RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTA - JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTA - JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 17.11.2009 1. JOHDON KATSAUS...2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS...3 3. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET...5 4. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN KESKEISET TAVOITTEET...9 5. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDELLISET RESURSSIT...10

2 (11) 1. JOHDON KATSAUS kautena 2011-2014 viedään käytäntöön linjaukset, jotka on tehty osana RISEALA 2010 hanketta. Täytäntöönpanojärjestelmän painopisteen siirtäminen avoseuraamusten suuntaan ohjaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintakäytäntöjen ja työmenetelmien kehittämistä näinä vuosina. Tehty linjaus tekee mahdolliseksi tuottavuusohjelman edellyttämät henkilötyövuosisäästöt, jotka on määrä toteuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Koska v. 2008 päätetty suljettujen vankipaikkojen vähennys näkyy täysimääräisenä vasta vuoden 2012 alusta lukien, vuonna 2011 kohdataan tässä suhteessa suuria haasteita. Vuodesta 2012 lähtien on aidompi mahdollisuus henkilöresurssien uudelleen kohdentamiseen tukemaan avoseuraamusten sisällöllistä kehittämistä. Rikollisuustilannetta koskevat arviot viittaavat siihen, että suunnittelukauden aikana vankilassa rangaistustaan suorittavien määrä voi laskea nykyisestä. Vankeuslain keskeisen periaatteen mukaisesti vaiheittain tapahtuvaa vapauttamista voidaan lisätä nykyisestä. Valvottuun koevapauteen voidaan jo suunnittelukauden alkupuolella sijoittaa tavoitteen mukaiset 200 vankia päivittäin. Suunnittelukauden alkupuolella otetaan käyttöön myös valvontarangaistus, joka vähentää vankipaikkojen tarvetta. Nykytilanteeseen nähden vankipaikkojen tarve vähenee 200-300 vankipaikalla. Avolaitospaikkojen tehokkaammalla käytöllä, avolaitosvankien valvonnan tehostamisella sekä avolaitosten toimintojen kehittämisellä, vankipaikkatarpeen vähennys voidaan kohdentaa suljettuihin vankipaikkoihin. Tämä on välttämätöntä myös rajallisten resurssien riittävyyden ja oikean kohdentamisen kannalta. Vapaudessa suoritettavat yhdyskuntaseuraamukset ovat merkittävä osa rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää. Ehdollisesti rangaistuja nuoria valvonnassa, nuorisorangaistusta tai yhdyskuntapalvelua suorittavia ja ehdonalaisesti vapautuneita valvonnassa on päivittäin noin 4800. Määrällisesti suurempi osa rangaistuksen täytäntöönpanosta tapahtuukin yhdyskuntaseuraamusten muodossa. Yhteiskuntaseuraamuksiin liittyy monia etuja verrattuna erityisesti suljettuun laistostäytäntöönpanoon. Yhdyskuntaseuraamuksiin ei yleisessä keskustelussa välttämättä mielletä liittyvän vakuuttavuutta samalla tavalla kuin vankeuteen nähdään liittyvän. Rikosseuraamuslaitoksen onkin syytä tehdä johdonmukaisesti työtä yhdyskuntaseuraamusten tunnettuisuuden ja yleisen hyväksynnän lisäämiseksi. Viime vuoden aikana tehdyt linjavalinnat ovat kiteytyneet ilmaisuksi: kohti avoimempaa rangaistusten täytäntöönpanoa. Sillä linjauksella Rikosseuraamuslaitos haluaa olla mukana rakentamassa rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää, jossa yhdyskuntaseuraamuksilla ja avolaitostäytäntöönpanolla on nykyistä keskeisempi asema sekä vastaavasti suljettua vankeutta käytetään nykyistä vähemmän. Täytäntöönpanon sisällöllistä kehittämistä ohjaa uusimisriskin vähentämistavoite. Tärkeänä periaatteena on myös yleisen yhteiskunnan palvelutarjonnan hyödyntäminen, verkottunut työtapa sekä yhteiskuntaan integroivien jatkumoiden ja polkujen rakentaminen asiakkaille ja yhdessä heidän kanssaan. Tämän kaiken teemme tiedostaen, että kuulumme yhteiskunnan turvallisuusorganisaatioihin. Turvallisuutta luomme sekä täytäntöönpanoon liittyvien kuntouttavien toimien kautta, mutta myös niillä eristämistoimilla, joita vankeuden täytäntöönpanoon kuuluu silloin, kun se on tarpeen. Niin vankeihin kuin yhdyskuntaseuraamusasiakkaisiinkin kohdistuvassa työssä Rikosseuraamuslaitoksen ja viime kädessä jokaisen työntekijämme on löydettävä oikea tasapaino tuen ja kontrollin välillä. Molemmat ovat välttämättömiä rangaistuksen täytäntöönpanon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vankiloiden osalta hyvän laitosjärjestyksen säilyttäminen on välttämätön edellytys kuntouttavan työn onnistumiselle. Vastaavasti riittävien ja monipuolisten toimintojen järjestäminen tukee parhaiten laitosjärjestystä.

3 (11) RISEALA 2010 -hankkeen päättyessä ja uuden Rikosseuraamuslaitoksen aloittaessa toimintansa kehittämistyö ei voi eikä saa päättyä, vaan uudet rakenteet mahdollistavat ja velvoittavat entistä parempaan rangaistusten täytäntöönpanoon. Toimintarakennetta ja toimintojen sisältöä sekä henkilöstörakennetta ja henkilöstön osaamista on jatkuvasti uudistettava tavoitteita vastaavasti. Teknisiä järjestelmiä ja tietojärjestelmiä on hyödynnettävä niin, että henkilöstö voi keskittää oman työpanoksensa varsinaiseen täytäntöönpanotyöhön. Niiden tulee lisätä henkilöstön työn sujuvuutta, mielekkyyttä ja turvallisuutta. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yhteinen organisaatio Kriminaalihuoltolaitoksen, Vankeinhoitolaitoksen ja Rikosseuraamusviraston yhdistyminen Rikosseuraamuslaitokseksi vuoden 2010 alussa luo uusia mahdollisuuksia parantaa seuraamusprosessien vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä lisätä tuottavuutta keskittämällä hallintoa ja johtamista. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää johdon ja esimiesten kouluttamista ja valmentamista sekä kaikkien organisaatiossa työskentelevien perehdyttämistä riittävässä määrin rikosseuraamusten koko kirjoon. Yhteisen työnäyn ja toimintakulttuurin alkuun saattaminen on koko suunnitelmakauden kestävä prosessi. Rikollisuustilanne Rikollisuuden kehityksessä ei ole tapahtunut viime vuosina oleellisia tai odottamattomia muutoksia. Rikollisuuden määrä Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kannalta keskeisten rikostyyppien osalta on pysynyt ennallaan tai jopa laskenut, eikä niiden määrässä ole ennakoitavissa merkittävää kasvua suunnittelukauden aikana. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti rattijuopumus-, väkivalta- ja vakavan huumerikollisuuden kehityksessä tapahtuvat muutokset. Seuraamusjärjestelmän kehittäminen Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi oikeusministeriössä valmistellaan yhdyskuntaseuraamusten käyttöalan laajentamista. Valvontarangaistus on tarkoitus ottaa käyttöön v. 2011. Enimmäisrangaistuksen pituudesta riippuen päivittäinen valvottavien määrä asettuisi 75-180 välille suunnittelukauden loppuun mennessä. Oikeusministeriön asettama toimikunta valmistelee myös yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä, laki ehdollisen vankeuden valvonnasta ja yhdyskuntapalvelua koskevat säädösmuutokset tulevat voimaan keväällä 2010. Euroopan neuvoston puitepäätös 27.11.2008 mahdollistaa EU-maista kotoisin olevien vankien siirtämisen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten kotimaahansa nykyistä huomattavasti useammissa tapauksissa. Puitepäätöstä vastaava lainsäädännön muutos tulee voimaan 5.12.2011 mennessä. Sen perusteella mahdollisesti siirrettävien vankien määrän voidaan arvioida olevan vuosittain joitakin kymmeniä. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon poliisivankiloissa olevien tutkintavankien mahdollisesta siirtymisestä rikosseuraamuslaitoksen vastuulle aiheutuvia kustannuksia tai toiminnallisia muutoksia. Poliisin tiloissa säilytettävien tutkintavankien päivittäinen keskimäärä oli 101 vuonna 2008.

4 (11) Muut toiminnan laajuuteen vaikuttavat tekijät Nuoret ikäluokat pienenevät edelleen ja yhä suurempi osa nuorista ei tee rikoksia. Tämä kehitys näkyy ehdollisesti rangaistujen nuorten valvottavien määrän jatkuvana laskuna. Myös nuorisorangaistukseen tuomittujen määrä on jäänyt huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Vankilassa olevien vankien määrän ennakoitu aleneminen perustuu valvotun koevapauden käytön lisäämiseen ja valvontarangaistuksen käyttöönottoon vuonna 2011. Näiden vapaudessa toimeenpantavien seuraamusten on arvioitu vähentävän vankipaikkatarvetta suunnittelukauden loppuun mennessä noin 200-300 vankipaikalla. Arvio perustuu siihen, että tuomioistuimet tuomitsevat valvontarangaistuksen vankeusrangaistuksen sijasta. Toiminnan laajuus Tot. 2008 Arvio 2009 Arvio 2010 2011 2012 2013 2014 Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset 5 194 5 100 5 100 5 200 5 250 5 300 5 300 Vapaudesta vankilaan tulleet 7 321 7 000 6 800 6 600 6 500 6 500 6 500 Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin 4 715 4 500 4 600 4 650 4 700 4 750 4 750 Vankeja vankilassa 3 476 3 435 3 320 3 250 3 150 3 150 3 150 Vankeja valvotussa koevapaudessa 50 85 130 150 200 200 200 Vankeja keskimäärin 3 526 3 520 3 450 3 400 3 350 3 350 3 350 Taloudellinen taantuma Suunnittelukaudella ei ole nähtävissä valtiontalouden tilan kohentumista. Tämä edellyttää toiminnan tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä, vaikka valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen päättyy rikosseuraamuslaitoksessa nykyisten linjausten mukaisesti vuonna 2011. Vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää vangeille ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaille tarjottavien päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden varmistamista. Taantuman vaikutuksesta kuntien omat päihdepalvelut ja kuntien ostopalveluihin sidoksissa olevien järjestöjen palvelut tulevat todennäköisesti supistumaan. Näiden palvelujen heikkenemisellä voi olla välillisesti vaikutusta myös rikollisuuden määrään ainakin pidemmällä tähtäimellä. Rikosseuraamuslaitos siirtyi nettobudjetointiin vuoden 2009 alusta. Taantuma vaikuttaa Rikosseuraamuslaitoksen rahoitustilanteeseen työtilauksien vähentymisen kautta. Tilausten vähentyessä työtoiminnan volyymi supistuu ja tulotaso laskee. Alueellinen keskittyminen Väestön keskittyminen johtaa palvelujen ja samalla rikosseuraamusalan yhteistyöviranomaisten keskittymiseen alueellisiin kasvukeskuksiin. Tämä asettaa haasteita niin laitosrakenteen kehittämiselle kuin vapaudessa toimeenpantavien seuraamusten toteuttamiselle. Toisaalta käynnissä oleva alueellinen kehitys tarjoaa uudenlaisia tuottavuuden kehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi toimitilojen ja tietotekniikan hyödyntämisessä oikeushallinnon viranomaisten kesken.

5 (11) Henkilöstön ikärakenteen kehitys Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa erityisesti vankeinhoidon ja keskushallinnon henkilöstösuunnitteluun. Nykyisestä henkilöstöstä noin 16 prosenttia saavuttaa eläkeiän suunnittelukauden aikana. Osaamisen varmistaminen myös tulevaisuudessa tulee olemaan haaste koko rikosseuraamusalalle. Tietoyhteiskunnan kehitys Informaatiotekniikan hyödyntäminen rangaistusten täytäntöönpanossa on merkittävä tulevaisuuden mahdollisuus tehostaa tuottavuutta. Rikosseuraamuslaitoksen yhteisen asiakastietojärjestelmän kehittämisen lisäksi toimintaa voidaan tehostaa mahdollistamalla sähköinen asiakirjaliikenne koko rikosketjussa. Valtion uusi talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkokonaisuus otetaan käyttöön koko valtionhallinnossa vuodesta 2012 alkaen. Järjestelmän käyttöönotto Rikosseuraamuslaitoksessa aiheuttaa kehittämistarpeita ja muutoksia järjestelmän ulkopuolelle jääviin Rikosseuraamuslaitoksen omiin järjestelmiin. Oikeusministeriössä on käynnistynyt nykyisen tuomiolauselmajärjestelmän korvaavan rikostuomiosovelluksen suunnittelua koskeva hanke. Rikostuomiosovelluksen on arvioitu olevan käytössä 1.1.2012. Vastaanottavien järjestelmien edellyttämiä muutoksia ei toteuteta ko. hankkeessa. Uusi järjestelmä vaatii vankitietojärjestelmään perustavaa laatua olevia muutoksia, joiden on oltava valmiina ennen uuden rikostuomiosovelluksen käyttöönottoa. Seuraamusjärjestelmään sisältyvää kontrollia ja turvajärjestelmiä voidaan osittain toteuttaa informaatiotekniikalla sekä vankiloissa että yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanossa. Kehittyvällä informaatiotekniikalla voidaan helpottaa myös todistelu- ja oikeuskäsittelyjen järjestämistä. Kansainvälistyminen Ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten tuomittujen määrän lisääntyminen edellyttää entistä suuremman huomion kiinnittämistä heidän erityistarpeisiinsa niin vankiloissa kuin yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotyössä. Kansainvälistyminen on myös mahdollisuus rangaistusten täytäntöönpanon kehittämistyössä. Suomalainen täytäntöönpanojärjestelmä voi olla sekä saavana että antavana osapuolena kansainvälisessä kehittämistyössä. Muut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset Tässä suunnitelmassa ei ole otettu huomioon hallituksen tekemää periaatepäätöstä, jonka tavoitteena on vähentää julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia. Valtioneuvosto suosittelee, että valtion paikallishallinnon hankinnoissa vuonna 2010 vähintään 25 %:ssa ympäristönäkökulma otetaan huomioon ja vuonna 2015 vähintään 50 %:ssa. Periaatepäätökselle tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia vankiloiden hankintatoimeen suunnittelukauden aikana. 3. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET Rangaistusten täytäntöönpano vaikuttaa uusintarikollisuutta vähentävästi ja toimii kaikilla tasoilla turvallisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti.

6 (11) Suunnittelukauden päästrategia - kohti avoimempaa rangaistusten täytäntöönpanoa antaa suunnan toiminnan ja rakenteiden kehittämiselle. Toiminnan painopistettä siirretään laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin, suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja lisätään valvotun koevapauden käyttöä. Toiminnan painopisteen siirtäminen ohjaa henkilöstöresurssien suuntaamista ja henkilöstörakenteen kehittämistä. Palvelut järjestetään valtakunnallisesti tai useamman alueen yhteispalveluna silloin, kun niiden järjestäminen kaikille alueille ei ole perusteltua palvelun tarpeeseen tai niiden järjestämiseen liittyvästä erityisestä syystä. TOIMITILAT Rikosseuraamuslaitoksen toimitilastrategia valmistuu suunnittelukauden alussa. Toimitilaratkaisujen tavoitteena on tukea asteittaista vapauttamista ja sijoittelumääräyksiä ja huolehtia siitä, että vankitiloja koskevat kansainväliset normit tulevat täyttymään suunnittelukaudella. Toimitilastrategiassa konkretisoidaan toimenpiteet, joita tarvitaan laitospaikkojen määrän ja rakenteen saattamiseksi vastaamaan vuoden 2012 tavoitetilannetta. Tällöin laitoksessa olevien vankien määrän ennakoidaan alentuneen 3150 vankiin, joista suljettuihin laitoksiin sijoitetaan 65 % ja avolaitoksiin 35 %. Hallittua ja suunnitelmallista vapautumista kehitetään perustamalla suunnittelukaudella viisi vapauttamisyksikköä. Vapauttamisyksikkötoimintaa voidaan järjestää vaihtoehtoisilla tavoilla uudentyyppisellä yhteistyöllä sidosryhmien kanssa. Toiminnan suunnittelua varten perustettu työryhmä saa työnsä valmiiksi vuonna 2010. Suunnittelukaudella valmistuu Kuopion vankilan uudisrakennus vuonna 2010 ja Mikkelin vankilan uudisrakennus vuonna 2011. Konnunsuon vankila lopettaa toimintansa vuonna 2011, lakkauttamisesta johtuvat vuokrasäästöt kohdistuvat vuodesta 2012 eteenpäin. Ennen Konnunsuon vankien uudelleensijoittamista on tehtävä välttämättömiä peruskorjauksia muissa laitoksissa. TUOTTAVUUS Rikosseuraamuslaitoksen tuottavuusohjelma tarkistetaan 28.2.2010 mennessä. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosisäästöt vuonna 2011 ovat rikosseuraamusalalla 80 henkilötyövuotta. Valvontarangaistuksen toimeenpano ja valvotun koevapauden käytön laajentaminen edellyttävät henkilöresurssien uudelleen kohdentamista Rikosseuraamuslaitoksen sisällä. Suurin osa Rikosseuraamuslaitoksen henkilötyövuosisäästöistä on ennakoitu saatavan laitosrakenteen muutoksella so. Konnunsuon vankilan lakkauttamisella ja Pelson vankilan paikkamäärän supistamisella. Täysimääräisesti nämä säästöt niin henkilötyövuosissa kuin toimitilavuokrissa näkyvät kuitenkin vasta v. 2012. Ennakoitavissa oleva tilanne muodostaa selvän riskin laitoksen toiminnan rahoitukselle v. 2011 ja edellyttää neuvotteluja ylimenokauden järjestelyistä. Tietotekniikan hyödyntäminen Vuonna 2010 vahvistetaan Rikosseuraamuslaitoksen tietohallinnon kehittämislinjaukset suunnittelukaudelle. Tavoitteena on käynnistää kokonaisarkkitehtuuriin perustuva asiakastietojärjestelmien kehittämistyö ja siirtyä vähitellen rikosseuraamusalalle räätälöidyistä erilaisista järjestelmistä yleisempiin, koko alalla yhtenäisiin keskitetyn tuen ja kehittämisen mahdollistaviin järjestelmiin.

7 (11) Rangaistusten täytäntöönpanossa otetaan käyttöön sähköinen valvontajärjestelmä, jota voidaan hyödyntää valvontarangaistuksen lisäksi avolaitoksissa, valvotussa koevapaudessa sekä perustettavissa vapauttamisyksiköissä. Sähköisen valvonnan teknistä toteuttamista varten esitettyä 1,2 milj. määrärahaa vuodelle 2010 ei myönnetty ns. elvytysmäärärahoista, joten tarvittava rahoitus joudutaan kuitenkin hakemaan valtiovarainministeriön tuottavuuden lisäämiseksi tarkoitetusta määrärahasta. Nykyisen vankitietojärjestelmän ja yhdyskuntaseuraamusten asiakastietojärjestelmän kehitys- ja elinkaaresta tehdään vuoden 2010 alussa perusselvitys. Tämän jälkeen on mahdollista tehdä päätös, miten rikosseuraamusalan yhteistä asiakastietojärjestelmää lähdetään rakentamaan. Nykyisiin asiakastietojärjestelmiin on tehtävä lainsäädäntömuutoksista ja em. oikeusministeriössä käynnistetyistä hankkeista johtuvat muutokset suunnittelukauden aikana. Rikosseuraamuslaitokselle määritellyt kehysmäärärahat suunnittelukaudelle mahdollistavat noin 7 milj. kohdentamisen vuosittain tietohallintoon. OM:n tietohallintoyksikön tekemän - laskelman mukaan rikosseuraamuslaitoksen vakio- ja ylläpitopalvelujen osuus tietohallintokustannuksista kasvaisi vuoden 2009 tasosta suunnittelukauden loppuun lähes 2 milj.. jolloin kehittämiseen käytettävissä olevan määrärahan suhteellinen osuus vähenee. Ainoastaan lainsäädännön muuttumisen takia tehtävät pakolliset muutokset nykyisiin asiakastietojärjestelmiin on mahdollista ottaa huomioon tietohallintosopimuksissa. Tuottavuutta edistävien kehittämishankkeiden rahoitus joudutaan hakemaan VM:n erillisrahoituksen kautta. Seuraavat hankkeet edellyttävät erillisten hankesuunnitelmien tekemistä ja niihin tullaan hakemaan valtiovarainministeriön tuottavuuden lisäämiseksi tarkoitettua erillisrahoitusta: Uuden rangaistusten toimeenpanon tietojärjestelmän valmistelu on aloitettava vuonna 2010 siten, että se on otettavissa käyttöön suunnittelukauden päättyessä. Uusi asiakastietojärjestelmä tulee mahdollistamaan myös toimeenpanoasiakirjojen sähköisen arkistoinnin. Sähköisen valvonnan teknistä toteuttamista varten hankittava järjestelmä pilotoidaan syksyllä 2010. Vuoden 2011 alusta valvonnan käyttöala laajenee valvontarangaistukseen tuomittuihin sekä valvottuun koevapauteen sijoitettuihin. Suunnittelukauden aikana siirrytään vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa koneelliseen laskentaan. Tämä edellyttää lakiin tehtäviä muutoksia. Suunnittelukauden aikana otetaan Rikosseuraamuslaitoksessa käyttöön hallintoasioiden sähköinen asianhallinta- ja arkistointijärjestelmä. Uusi rikostuomiosovellus edellyttää muutoksia vankitietojärjestelmään, joka perustuu käytöstä poistuvan vanhan tuomiolauselmajärjestelmän tietokantarakenteen tuottamiin tietoihin. Kustannusvaikutukset kohdentuvat vuodelle 2011. Valtiokonttorin Kieku -hankkeen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien käyttöönotto aiheuttaa muutoksia rikosseuraamuslaitoksen muihin järjestelmiin. Kustannusvaikutukset kohdistuvat vuodelle 2011. VAIKUTTAVUUS Suunnitelmallisuuden vahvistaminen rangaistusten täytäntöönpanossa Rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla toimintamallia, joka perustuu toisaalta yksilölliseen ja suunnitelmalliseen työotteeseen ja tutkitusti vaikuttavien työmenetelmien soveltamiseen, toisaalta sidosryhmäyhteistyön tiivistämiseen ja kehittämiseen. Prosessien kehittämisen tavoitteena on varmistaa suunnitelmallisen työn jatkumot ennen vankilaa ja

8 (11) vankilan jälkeen sekä sopia tarkoituksenmukaisesta työnjaosta sekä Rikosseuraamuslaitoksen sisällä että rangaistusjärjestelmän ja normaalipalvelujen välillä. Asiakasarviointia kehitetään rakentamalla rangaistusten täytäntöönpanoon yhtenäinen arviointikokonaisuus. Vuonna 2010 otetaan käyttöön arvioinnin perusosana alku- ja loppuarvioinnit. Perusosaa täydennetään rikos-, seuraamus- ja henkilöspesifisillä arviointiosioilla suunnittelukauden aikana. Työtoiminnan kehittäminen Työtoiminnan ensisijaisena tavoitteena on vangin valmiuksien lisääminen rikoksettomaan elämäntapaan ja yhteiskuntaan sijoittumisen edistäminen. Toissijaisena tavoitteena on työtoiminnan taloudellinen tuottavuus. Työtoiminnan järjestämisessä lisätään ostopalveluna vankilaan toteutettavaa tai palvelun tarjoajan työpaikassa toteutettavaa vankityötä, kumppanuussopimuksiin perustuvia työpaikkoja ja yhteiskunnassa tarjolla olevien työtilaisuuksien kuten siviilityön ja oppisopimustyön hyödyntämistä. Ostopalveluiden ja muiden vaihtoehtoisten työtilaisuuksien käyttöön päädytään, jos samalla voidaan lisätä toiminnan vaikuttavuutta esimerkiksi vapautumisen jälkeisten jatkumoiden muodossa. Kustannus- ja vaikuttavuusvertailuun perustuvan ulkoistamisharkinnan synnyttämä kilpailutilanne parantaa myös vankilan oman työtoiminnan tuloksellisuutta. Toiminnan kustannusvastaavuuden lasku kuitenkin jatkuu suunnittelukaudella. Kustannusvastaavuuden alenemiseen vaikuttavat jo tehdyt päätökset kuten Konnunsuon vankilan lakkauttaminen ja työtoiminnan resurssien käyttöasteen aleneminen mm. vankien työajan lyhentyessä. Turvallisuuden kehittäminen Turvallisuusstrategisia päämääriä ovat henkilöstön työturvallisuuden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja rikoksesta tuomitun oikeus turvalliseen ja häiriöttömään ja lain mukaiseen rangaistuksen suorittamiseen Tavoitteena on, että Rikosseuraamuslaitoksen tehtävä yhteiskuntaturvallisuuden edistäjänä on tuloksia tuottavaa. Vuorovaikutus ja vankien sekä yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden tuntemus ovat laaja-alaisen turvallisuusajattelun perusta Rikosseuraamuslaitoksessa. Lisääntyvä lähityö ja uudet seuraamusmuodot uusiutuvine työmenetelmineen ovat keskeisessä roolissa toiminnallista turvallisuutta luotaessa. Turvatekniikkaa käytetään apuna parantamaan turvallisuutta ja mahdollistamaan henkilökunnan kohdistaminen toiminnan ja turvallisuuden kannalta keskeisiin tehtäviin. Rikoksesta tuomitun oikealla sijoittelulla, hyvin organisoidulla valvontatyöllä ja viranomaisyhteistyöllä turvataan laitoksen sisäinen järjestys ja pyritään estämään rangaistuksen aikainen rikollisuus. Toimiva laitosjärjestys mahdollistaa kuntoutus- ja muun toiminnan järjestämisen. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Johto- ja esimiestehtävissä toimivien henkilöiden johtamisvalmiuksia parannetaan. Johtamisvalmiuksien kehittämisessä huomioidaan kaikki Rikosseuraamuslaitoksen osa-alueet. Johto- ja esimiestehtävissä toimivien tulosvastuu ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin varmistetaan tulosohjauksella ja kehityskeskusteluilla. Kustannustietoisuutta lisätään. Suunnittelukaudella on tavoitteena vahvistaa ja konkretisoida yhteistä käsitystä perustehtävän sisällöstä sekä parantaa organisaation sisäistä yhteistyötä ja työilmapiiriä Rikosseuraamuslaitoksen arvopohjaa lujittamalla. Tuleviin haasteisiin vastataan kehittämällä rekrytointia, henkilöstösuunnittelua ja täydennyskoulutusta.

9 (11) Työterveyshuollossa painopisteenä on ennaltaehkäisevä toiminta. Tavoitteena on, että rikosseuraamusalalla työolosuhteet ovat terveelliset, turvalliset ja edistävät työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittämisestä huolehditaan henkilöstön ja johdon yhteistyönä. 4. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN KESKEISET TAVOITTEET Vaikuttavuustavoitteet Seuraamusten täytäntöönpano on lainmukaista, ennustettavaa, luotettavaa ja joutuisaa. Tuomitun elämänhallintaa ja yhteiskuntaan sopeutumista vahvistetaan yksilöllisiin suunnitelmiin perustuvalla täytäntöönpanolla. Rangaistuksen turvallinen täytäntöönpano edistää tuomitun yhteiskuntaan sijoittumista. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus 2008 2009 Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite TUOTTAVUUS toteuma arvio 2010 2011 2012 2013 2014 Vangit/htv 1,31 1,31 1,33 1,34 1,32 1,32 1,32 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaat/htv 17,4 17 17 18,10 18,29 18,49 18,49 TALOUDELLISUUS Toimintamenot vuodessa (netto) /vanki 54 485 54 028 53 312 52 047 52 697 52 710 52 756 Toimintamenot vuodessa/ yhdyskuntaseuraamusta suorittava 2 998 3 182 3 200 3 350 3 312 3 276 3 291 Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset ja laadunhallinta Tot 2008 Arvio 2009 Tulossopimus 2010 2011 2012 2013 2014 Vangeista avolaitoksissa tai vapauttamisyksiköissä päivittäin keskimäärin % 31 32 33 34 35 35 35 Vangeista aktiivitoiminnoissa päivittäin keskimäärin % 59 59 61 61 61 61 61 Rangaistusajan suunnitelmat tehty % (vangit) 67 70 70 71 72 72 72 Rangaistusajan suunnitelmat tehty % (yhdyskuntaseuraamusasiakkaat) 85 86 90 90 90 90 90 Valvotun koevapauden onnistuneesti loppuun suorittaneet % aloitetuista 91 85 85 85 85 85 85 Yhdyskuntapalvelun onnistuneesti loppuun suorittaneet % aloitetuista 83 85 85 85 85 85 85 Valvontarangaistuksen onnistuneesti loppuun suorittaneet % aloitetuista 85 85 85 85 Vankeja valvotussa koevapaudessa keskimäärin päivässä 50 85 130 150 200 200 200

10 (11) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tot. 2008 Tavoite 2009 Tulossopimus 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstömäärä, henkilötyövuodet 3 101 3 079 2 994 2 914 2 914 2 914 2914 Työtyytyväisyysindeksi 3,15 3,23 3,2 3,3 3,3 3,3 3,3 Johtamisindeksi 3,21 3,25 3,3 3,4 3,4 3,4 3,4 Sairauspoissaolot työpäivää /htv 14,4 14,60 13 13 13 12 12 Vankeusrangaistusten täytäntöönpanohenkilöstö /kalenteripv/htv 20,4 21,4 19 18 17 16 15 Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano, työpv/htv 11,4 11,3 11 11 10 10 10 Keskushallinto, työpv/htv 10,8 11,0 10 10 10 10 10 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, työpv/htv 10,3 9,5 10 10 10 10 10 Henkilöstön koulutustasoindeksi 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 5. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TALOUDELLISET RESURSSIT Rikosseuraamuslaitos Tot. 2008 Tavoite 2009 Arvio 2010 2011 2012 2013 2014 TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 208 520 214 748 218 255 217 189 216 711 216 702 216 935 Tulot yhteensä 16 361 15 117 14 400 13 485 13 285 13 185 13 185 - maksullinen toiminta 15 111 14 283 13 566 12 783 12 483 12 483 12 483 - muut tulot 1 250 834 834 702 802 702 702 Menot yhteensä 224 881 229 865 232 655 230 674 229 996 229 887 230 120 - henkilöstömenot 131 412 132 441 134 680 131 249 131 249 131 249 131 249 - toimitilavuokrat 34 605 36 475 38 066 40 104 40 966 41 331 44 671 Senaatin pääomavastike 33 184 34 751 36 042 38 314 39 176 39 541 42 881 Muut vuokrat 1 420 1 724 1 790 1 790 1 790 1 790 1 790 - palvelujen ostot* 24 024 26 780 27 860 27 081 27 081 27 081 27 081 - muut toiminnan menot 34 840 34 169 32 049 32 240 30 700 30 226 27 119 TOIMINNAN RAHOITUS, 1000 216 573 214 748 218 255 217 189 216 711 216 702 216 935 - toimintamenomomentille budj. tulot 8 312 15 117 14 400 13 485 13 285 13 185 13 185 - toimintamenomomentille budj. menot 224 885 229 865 232 655 230 674 229 996 229 887 230 120 Toimintamenorahoitus, netto josta 221 107 218 174 221 772 220 945 220 683 220 899 221 124 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 3 790 4 534 3 426 3 546 3 756 3 972 4 197 - talousarvio (TA+LTA) 217 317 213 640 218 346 217 399 216 927 216 927 216 927

11 (11) VIRASTON EHDOTUS; kehysten tarkistus 2011 2012 2013 2014 TAE 2010 ja sen mukaisesti tarkistettu kehyspäätös sekä vuoden 2014 peruslaskelma 217 399 216 927 216 927 216 927 Viraston esitys 220 063 220 913 221 273 224 273 Mikkelin vankilan uudisrakennuksen vuokravaikutukset 1 274 Vapauttamisyksiköiden perustamisten vuokravaikutukset 200 Välttämättömät peruskorjausten (Konnunsuon vankien uudelleen sijoittaminen) vuokravaikutukset 2 100 360 Hämeenlinnan vankilaa koskeva ratkaisu (pois paljuselleistä) 3 000 Vuokravähennys tarkistettava kehykseen (ainoastaan Konnunsuon vankilan lakkauttaminen) -1 450 Vuokrien indeksikorotus 2009 4.4% 1 390 Laskelmassa ei ole otettu huomioon tietohallintohankkeita, joihin haetaan rahoitus valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahasta eikä elvytysmäärärahalla tehtävien peruskorjausten vaikutuksia vuokriin. Tutkimustoimintaan varattavat määrärahat Tutkimus- ja kehittämistoimintaan varataan vuosittain 300 000 euroa. Määrärahalla hankittavan tutkimuksen painopisteisteistä sovitaan vuosittain kriminaalipoliittisen osaston kanssa. Avolaitostyöhön varattavat määrärahat Avolaitosvankien työllistämis-, ylläpito- yms. menoihin työsiirtolatyyppisissä avolaitoksissa varataan Tavoite Arvio Avolaitostyöt Tot. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 suunnittelukaudella 6 075 6 165 6 038 6 025 6 025 6 025 6 025 henkilöstömenot 581 670 677 677 677 677 677 muut menot 5 494 5 495 5 361 5 348 5 348 5 348 5 348 Siirtyvä 200 187 186 186 186 186 Määrärahat yhteensä 6 365 6 225 6 212 6 211 6 211 6 211 keskimäärin 6 miljoonaa euroa vuodessa.