee kulttuurista, jossa ei ole vastaavalla tavalla totuttu selvittelemään parisuhdetta. Puolisoiden tunnereaktiot tässä vaiheessa voivat olla yllättäviä. Puolisot voivat kokea suurta yksinäisyyttä ja ahdistusta, he voivat alkaa rakentaa suoja-aitoja sekä puolustamaan ja takertumaan omaansa. Yhtäkkiä kaikesta omaan arvomaailmaan liittyvästä tulee äärettömän tärkeää ja toinen osapuoli saatetaan tuomita voimakkaasti. Puolisoiden kesken saattaa jopa jäädä vallitsemaan stereotyyppinen kuva toisesta oman kulttuurinsa edustajana. Toisaalta taas eroja saatetaan vähätellä eli minimoida, jolloin kulttuurisia eroja ei syystä tai toisesta haluta edes nähdä. Monikulttuurisen parisuhteen alussa olisikin hyvä paneutua seuraaviin asioihin: käsitys avioliitosta, odotukset avioliitolta suhde omaan/toisen perheeseen ja sukuun kieli/kielet viestintä ympäristön suhtautuminen asuinmaa juridiset kysymykset puolison sopeutuminen uuteen kulttuuriin miten ratkaistaan konfliktitilanteita omasta kulttuuritaustasta nousevat arvot, käsitykset ja mallit sekä niiden sovittaminen yhteiseen elämään uskonnon merkitys mies-nais-käsitykset Toimivan ja tasapainoisen parisuhteen syntymisen kannalta, monikulttuurisessa parisuhteessa olisi hyvä työstää puolisoiden suhtautumista kulttuurisiin eroihin. Myös kiinnostus toisesta ihmisenä ja oman kulttuurinsa kasvattina sekä halu kasvaa yhdessä auttavat rakentamaan toimivaa monikulttuurista pohjaa parisuhteelle. Positiivisena näkökulmana kulttuurierojen työstämiseen on se, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kehittää omaa kulttuurista herkkyyttään. Siihen tarvitaan kuitenkin vahvaa motivaatiota ja pyrkimystä ymmärtää toisen erilaisuutta. Ideaalissa tilanteessa monikulttuuriset parit kykenevät luomaan perheeseensä oman, kolmannen kulttuurinsa. Alustajan käyttämät kalvot: 1) Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia 2) Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet 3) Maskuliinisuus ja feminiinisyys 4) Pieni ja suuri valtaetäisyys 5) Maahanmuuttaja kohtaa Suomessa seuraavia asioita - 10 -
TAULUKKO 1 Yksiaikaisten ja moniaikaisten kulttuurien ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia Yksiaikaisia ominaisuuksia - sisäänpäinkääntynyt - kärsivällinen - hiljainen - viihtyy yksin - suunnittelee järjestelmällisesti - tekee yhden asian kerrallaan - noudattaa tiettyjä systeemejä - työskentelee määräaikoina - täsmällinen - aikataulujen vanki - jakaa projektin osiin - pitää kiinni suunnitelmistaan - pitää kiinni tosiasioista - työkeskeinen - hankkii tietoja tilastoista, lähdekirjoista, tiedostoista - työskentelee osaston sisällä - noudattaa hyväksyttyjä menetelmiä - suhtautuu vastahakoisesti suosionosoituksiin - esittää tiettyä roolia ryhmässä - delegoi tehtäviä päteville kollegoille - vie loppuun tehtäväsarjan - pitää kiinni etukäteen päätetystä työjärjestyksestä - puhelimessa lyhytsanainen - käyttää muistiota - kunnioittaa virallisia kanavia Moniaikaisia ominaisuuksia - ulospäinkääntynyt - kärsimätön - puhelias - viihtyy ryhmässä - suunnittelee pääpiirteissään - tekee useita asioita samalla kertaa - sotkee tiettyjä systeemejä - työskentelee milloin vain - epätäsmällinen - aikataulu ennalta arvaamaton - yksi projekti voi vaikuttaa toiseen - muuttaa suunnitelmia - muuntelee tosiasioita - ihmiskeskeinen - hankkii ensikäden (suullista) tietoa - kulkee ympäri osastoa - käyttää hyväkseen suhteita - etsii suosionosoituksia - esittää mahdollisimman monia rooleja - delegoi tehtäviä sukulaisille - vie loppuun ihmissuhteisiin liittyvät toiminnot - suhteuttaa kaiken - puhuu vuolaasti tuntikausia - kirjoittaa harvoin muistiin - etsii käsiinsä avainhenkilön - 11 -
Taulukko 2 Yksilö- ja yhteisökulttuurien tyypilliset ominaisuudet Yksilökulttuurit / minä-keskeisyys - Huolehtiminen vain itsestä ja lähimmästä perhepiiristä. - Identiteetti perustuu yksilöön - Henkinen riippumattomuus - Laskelmoiva sitoutuminen organisaatioihin - Aloitteellisuus ja tuloksellisuus ovat tärkeää - Yksityiselämä ja sen vaaliminen - Omat mielipiteet ja niiden salliminen - Henkilökohtaiset ystävät - Yksilöllinen päätöksenteko - Syyllisyys - Vilpittömyys - Sosiaalinen arvostus tärkeää - Itsenäisyys, erilaisuus ja henkilökohtainen taloudellinen turvallisuus - Suvun ja ystävien suosiminen moraalitonta - Ristiriitojen käsitteleminen - Palautteen suora vastaanottaminen - Tarkoitetaan mitä sanotaan; ei aina ei ja kyllä aina kyllä. - Päätöksenteko nopeaa omin valtuuksin - Henkilökohtainen vastuu - Totuuden kunnioittaminen, vaikka olisi epämiellyttävää Yhteisökulttuurit / me-keskeisyys - Huolehtiminen ryhmästä, koko suvusta - Identiteetti perustuu ryhmään ja yhteiskunta järjestykseen - Henkinen riippuvuus ryhmästä - Moraalinen sitoutuminen organisaatioihin - Jäsenyys on tärkeää ja välttämätöntä - Ei yksityiselämää - Ryhmän muokkaamat mielipiteet - Yhteiskunnallisten suhteiden synnyttämät pysyvät ystävyyssuhteet - Yhteisöllinen päätöksenteko - Häpeä - Kasvojen menettäminen - Sosiaalinen hyväksyntä tärkeää - Sosiaalinen turvallisuus - Suvun suosiminen moraalista - Harmonia (muodollinen) - Palaute välikäsien kautta - Vältetään ei-sanaa, kyllä ei tarkoita aina kyllä - Ryhmäkeskeinen päätöksenteko - Ryhmävastuu - Auktoriteettien kunnioittaminen - 12 -
Taulukko 3 Feminiinisyys ja maskuliinisuus Feminiinisyys - Miesten ei tarvitse olla jämäköitä - Miehet voivat olla myös lempeitä kasvattajia - Seksiroolit ovat häilyviä - Sukupuolten välillä tasa-arvo - Elämän laatu on tärkeää - Teet työtä voidaksesi elää - Ihmiset ja ympäristö ovat tärkeitä - Riippuvuus toisista on ihanne - Palveleminen luo motivaatiota - Vähempiosaisiin tulee suhtautua myötätunnolla - Pieni ja hidas on kaunista - Sukupuoliroolien poistaminen on ihanne - Työssä arvostetaan yhteistyökykyä - Jokainen voi epäonnistua - Riidat ratkaistaan neuvottelemalla - Vaatimattomuus - Avoimuus - Inhimillinen lämpö kanssakäymisessä Maskuliinisuus - Miesten pitää olla jämäköitä - Naisten pitää olla äidillisiä - Seksiroolit ovat erotetut - Miesten pitää hallita yhteiskuntaa - Saavuttaminen on tärkeää - Elät voidaksesi tehdä töitä - Raha ja asiat ovat tärkeitä - Riippumattomuus on ihanne - Kunnianhimo vie asioita eteenpäin - Menestyviä tuloksentekijöitä tulee myötätunnolla - Suuri ja nopea on kaunista - Mahtaileva miehekkyys on arvostettua - Työssä arvostetaan ammattitaitoa - Epäonnistumiseen ei kerta kaikkiaan ole varaa - Riidat ratkaistaan taistelemalla - Itsetehostus - Tunteita ja omia ajatuksia ei tule paljastaa - Viileä ja hillitty käyttäytyminen on arvostettua - 13 -
Taulukko 4 Pieni ja suuri valtaetäisyys Pieni valtaetäisyys - Pyrkimys ihmisten eriarvoisuuden minimointiin - Pyrkimys kansalaisten ja vallankäyttäjien väliseen molemminpuoliseen riippuvuussuhteeseen - Lapset tasavertaisia vanhempien kanssa - Oppilailta odotetaan omaaloitteisuutta - Opettajien odotetaan siirtävän persoonatonta totuutta - Enemmän koulutusta saaneiden arvot ovat vähemmän autoritäärisiä kuin vähemmän koulutettujen - Hierarkia organisaatiossa merkitsee tarkoituksenmukaisuuden sanelemaa roolien eriarvoisuutta - Organisaation hajauttaminen on suosittua - Ylä- ja alatason palkkahaitari on suhteellisen pieni - Alaiset odottavat, että heidän mielipidettään kysytään - Ihanne esimies on osaava ja demokraattinen - Etuoikeuksia ja arvoaseman tunnuksia paheksutaan Suuri Valtaetäisyys - Eriarvoisuus odotettua ja hyväksyttävää - Pyrkimys kansalaisten riippuvuuteen vallankäyttäjistä - Lapset kohtelevat kunnioittaen vanhempiaan - Opettajien odotetaan tekevän kaikki aloitteet - Opettajat ovat guruja, jotka siirtävät henkilökohtaista viisautta - Sekä koulutettujen että vähemmän koulutettujen arvot ovat yhtä autoritäärisiä - Organisaation hierarkia heijastelee ylä- ja alatason olemassa olevaa eriarvoisuutta - Keskittäminen on suosittua - Palkkahaitari suuri - Alaiset odottavat, että heille kerrotaan mitä tulee tehdä - Ihanne-esimies on hyväntahtoinen itsevaltias tai hyvä isähahmo - Johdon etuoikeuksia ja arvoaseman tunnuksia edellytetään ja suositaan - 14 -
MAAHANMUUTTAJA KOHTAA SUOMESSA SEURAAVIA ASIOITA UUSI KIELI, HANKALAA ILMAISTA ITSEÄÄN UUSI KULTTUURI (KÄYTÖS, AJATTELUTAPA, NORMIT, ETIIKKA, ARVOT JA VUOROVAIKUTUS) UUSI BYROKRATIA, VIRASTOKULTTUURI LUPAKÄYTÄNNÖN HITAUS UUDET SOSIAALISEN ELÄMÄN MUODOT, PRIVATISMI UUSI USKONNOLLINEN KENTTÄ UUDET ETNISET KUVIOT UUDET ASUMISMUODOT UUDET TALOUDELLISET TOSIASIAT JA TYÖMARKKINAT UUDET JÄRJESTÄYTYMISMALLIT UUSI POLIITTINEN TODELLISUUS KIELTEISET ASENTEET, PELOT, MUUKALAISVASTAISUUS JA RASISMI ULKOPUOLISUUS KOTI-IKÄVÄ MARGINALISOITUMINEN ERISTÄYTYMINEN - 15 -
Kielet ja viestintä parisuhteessa Helka Silventoinen Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998) http://fi.wikipedia.org/wiki/kieli Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia. Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Tarvitsemme kieltä tullaksemme toimeen toisten kanssa Ihminen elää kielen ympäröimänä koko ikänsä. Kielen avulla hän on yhteydessä toisiin ihmisiin ja ilmaisee niin käytännöllisiä kuin henkisiäkin tarpeitaan. Kieli ei kuitenkaan ole vain viestinnän väline, vaan se on myös osa ihmisen identiteettiä ja sitoo hänet perheeseen ja muiden samankielisten yhteyteen. Siihen liittyy paljon tunteita ja arvoja. Kieli on siis ihmiselle merkityksellinen kahdessa mielessä: suhteessa itseen ja suhteessa yhteisöön. Kielellä voimme ilmaista itseämme Kielen avulla saamme tunteen kuulumisesta joukkoon Kieli on ihmisyhteisön tuote, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja joka muuttuu jatkuvasti. Se heijastaa yhteisön ajattelua, mutta myös muokkaa yksilön ajattelua. Esimerkkejä: Ranska, pakottaa ottamaan huomioon sukupuolen jakamalla sanat feminiineihin ja maskuliineihin. - 16 -
Pohjois-Amerikan keskeisimmällä suomalaisalueella (Minnesota, Michigan, Pohjois- Ontario) puhuttava Ojibway, taas hahmottaa maailmaa elollisuuden ja elottomuuden kautta. Suomen tavoin se myös vaatii, että liikkeellä on oltava suunta: kattila pannaan hellalle ja kolikko löydetään lattialta Germaaniset kielet eivät tätä suuntaa ilmaise. Venäläinen ilmaisee verbimuodoillaan välttämättä sen, onko tekeminen saatu loppuun vai ei, kun taas menneelle ajalle on varattu vain yksi muotokategoria, johon mahtuvat kaikki ne näkökulmat, Suomen- ja englanninkielinen verbimuoto tarkastelee tapahtunutta: lounas syötiin, on syöty tai oli syöty. Joskus muiden kielten puhujien voi olla hyvinkin vaikea ymmärtää toisten ajatuksen kulkua: miten esineillä voi olla sukupuoli, miten kivet voivat olla elollisia (kuten ojibwayssa), mitä yhteistä on naisilla, tulella ja vaarallisilla esineillä, jotka kuuluvat samaan kieliopilliseen luokkaan dyirbalin kielessä Australiassa (Lakoff 1987). Kieli ei tietenkään auttamattomasti määrää ihmisen ajattelua, mutta ei sen merkitystä voi toisaalta kokonaan kieltääkään, niin toisiinsa kietoutuneita ovat kielelliset ja muut kognitiiviset prosessit. Perheneuvojilta kysyttyä 2006 Suurimmat haasteet, jotka näkyvät perheneuvonnassa monikulttuuristen parien kohdalla (% asiakkaan esille tuomista asioista) 1. Miehen ja Naisen roolien tuomat haasteet 88,6% 2. Juhlat ja traditiot molempien kulttuureissa 61,4% 3. Suku ja perheeseen liittyvät eroavaisuudet 84,1% 4. Avioliitto- ja uskollisuuskäsitys erilainen n70% 5. Tasa-arvo kysymykset 79,5% 6. Kielitaito puolisoilta puuttuu yhteinen kieli 86,4% 7. Kulttuuriset kysymykset 86,4% 8. Lasten kasvatuskysymysten eroavaisuudet 84,1% Kysymys: Mikä on tulevaisuuden kotimaa kumpi vai kolmas? Juurtuminen Suomeen ulkomaalaiselle niin vaikeaa Kommentteja monikulttuurisessa parisuhteessa eläviltä: 1. Erityisesti miehen vaikea olla avuton alussa, kun ei osaa kieltä. 2. Oman perheen ja ystävien puuttuminen arjesta aiheuttaa paljon surua puhelinlaskut suuria! Rahaa on lähetettävä vanhemmille, puoliso ei hyväksy sitä. 3. Lasten kasvattaminen erilaista haluaisi kasvattaa oman kulttuurinsa mukaan, mutta asutaan Suomessa 4. Huumori on niin kovin erilaista. 5. Ruokailu ei merkitse suomalaisille mitään. 6. Tunteen ilmaiseminen vieraalla kielellä ei merkitse samaa. 7. Suomalainen nainen liian vahva. 8. Suomalainen mies liian hiljainen ja etäinen. 9. Suomalainen kulttuuri kylmä ja luotaan työntävä. - 17 -