Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2007

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2007 Helsinki 2008

SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 3 1.1. Johdon katsaus... 3 1.2. Vaikuttavuus... 4 1.3. Toiminnallinen tehokkuus... 7 1.3.1 Toiminnallinen taloudellisuus... 8 1.3.2 Toiminnallinen tuottavuus... 9 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 10 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 12 1.3.5 Tutkimuslaitoksen pääyksiköt... 13 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta... 34 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 35 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 37 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 37 1.6. Tilinpäätösanalyysi... 41 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 41 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 42 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 42 1.6.4 Tase... 43 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma... 44 1.8. Arviointien tulokset... 45 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 45 2. Talousarvion toteutumalaskelma... 46 3. Tuotto- ja kululaskelma... 48 4. Tase... 49 5. Liitetiedot... 50 Tilinpäätöksen liitteet... 50 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laadintaperiaatteista ja vertailtavuudesta... 50 Liite 2: Nettoutetut menot ja tulot... 51 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset... 51 Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat... 51 Liite 5: Henkilöstökulujen erittely... 51 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 51 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 52 Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut... 53 Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat... 53 Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 53 Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat... 53 Liite 12: Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 54 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 54 Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat... 54 Liite 15: Velan muutokset... 54 Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio... 54 Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot... 54 6. Tilinpäätöksen allekirjoittaminen... 55 Liite 1. Tulossopimuksen 2007 tulostavoitteet... 56 a) Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys osa-alueittain... 57 b) Tuotokset, laadunhallinta ja niiden kehitys... 57 c) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain... 58 d) Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys... 58 Liite 2. Taloudelliset voimavarat... 65 Liite 3. Tieteelliset julkaisut... 66 2

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset Kala-, riista- ja porotalouden asiat ja niiden myötä tutkimuslaitoksen tietotuotanto ja asiantuntijuus olivat vuonna 2007 näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kala-, riista- ja porotalouden alalla eläinkantojen tila ja luonnonolot luovat paljolti edellytykset toimialan eläinluonnonvarojen hyödyntämiselle ja edelleen niihin liittyvälle yritystoiminnalle. Kestävän käytön mukainen eläinluonnonvarojen hyödyntäminen ja hallinnointi edellyttää luotettavia tietoja kantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Omalle toimialalle on tuotettava tietoa hyödynnettävyydestä, ja muulle yhteiskunnalle myös kansainväliselle on osoitettava, että hyödyntäminen ei vaaranna eläinkantojen tulevaisuutta. Tutkimuslaitos kehittikin merkittävästi vuoden aikana tietohallintotoimintojaan, joka ensi vaiheessa parantaa kanta-arvioiden, seurantojen ja tilastojen tuottamista. Luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuu enenevästi kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkkeinä muuttavat riistalinnut, Itämeren kalat ja hylkeet, rajavesistöjen kalat ja Euroopan Unionin tärkeiksi luokittelemat suojellut lajit. Kansainvälisen kiinnostuksen kohteina olivat kertomusvuonna etenkin Itämeren luonnonvarainen lohi sekä suurpetokantojen hoito ja metsästys. Yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä korostuu sektoritutkimuslaitosten rooli yhteiskuntaa palvelevan tiedon tuottamisessa. Tutkimuksen ja asiantuntijuuden on ensisijaisesti palveltava hallintoa, yritystoimintaa ja muuta yhteiskuntaa. Kaiken kaikkiaan tähdätään eläinluonnonvarojen yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävään käyttöön. Tutkimuslaitos on viime vuosina tehnyt useita kartoituksia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden piirissä toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista. Niiden mukaan ulkopuoliset tahot ovat pääosin tyytyväisiä toimintaamme ja viime vuosina tapahtuneeseen kehitykseen, joten toimintalinjan ydinkohtia ei ole tarvetta merkittävästi muuttaa. Selvin tarve on edelleen asiakaslähtöisyyden voimistaminen ja yhteiskunnallinen palvelukyvyn parantaminen. Vuoden aikana toteutettiin useita kehittämishankkeita tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen Tutkimuslaitos toteutti asetetut tulostavoitteet pääosin hyvin. Tutkimuslaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu ensisijaisesti asiantuntijuuden kautta. Asiantuntijuus perustuu sekä omaan tutkimusja kehitystoimintaan että muualla tehdyn työn tuntemiseen ja soveltamiseen. Asiantuntija- ja tutkimustiedon saattamiseksi paremmin yhteiskunnan käytettäväksi toteutettiin vuonna 2007 julkaisu-uudistus, joka perustuu sähköiseen julkaisemiseen. Nyt tutkimuslaitoksen tietotuotanto löytyy paljon aikaisempaa kattavampana verkkopalvelustamme - tieteelliset julkaisut myös tiiviinä suomenkielisinä selostuksina. Vuoden aikana on edelleen vahvistettu tutkimuksen suuntaamista yhteiskunnan kysynnän pohjalta. Tutkimuksen monitieteisyyttä on vahvistettu toimialamme luonnonvarojen käytön yhteiskuntatieteellisellä tutkimusohjelmalla. Sekä oman osaamisen kehittämisellä että verkostoitumalla monipuolistetaan ja syvennetään tutkimusta entistäkin paremmin kysyntää vastaavaksi. Tärkeiden ongelmakokonaisuuksien selvittämiseksi tutkimuslaitoksessa on nyt neljä ohjelmaa: raputalousohjelma, istutusten vaikutusten tutkimusohjelma, elintarviketutkimusohjelma ja edellä mainittu luonnonvarojen käytön tutkimusohjelma. Keskeisinä niissä ovat monitieteisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi. Ohjelmiin sidotaan tuleviksi vuosiksi merkittävästi voimavaroja, ja ne tuottavat toimialaa hyödyttävää käytännön tietoa. 3

Tärkeimpiä tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ovat palvelukeskuksiin siirtyminen, toimipaikkaverkoston kehittäminen, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen etenkin hallinnonalan tutkimuslaitosten kesken. Lisäksi osallistuimme moniin valtiohallinnon ja hallinnonalan kehittämishankkeisiin. Tuloksellisuuden kehittyminen Tutkimuslaitoksen suoritetuotanto oli hyvä. Asiantuntijatehtävien määrä nousee edelleen. Tieteellisiä julkaisuja kertyi 81 ja muita julkaisuja 243. Vesiviljelyn tuotanto oli tavanomainen; muutoksina edellisvuoteen mädintuotanto aleneminen, laitospoikasten tuotannon nousu ja luonnonravintopoikasten tuotannon aleneminen. Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat hieman edellisvuodesta 5 % ja tavoitteesta poiketen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat edellisvuotisia suuremmat. Suurimmat yhteistyörahoittajat olivat edelleen maa- ja metsätalousministeriö sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset. Niin ikään maksullisen toiminnan tuotto kalatuotteiden osalta nousi, mutta jäi muiden tuotteiden osalta edellisvuotista alemmaksi. Alenema johtui tutkimussuoritteiden tuottojen jatkuvasta laskusta. Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Vuoden aikana toteutettiin tutkimuslaitoksen tuottavuusohjelmaa 2007 11. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi toimintaa keskitetään ydintehtäviin ja vähemmän välttämättömästä luovutaan, mikä luo mahdollisuuksia uudistumiseen. Ulkopuolisen, kilpailtavan rahoituksen hankintaa tehostetaan. Suuri haaste on selvitä myös uusista tehtävistä resurssien pienetessä ja henkilöstöpoistuman sekä rekrytointimahdollisuuksien ollessa pieniä. Erityisen tärkeää on onnistua henkilöstön sopeuttamisessa uuteen työtilanteeseen. Tutkimuslaitos on osallistunut ja valmistautunut edessä olevaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ohjaamaan sektoritutkimuksen uudistamiseen. Tutkimuslaitos tekee runsaasti tutkimusta sektoritutkimuksen kärkihankkeiksi priorisoituneissa aihepiireissä, joten tavoitteena on olla mukana useissa poikkihallinnollisissa tutkimusohjelmissa. 1.2. VAIKUTTAVUUS Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL) tulostavoitteet alustavasti vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Tulossopimus allekirjoitettiin 30.1.2007. Tulossopimuksen mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tukee MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti. Tutkimuslaitos tutkii kala- ja riistavarojen kestävää ja monipuolista hyödyntämistä sekä tuottaa kala- ja riistavarojen runsauden tunnusluvut luotettavasti ja ajantasaisesti vahvistaa alan elinkeinojen kannattavuuden ja monipuolistamisen kehittymistä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa ylläpitää kalaston monimuotoisuutta hoitaa kalakantojen hoitovelvoitteita ja sopimuskasvatusta edistää tietotuotannolla hirven, suurpetojen ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä edistää porolaidunten kestävää käyttöä mm. tuottamalla tietoa laidunten käytöstä ja tilasta saattaa verkkopalvelujen avulla tutkimustulokset entistä nopeammin päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan, opetuksen ja kansalaisten käyttöön tukee asiantuntijana kansallista ja kansainvälistä hallintoa ja päätöksentekoa. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien aiheuttamat muutostarpeet. 4

2005 2006 2007 2007 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 109 128 102 91 Työryhmäjäsenyydet 256 303 343 260 Tilastot ja kanta-arviot 19 18 18 19 Tieteelliset julkaisut 1) 64 104 81 71 Lehdissä, joilla on Impact Factor 48 91 60 Muut ennakkotarkastetut artikkelit 16 13 21 Muut julkaisut 227 239 243 231 Omissa julkaisuissa 81 67 79 Muut 146 172 164 Muut tulosjulkistukset 2) 320 341 314 294 Mäti, litraa 4 158 4 150 3 684 4 050 Laitospoikaset, 1.000 PY à 50 g 3) 1 597 1 265 1 515 1 125 Luonnonravintopoikaset, 1.000 PY à 5 g 1 601 1 747 1 296 950 Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl 62 61 61 60 Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl 42 42 42 42 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Henkilötyövuodet yhteensä 321 321 314 320 budjettirahoitteinen (mom. 21 ja 30.50.22) 266 267 270 276 yhteistyörahoitus 41 40 30 34 työllisyystyövoima 14 14 14 10 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 1 0-2 KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) Välittömät työkustannukset 8 278 8 474 8 570 8 226 Muut välittömät kustannukset 4 739 4 699 5 357 4 390 Yhteiskustannukset 8 092 8 312 8 501 8 735 Pääomakustannukset 943 930 1 084 832 joista korkojen osuus 86 75 116 Kustannukset yhteensä 22 052 22 415 23 512 22 183 joista työllistämistuella palkattujen työkustannukset 273 248 237 Yhteis- ja pääomakustannukset %työkustannuksista 109 109 112 116 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 2 2 5 SOPIMUSKASVATUS (1000 euroa) 1 190 1 207 1 006 1 150 RAHOITUS (1000 euroa) 5) Budjettirahoitus Toimintamenot 15 511 15 923 16 350 17 079 käyttömenot 14 828 15 234 15 650 Inarijärven säänn. hoitotoimenpiteet 683 689 700 Investoinnit 717 557 752 750 Kalanviljelylaitosten ja tutk.asemien perusparannukset 443 440 Sopimuskasvatus 1 129 1 135 917 1 205 Maksullinen toiminta Maksullinen toiminta, kalatuotteet 1 079 1 071 1 261 1 080 Maksullinen toiminta, muut tuotteet 834 607 518 850 Yhteistyörahoitus EU-rahoitus 185 202 204 290 Yhteistyörahoitus (muut) 661 621 499 380 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 2 931 2 841 3 518 2 783 Muu rahoitus Muut tulot 279 220 222 215 Työllisyysrahoitus 354 352 368 296 Rahoitus yhteensä 24 123 23 969 24 609 24 928 Muutos edelliseen vuoteen, % 6-1 3 INVESTOINNIT (1000 euroa) Investoinnit, myynti -48-69 -32 Tulosyksiköiden investoinnit 122 38 0 Tutkimuslaitoksen yhteiset investoinnit 717 557 752 Tutkimuslaitoksen rakennusinvestoinnit 443 440 0 Investoinnit yhteensä 1 234 966 720 0 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 3) PY=poikasyksikkö 4) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna 2005-2006 yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 5

Tutkimuslaitos tuki MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista pääosin toteuttamalla tulossopimuksessa esitetyt tulosaluekohtaiset tulostavoitteet. Näiden mukaan kalan-, riistanja porontutkimuksen toimintaa suunnattiin ja kehitettiin. Tutkimuslaitoksen yksityiskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty liitteessä 1 sekä taloudelliset voimavarat liitteessä 2. Tulostavoitteissa korostui tutkimuslaitoksen ydintehtävinä kala- ja riistavarojen arviointi ja ennustaminen sekä arviointimenetelmien kehittäminen. Tutkimusta on suunnattu yhä enemmän yhteiskunnallisesti merkittäville alueille, tutkimusten laatua on nostettu ja korkeatasoista julkaisutoimintaa jatkettu. Ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen keskeisin asiantuntijatehtävä. Tutkimuslaitoksen valmistelemia lausuntoja, tutkimustuloksia sekä asiantuntemusta käytettiin kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kantojen hoidon suunnittelussa, ympäristömuutosten ja vahinkojen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa sekä kala-, riista- ja porotalouden yritystoiminnan tukena. Kalatalous- ja metsästystilastoja käytettiin laajasti kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kalastusta ja metsästystä on pystytty mitoittamaan kala- ja riistakantojen sekä poronhoitoa porolaidunten mukaan. Lisäksi alan yritystoimintaa tuettiin uudella tiedolla ja menetelmillä. Tutkimuslaitos edisti toimialansa ja tieteen kehitystä tutkimalla sekä julkaisemalla artikkeleita tuloksistaan eritysalansa tieteellisissä ja muissa sarjoissa. Lisäksi tutkimuslaitos tuotti julkaisuja ja muita tietotuotteita, joilla oli käytännöllinen ja läheinen yhteys alan toimintaan sekä osallistui alan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. lausuntojensa avulla. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat laajan asiakaskunnan. Sähköinen julkaisusarja sekä verkkopalvelussa olevat suomenkieliset lyhenteet tutkimuslaitoksen tieteellisistä artikkeleista paransi tutkimustulosten välittymistä asiakkaille ja kohderyhmille. Tutkimuslaitos on myös osallistunut asiantuntijana useaan EU:n, ICES:n ja muun kansainvälisen asiantuntijaorganisaation työskentelyyn mm. kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen liittyen. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjat uudistettiin yhdeksi, pääasiassa verkossa ilmestyväksi julkaisusarjaksi. Julkaisujen jakelua ja markkinointia parannettiin perustamalla uutiskirje, joka välittää uusimman tutkimustiedon sekä muut tutkimuslaitoksen ajankohtaiset asiat asiakkaille ja sidosryhmille. Myös tieteellisen julkaisemisen tuloksien välittymistä kotimaiselle kohderyhmälle parannettiin tuottamalla verkkopalveluun lyhyet suomenkieliset tiivistelmät alkuperäisistä tieteellisistä artikkeleista. Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat käytäntöön siirrettyinä edistäneet ravinnekuormituksen alentamista merkittävästi. Siian ja ravun viljelyn tutkimus on edesauttanut ao. lajien kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Rymättylän kalantutkimusaseman tutkimusrakennuksen palo hidastanee osittain tutkimuksen edistymistä. Vesiviljelyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta keskeisintä on kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakantojen hoitovelvoitteet ja sopimuskasvatus toteutettiin pääosin suunnitelmien mukaan Tutkimuslaitos on osallistunut sektoritutkimuksen kehittämiseen ministeriön ohjeiden ym. mukaan. Toimipakkastrategian mukaisesti tutkimuksen päätoimipaikat on perustettu ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Lähes kaikki tutkijat ovat sijoittuneet näihin toimipaikkoihin ja toiminta tutkijayhteisöissä on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Helsingin päätoimipaikkaa on supistettu mm. siirtämällä vesiviljelyn johdon, hallintoa sekä muita toimintoja muualle (Helsinki supistunut 27 htv vuodesta 2000). Kehitys jatkuu lähivuodet strategian mukaisesti ja tuottavuusohjelman tavoitteet nopeuttavat suunnitelmien toteuttamistarvetta. Tutkimuslaitoksen tulosanalyysi Tutkimuslaitos osallistui hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen mm. toteuttamalla vuoden 2007 TAE:ssa alustavasti esitetyt ja tulossopimuksessa edelleen tarkennetut tulostavoitteet. MMM:n kanssa laadittu tulossopimus ja tutkimuslaitoksen toimintasuunnitelma toteutuivat aikataulultaan ja sisäl- 6

löltään hyvin. Päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen tärkein tehtävä, ja yli puolet toiminnasta oli tulossopimuksessa sovittuja tehtäviä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on lisätä tehtävän työn tuottavuutta ja tehokkuutta sekä vähentää valtiohallinnon palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tavoitteet sisältyvät tutkimuslaitoksen vuonna 2005 laadittuun tuottavuusohjelmaan ja siihen sisältyvien suunnitelmien toteuttamista jatkettiin. Toiminnan sopeuttaminen ohjelmaan sisältyviin vähennyksiin suunnitellussa aikataulussa samaan aikaan kun tutkimuslaitokselle osoitettiin uusia tehtäviä (mm. vesipuitedirektiivin toteuttaminen) oli haastavaa ja vuoden 2007 kustannukset kasvoivat suunniteltua enemmän. Samaan aikaan kuitenkin henkilötyövuosien määrä laski suunniteltua enemmän osittain johtuen ostopalvelujen lisääntymisestä. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi sekä sisäisen valvonnan näkökulmasta toiminnan tavoitteenmukaista suunnittelua ja seurantaa on edelleen tarkennettava erityisesti tutkimuksen osalta. Ulkopuolinen rahoitus nousi hieman johtuen siitä että mm. valtion yhteistyörahoitus nousi hieman. Tärkein yhteistyörahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimuslaitoksen tulee panostaa ulkopuolisen rahoituksen osuuden nostamiseen tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutkimuslaitokselle asettamalle tavoitetasolle sekä laajentaa yhteistyöverkostoaan rahoituksen saannin turvaamiseksi. Suunnitelmien mukainen maksullisen toiminnan lisääntyminen toteutui suunniteltuakin enemmän kalatuotteiden osalta. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteille asetettua tulotavoitetta ei saavutettu lähinnä johtuen EY:n tulojen vähenemisestä. Tulojen lisäämiseen tulisi edelleen panostaa. Strateginen linjaus vahvistaa sosioekonomista tutkimusta ei vielä tunnuslukujen perusteella ole toteutunut vaikka sitä on vahvistettu käynnistämällä elintarviketutkimusohjelmaa sekä luonnonvarojen hyödyntämisohjelma Vastaavasti kalantutkimus kasvaa edelleen tuottavuussuunnitelmista poiketen. Strategista panostusta tulosalueittain on edelleen voimistettava. Tiedonhallintaan on panostettu. Suoritetuotanto oli pääosin suunnitelman mukainen. Asiantuntijasuoritteita oli runsaasti. Vuoden 2008 aikana käynnistetään kustannuslaskennan tarkentamisprojektin mm. vesiviljelyn maksullisen toiminnan kustannusten määrittelemiseksi tarkemmin. Tutkimuslaitoksen toimipaikkastrategiaa toteutettiin edelleen ja toteutettiin tuottavuusohjelman mukaisesti toimipisteiden lakkauttamispäätökset. Henkilöstön koulutustason nostaminen ei toteutuminen. Henkilöstön keski-iän nousun myötä on huolehdittava henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja työmotivaation ylläpitämisestä, varsinkin, kun tuottavuusohjelman toteuttaminen vähentää rekrytointimahdollisuuksia. Rekrytoinneissa on huolehdittava rekrytoitavien koulutustasosta. 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Vuonna 2007 voimavaroja suunnataan elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 1,1 milj. euroa. tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätään, menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella (maksullinen toiminta, EU-rahoitus, yhteistyörahoitus), jotka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksullisen toiminnan tuloja sekä yhteistyörahoituksen osuutta pyritään nostamaan välittömän ja välillisen EU-rahoituksen tavoitetasona pidetään yhtä miljoonaa euroa vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä toteutetaan valmisteltua tuottavuusohjelmaa, mm. suunnitellaan palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä. 7

Tutkimuslaitoksen rahoitusstrategia sekä siihen liittyvät suunnitelmat valmistuvat. 1.3.1 Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on viime vuosina jäänyt alle 30 %:in. Vuonna 2007 ulkopuolisen rahoituksen osuus nousi 28 %:iin. Vuonna 2006 se oli 26 % ja vuonna 2005 27 %. Välitöntä EU -rahoitusta vuonna 2007 kertyi 0,2 milj. euroa ja välillistä EU-rahoitusta 1,8 milj. euroa. Välillisen ja välittömän EU rahoituksen tavoite 1,1 milj. euroa ylitettiin. Katso tarkemmin kohta Rahoituksen rakenneanalyysi (kohta 1.6.1). Kustannukset Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 24,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksista kohdentui tutkimukseen 13,9 milj. (57 %), vesiviljelyyn 4,9 milj. (20 %), kanta-arviointiin ja tilastotoimeen 3,12 milj. (13 %), kalakantojen hoitoon 2,3 milj. (9 %) ja viestinnän sekä palvelun loppusuoritteisiin 0,3 milj. euroa (1 %). Suurimpia välittömien kustannuksien eriä olivat työkustannukset (58 %) ja aine- ja tarvikekustannukset (18 %). Vuonna 2006 ja 2007 palkallisen poissaolon kustannukset kohdennettiin eri pääyksikölle tehtyjen työtuntien suhteessa, vuonna 2005 palkallisen poissaolon kustannukset kohdennettiin palkan maksavalle pääyksikölle. Toiminnan kustannukset Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Kala- ja riistavarojen arviointi sekä tilastointi 2,23 2,80 3,12 2,28 Kalantutkimus 7,09 7,17 7,82 7,04 Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 2,33 2,31 2,25 2,37 Riistantutkimus 3,14 3,14 3,18 3,04 Porontutkimus 0,59 0,63 0,65 0,60 Kalakantojen hoito 2,58 2,32 2,27 2,49 Vesiviljely 5,03 4,95 4,89 4,96 Muu palvelutuotanto 0,25 0,31 0,33 0,30 Yhteensä 23,24 23,63 24,51 23,08 Kokonaiskustannuksien kohdentumisessa ei tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Kanta-arvioinnin ja tilastoinnin kustannuksien kasvu johtui lähinnä tietohallinnon henkilöstöresurssien vahvistamisesta. Kalantutkimuksen kustannuksia kasvatti vesipuitedirektiiviin toteuttamiseen liittyvät kalakantaseurannat. 8

Yksikkökustannukset Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Yksikkökustannukset Kanta-arviot 1) 142 489 196 664 196 382 142 500 Tilastot 1) 55 559 91 218 95 076 55 600 Mäti, litraa 2) 298 340 394 270 Laitospoikaset, py à 50 g /kpl 1,18 1,27 1,14 1,19 Luonnonravintopoikaset py à 5 g /kpl 0,14 0,10 0,13 0,14 1) palkallisten poissaolojen laskentaa muutettu vuonna 2006 2) Laskentaperusteita muutettu vuonna 2006 ja 2007, vuoden 2006 tilinpäätösluku eur/litra 308 korjattu Kanta-arvioiden yksikkökustannukset olivat edellisen vuoden tasolla, sen sijaan tilastojen yksikkökustannukset hieman kasvoivat. Vuoden 2007 tavoiteluvussa ei ole huomioitu palkallisen poissaolojen laskentaperusteiden muutosta. Mädintuotannossa yksikkökustannuksien nousu johtuu osittain laskentaperusteiden muuttumisesta. Vuonna 2005 yksikkökustannuksissa on huomioitu 15 % kustannussiirto kaikista mädintuotannon kustannuksista säilytysviljelylle. Vuonna 2006 ja 2007 yksikkökustannuksissa on huomioitu 46 % kustannussiirto työ-, aine- ja tarvikekustannuksista ja vuokrista säilytysviljelylle sekä otettu huomioon vain tuotantotoiminnasta aiheutuneet vuokrakustannukset. Laitospoikastuotannon yksikkökustannukset alenivat ja vastaavasti luonnonravintolammikkopoikasten yksikkökustannukset kasvoivat hieman. Tilakustannukset henkilötyövuotta kohden olivat vuonna 2007 8 626 euroa/htv, (vuonna 2005 8 436; vuonna 2006 8 491). Tilakustannukset nousivat hieman edellisiin vuosiin verrattuna johtuen henkilötyövuosien vähenemisestä. Toimitiloista ei ole voitu luopua samassa aikataulussa. Tilakustannukset olivat kuitenkin tavoitetta (8 707 euroa/htv) alhaisemmat. 1.3.2 Toiminnallinen tuottavuus Tutkimuslaitoksen syksyllä 2005 laatimaa tuottavuusohjelmaa toteutettiin mm. suunniteltua organisaatiouudistusta sekä toimipaikkastrategiaa toteuttamalla. Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä jatkettiin laajentamalla talouspalveluiden hankintaa kirjanpito- ja maksuliike- ja pääkäyttäjäpalveluihin sekä määriteltiin Valtiokonttorin palvelukeskukseen siirtyvät henkilöstöpalvelutehtävät. Sisäistä asiakkuutta käytetään eräiden tuotteiden osalta. Tutkimuslaitoksen toimipaikkastrategian toteutusta jatkettiin. Tuottavuusohjelmaan 2007-11 sisällytettiin kuuden toimipisteen lakkauttaminen ja toimintojen siirto tutkimuslaitoksen muiden toimipaikkojen yhteyteen. Tuottavuusohjelmaan sisältyvä toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelmia toteutettiin mm. tekemällä viiden toimipisteen lakkauttamispäätökset sekä käynnistämällä suunnitelmiin liittyviä henkilöstö- ja tilajärjestelyjä. Tulipalossa tuhoutuneen Rymättylän tutkimusaseman rakennussuunnitelma valmistui. Uudelleen rakentaminen todettiin liian kalliiksi ja toiminnan suunnittelu muita vaihtoehtoratkaisuja käyttäen aloitettiin. Työn tuottavuuden tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa. 9

Tuottavuus: Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv 1 000 185 187 203 185 Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit/tutkijahtv, kpl 0,8 0,9 0,9 0,8 Muut julkaisut/tutkijahtv, kpl 2,7 2,5 2,5 2,7 Kanta-arviot kpl/htv 1) 0,54 0,46 0,46 0,52 Tilastot kpl/htv 1) 1,67 1,03 1,1 1,65 Mäti, litraa/htv 383 355 314 390 Laitospoikaset, 1 000 py à 50 g /kpl/htv 119 785 110 265 124 381 112 000 Luonnonravintopoikaset 1 000 py à 5 g /kpl/htv 945 532 1 518 458 1 271 746 780 000 1) Palkallisen poissaolon kustannuksien kohdistamista muutettiin vuonna 2006 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv kasvoivat edellisiin vuosiin verrattuna. Kasvu johtuu tutkijamäärän vähenemisestä sekä kustannustason noususta. Asiantuntijatarkastettujen artikkeleiden ja muiden julkaisujen tuotanto oli edellisten vuosien tasolla. Kanta-arvioiden tuottavuus on niin ikään edellisen vuoden tasolla, mutta suunniteltua alempi. Tilastojen tuottavuus kasvoi, mutta oli suunniteltua alhaisempi. Kanta-arvioiden ja tilastojen tavoiteluvussa ei ole huomioitu vuonna 2006 palkallisen poissaolojen laskentaperusteiden muutosta. Työn tuottavuus heikkeni mädintuotannossa ja jäi tavoitteesta. Mädintuotannossa etenkin mädin puhdistukseen tarvittava työpanos on suuri ja vaihtelee vuosien välillä. Työn tuottavuus parani poikastuotannossa ja laitospoikastuotannon osalta tavoite saavutettiin. Luonnonravintolammikkotuotanto lähes kaksinkertaistui tavoitteeseen verrattuna johtuen suotuisista kasvuolosuhteista. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksuperustelain ja tulosohjaavan ministeriön maksupäätöksen mukaista toimintaa. Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on jaettu tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteisiin sekä vesiviljelysuoritteisiin. Tutkimuslaitoksen maksullisen toiminnan kannattavuus parani edellisiin vuosiin verrattuna. Maksullisen toiminnan kannattavuus 2005 2006 2007 2007 suunnit. Käyttöjäämä, % tuloista 26 19 29 25 Ylijäämä, % tuloista -25-35 -22-16 Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteita ovat asiakkaan tilauksesta tehtävät tutkimukset ja tilastopalvelut sekä muut palvelut kuten Senaattikiinteistöjen tilaama kiinteistöjen hoito, tutkimuslaitoksen omien julkaisujen myynti ja viljelypalveluihin liittyvät oheissuoritteet. Näiden suoritteiden kustannusvastaavuus lasketaan toimintokohtaisesti myyntitoimintoihin perustuvilla toimintonumeroilla. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteiden tuloja kertyi 0,5 milj. euro, joka on 0,3 milj. asetettua tulotavoitetta vähemmän. Maksullisen toiminnan tulot vähenivät elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen osalta. Tu- 10

loja kertyi aikaisempia vuosia vähemmän pitkäaikaisten maksullisten sopimuksien päättyessä ja Rymättylän tutkimusaseman palon johdosta. Osittain tutkimuslaitoksen maksullisten tuotteiden hintataso oli liian korkea suhteessa asiakkaiden maksuvalmiuteen. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet 2005 2006 2007 2007 suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot 834 597 509 Maksullisen toiminnan muut tuotot 1 10 9 TUOTOT YHTEENSÄ 835 607 518 850 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 18 36 -henkilöstökustannukset 233 219 180 - vuokrat 6 1 -palvelujen ostot 94 49 37 -muut erilliskustannukset 89 34 29 Erilliskustannukset yhteensä 435 326 283 512 KÄYTTÖJÄÄMÄ 400 281 235 338 Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset 95 65 40 -tukitoimintojen kustannukset 114 114 92 -poistot 29 13 10 -korot 3 1 1 Yhteiskustannukset yhteensä 241 193 143 218 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 676 519 426 730 Ylijäämä 159 88 92 120 Kustannusvastaavuus % 124 117 122 116 Vesiviljelysuoritteet Vesiviljelysuoritteet sisältävät mädin, laitospoikasten. luonnonravintolammikkopoikasten sekä elintarvikekalan myynnistä kertyvät tuotot ja kustannukset. Mädin, laitospoikasten ja luonnonravintolammikkopoikasten tuotantokustannukset kohdistetaan maksulliseen toimintaan myyntitoimituksien suhteessa. Laskennassa käytetään vesiviljelyn myyntitoimituksien keskiarvoja. Laitoskohtainen laskenta tuottaa eri tuloksen, eli laskentateknisillä ratkaisulla on merkitystä kustannusvastaavuuden laskennassa. Vesiviljelysuoritteiden myynti oli vuonna 2007 alijäämäistä mädin ja laitospoikasten osalta. Luonnonravintolammikkopoikasten ja elintarvikekalan myynti oli ylijäämäistä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus parani edellisiin vuosiin verrattuna ja oli tavoitteen mukainen. Kustannusvastaavuuden nousun syynä ovat kasvaneet myyntitulot. Vesiviljelyn tulojen nousu johtui viljelytuotteiden hyvästä menekistä. Toiminnan kustannukset sen sijaan olivat edellisen vuoden tasolla. Mädin- ja laitospoikastuotannosta on tehty vuonna 2006 ja 2007 46 % kustannussiirto kalaparvien säilytysviljelylle. Säilytysviljelykantoihin kuuluu useita lohi-, taimen-, nieriä-, harjus- ja siikakantoja sekä pääosa tuontikannoista. Kustannussiirto kohdistuu työkustannuksiin sekä aineisiin ja tarvikkeisiin (rehut). Kustannussiirron johdosta vuonna 2007 mädintuotannon maksullisen toiminnan työkustannukset alenivat 24 302 euroa ja aine- ja tarvikekustannukset 6 443 euroa. Mädintuotannon työkustannuksien siirrosta johtuen yhteiskustannukset vähenivät 48 070 euroa. Laitospoikasten aine- ja tarvikekustannukset vähenivät 28 939 euroa. Vuonna 2005 kustannuslaskennassa säilytysviljelyn osuus on huomioitu 15 % vähennyksenä mädintuotannon kaikista kustannuksista. Vuonna 2006 ja 2007 kannattavuuslaskelman laskentaperusteissa tehtiin muutos vuokrakustannuksien laskentaa koskien. Tutkimuslaitoksen toimipaikat ja -pisteet, joissa harjoitetaan vesiviljelyä on rakennettu toteuttamaan viljelytuotannon osalta ensisijaisesti yhteiskunnallisia säilytystehtäviä ja sen lisäksi myös 11

tutkimuslaitoksen muita tehtäviä. Viljelylaitosten suunnitelmissa ovat myös tutkimuksen tarpeet mukana. Nykyisenkaltainen maksullinen viljelytoiminta on laajentunut vasta laitosten perustamisen jälkeen. Tästä syystä maksullisten viljelysuoritteiden tuotannon tilakustannuksiksi on vuoden 2006 ja vuoden 2007 laskelmassa huomioitu vain varsinaiset viljelytilat sekä tuotantoa välittömästi palvelevat aputilat kuten rehuvarastot ja vedenkäsittelytilat. Laskentatavan muutos vähenisi vuonna 2007 suoria vuokrakustannuksia (vuokrat) 42 379 euroa (vuonna 2006 37 014 euroa) ja vesiviljelyn yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (aineet ja tarvikkeet) 54 758 euroa (vuonna 2006 47 264 euroa) sekä tutkimuslaitoksen yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (tukitoimintojen kustannukset) 22 163 euroa (vuonna 2006 18 646 euroa). Vesiviljelysuoritteet 2005 2006 2007 2007 suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 025 1 016 1 218 Maksullisen toiminnan muut tuotot 54 55 43 TUOTOT YHTEENSÄ 1 079 1 071 1 261 1 080 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat 261 198 232 -henkilöstökustannukset 490 498 557 -vuokrat 310 233 248 -palvelujen ostot 15 12 8 -muut erilliskustannukset * -99 98-71 Erilliskustannukset yhteensä 977 1 039 974 940 KÄYTTÖJÄÄMÄ 102 32 287 140 Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset 323 297 310 -tukitoimintojen kustannukset 260 269 288 -poistot 133 127 156 -korot 14 11 19 Yhteiskustannukset yhteensä 730 704 773 570 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 707 1 743 1 747 1 510 Alijäämä -628-672 -486-430 Kustannusvastaavuus % 63 61 72 72 * sisältää valmistevaraston muutoksen (tili 4600) ja valmistuksen omaan käyttöön (tili 4700) 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteiseen toimintaan sisältyy muilta valtion virastoilta saatava yhteistyörahoitus, EU:lta saatava rahoitus ja valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus (mm. säätiöt, kunnan ja maakuntaliitot, Pohjoismainen ministerineuvosto). Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus sisältää sekä laskutukseen että talousarviotilin kirjaamisoikeuteen perustuvan rahoituksen. EU-rahoitus sisältää suoraan EU:lta tulevan rahoituksen, välillisen EU rahoituksen tuotot ilmoitetaan rahoittajan mukaisesti (valtionhallinto tai valtionhallinnon ulkopuolinen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksissa on raportoitu yhteistoiminnan rahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tuotot olivat 4,2 milj. euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu rahoitus kasvoi. Tutkimuslaitos sai vesipuitedirektiivin toteuttamiseen erillisrahoitusta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kertyivät pääasiallisesti muulta valtionhallinnolta, josta MMM:n osuus oli 2,2 milj. euroa ja TE keskuksien osuus 0,3 milj. euroa. Suoraan EU:lta tulevan rahoituksen osuus oli edellisen vuoden tasolla, mutta jäi hieman suunnitellusta. Valtiohallinnon ulkopuolelta tulevan yhteistyörahoituksen ja muiden tuottojen osuus laski edellisiin vuosiin verrattuna. Syynä tuottojen vähenemiseen oli se, että vuonna 2007 matkakustannuksien korvauksia ja muita korvauksia ei ole otettu mukaan yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan. 12

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset olivat 11,5 milj. euroa. Aine- ja tarvikeostojen osuus kustannuksista kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ministeriön rahoittamien petoeläinten pantahankintojen johdosta. Myös henkilöstökustannukset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna rahoituksen kohdentuessa hankintoihin ja palveluiden ostoihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, koska henkilöstökustannukset vähenivät myös yhteiskustannukset laskivat. Matkakulujen ja muiden erilliskulujen puuttuminen laskelmasta myös vähenisi kustannuksia. Yhteistyörahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuusprosentti nousi 37 %:iin. 2005 2006 2007 2007 suunnitelma TUOTOT (1000 euroa) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 2 954 2 833 3 517 2 900 EU:lta saatu rahoitus 185 202 204 300 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 616 549 472 400 Yhteistoiminnan muut tuotot 45 85 27 50 TUOTOT YHTEENSÄ 3 800 3 669 4 220 3 650 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat 387 428 911 -henkilöstökustannukset 4 630 5 004 4 305 - vuokrat 54 37 131 -palvelujen ostot 722 746 737 -muut erilliskustannukset 986 1 016 1 022 Erilliskustannukset yhteensä 6 779 7 231 7 106 Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset 2 337 2 619 2 274 -tukitoimintojen kustannukset 1 888 1 988 1 738 -poistot 347 390 389 Yhteiskustannukset yhteensä 4 572 4 997 4 401 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 11 351 12 228 11 507 11 990 KUSTANNUSVASTAAVUUS -7 551-8 559-7 287-8 340 Kustannusvastaavuus % 33 30 37 30 1.3.5 Tutkimuslaitoksen pääyksiköt Tutkimuslaitoksen toiminta oli vuonna 2007 organisoitu seitsemään pääyksikköön, jotka vastasivat yhdestä tai kahdesta tulosalueesta. Vuoden 2008 alusta organisaatio uudistettiin niin, että yksiköitä on kuusi. Viestintä ja kehittäminen Yksikkö vastaa tutkimuslaitoksen viestinnästä, muiden yksiköiden viestinnän tuesta sekä koko organisaation kehittämisestä. Kehittämistyön valmistelu on tehty pääosin Palvelujen tulosyksikössä tai kehittämisprojekteja hyödyntäen. Vuoden aikana valmisteltiin toimintojen uudelleen järjestely ja organisaatiouudistus tuli voimaan 1.1.2008. Siinä perustettiin tietohallinto-toiminto Viestinnän ja kehittämisen yksikköön ja sijoitettiin kanta-arviot, seurannat ja tilastot tutkimuksen tulosyksiköihin. Tutkimuslaitoksen asiakasviestinnän kehittämistä jatkettiin. Vuoden 2007 päätulokset ja toiminta esiteltiin Vuosikatsauksessa, joka toteutettiin verkkojulkaisuna ja kalvo-esityksenä. APAJA-asiakaslehteä kehitettiin edelleen asiakaspalautteen ja toimitusneuvoston yhteistyönä. Lehti ilmestyi 2 kertaa vuonna 2007. 13

Viestintä tuotti uutisia tutkimuslaitoksen toiminnasta ja tuloksista sekä oman verkkopalvelunsa, Suomen Akatemian EtsiExpert-verkkopalvelun että Luonnonvarat-portaalin kautta kansalaisille, toimittajille ja muille sidosryhmille. Lehdistölle tuotettiin 45 tiedotetta sekä järjestettiin 4 lehdistötilaisuutta. Tutkimustuloksia ja toimintaa esiteltiin myös Oulun erämessuilla, Metsämessuilla Helsingissä, Viikki-päivän tapahtumassa, Valtakunnallisessa kalastuspäivätapahtumassa Helsingissä sekä sidosryhmätilaisuudessa tutkimuslaitoksen päätoimipaikassa. Lisäksi viestintä järjesti Viikin toimipaikassa 10 tutkimusseminaaria. Viestintä osallistui hallinnonalan yhteiseen, erityisesti kansalaisviestintään sekä kansainväliseen viestintään suunnatun 60 North -asiakas- ja sidosryhmälehden toimitusneuvostotyöhön sekä oli mukana koko hallinnon yhteisen Luonnonvarat-viestintästrategian valmistelussa. Riistapolitiikan ja -tutkimuksen uutiskirje Sarvi perustettiin yhdessä MMM:n, MKJ ja Metsähallituksen kanssa. Henkilöstön viestintävalmiuksia kehitettiin. Tutkijoille ja muille asiantuntijoille järjestettiin sekä asiantuntijan kirjoituskoulutusta että mediavalmennusta. Vuoden Viestijän valinnalla haluttiin kannustaa ja aktivoida tutkijoita ja asiantuntijoita viestimään entistä aktiivisemmin tutkimuslaitoksen tuloksista ja toiminnasta. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjat uudistettiin yhdeksi, pääasiassa verkossa ilmestyväksi julkaisusarjaksi. Julkaisujen jakelua ja markkinointia parannettiin perustamalla uutiskirje, joka välittää uusimman tutkimustiedon sekä muut tutkimuslaitoksen ajankohtaiset asiat asiakkaille ja sidosryhmille. Myös tieteellisen julkaisemisen tuloksien välittymistä kotimaiselle kohderyhmälle parannettiin tuottamalla verkkopalveluun lyhyet suomenkieliset tiivistelmät alkuperäisistä tieteellisistä artikkeleista. 14

2005 2006 2007 2007 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Kalatutkimuksia 1) 4 Kala- ja riistaraportteja 1) 33 26 17 Perustilastot 1) 9 Riistantutkimuksen tiedote 2) 11 6 3 Tilasto ja kalakantavuosikirjat 1) 8 Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia 2 Riista- ja kalatalous - Selvityksiä 5 Riista- ja kalatalous - Tilastoja 7 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen 7 6 8 6 Yhteistyörahoitus 0 0 Työllisyystyövoima 0 0 Henkilötyövuodet yhteensä 7 6 8 6 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -14 33 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset 51 57 87 45 Muut välittömät kustannukset 25 35 25 15 Osuus yhteisistä palvelun kustannuksista 21 21 32 20 Osuus yhteisistä pääomakustannuksista 2 3 5 1 Kustannukset yhteensä 99 116 149 81 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 17 28 Pääyksiköiden loppusuoritteille kohdistuva yhteiskustannukset 3) Tutkimuslaitoksen yhteiset kustannukset 548 518 591 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 44-5 14 RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus Toimintamenot 506 494 530 490 Maksullinen toiminta 8 5 2 10 Muut tulot 3 Rahoitus yhteensä 517 499 532 500 Muutos edelliseen vuoteen, % -3 7 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 8 5 2 10 Välittömät työkustannukset 2 1 1 3 Muut välittömät kustannukset 4 Osuus yhteisistä yhteiskustannuksista 1 1 1 1 Osuus yhteisistä pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä 3 2 2 8 Yli-/alijäämä, % 63 60 0 20 1) Julkaisusuunnittelu ja kustannussopimukset, julkaisujen taitto- ja painatuspalvelut, jakelu ja myynti 2) Riistan tutkimuksen tuote vuodesta 2000 3) Sisältää viestinnän ja kehittämisen loppusuoritteiden ja sopimuskasvatuksen osuuden tutkimuslaitoksen yhteistä kustannuksista 4) Palkallisten poissaolojen laskentaa muutettiin vuonna 2006, muutoksella ei ollut vaikutusta yksikön htv- kertymään Tulosanalyysi Viestinnän ja kehittämisen pääyksikön kustannukset olivat 2,4 % tutkimuslaitoksen kokonaiskustannuksista. 15

Julkaisutoiminnan kustannusten seuraamiseksi ja tehokkuuden varmistamiseksi julkaisemisen kustannukset on kohdistettu viestintään julkaisu-uudistuksen myötä kesästä 2007 lähtien. Samasta syystä verkkopalvelujen tuotannon kustannukset kohdennetaan viestinnälle vuoden 2008 alusta. Aikaisemmin nämä kustannukset on kohdennettu yksikön kustannuksiin. Kannanarviointi ja tilastointi Kannanarviointi Ministeriön tulostavoitteen mukaan laadittiin raportti silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuhaja Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna 2006 sekä ennuste vuosille 2007 ja 2008 yhteistyössä Kalantutkimuksen pääyksikön kanssa. Raporttiin sisältyvät myös tiedot Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista ja lohikantojen tilasta. Keskeisten rannikon ja sisävesien kalakantojen tilasta julkaistiin Kalavarat 2006 -raportti yhteistyössä kalantutkimuksen kanssa. Merikalakantojen arvioinnin ja seurannan aineistot kerättiin EU-tiedonkeruuohjelman puitteissa. Näin saatiin tietoa mm. kantojen ikärakenteesta ja vuosiluokkien vahvuuksista, kalojen kasvusta, sukukypsyysasteesta ja jossain määrin myös kalojen liikkeistä. Kalakanta-arvioinneissa käytettiin em. tietojen ohella tilastotietoa kalastuksesta ja saaliista. Kansainvälisesti säädeltävien lajien - silakan, kilohailin, lohen, meritaimenen, turskan ja kampelan - kantojen tilan arviointi tehtiin yhteistyössä muiden Itämeren rantavaltioiden arvioitsijoiden kanssa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä. Merkittävien rannikon kalakantojen ahvenen, kuhan, Pohjanlahden siian tilan seurantaa jatkettiin kansallisella tasolla. Harmaahyljelaskennat toteutettiin lentolaskentana. Laskennat toteutettiin osana Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Viron koko Itämeren hallikannan runsausseurantaan. Muut riistaseurannat tehtiin pitkälti vapaaehtoisten havainnoitsijoiden voimin. Suurpetojen kannat (susi, karhu, ilves, ahma) arvioitiin suurpetoyhdyshenkilöiden tuottaman havaintoaineiston ja tutkimuslaitoksen oman maastotyön perusteella. Hirvikantojen seuranta perustuu hirviseurueiden täyttämiin havaintokortteihin. Metsäkanalintukantoja seurattiin riistakolmiolaskennoin. Lumijälkilaskentaan osallistuville tarkoitettu opas lumijälkien tunnistamiseksi uusittiin ja toimitettiin kaikille laskijoille. Opas tuotettiin yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Kolmiolaskentojen tuloksista laskettujen jälki-indeksien avulla arvioidaan eri lajien pitkän ajan kannanvaihteluita. Tärkeimpien vesilintujen pesimäkannat ja poikastuotto laskettiin. Tärkeimmät vuoden 2007 riistaeläinseurantatulokset julkaistiin tutkimuslaitoksen Riista- ja kalatalous Selvityksiä sarjassa, tutkimuslaitoksen www-sivuilla, Riistawebissä sekä alan lehdissä. Tilastointi Tilastotoimi vastasi EU-asetusten mukaisista kalastustilastoinnin suorista velvoitteista EU:n tilastovirastolle Eurostatille sekä muista kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista tilastovelvoitteista (mm. FAO ja ICES). Tilastointi vastasi osaltaan myös EU:n tiedonkeruuasetuksen mukaisista velvoitteista. Vuonna 2007 laadittiin ja julkaistiin viralliset tilastot ammattikalastuksesta merellä, ammattikalastuksesta sisävesillä, vesiviljelystä, kalan tuottajahinnoista, kalan ulkomaankaupasta, vapaa-ajankalastuksesta ja riistasaaliista. Tilastot julkaistiin Suomen Virallisen Tilaston Maa-, metsä- ja kalatalous -sarjassa. Vuonna 2007 toteutettu tilastotuotanto sisältyi pääosin myös tulostavoitteisiin. Lisäksi tilastotoimi laati tulostavoitteiden mukaiset selvitykset hylkeiden kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamista vahingoista, kalatalousyritysten tilinpäätöstiedoista ja petoeläinten aiheuttamista vahingoista. Tilastotoimi osallistui muiden pääyksiköiden tutkimushankkeisiin sekä asiakasrahoitteisiin tutkimuksiin ja yhteishankkeisiin tiedontuottajana ja asiantuntijana. 16

EU-tiedonkeruuohjelma Pääyksikkö vastasi EU-tiedonkeruuohjelman kansallisesta toteutuksesta. Tehtävään liittyen laadittiin vuoden 2008 kansallinen ohjelma ministeriölle, raportoitiin vuoden 2006 tiedonkeruu sekä vastattiin ohjelmaan liittyviin tietopyyntöihin. Lisäksi osallistuttiin tiedonkeruuohjelman kansainväliseen yhteistyöhön ja koordinointiin sekä toimittiin asiantuntijatehtävissä kalatalouden tieteellis-teknistaloudellisen komitean-työryhmissä. Tietohallinto Käynnistettiin hirviseuranta-tietojärjestelmän uusimisprojekti. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin hirvikannan seurantatiedot vuosilta 1973-2007. Käynnistettiin uuden tietojärjestelmän rakentaminen hirvikannan seurantaan, arviointiin ja raportointiin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin aiemman tietojärjestelmän toiminnallisuus. Projekti käynnisti paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvän osaprojektin, jossa selvitettiin paikkatiedon hyödyntämisen nykykäytäntöjä sekä jatkokehitystarpeita. Käynnistettiin suurpetoseuranta-tietojärjestelmän uusimisprojekti. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin keskitettyyn tietokantaan suurpetohavaintojen tiedot aiemmilta vuosilta. Käynnistettiin uuden tietojärjestelmän rakentaminen suurpetokannan seurantaan, arviointiin ja raportointiin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin aiemman tietojärjestelmän toiminnallisuus. Jatkettiin tutkimuslaitoksen tutkimustietojen tietovarantojen siirtämistä tietokantoihin ja rekistereihin käynnistämällä projekti, jonka avulla kerätään keskitettyyn tietokantaan hajallaan olevat tutkimusaineistot sekä tehdään aineistoittain metadatakuvaukset sekä aineistohakemistot. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin verkkotietojärjestelmä, johon tutkijat ilmoittivat hallussaan olevat tutkimusaineistot keskitettyyn tietokantaan. Käynnistettiin vesienhoitolain ja -asetuksen mukaisten koekalastusten seurantajärjestelmä yhteistyössä kalataloushallinnon ja ympäristöhallinnon kanssa tavoitteena tietoprosessien ja analysointien yhtenäistäminen. Jatkettiin EU-tiedonkeruuohjelman tietovarantoa varten toteutettavan tietojärjestelmän rakentamista. Lisäksi tietohallinto osallistui muiden pääyksiköiden tutkimushankkeisiin ja yhteishankkeisiin asiantuntijana. Tutkijoille suunnattuun tietohallinnon ja tietotekniikan koulutukseen panostettiin mm. järjestämällä tilastointi-ohjelmistojen, tietokantoihin sekä paikkatiedon hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. 17

2005 2006 2007 2007 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 1 1 2 1 Kanta-arviot ja tilastot 19 18 18 19 Tieteelliset julkaisut 1) 3 1 3 1 Muut julkaisut 2) 28 24 21 28 Muut tulosjulkistukset 3) 11 9 7 11 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen 20 25 33 29 Yhteistyörahoitus 11 15 8 13 Työllisyystyövoima 1 0 0 0 Henkilötyövuodet yhteensä 32 40 41 42 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 25 3 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset 1 075 1 327 1 441 1 356 Muut välittömät kustannukset 349 390 477 316 Osuus yhteiskustannuksista 758 1 019 1 133 1 100 Osuus pääomakustannuksista 48 69 72 69 Kustannukset yhteensä 2 230 2 805 3 123 2 841 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 75 82 84 86 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 26 11 RAHOITUS (1000 euroa) 5) Budjettirahoitus toimintamenoihin 744 879 991 968 Maksullinen toiminta 2 2 2 EU-rahoitus 1 1 Yhteistyörahoitus (muut) 10 11 10 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 579 760 954 875 Muut tulot 1 8 Työllisyysrahoitus 11 Rahoitus yhteensä 1 348 1 653 1 953 1 855 Muutos edelliseen vuoteen, % 23 18 18

2005 2006 2007 2007 suunnitelma MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 2 2 2 Välittömät työkustannukset 1 Muut välittömät kustannukset 1 Osuus yhteiskustannuksista 1 Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä 1 0 2 Yli-/alijäämä, % 50 100 0 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 6) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 796 870 954 875 EU:lta saatu rahoitus 1 1 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 9 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 9 11 1 Tulot yhteensä 807 882 954 885 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 798 2 367 2 453 2 118 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -991-1 485-1 499-1 233 Kustannusvastaavuus% 45 % 37 % 39 % 42 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 4 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t lisääntyivät 3 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna 2005-2006 yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 6) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty matkakustannuksien korvauksia. Tulosanalyysi Kannanarviointi ja tilastointi pääyksikön toimintaprofiili oli tavoitteiden mukainen. Kannanarvioinnin osuus kokonaiskustannuksista oli 69 %, tilastoinnin 21 %, tietohallinnon 8 % ja muiden asiantuntijatehtävien noin 2 %. Toimintavuonna 2007 panostus tietohallintoon kasvoi merkittävästi. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tietohallintoon rekrytoitiin kaksi uutta henkilöä ja henkilötyövuosien kokonaismäärä kasvoi. Yhteistyörahoitteisten henkilötyövuosien määrä väheni ja vastaavasti budjettirahoitteisen henkilöstön määrä kasvoi; muutos johtuu henkilötyövuosien laskentatavan muutoksesta. Vuonna 2005-2006 vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet on esitetty yhteistyörahoituksessa ja vuonna 2007 budjettirahoituksessa. Yksikön tehtävät sisältyvät lähes kokonaisuudessaan tulostavoitteisiin, jotka toteutettiin suunnitelman mukaan. Merkittävimmät kokonaisuudet olivat tilastojen ja kanta-arvioiden tuottaminen, näihin liittyvistä velvoitteista vastaaminen sekä EU-tiedonkeruuohjelman toiminta- ja raportointivelvoitteiden toteuttaminen. Tiedonkeruuohjelmalle saatu EU-rahoitus (yhteistyörahoitus) kattoi yksikön rahoituksesta lähes puolet eli noin 49 %. Valtionhallinnon yhteistyörahoituksen määrän kasvu johtuu raportointitavan muutoksesta. Aikaisemmin yhteistyörahoitus on raportoitu menoperusteisesti sisältäen vain kannanarviointija tilastointiyksikön osuuden. Vuonna 2007 on siirretty tuloperusteiseen raportointiin, jolloin yhteistyörahoitus sisältää kannanarviointi- ja tilastointiyksikön vastuulla olevien hankkeiden tulot. Yksikön tuottamien tilastojen ja kanta-arvioiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Tilastojen ja kantaarvioiden lisäksi yksikön henkilöstö osallistui tieteellisten ja muiden julkaisujen tuottamiseen. Yksikölle 19

osoitettujen lausuntojen lisäksi osallistuttiin muiden pääyksiköiden vastuulla olevien lausuntojen valmisteluun. Kanta-arviointi- ja tilastotiedon vaikuttavuutta voidaan pitää suurena, sillä tutkimuslaitoksen tuottamat viralliset kanta-arviot ja tilastot olivat toimialalla laajasti käytössä. Tilastotietoja käytettiin laajasti myös tutkimuksissa, kalakanta-arvioinnin lähtötietoina sekä erilaisissa selvityksissä. Tilastot julkaistiin Suomen Virallisen Tilaston (SVT) suositusten mukaisesti kolmekielisinä. Tilastoihin liittyi suosituksen mukainen laatuselvitys, ja julkistaminen noudatti ennakolta annettua aikataulua. Säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tilastot samoin kuin EU-tiedonkeruuohjelman mukaiset tiedot toimitettiin määräaikojen puitteissa. Tilastotiedon saatavuuden varmistamiseksi kaikki SVT-sarjan tilastot julkaistiin painojulkaisujen lisäksi verkkopalvelussa. Kalantutkimus Kalantutkimuksen pääyksikkö tutki kalavarojen hyödyntämistä ja hoitoa sekä kalojen elinympäristöjä ja vastasi niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Yksikkö hoiti myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Kalakantojen hyödyntämistä ja kalavesien tilaa koskevassa tutkimustoiminnassa tärkeällä sijalla olivat tutkimukset, joiden tulosten avulla on mahdollista lisätä kala- ja rapukantojen sekä kalavesien tuottavuutta ja pyynnin taloudellista arvoa. Istutustutkimusohjelmassa selvitettiin erityisesti niitä tekijöitä, joiden avulla erityisesti lohikalaistutusten tuloksellisuutta voidaan lisätä. Raputalousohjelmassa tutkittiin ravun tuotantobiologiaa sekä rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä. Tutkimustoiminnassa keskeisiä kalalajeja olivat kalastuselinkeinon kannalta tärkeimmät lajit: silakka, kilohaili, siika, muikku, kuha ja vaelluskalat. Lohikantoja koskevat tutkimukset ja seurannat olivat kansainvälisen evaluoinnin kohteina. Kalantutkimuksen tulosyksikölle asetetut tulostavoitteet koskivat mm. lohikalojen ja Inarijärven istutustutkimuksia, Pohjanlahden valikoivan lohenkalastuksen vaikutuksia, M-74-oireyhtymän seurantaa, Saimaan lohen ja nieriän elvyttämisselvityksiä, EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon valmistelua ja raputalousohjelman toteuttamista. Tulostavoitteet toteutettiin määräajassa ja sisällöltään sovitussa muodossa. Viljelykantojen hoidon ohjaus toimi omana kokonaisuutena, jonka tehtävänä oli valtion rahoittaman kalakantojen istutushoidon suunnitelmien sekä istutushoitoon liittyvien selvitysten ja raporttien laadinta. Lisäksi tehtäviin kuuluivat valtion kalanviljelytoiminnan monimuotoisuutta säilyttävän toiminnan ohjaaminen sekä tietokantojen ja hoitosuunnitelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa laaditun tulossopimuksen mukaisesti istutustoiminnan tavoitteena oli elvyttää ja vahvistaa arvokalakantoja istuttamalla lohen, meritaimenen, järvilohen, Saimaan nieriän ja Tornionjoen vaellussiian poikasia. Istutukset perustuivat sekä sopimusviljelyn että tutkimuslaitoksen Vesiviljely-yksikön tuotantoon. Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoito perustui maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiin suunnitelmiin. Velvoiteviljely, istutukset ja niihin liittyvät kalamerkinnät toteutettiin pääpiirteissään tulostavoitteiden mukaisesti. Tulosyksikön tulostavoitteet toteutettiin annettujen määrärahojen puitteissa ja yksikön tulot olivat yksikölle asetettujen tavoitteiden mukaiset. Tulosanalyysi Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat sekä muut tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutettiin aikataulultaan ja sisällöltään toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi yksikölle osoitettiin runsaasti lausuntojen valmistelutehtäviä, ja yksikön henkilökunta sai hoitaakseen monia kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Lohitutkimus arvioitiin kansainvälisessä evaluoinnissa korkeatasoiseksi. Tulosyksikön toimintaprofiiliin suurimman muutoksen aiheutti vesipuitedirektiivin edellyttämien kalakantaseurantojen laajeneminen. Samalla kotimaisten asiantuntijatehtävien kustannukset nousivat vuoteen 2006 verrattuna noin 0,9 milj. eurolla ja muodostivat 13% tulosyksikön kokonaiskustannuksista. Vastaavasti tutkimusprojektien osuus kokonaiskustannuksista laski 75 %:sta 66 %:in ja Viljelykantojen hoito- 20