Viisseiska Syksy 2011 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Työsuojeluvaltuutettu joka työpaikalle! Puheenjohtajan palsta s. 2 Kirjoittajavieras s. 3 Toimitsijan tontti s. 3 Työsuojeluvalinnat s. 4 57-spesiaali s. 4 Uusi TES s. 5 Sisällysluettelo Jäsenedut Salon Osuuspankissa s. 6 Jäseniltä s. 7 9 Jäsenten saunailta s. 10 Jaostoilta s. 11 14 Lasten sivut s. 14 15 Someron sivu s. 16
2 Viisseiska Puheenjohtajan palsta Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ao:n puheenjohtaja Työehtosopimus raameihin lakkoasetta käyttäen Raami TES Viime keväänä Metalliliitto neuvotteli Teknologiateollisuuden kanssa silloisen voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti alan palkankorotuksista. Tässä ei kuitenkaan päästy osapuolia tyydyttävään neuvottelutulokseen. Työnantaja tarjosi palkka-alenaan alle 2%. Metalliliiton pyyntö oli hyvin kohtuullinen 4%. Ero oli niin suuri, että siinä ei ollut aineksia sopimukseen. Niinpä sitten tuli väistämättä eteen tilanne, että koko työehtosopimus sanottiin irti. Irtisanominen tehtiin niin, että sopimus päättyi syyskuun viimeisenä päivänä. Lokakuun alusta alkoi siis ns. sopimukseton tila. Neuvotteluja jatkettiin sitten syksymmällä; tällä kertaa oli koko vihreä kirja pöydällä avoimena. Olihan se sanottu irti. Samaan aikaan ryhdyttiin uudistunein ministeri- ja työmarkkinakeskusjärjestövoimin sorvaamaan eräänlaista tupon korviketta raamisopimusta. Päiviä muutaman yönkin - kestäneiden neuvottelujen jälkeen saatiin tuloratkaisulle raamit. Tosin nämäkin neuvottelut katkesivat aina välillä. Neuvotteluissa otettiin tuumaustaukoja, jotka tuntuivat ehkä vähän teatraalisiltakin. Yhtä kaikki; raamit tulosopuun vievälle ovelle oli kuitenkin saatu tehtyä. Raamiin sisältyy ns. palkankorotusvara. Raamiin sisältyy myös paljon senkaltaista hyvää, jota ei liittokohtaisin sopimuksin voi saada. Esimerkiksi työttömien asemaa parannetaan, lomakorvauksen jaksotus poistuu. Isyysvapaa pitenee. Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita esimerkiksi Salon metallityöväen ao. on ollut ajamassa eri foorumeissa, joissa on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Edellisestä lakosta 40 vuotta Kuten aikaisemmin mainitsin, neuvotteluja jatkettiin Metallin piirissä tämän raamisopimuksen pohjalta. Niissä kompastuttiin kuitenkin niin pahasti, että Metallityöväen liitto oli pakotettu antamaan lakkovaroituksen. Työantajapuoli lähti hajottamaan raamia niin raskaalla kädellä ainakin palkkojen osalta, ettei Metalliliitto voinut muuta. Varoitus konkretisoitui sitten myös lakoksi. Osa jäsenistöstä joutui aloittamaan lakon 21.10.2011. Tähän lakkoon joutuneille toverillinen kiitos taistelusta kaikkien puolesta! Lakon oli määrä laajeta 7.11.2011. Tätä lakkoa nimitettiin Metallin 40 -vuotis juhlalakoksi. Metallityöväen liiton seitsemän viikkoa kestänyt lakko oli vuonna 1971. Silloin lakon avulla saatiin lomaltapaluuraha. Iso periaatteellinen kysymys. Nythän ko. etu on jo lähes kaikilla ja se on muuttunut lomarahaksi. Tämän vuotinen lakko kuitenkin päättyi nopeasti valtakunnansovittelijan antaman esityksen pohjalta. Lakko kesti neljä päivää. Liittomme valtuusto päätti hylätä ensimmäisen raamin pohjalta tehdyn, lakon estämiseksi tarkoitetun, valtakunnansovittelijan esityksen. Hylkäys tehtiin selvin numeroin äänestäen. Valtakunnansovittelijan esityksen lakon lopettamiseksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti. Koko prosessin aikana sai joistakin valtuutetuista uusia kuvia, kun he nykyisessä julkimediassa, esim facebookissa, uhosivat kaatavansa koko raamisopimuksen. Kuitenkin virallisessa kokouksessa puhuivat toista. Toisaalta oli hyvä, että saatiin sopimus hyväksyttyä, koska kuten aikaisemmin jo mainitsin sisältää se niin paljon hyviä elementtejä työelämän parantamiseksi, että olisi ollut synti mennä se hylkäämään joidenkin populistien voimin. Sopimuksen sisällöstä tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Erilaista työvoimaa Näiden, lakkoon asti ajautuneiden, työehtosopimusneuvottelujen aikana tuli samalla selvitettyä kuinka monesta eri materiaalista työvoima muodostuu. On tietysti tämä ainakin vielä yleisin työvoiman muoto eli toistaiseksi voimassa olevin työsopimuksin olevat ns. vakinaiset työntekijät. Toinen iso työvoiman muoto on osa-aikaiset. Toiset näistä ovat valinneet osansa itse, toiset pakon sanelemana. Sitten ovat määräaikaiset työntekijät. Ison osan työvoimamarkkinoista on vallannut työvoiman vuokraus. Tämä muoto on mielestäni ihmisarvoa alentava. Sanoisinko sen olevan nykyaikaista orjakauppaa, joutua nyt jonkun toisen vuokrattavaksi. Tämä pitäisi lailla kieltää. Yksi työvoiman muoto on piraattityöntekijät. En missään tapauksessa tarkoita tällä uus-suomalaisia. Usein on vallalla käsitys, että kaikki piraatti tulee Aasiasta ja Kaukoidästä. Mainitsemani piraattityöntekijät ovat niitä siivellä eläjiä, jotka eivät katso velvollisuudekseen liittyä alansa ammattiliittoon. Ihan ovat kotitekoisia työmarkkinoiden vapaamatkustajia. Tämänkin lakkoepisodin aikana nämä piraatit kyselivät, että eihän se lakko meitä koske. Eli mitään ei olla valmiita tekemään, mutta liiton taistelujen tuloksista ollaan valmiita nauttimaan. Olisin valmis jättämään esimerkiksi heidän palkkaasiansa täysin työnantajan harkinnan valtaan. Kenenkään luottamusmiehen ei tule auttaa näitä piraattityöntekijöitä missään työelämään liittyvässä asiassa. Hyvät Viisseiska -lehden lukijat haluan näin lehden välityksellä toivottaa kaikille teille ja teidän perheillenne raikasta syksyn aikaa ja tunnelmallista Joulun odotusta! Metalli 57:n toimisto palvelee jäseniä: Autamme jäsenyyteen, työttömyyteen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Toimistolle tulevat jäsenien luettavaksi seuraavat lehdet: Salon Seudun Sanomat, Uutispäivä Demari ja Kansan Uutiset. Toimistolla on jäsenistön käyttöön tarkoitettu tietokone, jossa ovat yleisimmät ohjelmat ja nettiyhteys. Siitä voi vaikkapa käydä lähettämässä työttömyyspäivärahan jatkohakemuksen, kirjoittaa työhakemuksia tai selailla netistä vapaita työpaikkoja. Tervetuloa toimistolle! Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Helsingintie 16, 24100 Salo puhelin: (02) 731 4553 fax: (02) 731 4053 sähköposti: toimisto@metalli57.com osaston kotisivut: www.metalli57.com Toimiston aukioloajat: Maanantai 9 12 ja 14 17 Tiistai 8 12 Keskiviikko 9 12 ja 14 17 Torstai 9 12 ja 13 17 Perjantai 10 12 ja 14 17 Aattopäivinä 9 13 VIISSEISKA Tekijät: Outi Aaltonen Henna Heinonen Esa Hynynen Harri Ylander Painos: 5200 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2011 Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2012. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. www.metalli57.com Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006
Viisseiska 3 kirjoittajavieras Linjanmuutos politiikassa on tosiasia On minulle ilo ja kunnia kirjoittaa Salon Metalli 57:n lehteen ensimmäistä kertaa hallituspuolueen kansanedustajana. Haasteet ovat eduskuntavaalien jälkeen maailman talouden myllerrysten myötä entisestään vaikeutuneet. Valoa tulevaisuudessa on kuitenkin nähtävissä ja se johtuu siitä, että vaalitulos muutti Suomen poliittista linjaa. SDP:n nousu hallituspuolueeksi ei ollut helppo prosessi, mutta sen myötä politiikkaan on palannut aimo annos vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Sen myötä kansalaisten arvostus politiikkaa kohtaan on mahdollista pikku hiljaa palauttaa. SDP:n linja on kestänyt muuttumattomana puolueen siirtymisen oppositiosta hallitukseen. Se tarkoittaa sitä, että maan poliittinen linja on aidosti muuttunut. Hallitus on lähtenyt määrätietoisesti satsaamaan työllistämiseen, valtionvelan nujertamiseen ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen yhteiskunnassa. Perusturvaan tulee sadan euron korotus heti ensi vuoden alussa. Nuorten yhteiskuntatakuuta lähdetään samoin toteuttamaan välittömästi. Selkeä tahdinmuutos on tapahtunut myös harmaan talouden torjunnassa, jonka suhteen keinot olivat selvillä hyvissä ajoin jo viime vaalikaudella, mutta silloinen hallitus ei tahtonut saada asiassa mitään aikaan. Edellisen hallituskauden lopulla tapahtuneen pääministerin vaihdoksen myötä alkoi Suomessa poliittinen pysähdystila. Kaikki vaikeat päätökset lykättiin tulevalle vaalikaudelle. Tästä johtuen Kataisen hallituksen aloittaessa kiireellisimpien asioiden listalla oli todella paljon tehtävää. Etenkin työllisyyden hoidon kannalta nykyhallituksen alkutaipaleen jälki on vakuuttavaa. Kaivatut satsaukset porvarihallituksen täysin laiminlyömään pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tulivat lisäbudjetilla heti hallituksen nimittämisen jälkeen. Merkittävimpiä edistysaskeleita pitkään aikaan yhteiskunnassamme on puolestaan paluu keskitetyn sopimisen kulttuuriin. On mahtava osoitus suomalaisesta sopimiskulttuurista, että vaikeina aikoina työnantajat, työntekijät ja valtio pystyvät istumaan samaan pöytään ja saamaan aikaan laajan raamisopimuksen, joka takaa samaan aikaan palkansaajien ostovoiman ja yritysten kilpailukyvyn. Kaikki talouden tämän hetkiset ongelmat niin maailmalla kuin Suomessakin palautuvat yhteen asiaan: luottamuspulaan. Laaja raamisopimus tuo suomalaiseen yhteiskuntaan merkittävästi lisää kaivattua luottamuspääomaa. Käytännössä tämä tarkoittaa työmarkkinarauhaa, talouden ennakoitavuuden paranemista, sekä oikeudenmukaisuuden ja työpaikkojen lisääntymistä. Raamisopimus on keskeinen tekijä, kun historia tulevaisuudessa määrittelee sitä, miten tästä lamasta noustiin. On täysin selvää, että sopimus ei olisi ollut mahdollinen ilman SDP:n valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen panosta. Hän onnistui vakuuttamaan hallituskumppanit hankkeen taakse. Yhdessä pääministeri Jyrki Kataisen ja työministeri Lauri Ihalaisen kanssa Urpilainen patisti sopimuskumppanit neuvottelupöytään uudelleen jo kertaalleen kaatuneiden neuvottelujen jälkeen. Tämä on melkoinen saavutus Suomen ensimmäiseltä naisvaltionvarainministeriltä! Urpilaisen menestyksen täydentää Kreikan lainaneuvotteluissa Suomelle saavutetut vakuudet. Tätä onnistumista on turhaan vähätelty. Kyse on kuitenkin historiallisesta askeleesta, joka toi keskusteluun aidosti mahdollisuuden euromaiden vastikkeettoman tuen hillitsemisestä ja sijoittajavastuun toteuttamisesta. Sen sijaan, että Kreikkaan lapioitaisiin miljardeja euroja vastikkeettomasti ja tehottomasti, kriisi pyritään nyt aidosti saamaan päätökseen. Syysterkuin, Katja Taimela kansanedustaja, sd. Toimitsijan tontti Järjestötoiminta Järjestötoiminnan keskeisempiä tavoitteita on turvata paikallisen perusorganisaation eli ammattiostojen seuturyhmien ja työpaikkojen edunvalvontaorganisaation toimintakyky ja toimijoiden osaaminen sekä lisätä aktiivisuutta. Jos perusorganisaatio ei ole kunnossa heijastukset näkyvät koko liiton toiminnassa. meidän keskeisimmät edunvalvojat ovat ne valituksi tulleet luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Yksittäinen jäsen tai alalle tuleva uusi jäsen saa ensimmäisen konkreettisen kuvan liiton toiminasta ollessaan yhteydessä luottamusmieheen. Jäsenen saama ensivaikutelma auttaa häntä tekemään päätöstä liitynkö Metallityöväen Liiton jäseneksi. Osana työpaikkakartoitusta selvitetään edunvalvonnan työpaikkakohtaista kattavuutta ja lisätään rekisteröityjen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen määrää, sekä kiinnitetään huomiota luottamushenkilöiden jaksamiseen. Toinen keskeinen toiminnallinen tavoite on jäsenten hankinta ja jäsenen kiinnittyminen Metalliliiton toimintaan. Siksi on tärkeää, että ammattiosastot seuturyhmät aluetoimistot tulevaa toimintasuunnitelmaa suunniteltaessa ottaisivat jäsenen tarpeet mahdollisimman hyvin huomioon. Tämä tarkoittaa, että kaikki tulevat tapahtumat ja toiminnot lisäisivät jäsenen kiinnittymistä Liiton toimintaan. Tavoitteena olla jäsentoiminnassa innostava, läsnä ja tavoitteellinen. Keskustoimiston, ammattiosastojen, seuturyhmien, aluetoimistojen sekä luottamusmiesten yhteistä toimivuutta päästiin toden teolla punnitsemaan viimeksi olleen sopimuskierroksen ja todellisen lakon uhan alla. Samalla myös koko lakko-organisaation toimivuus joutui koetukselle. Jokainen voi jälkeenpäin miettiä oliko perusorganisaatio kunnossa? Keskustoimiston ja aluetoimistojen on tuettava perusorganisaation toimivuutta, järjestettävä tarpeellista koulusta sekä aluetoimintaa tukevia tapahtumia. Nuortentoiminta tarjoaa nuorelle monesti ensimmäisen kontaktin ammattiliitossa. tämän vuoksi toiminnan pitää olla innostavaa, jotta jäsen tulee tapahtumiin uudestaan. Pyrimme innostamaan nuoria mukaan toimintaan tarjoamalla heille vaikutusmahdollisuuksia ja hyvän tietopohjan Metalliliiton kentästä ja siinä toimimisesta. Tavoitteena on kasvattaa nuorista tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä Metallityöväen Liittoon. Olla jäsentä läsnä henkisesti ja fyysisesti ja pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä. Toiminnan jäsenlähtöisyys korostuu ideoiden ja palautteiden vastaanottamisessa ja niistä saatavien uusien ideoiden toteutuksella. Jäsenmäärän putoaminen vaikuttaa osaltaan myös ammattiosastojen toimintaan vähenevinä toimintaedellytyksinä. Toiminnallisen perustan muodostavat toiminnallisesti riittävän vahvat ja entistä laajemmin alueellisesti toimivat ammattiosastot. Ammattiosastojen rakenteen ja toiminnan jatkuva kehittäminen perustuu yhteistyöhön ammattiosastojen, seuturyhmien ja liiton välillä. Liiton oman toiminnan jatkuva kehittäminen, sekä yhteistyö muiden liitojen välillä on jatkossa välttämätöntä. Kohti Liittokokousta Liittokokousvaalit toteutetaan hyväksytyn äänestys ja vaalijärjestyksen ja aikataulun mukaisesti kaikilla toiminta-alueille. Pyrkimyksemme on lisätä äänestysaktiivisuutta alueellisilla ja valtakunnallisilla markkinointikampanjoilla. Ammattiosastojen innostuneisuutta liittokokousta kohtaan lisätään tekemään esityksiä ja aloitteita kokoukselle. Tuleva toimintavuosi on tosi työntäyteinen eri tapahtumien ja liittokokoukseen valmistumisen merkeissä, unohtamatta jäsenhankintaa. Hyvää syksyä kaikille. Kari Hyytiä Järjestöpäällikkö Etusivun kuvat Muumimaailmasta Lehden etusivun kuvat ovat Metallin Varsinais-Suomen ja Satakunnan Alueen retkeilypäivältä 10.9.2011. Silloin Metallin väki otti perheen mukaan ja lähti Naantalin Muumimaailmaan. Salon seudulta lähti Naantaliin 3 linja-autollista jäseniä perheineen. Sen lisäksi moni kulki omalla autollaan. Ensi vuoden elokuussa alueen metalliväki valloittaa retkeilypäivänä Särkänniemen. Seuraa ensi kesänä ilmoituksia Särkänniemen matkasta Ahjosta, työpaikan ilmoitustaululta ja ammattiosastosi nettisivuilta. - OA - Metalli 57:n SYYSKOKOUS ammattiosaston toimistolla Helsingintie 16, Salo sunnuntaina 20.11.2011 kello 17.00 Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Talousarvio vuodelle 2012 Ammattiosaston puheenjohtajan valinta Ammattiosaston toimikunnan jäsenten valinta Valitaan ammattiosaston edustajat Metallityöväen liiton aluekokoukseen, seuturyhmän, SAK:n paikallisjärjestön ja muiden yhteistyöjärjestöjen kokouksiin Muut syyskokoukselle esitetyt asiat T E R V E T U L O A! toimikunta
4 Viisseiska Valitse työpaikallesi työsuojeluvaltuutettu Työsuojelu on osa edunvalvontaa. Metallityöväen liitto on asettanut tavoitteekseen terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja kehittävän työn ja työympäristön jokaisen työntekijän perusoikeutena. Lain mukaan työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työympäristö sekä työolosuhteet ovat turvalliset ja työntekijän tulee noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita. Jotta näin olisi, valitsevat työntekijät keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua; suuremmilla työpaikoilla kannattaa valita myös alueille työsuojeluasiamiehiä. Lain mukaan jokaiselle työpaikalle, jossa on vähintään 10 työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu. Valtuutettu voidaan valita myös sitä pienemmille työpaikoille. Valtuutetun tehtävä on tietenkin valvoa työntekijöiden edustajana lakien noudattamista, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että hän, yhteistyössä työnantajan kanssa, kehittää työoloja, kartoittaa ja pyrkii poistamaan riski- ja vaaratekijät työpaikalta. Valtuutetun tehtävä on tärkeä, mutta sitä ei pidä pelätä. Liiton koulutus auttaa. Sen lisäksi apua saa liitosta, aluetoimistosta ja ammattiosastolta. Metallin työsuojeluvaalit pidetään 1.11. 31.12.2011. Silloin valitaan työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 2012 2013. Jos ehdokkaita on vain yksi kutakin tehtävää kohti, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useampia, pidetään vaalit. Ohjeita, kaavakkeita ja vaalilippuja saa ammattiosaston toimistolta. HUOM! Työsuojeluvalinnoista pitää aina täyttää ilmoituskaavake ja toimittaa se ammattiosastolle siitäkin huolimatta, että valtuutettu pysyy samana! - OA - Tässä päivänä muutamana poikkesi ammattiosaston toimistolle Kaarlo Sonck, ystävien kesken Kalle. Kalle on jo 25 vuotta ollut töissä Nokian puhelintehtaalla. Hänen kävi kuten monen muunkin; ajatus oli tienata rahaa muutama vuosi ja sitten jotain muuta. No, työnantaja ei sitten muuttunutkaan vaan Kalle odottelee yhä sitä, milloin rahaa alkaisi tulvia ovista ja ikkunoista. Kun keskustelu siirtyi harrastuksiin, alkoi 57-spesiaali höristää korviaan: Kalle on jo pitkään harrastanut kirkkovenesoutua, joskus myös yksikkö ja parisoutua. Ei voi huovata, jos muut soutavat eteenpäin Kalle soutaa Kalle luki toista kymmentä vuotta sitten työpaikan ilmoitustaululta, että Nokia Soutu Team haki joukkoonsa uusia soutajia. Kalle oli aina pitänyt soutamisesta, joten ei muuta kuin mukaan. Työnantajan rahoittama soutukerho on tarkoitettu kaikille työntekijäryhmille ja alkuvuosina Kalle oli porukan ainoa tuntipalkkainen työntekijä. Nykyisin heitä on jo enemmän, vaikka toimihenkilöitä yhä onkin kerhossa enemmän. Soutaessa eivät tittelit ja työtehtävät kuitenkaan paina, silloin on pakko soutaa yhteiseen suuntaan ja samaa tahtia. Kerhossa on 35 40 jäsentä. Nokia Soutu Teamin kirkkoveneessä on paikat 14 soutajalle ja perämiehelle. Veneessä oli alkuun nk. viirapenkit, eli kiinteät penkit. Joskus vuoden 2007 tienoilla asennettiin liukuvat penkit, joten housut eivät joudu enää aivan yhtä koville kuin aiemmin. Soutaessa tarvitaan hyvät hanskat, lakki ja hengittävät vaatteet, vaikka jotkut uhmaavatkin auringon riskejä soutamalla ilman paitaa. Soutuharjoitukset ovat keskiviikkoisin kesäaikaan. Silloin soudetaan Halikonlahdella 1,5 2 tuntia. Välietappina voidaan käydä vaikka jätskillä Kokkilassa. Soutajat huoltavat itse veneensä. Talviaikaan jokaisen on pidettävä hyvää huolta kunnostaan, että pysyy kesällä muiden vauhdissa. Soutuneuvokseksi Sulkavalla Aiempina vuosina Soutu Team osallistui 6 7 eri kilpailuun ja tapahtumaan Suomen kesässä. Kesällä 2011 jäi osallistuminen kahteen kisaan, Halikon ja Sulkavan soutuihin. Harjoitusten päätähtäimenä ovat jokavuotiset Sulkavan soudut, joissa soudetaan n. 60 kilometrin matka. Sulkavalla on viime vuosina kilpailtu myös soudun MM titteleistä, niihin kisoihin ei Kalle ystävineen sentään ole osallistunut. Nokia Soutu Team on 2000 -luvulla sijoittunut parhaimmillaan 20. sijalle vuonna 2004, jolloin kirkkovenesarjassa kilpaili 186 venekuntaa vai katsotaanko parhaaksi vuosi 2003, jolloin sijoitus oli 21. mutta kilpailijoita 204. Paras aika saavutettiin vuonna 2005, jolloin koko matkan soutamiseen meni 4 tuntia 41 minuuttia ja 1 sekunti. Tänä kesänä matka soudettiin reilussa viidessä tunnissa. Tässä kohtaa alkoi 57-spesiaali ihmetellä, miten viisituntisesta kilpailusta selviää hengissä, pysähdytäänkö välillä syömään ja juomaan? Kalle nauraa, että ei pysähdytä. Jokaisella on eväät mukana ja sekä syöminen että juominen tapahtuu soutupari kerrallaan, aina puolen tunnin tai kolmen vartin välein. Näin vauhti ei pysähdy. Kalle saavutti juuri Sulkavalla soutuneuvoksen arvon. Sellaisen saa kun on osallistunut Sulkavan soutuihin 10 kertaa. Muistona Kalle näyttää ylpeänä hienoa, kultaista mitalia, jonka hän sai tittelistä kertovan kunniakirjan kanssa. Kunnosta ja mielialasta huolehtiminen tärkeää Jaksaakseen kesän soudut ja pitääkseen itsensä kunnossa muutenkin harrastaa Kalle lenkkeilyä, uintia ja pyöräilee jopa 50 kilometrin lenkkejä. Mieliharrastus on ehdottomasti soutu, sen jälkeen tulee uiminen. Kunnon ylläpitäminen on todella tärkeää kolmivuorotyötä tekevälle. Kallen mukaan yövuorot sekoittavat unirytmiä yhä pahemmin, mitä pitempään niitä tekee. Jaksaisiko sitä ollenkaan huonokuntoisena? Syödä pitää monipuolisesti, iduista rasvaiseen lenkkimakkaraan, kaikkea tarpeen ja kohtuuden mukaan. Kallen kaksi vanhinta lasta on jo lähtenyt kotoa ja kolmaskin pääsi juuri intistä, joten vaipanvaihtojen ajat ovat takanapäin. Jokapäiväiseen elämään mahtuu silti monia huolia, on putkiremonttia, sentin venytystä ja jos jotakin. Kalle sanoo, että välillä ottaa koville mutta on ajateltava, että jokaisesta inhottavasta asiasta löytyy jotain hyvääkin. Pelkällä itsesäälillä ei pärjää vaan positiivisella asenteella pääsee eteenpäin. Jos joku ei onnistu tai jotain ei saa, pitää yrittää uudelleen ja uudella tavalla. Sen Kalle myöntää, ettei positiivisuus aina onnistu mutta hän on päättänyt yrittää. 57-spesiaali jakaa Kallen mielipiteet ja kannustaa häntä jatkamaan hyviä harrastuksiaan. Outi Aaltonen
Viisseiska 5 Turvallista näkyvyyttä koululaisille Metalli 57 haluaa olla turvaamassa pienten koululaisten retkiä. Hankimme Suomen Punaiselta Ristiltä 50 lasten heijastinliiviä ja lahjoitimme ne Perniön kirkonkylän ja Kuusjoen alakouluille. Paitsi että paransimme näin koululaisten näkyvyyttä Salon seudulla, menee jokaisen liivin hinnasta osa SPR:n tärkeään työhön. - OA - Tarjoamme sinulle parhaat keskittämisedut. Tule asiakkaaksi. Salon Osuuspankki tarjoaa kattavimmat pankkipalvelut sinun ja perheesi tarpeisiin. Varaa aika, puh. 010 255 1372*, ja tule keskustelemaan. * Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti, matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti. Yhdessä hyvä tulee. Tätä kirjoittaessa on valtaosa Metallin työehtosopimuksista jo solmittu. Ne mahtuvat keskusliittojen välillä solmitun raamisopimuksen puitteisiin. Valtakunnansovittelija antoi sunnuntaina 23.10.2011 teknologiateollisuuden lakkoon sovintoesityksen. Metalliliiton liittovaltuusto hyväksyi sen maanantaina 24.10.2011. Sopimusten muusta syntyhistoriasta voi lukea vaikka lehtemme kakkossivun Puheenjohtajan palstalta. Myös Someron osaston puheenjohtaja kuvailee viimeisen sivun jutussaan tuntojaan sopimuskiemuroissa. Jutun jatkoksi olen kerännyt tietoja Metallin pääalan sopimuksesta ja siihen tulleista muutoksista. Tarkemmin asioista voi jokainen lukea Metalliliiton nettisivuilta www.metalliliitto.fi ja aikanaan myös TES -kirjasta kun työehtosopimukset tulevat painosta. Sopimuskauden pituus on 1.10.2011 31.10.2013. Palkkojen korotukset 2011 Metallin TES solmittu Palkkaratkaisusta neuvotellaan heti alkuun paikallisesti. Neuvotteluissa sovitaan palkankorotusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti 15.12.2011 mennessä. Jos paikalliseen, yksimieliseen ratkaisuun ei päästä, maksetaan yleiskorotus 1,6% taannehtivasti 1.10.2011 alkaen. Samoin, jos paikallisen 0,8%:n erän kohdentamisesta ei päästä pääluottamusmiehen kanssa sovintoon, maksetaan sekin taannehtivasti 1.10.2011 alkaen kaikille. Jos siis mistään muusta ei työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken sovita, on yleiskorotus kaikille perälaudan mukainen 2,4%. (Neuvotteluosapuolet voivat halutessaan pyytää liittojen kannanottoa tai ehdotusta tuon 0.8%.n erän käytöstä) Palkkataulukkoja korotetaan 2,4 % Lisiä korotetaan 2,4 % Kertaerä 150 euroa maksetaan vuoden 2012 alussa niille, joiden yhtäjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2011 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä. Osa-aikaiselle erä lasketaan sovitun ja täyden työajan suhteessa. Kertaerän maksamista voidaan sopia paikallisesti toisinkin. Kuntakalleusluokka II paikkakuntakalleusluokka poistuu 1.1.2012 ja noudatetaan I kalleusluokkaa. Tämä merkitsee 1,18 %:n korotusta II pkl:n taulukkopalkkoihin (siis meille salonseutulaisille). TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT 1.10.2011 Työnvaativuusryhmä kl 1 (snt/t) kl 2 (snt/t) 1 845 836 2 887 877 3 932 921 4 978 967 5 1027 1015 6 1078 1066 7 1133 1119 8 1189 1176 9 1248 1234 Vuosi 2012 Korotuksista ja ajankohdasta neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta on sovittava pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti 31.10.2012 mennessä. Jos paikallisesti ei sovita, korotetaan palkkoja 1.11.2012 seuraavasti:1,3 % yleiskorotus ja 0,6 % paikallinen erä. Jos paikallisen erän käytöstä ei sovita, voidaan pyytää liittojen apua, ja jos näinkään ei sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille. Palkkataulukkoa ja lisiä korotetaan 1,9 % Muuta Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautusaikaa lisättiin, samoin parannettiin heidän varamiestensä työsuhdeturvaa. Työehtosopimukseen tulee tekstimuutoksia kohtiin, jotka koskevat työajan tasaamista, viikkoylityömääräyksiä, viikkovapaata, työskentelyä varsinaisen työpaikan ulkopuolella, reservinharjoituksia, isyysvapaata, ulkoisen työvoiman käyttöä ja muita korvauksia. Ne kannattaa lukea Metalliliiton nettisivuilta. Erilaisia kehittämistyöryhmiä luodaan valmistelemaan esim. kouluttautumisvapaata, ulkomaisen työvoiman käyttöön ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Valtion toimenpiteet Mikäli keskusjärjestöjen 13.10.2011 allekirjoittama raamisopimus toteutuu, tulee hallitus omalla paketillaan mukaan. Sen myötä muun muassa Lomakorvauksen jaksotus poistuu. Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työeläkemaksujen noususta kompensoidaan 0,2 prosenttiyksikön suuruinen osuus alentamalla ansioverotusta Yhteisöveroa alennetaan lisää 0,5 prosenttiyksikköä. Raamin kattavuus Keskusjärjestöt arvioivat sopimansa raamin toteutumista 25.11.2011 sen mukaan, miten kattavasti eri aloilla on solmittu sen mukaisia työehtosopimuksia. Jos kattavuutta ei ole riittävästi, liitot arvioivat irtisanoutuvatko ne sopimuksesta 31.8.2012. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä 31.3.2012 mennessä. Jos taloudellisessa kehityksessä tapahtuu merkittäviä poikkeamia suuntaan tai toiseen, osapuolet arvioivat tilannetta. Mikäli liitot eivät pääse arviosta yksimielisyyteen, voidaan sopimus irtisanoa 31.8.2012 niin että se päättyy 31.10.2012. - OA -
6 Viisseiska Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen Laki on tullut voimaan 1.4.2011. Laissa säädetään avopuolisoiden omaisuuden erottelusta ja mahdollisesta yhteistalouteen annetun panoksen hyvittämisestä avoliiton päättyessä. Avopuolisot voivat sopimuksin poiketa suurimmasta osasta lain säännöksiä. Avopuolison ja avoliiton määritelmä Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat eläneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuvat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Lakiin on lisäksi kirjattu, että avioliitossa oleva ei voi samanaikaisesti olla avoliiton osapuolena. Avopuolisoiden välistä suhdetta kutsutaan avoliitoksi. Avoliittoa ei lain voimaantulon jälkeenkään tarvitse eikä voi rekisteröidä missään viranomaisessa. Omaisuuden erottelu ja mahdollisuus hakea pesänjakajaa Kumpikin avopuoliso pitää jatkossakin oman omaisuutensa niin avoliiton aikana kuin sen päätyttyäkin. Koska avopuolisoilla ei ole avio-oikeuteen rinnastettavaa oikeutta toistensa omaisuuteen, voidaan avoliiton päättyessä toimittaa omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelu toimitetaan kuitenkin vain, jos avopuoliso tai avopuolison perillinen sitä vaatii. Lakiin perustuvaa velvoitetta omaisuuden erottelulle ei ole. Lähtökohtana erottelussa on, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava. Lakiin on otettu vastaava yhteisomistusolettama kuin avioliittolaissakin avioliiton päättyessä eli irtain omaisuus katsotaan yhteiseksi, ellei avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista käy selville eikä muutoinkaan voida osoittaa, kummalle avopuolisolle irtain kuuluu. Omaisuuden erottelu voidaan toimittaa sopimuserotteluna tai oikeuden määräämän pesänjakajan toimesta, jolleivät osapuolet pääsee sopimukseen. Erottelusta voidaan laatia erottelukirja ja tällöin pätevyyden edellytyksenä on perintökaaressa säädetyn muotomääräyksen noudattaminen. Erottelukirjan voi jättää maistraattiin rekisteröitäväksi vastaavasti kuin avioliiton jälkeen tehdyn osituskirjan. Oikeus hyvitykseen Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteisen talouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi perusteetonta hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttää, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen. Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voi oikeuttaa hyvitykseen. Hyvityksestä voidaan sopia omaisuuden erottelun yhteydessä. Jos sopimukseen ei päästä, voivat osapuolet tehdä hyvitystä koskevan vaatimuksen omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle tai nostaa erilliskanteen hyvitysvaateen käsittelemiseksi. Oikeus hyvitykseen raukeaa, jollei hyvitystä ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu 6 kk kuluessa omaisuuden erottelusta. Siinä tapauksessa, että avopuolisot eivät erottele omaisuuttaan, oikeus hyvitykseen raukeaa kolmen vuoden kuluttua erilleen muuttamisesta tai avopuolison kuolemasta. Oikeus perintökaaren mukaiseen avustukseen Avopuolison suojaa täydennetään myös siten, että tämä voi saada toisen avopuolison kuoltua harkinnanvaraisena avustuksena kuolinpesästä rahaa tai muuta omaisuutta tai käyttöoikeuden perittävän omaisuuteen. Avustuksella voidaan pehmentää toimeentulon äkillistä muutosta, jos avopuoliso on ollut taloudellisesti riippuvainen kuolleesta avopuolisosta. Lisäksi perintö- ja lahjaverolakia muutetaan siten, että avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitettu avopuoliso kuuluu edellä mainitun avustuksen osalta I veroluokkaan. Muuta omaisuutta avopuoliso ei voi jatkossakaan saada avopuolisonsa jäämistöstä kuin testamentilla ja testamenttisaannon osalta avopuoliso kuuluu II veroluokkaan, paitsi jos hän on aikaisemmin ollut edesmenneen avopuolisonsa kanssa avioliitossa tai jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Todettakoon, että tämän lain myötä avoleskelle ei tule vastaavaa oikeutta kuin avioleskellä on eli oikeutta jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, jos asunnon omisti kuollut avopuoliso. Säännösten tahdonvaltaisuus Avopuolisot voivat keskinäisellä sopimuksellaan poiketa lain säännöksistä; avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen ei kuitenkaan voi pätevästi luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai oikeudestaan hakea pesänjakajan määräämistä. Keskinäisellä sopimuksella voidaan ennalta sopia esim. miten kodin irtaimiston omistussuhteet jakautuvat. Edelleen voidaan muun ohessa sopia siitä, ovatko jo tehdyt tai suunnitellut hankkeet tai hankinnat olleet sellaisia, jotka on hyvitetty tai joihin ei haluta soveltaa lain tuomaa hyvitysmahdollisuutta. Sopimustekstin huolellinen muotoilu on tärkeää väärinkäsitysten välttämiseksi. Sopimukselle ei ole säädetty määrämuotoa, mutta vastaisten näyttöongelmien vähentämiseksi se on hyvä tehdä Omakotitalot Salo, Halikon Laitola 135/150 m² Valtatie 331. 5h,k,rh,s,ph,wc. Keskeltä metsikköä pilkottaa tilava omakotitalo. L- mallinen rakennus, jossa on tilaa lapsiperheelle. Koiraharrastajallekin oiva paikka. Ei naapuria lähellä. Oma tontti 1300 m². Salon keskustaan n. 5 km. Moottoritielle n. 5 km. Ala-aste n. 2,5 km. Mh. 139.000. 627726 kirjallisena kahtena kappaleena, jotka molemmat allekirjoittavat. Mahdollisuuksien mukaan voi käyttää allekirjoitusten todentamisessa todistajia. Tätä keskinäistä sopimusta, jota voi kutsua vaikkapa avoeron varalta tehdyksi sopimukseksi, ei tarvitse eikä voikaan viedä millekään viranomaiselle rekisteröitäväksi. Ari Salomaa lakiasiainpäällikkö, Salon Osuuspankki Halikko, Kärävuori 88/102 m² Vähäkäräntie 14-18 as 7. 3 h,k,s,kph,wc,vh. Erinomaisella sijainnilla Halikossa kaksikerroksinen rivitalokolmio. Upea keittiö, joka on remontoitu 2006. Takapihalta metsäinen näkymä. Iso parveke aamuauringon puolelle. Koulut ja päiväkoti lähellä! Mh. 110.657 Vh. 116.000. 629507 Kerrostalot Metalli 57:n jäsenten edut Salon Osuuspankissa Salo, Pajula 90/136 m² Päivölänkatu 2. Oh, 2 mh, k, kph, s, wc, kellari, lämmin var ja at. Kivalla paikalla rauhallisen tien varrella pienen perheen koti. Monipuolinen talo, jossa huonejärjestelyä voi muunnella. Katto ja käyttövesijohdot on uusittu. Oma puutarhatontti 822 m². Keskustan palveluihinkin on lyhyt matka. Mh. 148.000. 628999 Rivi- ja paritalot Salo, Moisio 62 m² Kirkkokatu 16 A. 2h, k, s. Hissitalosta, ylimmäisestä kerroksesta tilava saunallinen kaksio. Parveke ilta-auringon puolelle. Huip-pusijainti, kauppa ja muut peruspalvelut kävelyetäisyydellä. Erinomainen keskustakoti, joka sopii mainiosti varttuneemmallekin parille. Mh. 129.000. 628603 Viisseiska on viimeksi keväällä 2006 kertonut Metalli 57:n ja Salon Osuuspankin välisestä sopimuksesta. Lienee aika kerrata sopimuksen pääkohdat. Sopimus takaa sekä osastolle, että sen jäsenille etuja. Osaston ei tarvitse maksaa pankkiasioinnin palvelumaksuja käteismaksua lukuun ottamatta. Jäsenille on tarjolla lainaetuja. Luottojen ehdoista kannattaa aina keskustella pankin kanssa erikseen, jos vaikka saisi paremmat ehdot kuin osaston sopimuksessa on. Muista ilmoittaa olevasi Salon metallityöväen ammattiosaston jäsen, jos haet luottoa Salon Osuuspankista. Metalli 57:n jäsenet ovat oikeutettuja seuraaviin etuihin: Palkankeskeytymisluotto Mikäli jäsenen tai hänen puolisonsa palkansaanti keskeytyy jostain syystä (esim. pitkä sairaus, armeija, vanhempainloma, opiskelu, lomautus jne.), on jäsen oikeutettu saamaan lainaa seuraavin ehdoin: luoton enimmäismäärä on 5 000 korko on markkinakorko + 0,75% normaalit pankin hyväksymät vakuudet nostokuluitta Kulutusluotto Jäsenellä on oikeus 20 000 :n määräiseen erityisehdoilla olevaan kulutusluottoon: korko on markkinakorko + 1,50% normaalit pankin hyväksymät vakuudet nostokuluitta Joustoluotto Jäsenelle on tarjolla myös vakuudeton, ehdoiltaan edullinen kulutusluotto. Joustoluoton korko voi vaihdella: luottoraja 1 000 8 500 vakuudeton vuosimaksuton korko on 3 kk euribor + 6,00% - OA - Salo, Halikon Kärävuori 100 m² Piritantie 2. 4h,k,s. Mukavalta lapsiperheasuinalueelta siistikuntoinen koti.toimivat tilat ovat kahdessa tasossa, päätyhuoneisto.yhtiössä on kaukolämpö ja käyttövesiputkistot uusittu. Takapiha päivä ja ilta-auringon puolelle. Alaaste, yläaste ja lukio, sekä päiväkoti lähellä. Huoneisto on heti vapaa! Mh. 134.421 Vh. 136.000. 625151 * Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min. (alv 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,1704e/min. (alv 23%). Salon OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Turuntie 7, Salo. Puh. 010 255 1377* Salo, Enola 38,5 m² Paasionkatu 8 as 8. 2h,kk,s. Uudehkosta hissitalosta siistikuntoinen ja moderni city asunto. Näppärä pohjaratkaisu. Lasitettu parveke talon rauhallisella puolella. Ovisummerit, koneellinen ilmanvaihto ja kuituvalmius. Yhtiöllä on oma tontti. Torille vain n. 500m. Mh. 120.842 Vh. 125.000. 626297 Välityspalkkiomme asuntojen myynnistä 3,9 % (sis.alv. 23 %) kokonais-kauppahinnasta, min 2.460 e Kysy OP-omistajajäsenten eduista.
Viisseiska 7 Nokian työhuonekunta koulutti Jäseniltä Salon Nokian tehtaan työhuonekunnan toimikunta järjesti tiistaina 13.09.2011 iltapäivän kestäneen koulutustilaisuuden paljon parjatusta työnvaativuuden määrityksestä eli kotoisammin TVR:stä. Työehtosihteeri Mirjami Suikki, Metallityöväenliiton edunvalvontayksiköstä, luotsasi ammattitaidolla tilaisuuden läpi. Neljä tuntia kestävään tilaisuuteen osallistui vain noin 35 henkilöä koko NOKIAN SALON TEHTAAN TYÖHUONEKUNTA TIEDOTTAA JÄSENILLEEN Tällä lipukkeella, Salon K- CityMarketista, Salon Citymarketista Juhla Juhla Mokka-kaffepaketti!! Mokka -kaffepaketti!! Voimassaoloaika: viikot 50 51 Pienenä halusin lentoemännäksi. Hiukan isompana minusta piti tulla toimittaja. Tuli Nokian työntekijä, mutta kirjoittaminen jäi harrastukseksi. Ensimmäiset kymmenen vuotta Nokialla riitti töitä niin paljon kuin jaksoi tehdä. Työpaikka tuntui varmalta eläkeikään asti. Nyt 2000-luvulla elämme yt-neuvotteluista toiseen. Jatkuva pelossa ja epävarmuudessa eläminen masentaa. Jos jään työttömäksi, miten tulen toimeen? Joudunko myymään kotini? Kuka ottaa yli viisikymppisen naisen töihin? Niistä vähäisistä työpaikoista tulee kova kilpailu, kun iso yritys irtisanoo. Tässä elämän vaiheessa aina toivoo, että voisi palata sinne 70 -luvulle takaisin. Tarttuisi itseään niskasta, jättäisi kaikki juhlimiset ja laiskottelut väliin ja opiskelisi ahkerasti. Miten turhaa olikaan lintsata tentistä ja jäädä sängynpohjalle itsesääliin Ammattiosaston tehtäviin kuuluu paitsi päivittäinen jäsenten etujen valvominen myös jäsenten elämään vaikuttaviin asioihin vaikuttaminen ja epäkohtiin puuttuminen laajemminkin. Nykymaailman aikaan emme juuri nouse kirjaimellisesti barrikaadeille vaan pyrimme vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteiden ja yhteistyöverkostomme kautta; Moni jäsenemme istuu esim. kunnan tai eri puolueiden päättävissä elimissä, sitä kautta saamme mielipiteemme ja parannusehdotuksemme kuulumaan aina eduskuntaan asti. Ammattiosastollamme on edustaja Metallityöväen Liiton valtuustossa ja Työttömyyskassan hallinnossa, samoin SAK:n valtuustossa. Sitä kautta voimme viedä omia esityksiämme eteenpäin. Osastomme tekee Hyvää Joulua! Hyvää Joulua Työhuonekunnan toimikunta T: Työhuonekunnan Toimikunta Kaffelipukkeen Voimassa olevaa Metallinkorttia saat luottamusmieheltä vilauttamalla, saat vilauttamalla Kaffelipukkeen voimassaolevaa alueesi Luottamusmieheltä!! Metallin jäsenkorttia!!! tuotannon henkilöstöstä. Työnantajalle taisi jäädä sellainen kuva, ettei oma palkka kiinnosta meitä duunareita. Mutta yhtä kaikki, tilaisuutta oli pyydetty ja nyt se tuli järjestettyä. Tilaisuus aloitettiin keskustelemalla yrityskohtaisesta palkitsemisesta, palkkarakenteen perusteista ja peruspalkkojen porrastamisesta. Työt ja työtehtävät työpaikoilla ovat erilaisia, meidän työpaikallamme on käytössä 9 -portainen työnvaativuusryhmittely. Valtaosa tehtaamme töistä, 89 %, kuuluu 1, 2 tai 3:n TVRluokkaan. Jos ihmetyttää, miksi prosentuaalisesti luku on niin korkea pienemmissä TVR-ryhmissä, niin yksi syy siihen on, että tänä päivänä työpaikallamme suuret työkokonaisuudet on pilkottu pieniksi työvaiheiksi, jolloin oppimisajasta ja vastuusta tulevat pisteet jäävät väkisinkin mataliksi. Tekemämme kappalemäärät ja alituinen kiire eivät vaikuta työnvaativuuteen, valitettavasti! Työnvaativuusryhmät asiana on vaikea ja laaja puristettavaksi muutamaan lauseeseen, mutta toivottavasti koulutus avasi aihetta, ainakin tilaisuuteen osallistuneille tai Unelmia ja vaihtoehtoja piehtaroimaan, kun poikaystävä jätti! Nyt sen jo tietää, että niitä miehiä tulee ja menee. Aika harva nokialainen on haaveillut jo teini-iässä, että pääsisi joskus elektroniikka-alan työläiseksi. Kun työkaveri kertoo omasta unelmaammatistaan, huomaa että juuri se hommahan hänelle sopisikin. Se kollega, joka yhteisillä Tallinnan ja Lapin reissuilla laulattaa bussissa ja kokoaa porukan kasaan, menestyisi matkaoppaana. Käsistään kätevä haluaisi valmistaa ihmisille varaosia, proteeseja, hampaita. Kolmas työkaveri kiusaa meitä joka viikko osallistumaan zumbaan ja pilatekseen ja circuitiin. Hänellä on hoikka, treenattu vartalo eikä hän keksi tekosyitä välttääkseen työmatkapyöräilyn. Hän haaveili liikunnanopettajan ammatista, mutta pelkäsi opintojen vaikeutta. Työpaikan taiteilija nauttii maalaamisesta. Taiteilijan ammatissa harva pystyy elättämään itsensä. Kirjastonhoitajana olisi ollut onnellinen se duunari, joka lukee kirjan viikossa ja osaa suositella lukemista niin romantiikan kaipuiselle tytölle kuin sotahistoriaa tutkivalle miehelle. Aika moni meistä unohti unelmat ja meni töihin, kun niitä oli tarjolla. Olen täällä vain pari vuotta ja lähden sitten pois. Mutta vaikka työssä ei saanut kirjoittaa kolumneja, maalata tauluja, piirtää kortteja, leikata hiuksia, ohjata lentokonetta, hoitaa sairaita, jatkoimme silti. Palkka (vaikkakin surkean pieni!) tuli säännöllisesti. Sillä maksoimme asuntolainaa, sähkölaskuja, ostimme perheelle ruokaa. Joskus pääsimme matkustelemaan ja nauttimaan kulttuurista. Nyt kun se ikuinen ja turvallinen työpaikka on uhattuna, on ruvettava miettimään vaihtoehtoja. Siihen unelma-ammattiinkin voi vielä pyrkiä. Ansiosidonnaisella päivärahalla oleva työtön työnhakija voi harkinnanvaraisesti opiskella itselleen uuden ammatin tai saattaa loppuun kesken jääneet opinnot. Vuosien tauon jälkeen opiskelu tuntuu vaikealta ja raskaalta, mutta jos palkintona on pätevyys mieleiseen ammattiin, motivaatio on helppo säilyttää. Joillekin meistä on aina ollut vaikeaa sopeutua olemaan toisen alaisena. Yrittäjän uralla on tehtävä töitä ilman lomia, usein ilman palkkaa. Vastuu kaikesta on kannettava itse. Byrokratia ja viranomaisten taholta tuleva seuranta on tiukkaa. Epäonnistuneita yritysideoita on enemmän kuin onnistuneita. Vaikka yrittäjän palkka jää usein pienemmäksi kuin työntekijän, itsenäisyys ja riippumattomuus tyydyttää enemmän kuin suuret tulot. Jos ikä riittää (tällä hetkellä 57 Ammattiosaston kautta voi vaikuttaa joka vuosi kymmeniä esityksiä liiton päättäville elimille asioista, jotka olisi muutettava jäsentemme elämänlaadun parantamiseksi. Esitykset koskevat epäkohtia palkkauksessa, työlainsäädännössä, työsuhdeturvassa, työn ja perheen yhteensovittamisessa, vuokra- ja pätkätyöläisten kohtelussa sekä työttömyysturvassa. Osa esityksistä on sellaisia, että niistä voidaan neuvotella työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden kanssa, osa vaatii muutoksia lainsäädäntöön, joten Metallityöväen Liiton pitää viedä asioita eteenpäin esim. SAK:n kautta. Siitä sitten alkavat neuvottelut. Moni asia on sellainen, ettei työnantaja suostu edes ottamaan niitä neuvottelupöydälle ja liittokierroksille taas ei saada hallitusta mukaan ja näin lainmuutoksia on mahdotonta saada aikaan. Sitkeys kannattaa Moni esityksistä tehdään vuosi vuoden jälkeen uudestaan ja uudestaan. Välillä samojen asioiden toistaminen on turhauttavaa mutta aina silloin tällöin saamme todeta, että sitkeys palkitaan ja saamme haluamamme muutokseen lakiin tai työehtosopimuksiin. Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että yksi tuollainen ikuisuuskysymys on tulossa meitä miellyttävään ratkaisuun: Keskusliittojen välillä juuri solmittu raamisopimus parantaa toteutuessaan työttömien asemaa. Nykylain mukaan jaksotetaan työttömäksi jääneen lomakorvaus, siis työsuhteen aikana pitämättä jääneen vuosiloman palkka. Se tarkoittaa sitä, että työttömäksi jäänyt menettää ansiopäivärahan työttömyyden alussa; aika riippuu lomakorvauksen määrästä. Metallin työttömyyskassan jäsenillä tuo jaksotusaika on ollut keskimäärin 17 vuorokautta. Mikäli kyllin moni liitto tekee raamisopimuksen mukaisen työehtosopimuksen, on tulossa muutos lakiin ja tuo lomakorvauksen jaksotus poistetaan. Se on suuri parannus työttömille, jotka saisivat työttömyyskorvauksen heti työttömyyden alusta tai ainakin 7 päivän omavastuun jälkeen. Tätä on Metalli 57 ja moni muu ammattiosasto sekä liitto esittänyt jo vuosikausia. Toinen samanlainen hyvä asia on isyysloman pidennys. Kerro mihin haluat muutosta edes herätti lisäkysymyksiä. Kiitämme Mirjami Suikkia laadukkaasta koulutuksesta. Olemme valmiita järjestämään tilaisuuksia vastaisuudessakin, aiheehdotuksia otamme vastaan. Syysterveisin Nokian Työhuonekunnan Toimikunta vuotta, 2012 nousee 58 vuoteen), on mahdollista päästä ns. eläkeputkeen. Tämä järjestely kuulostaa mukavalta, mutta käytännössä pitäisi siellä sukan varressa olla muutakin kuin nöyhtää. Ansiosidonnaisen loputtua noin 500 euron kuukausituloilla pitäisi pärjätä monta vuotta ennen varsinaisen eläkeiän saavuttamista. Vaihtoehtoja riittää; niiden toteuttaminen tulee vain vaikeammaksi. Nyt kun minusta on tullut jo vanha täti, haluan sanoa nuorille: Toteuttakaa unelmanne! Leena Vilhonen Vuoden 2012 toukokuussa kokoontuu Metallityöväen Liiton liittokokous, joka määrittää liiton toiminnan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus asettua liittokokousvaalin ehdokkaaksi tai äänestää mieleisensä ehdokas edustamaan itseään tuohon kokoukseen. Liittokokousvaalit ovat maaliskuussa 2012. Saat lisätietoa vaaleista kysymällä ammattiosastolta, luottamusmiehiltä tai lukemalla jäsenlehdestämme Ahjosta. Jos ja kun sinulla on esitys jostain tarpeellisesta muutoksesta, jonka haluat Liiton vievän eteenpäin, kerro se ammattiosastoosi, sillä osastot tekevät tammikuussa 2012 esityksiä liittokokoukselle. Näiden esitysten mukaan kokous päättää liiton linjasta jatkossa. Kun tarpeeksi moni ammattiosasto esittää samaa asiaa, saattaa se joskus toteutuakin. Sitkeys palkitaan. Outi Aaltonen
8 Viisseiska Jäseniltä Itselläni riitti kiusaamisen aiheeksi silloinen siviilivaatetukseni yhdessä työpaikassa. Eräässä työpaikassa koin syrjintää koska olin ulkopaikkakuntalainen. Eli pieniä syitä mutta ikäviä käsitellä itse, kun silloin en tiennyt mitä tehdä ja kenen puoleen olisin kääntynyt. Nyt kun työsuojeluvaalit lähestyvät, kannattaa lähestyä ehdokkaita ja kysyä heidän kantansa asiasta. Esimerkiksi miten he puuttuvat/aikovat puuttua jos havaitsevat/ kuulevat työpaikkakiusaamisesta. Hyvää syksyä ja turvallista joulun odotusta kaikille lukijoille. Työsuojeluvaalit Tervehdys kaikille! Työsuojelu on parhaimmillaan yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Työsuojelun tarkoitus on kehittää työnantajan kanssa työpaikkaa parempaan suuntaan. Tavoitteena on luoda terveelliset ja turvalliset työolosuhteet kaikille työntekijöille. Henkinen hyvinvointi on myös osa työpaikan työsuojelutoimintaa ja siihen on myös panostettava paljon. Kun työyhteisö voi hyvin se näkyy turvallisena ilmapiirinä sekä yhteistyön ja työtehtävien sujuvuutena. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekästä ja sopivasti haastavaa. Jatkuvassa muutoksessa oleva työelämä vaatii työntekijältä paljon. Siksi jokaisen on hyvä oppia tunnistamaan omat vahvuutensa ja oman työnsä tavoitteet, jotka on mahdollista kohtuudella saavuttaa. Jokaisen työntekijän tulee tietää mitä häneltä odotetaan ja miten hänen tulee toimia. Henkinen jaksaminen on tasapainoa ihmisen valmiuksien ja voimavarojen sekä työn vaatimusten ja haasteiden välillä. Täytyy muistaa, että sellaiset asiat kuin turvallisuus ja terveys ovat yhteydessä tuottavuuteen. Vain hyvinvoivat ihmiset voivat olla tuottavia. Kaiken lisäksi tuottavuus on parasta tapa säilyttää työpaikat. Ennakoivaan työsuojeluun olen kiinnittänyt erityistä huomiota. Työntekijöiden parissa pitää olla ja kuunnella mitä ihmisillä on asiaa. Nokian Salon tehtaiden moottori ovat työntekijät ja tällä se varsinainen työ tehdään. Työntekijöistä täytyy pitää hyvä huoli, jotta työyhteisö toimii. Muistakaa äänestää työsuojeluvaaleissa! Näin työsuojeluvaalien alla ajattelin nostaa seuraavan aiheen kahvipöytäkeskusteluihin: Työpaikkakiusaaminen on monen työpaikan ongelma tälläkin hetkellä. Halusin kirjoittaa aiheesta, koska olen myös itse joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Nykyään kiusaamisen kohteeksi joutumiseen saattaa riittää jo erilainen pukeutuminen, poikkeava hiustyyli, ujous tai mielipiteet. Jos joutuu kiusaamisen kohteeksi, tulisi ensin pyrkiä puhumaan kiusaajan kanssa. Mikäli ei yksin uskalla mennä puhumaan kiusaajalle, voi pyytää jonkun tueksi. Keskustelussa on hyvä ensin kertoa minkä on kokenut kiusaamiseksi ja sanoa ettei aio hyväksyä sellaista enää jatkossa. Jos tämä ei auta, on hyvä kääntyä oman esimiehen puoleen. Sitä kautta asia etenee helpommin ja nopeiten. Jos kiusaaja on oma esimies, niin sitten kannattaa lähestyä esimiehen esimiestä jne. kunnes joku puuttuu asiaan. Hankalaksi asian tekee, jos kiusaaja/kiusattu kuuluu omaan työporukkaan. Sam Kuutti, Työsuojeluvaltuutettu, Nokia Oyj Työpaikkakiusaaminen Henri Haanpää Nokia Oyj Työsuojeluasiamies Varaluottamusmies Työsuojelu on lakisääteistä Työsuojelu on hyvin laajaalaista. Siihen kuuluu mm. työpaikan turvallisuuden ylläpito, työhyvinvointi, tapaturmien ehkäisy, työkyvyn ylläpito, työssä jaksamisen edistäminen, asiallinen kohtelu, työn vaarojen määrittely ja paljon muutakin. Näistä kaikista vastaa työnantaja lain määräämällä tavalla. Onneksemme työsuojelu on lakisääteistä ja koskee täten jokaista työpaikan työntekijää. Työsuojelun tulee olla muutakin kuin vain laatia työsuojelun toimintaohjeita ja saada asiat näyttämään papereissa ja tilastoissa hyvältä laatimalla kaikenlaisia suunnitelmia. Niitä tulee myös noudattaa. Ei ole myöskään kiellettyä kehittää asioita oma-aloitteisesti oli sitten työntekijä tai työnantaja. Jos asioita vähätellään, eikä kuunnella, tuolloin koko asialta lähtee se pohja, joka on tärkeää meille hyvinvointimme ja jaksamisen kannalta. Jos eteen tulee epäkohtia, on niihin puututtava ja saatava korjattua asiat. Eikä todeta, että se ongelma tiedetään, muttei sille voi tehdä mitään. TV ostoksille? On hyvin tärkeää työntekijöiden jaksamisen kannalta myös kuunnella heitä. Ottaa palaute vastaan ja selvittää onko mahdollisesti jotain tehtävissä asialle tai toimintatavalle, eikä tyrmätä oitis. Onneksi työsuojeluvaltuutetut valitsevat työntekijät eikä työnantaja, jotta on olemassa joku, joka ajaa asioita puolestamme. Valtuutettu onkin joko osin tai kokonaan vapautettu työstään hoitaakseen työsuojeluun liittyviä asioita. Siinä kyllä riittää työtä, sillä tuskin millään työpaikalla on aivan kaikki asiat täysin kunnossa ja henkilöstö viihtyvää ja motivoitunutta. Raskaalla ja kevyellä metallilla on aivan erilaiset työolosuhteet ja täten myös erilaiset murheet. Kaikista vioista tai epäkohdista joko työskentelyolosuhteissa tai menetelmissä, tulee ilmoittaa välittömästi työnantajalle ja valtuutetulle. Myös siinä tapauksessa, vaikka olisi itse ehtinyt jo korjaamaan kyseisen vian tai puutteellisuuden. Olen itse huomannut kuluneen kahden kauden aikana, että työnantajan puolelta on vaikeutettu valtuutetun tuurausta. On jopa sanottu, että ei ole tarvetta tai sitten kun tarvitaan. Saa olla aika fakiiri, jos pystyy etukäteen sanomaan, ettei ole tarvetta työsuojeluvaltuutetun paikalla olemiseen. Varavaltuutetut ovat juuri siitä syystä valittu, että toimivat aina työsuojeluvaltuutettuna varsinaisen poissa ollessa. Miten kukaan voi ennalta tietää, ettei kellään satu olemaan mitään työsuojeluun liittyvää kysyttävää tai muuta vastaavaa asiaa. Työsuojeluvaltuutetulle siis valitaan aina myös varavaltuutetut. Tämä juuri siksi, että työpaikalla on esimerkiksi lomien aikana hoitamassa henkilö työsuojelua. Tästä syystä on hyvä pitää varavaltuutetut ajan tasalla kaikista työsuojeluun liittyvistä asioista työpaikalla. Työsuojelussa on kyse kuitenkin työntekijöiden hyvinvoinnista. Eikä työnantajan miellyttämisestä ja myötäilemisestä silmiä sulkien. Päivi Föhr Nokia Oyj 1.varavaltuutettu työsuojeluasiamies Olympialaiset lähestyy ja tekisi mieli hankkia uusi taulu, mutta minkälainen? Mainoksia lukiessa tulee esille kaikenlaisia omituisia sanayhdistelmiä, joista tavallinen kaduntallaaja ei ota selvää ja miten niitä voisi verrata. Jossakin on Full tarkkuus, toisessa taas TruMotin kuvanparannus, laitteille näköjään voidaan keksiä mitä erikoisempia nimihirviöitä. Toisissa on joku DVB -viritin, josta lähinnä tulee mieleen joku Down Bay to laituri, siellä kyllä viritinainetta varmaan on tarjolla. Toisilla HDviritin, joka on jonkun Cable Ready hyväksytty, ilmeisesti suomeksi joku Kaapelin Riston versio, kulkeekohan tämä kuva kaikissa kaapeleissa? On vielä teräväpiirtoviritintä, miten se mahtaa poiketa muista, kun vielä on tarkinta FULL-HD kuvaakin tarjolla. Mikähän mahtaa olla V-Real Pro kuvanparannuspiiri? Parantaako jotain v-kuvia paremmassa reaaliajassa. Eräässä versiossa on kaapeliverkon MPEG4 viritin, megapikseleitä ja EGG filmejä, vai onko jokin huono käännöslyhenne, mahtaako paremmin enää gulkea. Yksi vempain toistaa mediatiedostoja, eikö kaikista telkkareista enää tulekaan mainoksia? Saako ne jostakin mallista kytkettyä irti vai mitä tässä medialla tarkoitetaan, 7-päivää ja Hymy-lehteä? Eräässä monitori Tv mallissa oli tarjolla Conax kortinlukijapaikka maksukortin lukijalle, tähän ilmeisesti voidaan liittää pankkikortti ja maksaa ohjelmia, silloin kun jokaiselle ohjelmalle tulee oma taksa. siinä ehkä ideaa TV-luvan vastinetta kehitteleville. Nykyinen maksusysteemi on aivan liian helposti kierrettävissä, kun yli 100 000 lupaa on maksamatta, niin vain kaikkein rehellisimmät joutuvat maksumiehiksi, kun valvontaa ei pystytä järjestämään. Digilähetyksiin siirryttäessä olisi järkevintä ollut laittaa maksullinen kortti, jolla vain katselu olisi onnistunut. Nykyisin kannatan ehdottomasti budjettipohjaista rahoitusta. Tarjotaan myös USB ja HD sekä PC liitäntää, mutta WC kytkentää ei näy olevan, siihen tarvittaisiin jo suuri ympäristölupaprosessi. Eräissä malleissa Smart ominaisuus, ymmärränkö oikein, että tämä suurikokoinen 42 taulu TV soveltuu ja sopii myös markkinoilla oleviin Smart autoihin. Joskus sanottiin, että ei näistä ota Erkkikään selvää, mitenhän viisas hän olikaan, Nokian yli-insinööri? Voihan Skype, löytyisikö vielä palvelua, mikä mulle parasta? Harri Ylander
Viisseiska 9 Muksukurssilla Murikassa Jäseniltä Olen toista kautta varaluottamusmiehenä ja sitä ennen olin varsinaisena luottamusmiehenä yhden kauden, jolloin kävin Murikka-opistolla luottamusmiesten peruskurssin. Kauteni varsinaisena luottamusmiehenä oli katkonainen, sillä puolet kaudesta olin äitiyslomalla. Siksi myös luottamusmiesten jatkokurssi jäi käymättä. Nyt oli korkea aika suorittaa opinnot loppuun siltä osin, joten tänä vuonna kesäkuussa olin Murikassa 3,5 vuotiaan tyttäreni Julian kanssa muksukurssilla. Aluksi minua hiukan jännitti, että mitäköhän tästä viikosta tulee. Täällä on kuitenkin Julialle vieraita ohjaajia. Ensimmäinen päivä vaikutti oikein lupaavalta, olihan samanikäisiä lapsia iso joukko ja kaikki olivat samassa tilanteessa. Pienen alkukangertelun jälkeen Julia tottui ajatukseen, että äiti olisi päivät harjoittelemassa ja hän muiden lasten kanssa tekemässä monenmoista kivaa. Lapset oli jaettu ryhmiin ikänsä mukaan ja joka ryhmällä oli pari-kolme ohjaajaa. Lasten päiväohjelmaan kuului uintia uimahallissa, askartelua, ulkoilua ym. Sillä välin minä opiskelin ahkerasti luottamusmiesasioita; mm. opettelin käyttämään säännöslähteitä (esim. lakikirjaa ja TES:iä), jotta osaisin ratkoa mahdollisesti eteen tulevia kiperiä tilanteita työpaikallani. Lisäksi teimme useita käytännön simulaatioita, joissa opettelimme reagoimaan kimurantteihin työelämän tilanteisiin. Opetuksen aikana lapset olivat ohjaajien vastuulla, mutta ruokailujen aikana ja iltaisin vastuu oli vanhemmilla. Julian nukkumaanmenoaika venyi kovin myöhäiseksi, kun vieraassa sängyssä ei uni tahtonut millään tulla silmään ja virikkeitä oli ympäristössä niin runsaasti tarjolla. Valtaosa opiskelijoista oli miehiä ja kaikilla oli lapsi tai lapset mukanaan. Olin tämän ikäisen lapsen äitinä niitä harvoja poikkeuksia. Minusta myös tuntui, että olin varmaan ainoa, jolla oli lapsen kanssa haastavia tilanteita viikon aikana. Tuntui siltä, ettei kenenkään muun lapsi kiukutellut ja huutanut niin kuin omani. Lasten alaikärajana muksukurssilla oli 3 vuotta ja vanhimmat lapset taisivat olla 13-vuotiaita. Murikka on rakennuksena sellainen, että siellä äidin silmän on oltava tarkkana, kun kaiteissa kieppumista rakastava lapseni tahtoi aina tilaisuuden tullen toteuttaa sisäistä kutsumustaan ja niitä tilaisuuksiahan tuli. Pienimmät lapset pitäisikin sijoittaa huoneisiin, jotka sijaitsevat mahdollisimman lähellä pääaulaa ja ensimmäisessä kerroksessa: näin vältyttäisiin putoamisriskeiltä. Kaiken kaikkiaan viiden päivän kurssi oli Juliallekin kiva kokemus, saihan hän leikkiä mielin määrin ikätoveriensa kanssa. Itsekin nautin kovasti viikosta, vaikka lapsen mukanaolo asettikin rajoituksia vapaaaikaan. Esim. Mutteri-klubille ei voinut lähteä eikä juurikaan viettää aikaa pelkästään kurssitovereiden kanssa luentosalin ulkopuolella. Sen sijaan tuli vietettyä yhteistä aikaa tyttären kanssa: luentojen jälkeen kävin yhdessä Julian kanssa ulkona, kerran lähdimme hieman autoajelulle katselemaan lähiseutuja. Kaikkein kivointa taisi kuitenkin olla uimahallissa käynti, ainakin Julian mielestä. Ja pääsinhän minäkin kastautumaan sinne lastenaltaaseen. Kannustan kaikkia lähtemään ensi kesänä Murikkaan muksukurssille, jos vain löytää muksukurssiviikoilta itseään kiinnostavan kurssin. Viikko tai kaksi Murikassa on sekä itselle että lapsille mukavaa yhdessäolon ja opiskelun aikaa!! Petra Kivelä varaluottamusmies Nokia Oyj Parasta paikallista kuva-arvoitus? Paikallista julkaisua lokakuussa lukiessani huomasin kyseisen kuvailmoituksen ja aloin ajatella, että mikä on sanoman tarkoitus? Kuvassa näkyy komea Nokian rakennus, mitähän parasta siinä mahtaa olla muuta kuin työntekijät. Väkeä on vähennetty laitoksesta ja uhkakuva taitaa jatkua edelleen. Kovin parasta en tässä näe ainakaan vielä, ellei se uusi ikkuna puh- elin mullista uudelleen Saloa kuten aikoinaan Salora TV. Kuvassa on myös mahtava menopeli VR:ltä, mikä siinä parasta? Olisiko piilomainontaa ja kun juna sammahtaa, niin paikallisille taksi ja linja-autoalan yrittäjille hommat lisääntyy. Kesällä kiusaa ukkonen ja talvella lumi ja syksyllä lehdet sekä keväällä tulvat ja jäätyvät ohjaimet. Vielä aikovat toisen radan lisää, niin tuska vain lisääntyy. Olisiko putkisukkula uudelle ratakalustolle varmin ratkaisu? Alareunassa myös SSS:n tunnus, siinäkö se paikallinen priimus, mutta sielläkin YT käynnissä ja henkilökuntaa tullaan karsimaan. Aamujaot monelta viivästyvät. Lehti tulee myöhemmin kuin aiemmin ja aamun piristeenä saa jatkossa tyytyä vain pelkkään kahviin. Mitä jää jäljelle muuta, kuin viheralue. Onkohan siinä paras kasvu ja vihreys alueella, jolloin tämä onkin Vihreiden poliittinen mainos tai 4. vaihtoehto voisi olla suuren automäärän paras ja uusin autokanta Salossa, mistä taas kiitos kuuluisi paikallisille autokauppiaille. Mikä sinun näkemyksesi? Ota kantaa keväällä ilmestyvässä 57:ssa. Harri
10 Viisseiska Vuoden virkistyspäivä Lehmirannassa Elokuu alkoi kääntyä lopuilleen ja syksyn merkit kolkuttivat, kun lähdimme viettämään jäsenperheille tarkoitettua yhteistä saunailtaa Rantapirtille. Lähes täyteenlastattu Linja-auto starttasi torilta kohti etelää poimien matkalta vielä virkistyjiä. Onneksi osa oli valinnut oman kulkupelin, joten toista bussia ei tarvittu. Parkkialueelle saavuttaessa, osa jo hivuttautui ylös istuimiltaan. Kun bussin ovet avautuivat edestä ja takaa, alkoi joukko kirmaista kohti rantaa; ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Toiset kiihdyttivät selvästi isommalle vaihteelle, että ehtivät ekana herkuttelemaan Tomin paistamia grillipötköjä. Illan aikana vuoron vaihto oli paikallaan, jotta kuumuus ja käristeet eivät liikaa piinaisi paistinkääntäjää. Osalle oli iskenyt matkalla valtaisa jano ja ruuhka alkoi muodustua grillikojun kulmalle, virvokkeet saivat uuden osoitteen, loppuillasta jono olikin sitten negatiivisella puolella ja Pikkulan polku kävi tiheään. Nopeimmat olivat jo laiturilla, olivat sentään ehtineet puketua uima-asuun, kun viimeiset astelivat bussista areenalle. Saunakin täyttyi, kun viluisimmat hakivat hikikarpaloita. Saunamajuri Jermon, arvomerkkejä en kyllä nähnyt, mutta kokemuksen perusteella voisi nimetä hänet jo kiuaskenraaliksi. Mehukkaat henget liikehtivät kiuaskivistä kohti lauteita, josta kuului hauskoja tarinoita. Jollain oli jotain hampaankolossakin, sillä olihan lomakausi juuri päättymässä. Keskustelu kiersi aiheesta toiseen. Ihmiset ovat niin erilaisia, mikä kohde kutakin kiinnostaa. Meidän metallilaisten on puhallettava työmarkkinoilla yhteiseen hiileen ja pidettävä kiinni kaikista saaduista eduista. Tehkäämme omat vapaa-ajan päätöksemme kuitenkin harkiten. Samalla toivon vuosikokouksessa näkeväni täyden salin kiinnostuneita jäseniä. Perinteisten kenttäkilpailujen, tikka ja renkaan heitto, jälkeen oli palkintojen jako. Kaikki palkitut pääsivät noutamaan tuohista pokaalia ylimmältä korokkeelta, mökin terassilta, ilman puheenjohtajan halauksia. Vielä jäi hetki aikaa kahvikupposelle, josta saamme kiittää Sirpaa, kuten myös muista suuhun pantavista, jotka hän oli onnistuneesti nelipyöräisellä kuljettanut. Virkistyneet vierailijat hivuttautuivat kuvut ravittuina ja osalla suuret palkinnot mukana kohti Vainion liikenteen bussia, joka Saloon palatessaan sai vielä aikamoisen suihkun. Me saamme taas kiittää, ettei sade piessyt meitä jo rannalla, sillä kärsiihän siitä yleinen viihtyvyys. Toivotaan, että saadaan ensi vuonna kaikki kesän tiistait käyttöömme ja saamme nähdä uusia rantaleijonia perheineen. Harri Ylander
Viisseiska 11 Naisjaostossa tapahtuu Naisjaosto Siellä jaetaan niin iloja kuin suruja. Otetaan kaikki avoimin sylin vastaan. Kauniit ilmat ovat olleet puolellamme. Keväällä tehtiin Tallinnan reissu. Se oli lähellä peruuntua. Joka matkaan vaaditaan 20 lähtijää matkan onnistumiseksi. Kesän alussa meitä oli n 40 innokasta pyöräilijää torilla kohti Vuohensaarta. Siellä syötiin makkaraa ja nautittiin virvokkeita. Kesäteatteria mentiin katsomaan Hämeenlinnaan Kirkan lahjetta, jossa oli Kirkan musiikkia. Samaisella reissulla käytiin syömässä Kellariravintola Hällässä. Tämän jutun mukana on kuvia pyöräretkestä ja käynnistä Someron Horoskooppipuistossa. Puheenjohtajana mulla on rankka vuosi takana. Paljon enemmän olisi pitänyt järjestää, mutta mahtuuhan tuohon. Toivonkin sinulta 57-lehden lukija toivomuksia ensi kesän matkakohteeksi. Kyllä se elämä tästä taas lähtee hymyilemään. Hyvää talven odotusta kaikille! Sari Laaksonen Kuinka moni katselee taivaalle kävellessään pitkin Salon kaupunkia? Jos vilkaisee ylös, huomaa lippuja joka puolella. Tässä on 8 lipun kuvat. Tiedätkö missä ne liehuvat? Kerro osoite tai kuvaile muuten lipun sijainti. Ei hätää, jos et tiedä kaikkia, saattaa olla ettei kukaan muukaan tiedä. Missä Salo liputtaa? Laita vastauksesi 15.12.2011 mennessä osoitteella Metalli57, Helsingintie 16, 24100 Salo tai sähköpostilla: toimisto@metalli57.com Arvomme eniten lippujen paikkoja tunnistaneiden kesken 20 euron lahjakortin. 1 2 3 4 5 6 7 8
12 Viisseiska Veteraanit Rengasretki Turun saaristoon Kesäkuun viidentenätoista päivänä kolmisenkymmentä veteraania aloitti rengasretken Salon torilta hieman sateisessa säässä. Bussi suuntasi kohti Kaarinaa, mistä mukaamme liittyi erittäin hyvä ja asiantunteva oppaamme Oona Johansson. Ilman opastusta matka olisi jäänyt huomattavasti puutteellisemmaksi. Kaarinasta jatkoimme kohti Kustavia, jossa nautimme aamukahvit Laura Peterzenin luotsaamassa vierasvenesatamassa. Kahvilan yhteydessä oli etenkin naisväkeä kiinnostanut pieni puoti, jossa myytävänä oli saaristolaisaiheisia koriste-esineitä, kynttilöitä, villapaitoja, matkamuistoja ym. kaunista ja mukavaa. Sadekin oli tauonnut pysähdyksemme aikana ja ilma näytti selkenevän. Jatkoimme matkaa M/S Auroralla kohti Iniötä. Myös lautalla oli pieni kahvilamyymälä ja kauppoja tehtiin sielläkin. Rantaan saavuttua jatkoimme, pienen kommelluksen jälkeen, matkaa kapealla ja mutkikkaalla tiellä. Opas kertoi saariston historiasta ja nykypäivästä. Aikataulussa pysyimme hyvin ja ehdimme Iniöstä lähtevään M/S Antonioon, jolla jatkoimme kohti Houtskäriä. Oppaan jutustelu oli sujuvaa ja piti mielenkiintoamme vireillä lähes tunnin kestävällä lauttamatkalla. Välillä poikkesimme pieneen paikalliseen kauppaan ostamaan saaristolaisleipää ja virvokkeita matkaevääksi. Lopulta saavuimme lähes meren päälle rakennettuun ruokaravintolaan, jossa söimme Iloisin mielin ja vatsat täynnä hyvää ruokaa jatkettiin matkaa. maittavan lounaan. Sitten taas auton nokka kohti lauttaa, jolla jatkoimme Korppooseen. Osa matkalaisista kävi tutustumassa Korppoon kirkkoon ja toiset suuntasivat kulkunsa torille perunaostoksille. Tuli siis sielun ja ruumiin ruokaa tarpeen mukaan. Korppoosta jatkoimme kohti Nauvoa, missä oppaan johdolla tutustuimme kirkonkylään ja vierasvenesatamaan, jossa oli pieniä myyntikojuja. Ostoksiakin tehtiin ja varsinkin savukalaa oli monen matkalaisen kassissa. Matka jatkui kohti Paraista, mutta sitä ennen joimme iltapäiväkahvit Sattmarketissa, jonne saavuimme reippaan sadekuuron saattelemana. Paraisten nähtävyyksiä katseltiin autosta käsin Oonan opastuksella ja hän kertoi myös jonkin verran historiasta. Retki alkoi lähestyä loppuaan, Oona vietiin Kaarinaan ja kiitimme häntä mainiosta opastuksesta. Saloon saavuimme lähes kaksitoista tuntia kestäneeltä hyvin sujuneelta matkalta tyytyväisinä. Hieman ennen Saloa kuljettaja kertoi tämän olleen ensimmäinen kerta kun hän toimi linja-auton kuljettajana, joten antakaa virheet anteeksi. Onneksi et Elokuun tapaamista vietettiin ulkoilupäivän merkeissä Uitonpirtillä ja osallistujia oli noin seitsemänkymmentä. Bussikuljetus järjestettiin Salon torilta, jotkut tosin tulivat omilla autoillaan. Sää suosi meitä, päivä oli erittäin kaunis ja lämmin. Aluksi puheenjohtajamme Vilho Joronen toivotti kaikki tervetulleiksi. Melkein jokainen osallistui Asta Rantasen laatiman kymmenen kysymyksen luontopolulle, joka osoittautui melko vaikeaksi. Parhaan tuloksen sai Laimi Relavuo. Luontopolun kertonut aiemmin, huomautti joku. Kaikkihan sujui kuitenkin hyvin, kiitos kuljettajalle. Rengasreissumme oli sateisesta säästä huolimatta mukava ja Turun saaristo kaunis vaikka aurinko ei paistanutkaan. Omasta puolestani suosittelen saariston rengasmatkaa, on se sen arvoinen elämys. Kalevi Ruohonen Veteraanien yhdistetty tapaaminen ja ulkoilupäivä Uitonpirtillä jälkeen ruokailtiin. Jukka-Pekka oli valmistanut salaatteja, Aarre Tuominen sekä Kai Rantanen toimivat grillimestareina ja toimikunnan naiset hoitivat tarjoilun. Ruokailun jälkeen oli yhdessäoloa ja keveitä kilpailuja. Tikanheitossa naisten sarjan paras oli Asta Rantanen, miesten sarjan voiton vei Veikko Vesterinen. Pallonheitossa naiset ja miehet kisailivat yhdessä ja parhaan tuloksen heitti Tauno Roima. Palkintojen jaon jälkeen maistuivatkin jo pullakahvit ja iltapäivällä kolmen aikoihin lähdimme kotimatkalle. Lämmin kesä on takanapäin ja syksyn puuhailut laulun merkeissä alkaneet. Harjoituksiin osallistuu viisitoista laulun harrastajaa, kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Menneitten vuosien tapaan esiinnytään Työväentalolla veteraanien tapaamisissa viisi kertaa vuodessa ja niillä kerroilla järjestämme myös arpajaiset. Vanhuksille laulut antavat mukavan lisämausteen päivän arkeen. Osallistumme mielellämme muihinkin tapahtumiin. Harjoitella pitää ahkerasti ja harkat jatkuvatkin tiistaisin Metalli 57:n toimistolla klo 12.30 14.00. Uusia tulokkaita otamme ilomielin vastaan joten rohkeasti vaan mukaan. Nyt kun meill` on aikaa, annetaan siis laulun raikaa, voimalla naisten ja miesten. Hyvää syksyä kaikille Viisseiskan lukijoille! Visertäjien puolesta, Seija Huuhka. Veteraanit ulkoilupäivillä. Tervehdys veteraanien lauluryhmä Visertäjiltä Kalevi Ruohonen
Viisseiska 13 Nuorisojaosto Värikuulasota Jo muutamia vuosia Suomessa on voinut pelata värikuulasotaa. Pitkään nuorisojaosto on himoinnut päästä pelaamaan mutta kustannukset ovat olleet liian suuret. Nyt kuitenkin metalli 57 nuoret ottivat pyssystä kiinni ja lähtivät Paimion metsiin rämpimään. Oli kesäinen päivä ja kokoonnuimme perinteiseen treffipaikkaan bussipysäkille Saloon. Hetken kun odottelimme, niin kaikki jotka olivat ehtineet kiireiltään, olivat saapuneet. Niin pääsimme matkaan. Matkan aikana keskustelimme joukkuejaoista ja tutustuimme toisiimme. Perillä sitten alkoikin melkoinen tavaroiden trafiikki kun kannoimme ne oikeille paikoilleen ja puimme varusteet päälle. Varusteisiin kuului haalarit (of course), maski ja värikuulapyssy sekä värikuulia ja INFO(koulutus)paketti lajista. Ja sitten pelaamaan Pelinjohtaja huusi PELI ALKAA ja sitten rupesi paukkumaan. Ensimmäiset pelit menivät sekunneissa kun tuli hiukan ihmeteltyä, että mitä nyt. Sitten vaihdettiin puolta ja uusiksi. Mutta HUH kun tuli hiki ja hengästytti; kuin huomaamattaan sitä oli juossut ihan itsensä uuvuksiin. metsässä juokseminen on yllättävän raskasta varsinkin jos ei ole kuntoillut pitkään aikaan. Joillakin oli huomattavasti kovempi kunto kuin minulla. Mutta takaisin peliin: Muutaman pelin kun olimme kisaillleet, niin oli ruokatauko. Ruuan oli valmistanut meidän rakas, mastercef kilpailussakin kunnostautunut, Sambeau (Sambo) miehensä kanssa. Ruoka oli maittavaa ja sitä tuli syötyä aivan liikaa, mutta minkäs teet kun se oli niin hyvää. Pienen lepohetken jälkeen pistettiin joukkueet uusiksi ja sitten pelaaminen jatkui. Illan saapuessa lopeteltiin ja alkoi paluumatka. Kotimatkalla kuunneltiin musiikkia ja juteltiin. MUKA- VAA OLI!! Terveisin: Tomi Marjuaho ja kamut. Metalli 57:n Nuorisojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Helmikuu: Hohtokeilaus Toukokuu: Rinneautoilua Kesäkuu: Nuorten kesäpäivät Elokuu: Saunaa + uintia Syyskuu: Hohtokeilaus Lokakuu: Halloween Marraskuu: Pikkujoulut Ja sit jos jotakuta askarruttaa toimijavalinnat ensi vuodelle, ni tässäpä ne lyhykäisyydessään: PJ: Mikko Nieminen Vara: Maria Ikola Siht.: Kalevi Valkeapää Taloudenhoitaja: K-P Matikainen Seuraa tarkempia tietoja jaoston nettisivuilta: www.metalli57.com/nuoriso
14 Viisseiska Nuorisojaosto METALLI 57 NUORISOJAOSTO JÄRJESTÄÄ ALLE 35-VUOTIAILLE JÄSENILLEEN PIKKUJOULUT LA 26.11.2011 KLO 18 ALKAEN SALON KEILAHALLILLA NAUTIMME KEILAAMISESTA, HYVÄSTÄ SEURASTA, RUOASTA JA SAUNAN LÄMMÖSTÄ. VARAA MUKAASI PALJON ILOISTA JOULUMIELTÄ, TONTTULAKKI, PYYHE JA PIENI PAKETTI (ARVO N.5e) JOULUPUKIN VIERAILUA VARTEN. Ilmoittautumiset Tonttu Tomille tekstiviestillä 0440-848383 tai sähköpostilla marjuaho.tomi@gmail.com 19.11.2011 mennessä! PS. ILMOITATHAN MAHDOLLISESTA ERIKOISRUOKAVALIOSTASI ILMOITTAUTUMISEN YHTEYDESSÄ Kaameet pomot ja mureet murkinat Oli syksyinen Perjantaiilta ja Bio-Salon eteen alkoi kerääntymään väkeä; tuttuja naamoja ja muutamia uusiakin. Oli jälleen aika Viisseiskan nuorten kokoontua ja viettää yhteistä aikaa hyvässä seurassa. Tällä kertaa ohjelmaksi oli valittu ensin leffailua sielun ravinnoksi ja sen jälkeen ravintolaruokailu tyydyttämään ruumiin ravinnontarpeet. Erinäisten sattumien kautta sekä leffa, että elokuvateatterikin ehti vaihtumaan useampaan kertaan ennen varsinaista tapahtumapäivää. Tapahtumailmoitus (ja muutokset) oli tavoittanut hyvin jäsenet keräten kokoon lähes parikymmentä nuorta. Ennen sisälle menoa tarkistettiin ennakkoon ilmoittautuneiden paikallaolo ja tietenkin kerättiin pieni, mutta tarpeellinen omavastuuhinta. Osallistua sai alle leffalipun hinnan ja samalla rahalla sai vielä illallisenkin. Pakollisten talous- ja järjestäytymisasioiden jälkeen päästiinkin sitten itse asiaan eli elokuvanautinnon pariin. Elokuvaksi oli lopulta valikoitunut komedia Kaameat pomot, jossa kolme kaverusta suunnittelee millä keinoin voisivat päästä eroon pomoistaan, jotka tuottavat tavalla tai toisella heille harmia. Elokuvan juoni oli hauska ja piti koko ajan mielenkiinnon yllä kestäen jenkkikomedialle sopivasti hieman reilun puolitoista tuntia. Elokuvan loputtua siirryttiin joen toiselle puolelle Ravintola Fransmanniin, jossa joukkoomme liittyi vielä muutama lisähenkilö. Fransmannissa jokainen tilasikin sitten illallislistasta ruokaa omaan makuun. Oli Härkäruukkua, Provencen Broileria, Nieriää ja kanttarellikastiketta, sekä monenlaista muuta murkinaa; taisi joku ottaa kasvisvaihtoehdonkin. Näin hienoon ruokailuun kuului totta kai puna- tai valkoviiniä, mutta kyllä sitä sai suomalaisittain ruokajuomaksi ottaa myös olutta tai vaikka maitoa, niin kuin allekirjoittanut otti. Ennen ruokailua puheenjohtaja piti pienen tervetuliaispuheen, jonka jälkeen alkoikin sitten vapaa keskustelu kaiken maailman tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista. Ruokailun aikana ihmiset tutustuivat toisiinsa ja puhuttavaa riitti. Ruoka oli todella maukasta ja täyttävää, josta suuri kiitos keittiölle. Kun kaikkien kuvut oli ravittu, aloimme pikkuhiljaa siirtyä kuka mihinkin suuntaan. Taisipa muutama mennä jatkamaan illanviettoa yöravintolan puolelle, mutta se onkin sitten jo aivan toinen tarina. -Jari T. Virtanen Lasten sivu TORIT ja KANAT Tiedätkö mikä tiili ui? No tietenkin krokotiili. Tässä alla on kanoja ja toreja, joista puuttuu sanan alku. Yhdistä sanojen alut oikeisiin loppuihin ja saat aivan uuden sanan. Sana alut ovat: PORK-, TRAK-, PA-, ALLIGAAT-, LA-, TARK-, TERMINAAT-, PAS- 1) Mikä KANA kuuluu sänkyyn? 2) Mikä KANA ei usko? 3) Mikä KANA on terveellinen ja rouskuu hampaissa? 4) Mikä KANA ei jätä mitään huomaamatta? 5) Mikä TORI tulee pelottavasta elokuvasta? 6) Mikä TORI kyntää peltoa? 7) Mikä TORI voi purra? 8) Mikä TORI saarnaa? Tiput löytyivät Kevään Viisseiskassa pyydettiin hakemaan 5 karannutta pikkutipua lehden sivuilta. Siinäpä oli pääsiäisnoita tehnyt taikoja, sillä loppujen lopuksi tipuja löytyikin 6. Koska viittä vain pyydettiin, katsoimme oikeiksi vastauksiksi ne joissa oli löydetty vähintään 5 tipua. Oikein vastanneiden joukosta arvottiin 20 euron lahjakortti Virpi Vireälle. Onnea! Kirjoita oikeat vastaukset ja lähetä ne 15.12.2011 mennessä osoitteella Metalli 57, Helsingintie 16, 24100 Salo tai sähköpostilla: toimisto@metalli57.com Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 euron lahjakortin.
Viisseiska 15 Lasten sivu Kalan ja jäniksen ystävyys Olen syntyisin maasta, jossa on kovin vähän lukutaitoisia ihmisiä. Erityisesti maaseudulla on lukutaidottomuutta paljon. Pahimmillaan synnynmaassani Kambodzhassa oli koko väestöstä yli 70 % lukutaidottomia. Onneksi nykyään asiat ovat hiukan paremmin. Monet asiat opetettiin ennen kansantarinoiden kautta. Vaikka oma perheeni osaa lukea, on tarinoiden kertominen jäänyt myös meille tavaksi viihdyttää ja kasvattaa lapsia. Yksi vanhempieni tarinoista kertoo kalan ja jäniksen ystävyydestä; siitä miten niin erilaiset ystävykset voivat luottamuksen kautta saada ison muutoksen aikaan, kun vaara uhkaa heitä. Tarina kertoo syrjäisestä metsästä, jossa asui paljon erilaisia eläimiä. Tämä kaunis paikka oli aikoinaan tunnettu siitä, että järvessä oli paljon kaloja ja hedelmiä sekä yrttejä kasvoi yllin kyllin joka puolella metsää. Kaikki metsän eläimet ovat saaneet aina vapaasti liikkua ja syödä, tuntematta pelkoa mistään uhasta. Pienen järven rannalla asui pieni jänis, jolla oli tapana aina aamuisin käydä lammella aamupesulla. Se katseli kuvaansa järven pinnasta ja pesi itseään. Se oli tutustunut erääseen järvessä asuvaan kalaan. Ystävyksillä oli aina valtavan hauskaa yhdessä. Ne hassuttelivat ja kertoivat toisilleen edellisenä päivänä tapahtuneista asioista, kunnes molempien piti lähteä omille teille ruoan hakuun. Eräänä aamuna kala kuitenkin odotti ja odotti jänisystävänsä, mutta turhaan. Tuli päivä, sitten tuli ilta ja yö, eikä jänistä näkynyt missään. Tämä toistui myös seuraavana päivänä. Kala tuli kovin surulliseksi, huoli valtasi hänet. Olisiko jänisystävä muuttanut pois perheensä kanssa ja unohtanut kertoa siitä vai oliko jänikselle sattunut jotakin? Pari päivää kului ja kolmantena aamuna jänis ilmestyi järven rannalle. Kala hypähti korkealle, koska oli niin iloinen nähdessään, että jänisystävä oli kunnossa. Kalan hypyt olivat valtavan korkeita ja se huudahti aina hypätessään: olen lentävä kala, katso jänis, minä lennän. Jänistä huvittivat kalan hassut temput, mutta se ei kuitenkaan iloinnut ja hassutellut ystävänsä kanssa samaan malliin kun normaalisti oli tehnyt. Huomatessaan tämän kala rauhoittui ja kysyi ystävältään: etkö enää pidä minusta vai miksi olet noin surullinen? Minulla on ollut kovasti sinua ikävä. Jänis nyökkäsi, että kyllä kala oli edelleen sen paras kaveri, mutta oli sattunut surullisia asioita, joista jänis halusi kertoa kaverilleen: Kuule ystäväiseni, minä olen ikävöinyt sinua kovasti. Olen kuitenkin joutunut etsimään ruokaa kaukaa kotoa. Enää ei meidän metsästä löydä ruokaa entiseen tapaan ja vaikka etsin kaksi päivää, en löytänyt kun hyvin vähän. Perheeni oli huolissani minusta, koska pelkäsi minun eksyneen. Perheemme muuttaa pois täältä, jos ruoka vähenee entisestään. Metsän eläimet kertovat, että tänne metsään on saapunut hyvin ilkeä ja ahne jättiläinen. Hän asettaa ansoja joka paikkaan ja metsän eläimet joutuvat loukkuihin. Hän leikkaa kaikki kasvit juurineen, jotta eläimille ei jäisi ruokaa. Näin hän saa helpommin heikot eläimet saaliiksi. Nyt hän on kuulemma tulossa tyhjentämään tämän pienen järven kalat omaan kala-altaaseensa. Minusta tuntuu aivan kamalalta. Meidän pitäisi tehdä jotakin. Kala kuunteli, hymähti ystävälleen ja sanoi: Minä sain ajatuksen, tule lähemmäksi niin kuiskaan korvaasi. Jänis meni lähemmäksi ystäväänsä ja kuunteli tarkkaan, mitä pikku kalalla oli kerrottavana. Suunnitelmani on sellainen, jossa käytetään jättiläisen ahneutta häntä vastaan. Sanoi kala ja jatkoi. Kun näet jättiläisen lähestyvän järveä, heittäydy maahan ja leiki kuollutta jänistä. Koska hän vaikuttaa ahneelta, hän ei voi olla ottamatta sinua mukaansa. Kun hän nostaa sinut koriinsa, syö kaikki yrtit, mitä hänellä on tai ainakin niin paljon kun jaksat. Ja kala jatkoi vielä innokkaana lähestyessään suunnitelmansa loppuhuipentumaa. Sinä olet rakas ystäväni, pyydän sinua luottamaan minuun ja minä tulen myös luottamaan sinuun. Siten voimme onnistua tässä suunnitelmassa yhdessä. Jänis nyökkäsi pelokkaasti ja sanoi luottavansa ystäväänsä. Niin, tämä jatkuu siten, että syötyäsi kylliksi jättiläisen korista, voit hiukan levähtää siellä. Kun jättiläinen lähestyy järveä, minä uin oikein näkyvästi pinnalla ja uskon hänen jättävän laukkuunsa rannalle. Ahneuksissaan hän halua sekä jäniksen että kalan mukaansa. Kun tunnet korin tömähtävän maahan, odota vähän aikaan ja lähde juoksemaan kovaa vauhtia pois. Minä uin tieheni, kun huomaan sinun olevan turvassa. Jänis nyökkäsi ystävälleen jälleen kerran ja sanoi ymmärtävänsä kaiken, mutta hiukan jännittävänsä. Ystävykset olivat ehtineet hiukan keskustella muista päivän tapahtumista, kun jättiläisen askeleet kantautuvat heitä kohti. He asettuivat kumpikin tahoillaan omille paikoilleen, jotta voivat toteuttaa äskeistä suunnitelmaansa. Huomatessaan jättiläisen yhä lähestyvän, jänis heittäytyi maahan ja leikki kuollutta, kuten oli kala ystävä neuvonut. Suunnitelman mukaisesti jänis nostettiin koriin ja sillä alkoivat herkutteluhetket. Syötyään kylliksi se kävi lepäämään korin pohjaan ja katsoi toisella silmällä korin rei istä, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Huomattuaan jättiläisen, kala ui suunnitellusti todella lähellä pintaa ja niin siinä kävi, että jättiläinen ryntäsi järveä kohti saadakseen helpon kalasaaliin mukaansa. Jänis lähti pakoon, kala ui syvälle järven pohjaan ja jättiläinen menetti kaikki saaliit, jotka se oli ahneuksissaan kerännyt koko päivän. Tästä suuttuneena, jättiläinen ei enää koskaan palanut tähän metsään, ystävykset saivat olla rauhassa ja muillakin metsän eläimillä on ruokaa taas entiseen tapaan runsaasti. Tähän päätyi tämä tarina, LOPPU! Sambeau Sam-Koskitanner ps. Muistakaa lapset tarinan opetus: ystävien syvä luottamus saa ihmeitä aikaan sekä se, että ahneella ja pahalla on huono loppu.
16 Viisseiska Hyvät jäsenet Someron osasto 315 Eletään lakon aikaista / jälkeistä elämää. Ainakin vielä tätä kirjoittaessani (23.10.) lakkotilanne on päällä. Liittojen väliset neuvottelut kariutuivat syyskuun lopulla ja samoihin aikoihin kariutuivat keskusjärjestöjen raamisopimuksen (luetaan tupo) neuvottelut. Metalliliitto antoi lakkovaroituksen ja ylityökiellon. Lakkovaroituksella ja ylityökiellolla haluttiin painostaa Helsingintie 16 Metallin ja Teknologiateollisuuden 24100 Salo neuvotteluja. Välittömästi tämän Salon metallityöväen ammattiosasto si hyvinkin r.y. kivuttomasti. 57 Mutta siten alkoikin kuulua kummia, neuvottelujen takkuamisesta. Teknologiateollisuus ei ollutkaan Puhelin: 02 731 4553 1.11.2011 jälkeen löytyi myös keskusjärjestöjen neuvotteluille uutta puhtia. muksen kaikkia yksityiskohtia valmis hyväksymään raamisopi- Sähköposti: toimisto@metalli57.com Ja syntyihän se raamisopimus. sellaisenaan. Lakkorajan lähestyessä valtakunnansovittelija Raamisopimus ei antanut ko- tuli vinkaan suuria palkankorotuksia, mutta kuitenkin hyväksyttäviä. Varsinkin kun laski arvon esityksen laadullisille asioille, olisi sen pohjalta tehtävä palkkasopimus jopa hyväkin. Ja niin metallin valtuusto antoi evästyksensä lähteä neuvotteluun raamisopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta. Uskoin että sopimus syntyi- Jos joudut työttömäksi neuvotteluihin mukaan ja antoi sovinto esityksen. Esitys palkankorotuksista oli jaettu paikallisesti sovittaviin eriin ja pelkkiin prosenttikorotuksiin sekä tammikuussa 2012 maksettavaan 150 euron kertakorvaukseen. Kertakorvauksen olisin vielä pitkin hampain näinkin hyväksynyt. Vaikkakin olin valtuustossa sitä vaatinut siirrettäväksi osuudeksi korotuksiin samoin kuin senttimääräisiä korotuksia. Eihän tällaisella kertaerällä käy kuin kerran kaupassa ja jos joutuu vielä käymään tankilla mennessä, niin summa ei paljon ostoskoria lihota. Varsinkin kun verottaja ottaa ensin Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota mukaasi TE-toimistoon työtodistukset tai lomautustodistus, mikäli olet lomautettu. TE-toimisto antaa sinua koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle. Pidä työnhakusi voimassa toimiston antamien ohjeiden mukaisesti! Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeen ohjeiden mukaan ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen hakemusjakson päättymistä. Hakemuslomakkeen ja neuvoja saat: TE-toimistosta Metalli 57:n toimistolta työttömyyskassasta kassan sivuilta www.metalliliitto.fi/tyottomyyskassa SYYSKOKOUS omansa pois. Paikallisilla erillä ei ollut edes perälautaa jolla olisi taattu kaikille raamisopimuksen lupaamat korotukset. Tässä vaiheessa sovintoesitys hylättiin ja lakko alkoi seuraavana aamuna. Minusta keskusjärjestöjen sopimaa sopimusta ei tulisi lähteä näin heikentämään. Teknologiateollisuuden tulee kunnioittaa EK:n, hallituksen ja muiden sopijapuolten tekemää sopimuspohjaa. Tällainen käyttäytyminen vie uskottavuuden koko sopimusneuvottelukulttuurilta. Ihmetyttää yleensäkin tämä paikallisen palkkasopimisen vaatimus, koska työpaikka / työnantaja tasolla ei edes haluta, saatikka osata, sitä toteuttaa. Tänään tätä kirjoittaessani ei voi muuta kuin odottaa saadaanko lakon avulla kaikkia osapuolia tyydyttävää sopimusta. Ja toivottavasti raamisopimuksen ehdot täyttävä, jotta saataisiin ne laadulliset esitykset mukaan. Eilen (24.10) valtakunnansovittelija antoi sitten uuden sovintoesityksen. Ja ei kun sitten taas Helsinkiin ja valtuusto koolle käsitteleen esitystä. Paikalliset erät oli nytkin, samoin prosenttikorotukset ja kertaerä tammikuulle. Uutta oli sitten kunnon perälauta, millä taataan kaikille saman suuruiset palkankorotukset. Tämä esitys antaa pääluottamusmiehille mahdollisuuden torpata kaikenlaisen paikallisen osuuden jako-ongelmat. Työpaikoilla joissa ei ole luottamusmiesjärjestelmää, antaa sopimus täyden korotuksen automaattisesti. Koska paikallisesta erästä voi neuvotella vain luottamusmiehen kanssa. Sopimukseen tulee myös mahdollisuus irtisanoa sopimus tarvittaessa. Siksi olin valmis hyväksymään esityksen. Saimme raamisopimuksen mukaisen sopimuksen. Ja mielestäni tämä koko paketti on sopimuksena hyvä. Sunnuntaina 27. 11. -11 klo 16. 00 Juttutuvalla, Jukolantie 3. Esillä sääntömääräiset asiat: vuoden 2012 talousarvio, toimintasuunnitelma ja henkilövalinnat. Kahvitarjoilu! Harri Kurttila SAK:n Someron paikallisjärjestön jäsenosastojen (Metalli, JHL, TEAM, PAM, Auto-ala, Rakennus ) yhteinen PIKKUJOULU Someron SEURAHUONEELLA lauantaina 3.12.2011. klo 19.00 alkaen Hinta: Metalli 315:n jäsen ilmainen ja ei jäsen puoliso 30 Hintaan sisältyy: Jouluateria noutopöydästä + kahvi + joulutorttu Monipuolista ohjelmaa Ennakkoilmoittautumiset ammattiosastoon 20.11.2011 mennessä Helsingintie puh: 16040 7390103 (Jos puoliso kuuluu yllä mainittuihin Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 24100 Salo osastoihin. Hänen tulee ilmoittautua omaan osastoonsa) Puhelin 02 731 4553 17.3.2010 Sähköposti: toimisto@metalli57.com JÄSENYYDEN HOITOVINKKEJÄ Täytä aina uusi perintäsopimus kun työnantajasi vaihtuu Ammattiosastosi voi hakea sinulle lepääviä jäsenoikeuksia ja vapautusta jäsenmaksuista, jos olet sairas ja kokonaan vailla ansiotuloja jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle opiskelet suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelua olet työttömänä työnhakijan työvoimatoimistossa olet työttömyyseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä suoritat vapausrangaistusta Ilmoittaudu tällöin ammattiosastoosi vähintään puolivuosittain ja ota mukaasi kirjallinen todiste asiasta ( esim. Kelan päätös ) Jos jäät omalle lomalle ja haluat säilyttää jäsenyytesi, maksat itse jäsenmaksun Metalliliiton keskituntiansion perusteella Lisätietoja saat luottamusmieheltäsi tai ammattiosaston toimistolta Metalli 57 toimisto: Helsingintie 16 Toimistonhoitaja Outi Aaltonen outi.aaltonen@metalli57.com 24100 Salo Toimistosihteeri Tuija Pajari puhelin (02) 731 4553 www-sivut: - http://www.metalli57.com Fax (02) 731 4053 Metalli 57 toimisto: Helsingintie 16 Toimistonhoitaja Outi Aaltonen outi.aaltonen@metalli57.com 24100 Salo Toimistotyöntekijä Tuija Pajari puhelin (02) 731 4553 www-sivut: - http://www.metalli57.com Fax (02) 731 4053