Teknologiayrittäjyyspäivät Case: Teknologiateollisuus Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.10.2014
Esityksen sisältö Teknologiateollisuuden ja Suomen tilanne Teknologiateollisuuden Yrittäjyysohjelma Kasvutiimi-toiminta Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Edunvalvonnan tavoitteita 23.8.2013 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli 1 600 jäsenyritystä. 21.10.2014 3
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valmet, Valtra, Wärtsilä Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, CGI, Codebakers, Codenomicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto 21.10.2014 4
Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten 21.10.2014 5
Suomi ei pääse kasvuun tänäkään vuonna (Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu heinäkuussa 2014) Pohjois-Amerikka: +1,7 % USA +1,6 % Kanada +2,2 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,9 % Brasilia +1,1 % Meksiko +2,6 % Argentiina -1,2 % Venezuela -2,2 % Kolumbia +4,9 % Chile +2,8 % Peru +4,7 % Bkt:n kehitys 2014/2013, % Länsi-Eurooppa: +1,5 % Saksa +2,0 % Iso-Britannia +3,0 % Ranska +0,7 % Italia +0,3 % Espanja +1,1 % Alankomaat +0,5 % Sveitsi +2,0 % Ruotsi +2,5 % Belgia +1,2 % Norja +2,0 % Itävalta +1,5 % Tanska +1,3 % Kreikka +0,2 % Suomi +0,1 % Portugali +0,9 % Irlanti +1,8 % Afrikka Etelä-Afrikka +1,9 % Nigeria +6,8 % Egypti +2,3 % Keski- ja Itä-Eurooppa: +1,5 % Venäjä +0,2 % Turkki +3,0 % Puola +3,3 % Tšekki +2,5 % Romania +3,1 % Ukraina -5,3 % Unkari +2,8 % Slovakia +2,5 % Slovenia +0,4 % Liettua +3,1 % Latvia +3,4 % Viro +0,5 % Lähi-ja Keski-Itä Saudi Arabia +4,1 % Israel +3,2 % Aasia: +4,6 % Kiina +7,3 % Japani +1,5 % Intia +5,4 % Australia +3,1 % Etelä-Korea +3,6 % Indonesia +5,3 % Taiwan +3,3 % Thaimaa +1,1 % Malesia +5,3 % Singapore +3,7 % Uusi Seelanti +3,6 % Filippiinit +6,2 % Vietnam +5,6 % Lähde: Consensus Forecasts, July 2014 21.10.2014 6
Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa 21.10.2014 7
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa lähes viimevuotisella tasolla 150 2005 = 100 Muutos: 1-4,2014 / 1-4,2013, % 140 130 120 110 100-1 % 90 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 4/2014. Lähde: Tilastokeskus 21.10.2014 8
Teknologiateollisuudessa epäyhtenäinen kehitys jatkunut 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2005 = 100 Muutos: 1-4,2014 / 1-4,2013, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tietotekniikka-ala +13 % Suunnittelu ja konsultointi 0 % Kone- ja metallituoteteollisuus -1 % Metallien jalostus -7 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -6 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 4/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 25 %, metallien jalostus 13 %, tietotekniikka-ala 13 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 21.10.2014 9
Julkisten menojen bkt-osuuden palauttaminen 2008 tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron leikkauksia Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan 60 58 56 54 52 50 48 46 44 Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, % 42 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015e Suomi Ruotsi Saksa Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014 21.10.2014 10
Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria 650000 Työpaikkojen määrä Suomessa 600000 550000 500000 450000 400000 350000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Teollisuus Julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 21.10.2014 11
Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti myös koko elinkeinoelämässä Yritysten kiinteät investoinnit 140 135 Indeksi, 2005=100 Saksa 130 125 120 Alankomaat Ruotsi 115 110 USA 105 100 Sveitsi 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015e Suomi Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014 21.10.2014 12
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi Suomessa. Ohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja, jotta pk-yritykset voisivat vastata odotuksiin kasvun, uudistumisen ja työllisyyden parantamiseksi. Suomeen on palautettava kilpailukykyinen toimintaympäristö. Pk-sektorin kasvua ja kansainvälistymistä on edistettävä. Yrittäjävaliokunta edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä omistajayrittäjyyttä koskevaa asiantuntemusta Teknologiateollisuudessa. Sen puheenjohtaja toimii Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajana.
Yrittäjyysohjelman painopisteet Toimintaympäristö - Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista. - Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky. - Kevennetään hallinnollista taakkaa. - Turvataan yritysten rahoitus. Liiketoiminnan strategia ja johtaminen - Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä strategiseen erikoistumiseen. Vienti ja kansainvälistyminen - Tuetaan yritysten kansainvälistymistä. - Nostetaan myynti- ja markkinointiosaaminen kansainväliselle tasolle. Operatiivinen toiminta - Parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä investointilaman jäljiltä. - Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä tuotteissa ja toiminnan tehostamisessa.
Toimintaympäristö kuntoon ONGELMA Kasvava sääntely kiristää yritysrahoituksen ehtoja. Julkisilla rahoitusinstrumenteilla ei oteta riskiä. RATKAISU Julkista rahoitusta on kohdistettava myös uudistaviin ja riskipitoisiin hankkeisiin sekä viennin käynnistämiseen. Työvoimakustannusten nousu ja jäykät työehdot ovat heikentäneet kilpailukykyä. Alan koulutuksen vetovoimaisuus on heikkoa. Koulutuksen niukat resurssit ovat säästöjen kohteena. Hallinnollinen taakka sekä viranomaisten päällekkäinen toiminta aiheuttavat tehottomuutta. Uudistuminen on hidasta. Julkiset menot ovat kasvaneet 49 %:sta 58 %:iin bkt:sta vuoden 2008 jälkeen. Taso on OECD-maiden korkein. Veroratkaisut ovat olleet lyhytjänteisiä ja poukkoilevia. Verotuksella ei vieläkään kannusteta investoimaan Suomeen. Työn hintaa ei saa nostaa lähivuosien aikana ja tuottavuus on otettava työehtojen kehittämisen tavoitteeksi. Opetussisältöjä on uudistettava tarpeita vastaaviksi, yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä työssä oppimista on lisättävä. Informaation keräämistä ja hallintaa on yksinkertaistettava ja sähköistettävä. Viranomainen saa kysyä yksittäistä tietoa vain kerran. Julkisten menojen osuus bkt:stä on palautettava vuoden 2008 tasolle. Ns. Viron yritysveromalli sekä sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotuksen poisto kannustaisivat investointeja Suomeen.
Vienti ja kansainvälistyminen tuo kasvun ONGELMA Pk-yrityksillä ei ole valmiuksia eikä riittävää tukea kansainvälistymiseen. RATKAISU Pk-yritysten on kehitettävä omia vientituotteita ja vähennettävä riippuvuuttaan päähankkijoista. Julkinen kansainvälistymisrahoitus ja palvelut ovat uhattuina. Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin koulutus ovat täysin riittämättömiä, eikä niitä arvosteta etenkään tekniikan alojen opinnoissa. Pk-yrityksillä on heikko osaaminen innovaatioiden suojaamisesta esim. patentilla tai mallisuojalla. Viennin rahoitus on turvattava. Pk-palveluja ja rahoitusinstrumentteja on kehitettävä vastaamaan yritysten tarpeita ja niiden tunnettuutta on parannettava. Myynti- ja markkinointitaitojen on kuuluttava opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja ulkomaisten osaajien kanssa on syvennettävä. Pk-yritysten IPR-osaamista ja IPR-järjestelmän strategista hyödyntämistä on parannettava.
Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi ONGELMA Tuottavuuskehitys ja kilpailukyky ovat rapautuneet tuotantokoneiston ikääntyessä. Liiketoimintaosaamisessa on puutteita ansaintalogiikassa, talouden hallinnassa sekä johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyssä. Laadun ja prosessien kehittämisessä on heikkouksia verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. RATKAISU Yritykset investoivat, kun kannustimet saadaan kuntoon (verotus ja rahoitus). Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia liiketoimintakonsepteja ja johtamisjärjestelmiä. Hallituksiin monipuolista osaamista. Pk-yritysten on panostettava t&k&i-toimintaan ja omien tuotteiden kaupallistamiseen. Hyödynnetään tietotekniikan kasvavat mahdollisuudet tuotteissa ja palveluissa. Käynnistetään teollisen internetin ohjelma, jossa painopisteenä ovat pk-yritykset yli toimialarajojen. Yrityksillä ei ole tarpeeksi hankintaosaamista. Hankintakoulutus on vähäistä eikä vastaa yritysten tarpeita. Hankintaosaaminen on sisällyttävä opetukseen ja sitä on kehitettävä yhteistyössä yritysten kanssa.
Koulutusohjelma kasvu- ja uudistumishaluisten pk-yritysten johtoryhmille Tavoite: nostaa strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Ohjelma alkaa tammikuussa 2015 ja päättyy syyskuussa 2015 Kehittämisohjelmaan kuuluu kuusi 1,5 2 päivän oppimismoduulia eli yhteensä 9 päivää sekä yrityksen oma kasvuprojekti Investointi ohjelmaan 8 500 euroa + alv 24 %/yritys sekä ruokailut ja majoituskulut noin 1 250 euroa + alv/ henkil Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Hanken & SSE:n kanssa Ilmoittautuminen lokakuun loppuun mennessä: Eira Yrttiaho, eira.yrttiaho@teknologiateollisuus.fi 040 569 2487, 09 192 3364 Liiketoiminnan kokonaiskenttä Johtoryhmätyöskentely ja muutos Talous, kasvu ja kannattavuus Asiakasfokus ja arvonluonti Hankinta, toimitusketju ja jatkuva parantaminen Follow-up 01/2015 1,5 päivää 03/2015 2 päivää 04/2015 1,5 päivää 06/2015 1,5 päivää 08/2015 1,5 päivää 09/2015 0,5 1 päivä Johdanto Globaalit trendit Toimialaskenaariot Strategiset lähestymistavat Erilaiset strategiatyökalut Workshop Johtoryhmien analyysi Johtoryhmän rooli ja tehtävät Strategian elävöittäminen Virtuaalisuus ja matriisissa johtaminen Muutoksen johtaminen ja vaikuttaminen Kasvu ja kannattavuus Mitä tunnusluvut kertovat? Miten luomme taloudellista arvoa Mitkä ovat päätöstemme taloudelliset vaikutukset Asiakasfokus ja digitaalisuus Arvonluonti asiakkaalle Ratkaisuliiketoiminta Mielikuvat ja brändi Ulkoinen viestintä ja vaikuttaminen Tehokas hankinta Toimitusketjun hallinta Jatkuva parantaminen ja erinomaisuus Laadun ja imagon varmistus Kasvuprojektien esittely ja palaute 12.9.2014 19
Kasvuryhmä 21.10.2014 20
Toiminnan lähtökohdat 1. Nopeimmin hyödynnettävä kasvupotentiaali Suomessa löytyy jo olemassa olevista ja markkinoilla hyvin pärjäävistä yrityksistä. 2. Voimakkaan kehittämisen ja kasvun hakeminen ja vaatiminen on yritysten pääomistajien ja hallitusten tärkein vastuu omistajilleen, työntekijöilleen ja yhteiskunnalle. 3. Kasvun ylläpitäminen vaatii uutta nopeampaa ja hajautetumpaa johtamistapaa perinteiseen johtamiseen verrattuna. 4. Menestyneiden kasvuyritysten kokemuksista voi olla merkittävää hyötyä muille kasvuyrityksille ja kasvuyrityksiksi haluaville. 21.10.2014 21
Kasvun lähteet Suomessa Pörssiyhtiöt -- Keskisuuret Merkittävä kasvupotentiaali ja nopeimmin hyödynnettävät kasvumahdollisuudet olemassa olevissa 10-1000 Meur yhtiöissä. Vaikuttavuus 5 vuoden sisällä. Startupit Startup Sauna, Slush, Taivas&Helvetti yms. toiminta. Hyvä työ. Vaikuttavuus +10 vuoden päästä 21.10.2014 22
Kasvun lähteet Suomessa Pk-yrityskentässä 1. Kasvun tavoittelu tulee olla YRITYSVASTUU omistajille, työntekijöille, kumppaneille ja yhteiskunnalle Kasvun mahdollisuuksien etsiminen ja hyödyntäminen tulisi olla erityisesti yritysten omistajille, mutta myös hallituksille ja johdolle keskeisin osa ammattimaista ja vastuullista omistamista ja johtamista Yrityksen jatkuva kehittäminen ja kasvu ovat nykyisessä globaalissa ympäristössä myös parempaa riskien hallintaa kuin perinteinen pyrkimys riskien välttämiseen ja vanhassa pysymiseen 2. Kasvun ylläpitäminen vaatii uutta erilaista tapaa toimia ja johtaa verrattuna perinteiseen yritykseen esim. Uusien mahdollisuuksien jatkuva etsiminen ja arviointi, Asiat suunnitellaan, analysoidaan ja päätetään nopeammin, vastuuta hajautetaan laajemmalle, epäonnistuminen OK Tehdään yhdessä jotain merkittävää onnistumisten kautta syntyvä innostus vie voimakkaasti eteenpäin 3. Menestyneiden kasvuyritysten kokemuksista voi olla merkittävää apua toisille kasvuyrityksille ja kasvuyrityksiksi haluaville 21.10.2014 23
Toiminnan tavoitteet 1. Saada potentiaalisten kasvuyhtiöiden omistajat ja johto ymmärtämään rohkean kehittämisen välttämättömyys ja nostamaan yhdeksi päätavoitteekseen jatkuvan aktiivisen liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun 2. Synnyttää positiivinen ja innostava kasvuyrityskulttuuri Kasvuryhmän yrityksissä ja laajemminkin Suomessa 3. Löytää konkreettisia keinoja ja menetelmiä, joita hyödyntämällä Kasvuryhmän jäsenet kasvavat nopeammin kuin ne kasvaisivat ilman tiimin muodostaman verkoston apua ja tukea. Kasvutiimi-yritysten liikevaihto 2X viidessä vuodessa Lukumääräisesti Suomeen syntyy useita yli 100mEur yrityksiä ja muutama yli 1mrEurn yritys 21.10.2014 24
Mihin osallistujina uskomme? 1. Suomi kaipaa positiivista kulttuurimuutosta ja nykyistä rohkeampaa kasvuhakuisuutta - Paras kasvupotentiaali ja nopeimmin hyödynnettävät mahdollisuudet ovat jo olemassa olevissa kypsemmän vaiheen yrityksissä 20-800 Meur yhtiöissä - Kasvuyrityksen johtaminen on erilaista kuin perinteisen yrityksen 2. Lähden avoimin mielin etsimään uusia kasvu- ja toimintamahdollisuuksia Kasvuryhmän kanssa - Positiivinen organisaation kulttuurimuutos ja asenne lähtee omistajista, hallituksesta ja johdosta, mutta koskee koko organisaatiota 3. Haluan auttaa myös muita kasvamaan Olen valmis jakamaan omia kokemuksiani - onnistumisia ja epäonnistumisia- ja annan ideoitani muiden hyödynnettäväksi Käytössäni on valtava määrä kumuloitunutta kokemusperäistä tietoa erilaisista kasvuun liittyvistä onnistumisista ja epäonnistumisista 4. Toiminnan kulmakivenä on keskustelujen luottamuksellisuus Toiminnan osana saamme tietoomme kokemuksia ja näkemyksiä, jotka eivät ole sellaisenaan julkisia (Chatham House Rules) 21.10.2014 25
Kasvuryhmä I. selvityksen aihepiiri Miten etsiä kasvumahdollisuuksia ja hyödyntää nämä? r Mitä yritys on tehnyt kasvun käynnistämiseksi, miksi ja mitä johtopäätöksiä&oppeja näihin liitttyy???? t 21.10.2014 26
Kasvuryhmän laajentuminen 2013 => Ydinryhmä 15 yritystä ja 14 yksityishenkilöä Kokoontuu 2 kk välein Etsii kasvumekanismeja (ts. Kasvutiimin I. selvitys) 28.10.2014 Kasva Suomi! -tapahtuma (käynnistää Kasvuryhmän laajentumisen) Tavoite: Saada mahdollisimman moni yrittäjä kiinnostumaan kasvusta ja Kasvuryhmä-toiminnasta Osallistujat: 500 yrittäjää Teema: Kasvuryhmän I. selvitys: Miten Kasvuryhmä-yritykset ovat etsineet ja hyödyntäneet kasvumahdollisuuksia Joulukuu 2014 => Ydinryhmä 15 yritystä ja 11 yksityishenkilöä Kokoontuu 2 kk:n välein Vastaa Kasvuryhmä-selvitysten aiheiden kartoittamisesta ja pohjustamisesta Kasvuryhmän Kasva Suomi! -ohjelma 0,5 päivän tapahtumat eri paikkakunilla Tavoite: 1. Saada laaja joukko yrittäjiä osaksi Kasvuryhmä-toimintaa 2. Löytää konkreettisia keinoja ja mekanismeja kasvun löytämiseksi Laajempi Kasvuryhmä-toiminta 21.10.2014 27
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia 21.10.2014 28
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi dataliiketoiminnan keskuksena Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Teollinen internet (anturit, iso data) Arktinen ulottuvuus 21.10.2014 29
Innovation networks... Energy efficiency trends Regulations Efficiency requirements for electric motors such as fans and pumps CO 2 emission limits for non-road vehicles such as port cranes Technologies Energy storages such as batteries, super capacitors, and fuel cells wiser energy usage provided by electrification and hybridization alternatives for fossil fuel Energy-efficient components such as LED lights Materials such as permanent magnets Kuvat: Konecranes Sähköinen liikenne Electro Mobility toimialaryhmä Valaisinvalmistajat -toimialaryhmä
Finland: Hub of Data Business? Data-Switzerland? Via Finland Forerunner in internet security Geologigal, -graphical and -polical stability Low corruption (Transparency International) Ubiqituos broadband penetration (+ new cabels coming) Tecno-oriented and Internet-literate consumers (pilots) Neutral country acting as a mediator and example Leadership in innovations and education Internet based on Finniss Software (e.g. Linux, MySQL, IRC, SSH) -> Data Business to become the national strategy Undustrial Internet Cost of cyber crime $400 billion Service Bus Data storage $67.2 billlion Size Cost of global network security 2013 Innovation 8.7% annually Growth
Courtesy of photo: Aker Arctic Arktiset liiketoimintamahdollisuudet 240 miljardia euroa! Suomi on edistynyt arktisen teknologian ja ammattiosaamisen maa, jonka osaamisella voidaan merkittävästi hyödyntää arktisessa avautuvia taloudellisia mahdollisuuksia ja tukea herkän arktisen luonnon ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen kestävän käytön mukaista hyödyntämistä Team Arctic Arktinen liiketoiminta edellyttää suomalaisilta yrityksiltä yhteistyötä sekä arktisen osaamisen ja kestävien ratkaisujen näkyvää markkinointia maailmalla. Team Arctic kokoaa yhteen merkittävät yritykset kehittämään ratkaisuja ja yhteisiä liiketoimintakonsepteja arktisen alueen investointikohteisiin. Arktisen alueen markkinoiden kokonaisarvon nykyhetkestä vuoteen 2020 arvioidaan olevan noin 240 miljardia euroa. Arktisella alueella tarvitaan tulevaisuudessa kuljetus- ja jäänmurtopalveluiden lisäksi kaikkea televiestinnästä ja tietotekniikasta sää- ja olosuhdepalveluihin, uusiin satamakonsepteihin, rakentamiseen ja tilaratkaisuihin, teräsrakenteisiin ja niiden valmistusprosessiin, automaatioon, uusiin kuljetusratkaisuihin ja laivakonsepteihin, turvallisuuteen ja öljyntorjuntaan sekä uusiin energiaratkaisuihin. 22.4.2014 32
INDUSTRIAL INTERNET IMPACT ON EUROPE (BY GENERAL ELECTRIC 6/2013) Adoption of the Industrial Internet could add $2.8 Trillion to Europe s GDP*) by 2030 European productivity growth would be boosted by 0.75 percentage points over a baseline where the Industrial Internet has no impact. According to the European Commission 50% of jobs today require technology skills, and 77% of all jobs will require these skills within the next decade. *) The IMF (April 2013 WEO) estimates that nominal GDP in the Euro Area amounted to $ 12.2 T in 2012.
Edunvalvonnan tavoitteita 21.10.2014 34
Teknologiateollisuus ry:n strategia 2014-2015 Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Kilpailukyky ja uudistuminen Toimintaympäristö kilpailukykyiseksi Osaamisesta kasvua ja työllisyyttä Innovaatioista eväitä kansainväliseen liiketoimintaan Digitalisaatiolla tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa Työmarkkinoiden uudistaminen Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen vientisektorivetoisesti Yrityskohtaisuuden lisääminen Työrauha pitäväksi Kasvun ja menestyksen rakentaja
Kolme tavoitetta Valtiovalta pitää lupauksensa elinkeinoelämälle Luottamus ja ennustettavuus Kannusteita ja ennustettavuutta investointien saamiseksi Suomeen Luodaan kasvun edellytyksiä Suomeen Mahdollistetaan yritysten uusiutuminen, kasvu ja nopea kansainvälistyminen Uusia työpaikkoja Suomeen 23.8.2013 36
TeknologiaSuomi nousuun!