Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015



Samankaltaiset tiedostot
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

METSÄTALOUS - TAE Julkisen talouden suunnitelma vuosille TAE Rakennemuutokset

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

METSÄNHOITOYHDISTYSLAKI MUUTTUI JA OTSO YHTIÖITETTIIN OVATKO MMM:N TAVOITTEET TÄYTTYNEET

Muut momentit, joista rahoitusta metsätalouteen (milj. euroa)

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kemeralain uudistaminen

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Kokkonen

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Juurikäävän torjunta

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

METSÄTALOUS - TAE TAE:n mitoitus

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Uudet metsänhoidon suositukset

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelmien seuranta

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019, HE 123/2018 vp

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsäohjelman seuranta

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsäohjelman seuranta

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsäsektorin ja metsäpolitiikan muutokset. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö metsäosasto

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Uusimmat metsävaratiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

METSÄTALOUS - TAE 2019

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

HE 133/2015 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016.

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Kansallinen metsästrategia Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsään ABC -päivä

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Transkriptio:

Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1

Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2

Puuston kasvun ja poistuman välinen ero on kasvanut merkittävästi > mahdollisuudet 3

Yksityismetsien reaaliset kantohinnat 1986-2014 4

Huomiota enemmän myös monimuotoisuus ilmastonmuutos muuttuvat tarpeet ja arvostukset yhteiskunnassa ja metsänomistajilla 5

Metsähoitoyhdistyslain muutos 2014-2015 Metsäkeskuslain muuttaminen 1.1.2012 ja 1.1.2015 Puutavaranmittaus- laki 1.1.2014 Laki FLEGT-lupajärjestelmästä 1.1.2015 KEMERA 23.1.2015 Metsälain muutokset 1.1.2014 Tapion yhtiöittäminen 1.1.2015 Metsähallituslaki Metsätuholaki 1.1.2014 Metsälainsäädännön toteutettu kokonaisuudistus Otsometsäpalvelut yhtiöittäminen Laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta 1.1.2014 Luonnonvarakeskus 1.1.2015

Metsälain ja mhy-lain muutoksien tavoitteita Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta metsiensä käytössä ja hoidossa sekä niihin liittyvässä palvelujen hankinnassa. Metsälain uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta, selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistuksen tarkoituksena oli edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä lisätä metsänomistajien valinnanvapautta yhdistystoiminnassa ja edunvalvonnassa. Uudistuksen tarkoituksena oli myös luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset eri toimijoille metsäpalvelujen tarjonnassa. Sekä metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutoksien yhteinen tekijä oli tarpeettoman sääntelyn vähentäminen ja markkinaehtoisuus. Normitalkoot alkoivat maa- ja metsätalousministeriössä jo 2010 toimintaympäristön kehittämiseksi. 7

Metsälain keskeiset muutokset Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: puulajivalinnan säätelyä väljennetään kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala- /yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan laissa Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Oikeusturvaa parannettu ja valvontaa selkiytetty määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat sekä täsmentämällä leimikkosuunnittelijan vastuuta. 8

Mhy-lain keskeiset muutokset Lakisääteisestä metsänhoitomaksusta luovuttiin yhdistysten toiminnan rahoitus jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan tuotoilla ei metsänomistajien automaattista jäsenyyttä Metsänhoitoyhdistysten toimintaa vapautettiin ei toimialueita mahdollisuus harjoittaa myös puukaupallista toimintaa yhtiö- tms. muodossa yhdistyksen tarkoitus ja tehtävät; kohteena jäsenet, muut metsänomistajat yhdistyksen niin päättäessä Säädettiin edellytykset uuden metsänhoitoyhdistyksen rekisteröimiseksi vähintään 300 jäsentä jäsenten hallinnassa yhteensä vähintään 10 000 ha metsämaata 9

Metsien aktiivisen käytön edistäminen, Eriikäisrakenteisten hakkuutavoilla ilmoitetut metsänkäyttöilmoitukset Noin 1 % kasvatushakkuiden pinta-alasta Pinta-alat: Pienaukkohakkuut 1602 ha Poimintaluonteiset hakkuut 3539 ha 10

Hallitusohjelma ja KMS 2025 BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Jalkautus alueille AMOt > yhteistyö eri ohjelmien välillä - toimeenpannaan Kansallista metsästrategiaa; - kärkihankkeisiin:. sukupolvenvaihdokset ja metsätilarakenne. metsävaratiedot ja sähköiset palvelut. innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden sekä puurakentamisen edistäminen. infra - suojelua vapaaehtoisin keinoin - haasteena säästöt: Kemera 20 %, METSO 50% 11

Hallitusohjelma ja KMS 2025 Metsätilarakenne ja sukupolvenvaihdokset (KH) Spv-kannuste 1.1.2017 > yrittäjävähennys, varainsiirtoveron poisto perikunta-ajan lyhentäminen yhteismetsien perustamisen ja hallinnon helpottaminen Metsätietojärjestelmän kehittäminen (KH) VMI Metsään.fi laaja-alaiseksi metsätiedon porttaaliksi ja asiointikanavaksi, julkinen tieto nykyistä avoimemmaksi (ei henkilötieto) Forest Big data > tiedon liikkuvuus Kaavoituksen kehittäminen - > tuettavien työlajien määrää karsitaan ja tukitasoja/ehtoja muutetaan

Hallitusohjelma ja KMS 2025 Uusi kannustejärjestelmä 2020 > nykyinen laaja suoriin tukiin perustuva järjestelmä on tullut tiensä päähän Infra kuntoon Talousmetsien luonnonhoito Muiden kuin puuntuotannollisten ekosysteemipalveluiden kehittäminen Metsäalan tutkimusstrategia Työelämän ja koulutuksen yhteistyö Tilastoinnin kehittäminen Metsäalan arvostus

Kemeraan syksyllä 2015 valmisteltavien muutosten perusteita 2016 talousarvion määräraha metsänhoito- ja metsänparannustöihin on 55,23 milj. 2015 käytettävissä 65,2 milj. ja 7,8 milj. käytettiin energiapuun korjuuseen vuonna 2016 tukipäätöksiä voidaan tehdä 58 milj. edestä vuonna 2015 tukipäätöksiä voidaan tehdä 65 milj. edestä 2016 talousarviossa ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnon hoitohankkeisiin on määrärahaa 3 milj. 2015 on käytettävissä 6 milj. Tukijärjestelmän muuttaminen on välttämätöntä, koska se suunniteltiin noin 68 milj. + 6 milj. vuosittaiselle määrärahatasolle - > tuettavien työlajien määrää karsitaan ja tukitasoja/ehtoja muutetaan

Valmistelussa olevat Kemeran muutokset Taimikon varhaishoidon tukitaso ja ehdot esitetty säilytettäväksi nykyisinä Nuoren metsän hoidossa tuki suunnattaisiin nykyistä selkeämmin riukuuntuneisiin nuoriin metsiin tukea voi hakea enintään kakkoskehitysluokan metsälle poistettavien puiden runkolukua nostetaan - 1 500 runkoon /ha (tällä hetkellä 1 000/ha), - pohjoisessa Suomessa 1 000 runkoon /ha (tällä hetkellä 800/ha) Terveyslannoituksen tuki rajattaisiin boorilannoitukseen sekä tuhkalannoitukseen suometsissä. Boorilannoitusta voidaan tukea sekä kivennäis- että turvemailla Juurikäävän torjunta poistuisi tuettavien toimenpiteiden joukosta ja muuttuisi metsätuholain perusteella pakolliseksi

Valmistelussa olevat Kemeran muutokset Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta peruskorvauksen laskentaa muutettaisiin siten, että korvaus on kaksi kertaa puukuutiometrin keskikantohinta sopimusaluetta kohti tällä hetkellä peruskorvaus on kymmenen kertaa keskikantohinta kutakin alkavaa hehtaaria kohden Tukitasoja lasketaan hiukan pl. taimikon varhaishoito Menettelyjen ja ehtojen yksinkertaistaminen Maa- ja metsätalousministeriön päätösvaltaa myöntämisvaltuuden ja määrärahojen ohjauksessa lisättäisiin tukien myöntämisen keskeyttäminen AMOjen merkitys kasvaa: Kuinka paljon tehdään eri työlajeja koskevia tukipäätöksiä

Muutoksia hallinnossa Metsähallituslaki EU:n kilpailulainsäädännön edellytykset > metsätalouden yhtiöittäminen HO: johtamisjärjestelmän selkeyttäminen tavoitteena saada voimaan 15.3.2016 Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikön (Otso Metsäpalvelut) yhtiöittäminen toiminnot eriytetty, mutta selkeämmin kilpailuneutraliteetti kuntoon (Kemera, metsäsuunnittelu, puukauppa, tienhoitopalvelut, siemen- ja taimituotanto) 1.1.2017

Kiitos!