RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TILASTOJA 2018 RIKOSSEURAAMUSLAITOS. tilastoja 2018

Transkriptio

1 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TILASTOJA 2018 RIKOSSEURAAMUSLAITOS tilastoja 2018

2 Rikosseuraamuslaitos Keskushallintoyksikkö Lintulahdenkatu 5, Helsinki Puhelin Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja -sarja ilmestyy vuosittain verkkojulkaisuna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa ISSN (verkkojulkaisu)

3 Sisältö Käsitteet 4 Taulukkoluettelo: Vankeinhoito 7 Taulukkoluettelo: Yhdyskuntaseuraamukset 8 Kuvioluettelo 9 Esipuhe 10 1 Seuraamuksista Seuraamusten täytäntöönpano Seuraamusjärjestelmän kehittymisen yleispiirteitä 12 2 Vankeinhoito Vankiluvun kehitys Vankirakenne Järjestys ja turvallisuus Vankitoiminnot Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuus 19 3 Yhdyskuntaseuraamukset Yhdyskuntaseuraamusten asiakasmäärät Yhdyskuntaseuraamusten asiakasrakenne Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sosiaalinen tilanne Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden osallistuminen toimintoihin Yhdyskuntaseuraamuksissa käytetyt sanktiot 26 Taulukot: Vankeinhoito 27 Taulukot: Yhdyskuntaseuraamukset 43

4 Käsitteet Ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonta (ERN) Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi 1 vuoden 3 kuukauden pituiseen valvontaan. Valvontaan määrätään, jos sen katsotaan edistävän tekijän sosiaalista selviytymistä ja ehkäisevän uusia rikoksia. Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonta (EAV) Vankeusrangaistuksesta suoritetaan vankilassa lähes poikkeuksetta vain määräosa. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Ehdonalaisesti vapautettu määrätään valvontaan silloin, kun koeaika on pitempi kuin yksi vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai kun vanki sitä itse pyytää. Laitosaika Teoksessa on käytetty laitoksessa oloaikaa kahdessa eri yhteydessä: kertymätietona vuoden aikana vapautuneista ja poikkileikkaustietona 1. toukokuuta laitoksessa olevista. Tiedot poikkeavat toisistaan, koska kertymätiedoissa painottuvat lyhyet rangaistukset ja poikkileikkaustiedoissa pitkät rangaistukset. Nuorisorangaistus (NR) Vuonna 1997 aloitettu nuorisorangaistuskokeilu päättyi vuoden 2004 lopussa. Laki nuorisorangaistuksesta tuli voimaan ja nuorisorangaistus laajeni koko maahan. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta, jos sakkoa on pidettävä riittämättömänä seuraamuksena, eivätkä painavat syyt vaadi ehdotonta vankeusrangaistusta. Nuorisorangaistusta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään yksi vuosi. Nuorisorangaistus sisältää valvontatapaamisia, sosiaalista toimintakykyä edistävää ohjausta ja tukea sekä työelämään perehdyttämistä. 4

5 Sakkovanki (SV) Sakon muuntorangaistusta suorittava on sakkovanki. Muuntorangaistus määrätään sakkoon tuomitulle, jolta sakkoa ei ole saatu perityksi. Tutkintavanki (TV) Tutkintavankeja ovat rikoksesta epäiltynä vangitut. Vangitsemisesta päättää tuomioistuin. Rikoksen johdosta vangittu on pääsääntöisesti vietävä heti oikeusministeriön tutkintavankien säilyttämistä varten hyväksymään laitokseen. Vapaudenmenetysaika vähennetään rangaistuksen täytäntöönpanossa. Valvontarangaistus (VALRA) Valvontarangaistusta koskeva laki tuli voimaan Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään 6 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta silloin kun yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle on este. Aiemmat vankeusrangaistukset, valvontarangaistukset tai rikoksen laatu voivat olla esteenä tuomitsemiselle. Valvontarangaistuksen on oltava perusteltua myös syytetyn sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Valvontarangaistuksessa tuomitun liikkuminen asunnon ulkopuolella on rajoitettu vain aikataulun määräämiin ajankohtiin. Päihteiden käyttö on kielletty koko rangaistuksen ajan. Tuomittua valvotaan paitsi teknisin välinein myös yllätyskäynnein asuntoon. Valvottu koevapaus (VKV) Vanki voidaan sijoittaa valvottuun koevapauteen aikaisintaan puoli vuotta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koevapauden aikana noudatetaan asunnossa tai sijoituspaikassa pysymisvelvoitetta sekä toimintavelvoitetta, jota varten laaditaan viikoittainen aikataulu. Sijoitetulta edellytetään päihteettömyyttä. Koevapauden ehtojen noudattamista valvotaan monilla tavoilla. 5

6 Vankeusvanki (VV) Vankeusvankeja ovat vangit, jotka suorittavat tuomittua ehdotonta määräaikaista tai elinkautista vankeusrangaistusta. Vankeusvankien uusintarikollisuus Tilastollisessa vuosikirjassa uusijoiksi katsotaan ne henkilöt, jotka ovat vapautumisen jälkeen syyllistyneet vähintään yhteen uuteen rikoksen, josta on seurannut lainvoimainen ehdoton vankeus- tai yhdyskuntapalvelutuomio. Seuranta-aika aloitetaan vapautumispäivästä ja lopetetaan ensimmäiseen rikoksentekopäivään tai kuolinpäivään. Ulkomaan kansalaiset ovat aineistossa, mikäli heillä on suomalainen henkilötunnus. Yhdyskuntapalvelu (YKP) Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita enintään 8 kuukauden vankeuden sijasta. Sen keskeinen sisältö on palkaton yleishyödyllinen työ. Edellytyksenä on, että tuomittu soveltuu ja suostuu yhdyskuntapalveluun. Seuraamusselvityksen tekee Rikosseuraamuslaitos ja lopullisen ratkaisun yhdyskuntapalvelusta tuomioistuin. Yhdyskuntapalvelun pituus on tuntia. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös yli vuoden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena, jolloin sen pituus on tuntia. Yhdyskuntaseuraamusta suorittavien keskimäärä Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärän laskentatapaan tehtiin vuonna 2012 muutos. Aiemmin laskettiin täytäntöönpanojen lukumäärää, nyt tarkastellaan asiakkaiden määrää. Muutoksen vaikutuksesta keskimäärä laski noin :lla. Jos henkilöllä on samanaikaisesti täytäntöönpantavana useita saman seuraamuslajin tuomioita, hänet lasketaan keskimäärään vain kerran. Jos henkilöllä on samanaikaisesti täytäntöönpantavana eri lajisia seuraamuksia, hänet lasketaan edelleen kaikkiin niistä. 6

7 Taulukkoluettelo Vankeinhoito 1. Vuoden alussa ja lopussa rangaistuslaitoksissa olleet sukupuolen, vankiryhmän 27 ja laitostyypin mukaan, Vankien päivittäinen keskimäärä vankiryhmittäin vuosina Alle 21-vuotiaat tutkinta- ja vankeusvangit keskimäärin vuosina Vuoden aikana vapaudesta rangaistuslaitokseen tulleet vankiryhmän ja 28 sukupuolen mukaan laitostyypeittäin, Vapaudesta vankilaan tulleet vankiryhmittäin vuosina Vuoden aikana vapautuneet vapautumisperusteen, sukupuolen ja laitostyypin 29 mukaan, Vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit rangaistuslaitoksessa suoritetun 30 rangaistusajan, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, Vuoden aikana päättyneiden sakon muuntorangaistusten pituus, Rangaistuslaitoksista vapautuneet vankilajin ja sukupuolen mukaan vuosina Vapautuneiden vankeusvankien rangaistuslaitoksessa suorittama aika (%) 31 vuosina Ehdonalaisesti vapautuneet vuosina Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa vuosina sekä vuoden 32 aikana alkaneet elinkautisrangaistukset, vapautuneet elinkautisvangit ja suoritetun rangaistuksen keskipituus vuosina Valvottu koevapaus vuosina Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) Vankeusvankien ikäryhmät 1. toukokuuta vuosina (%) Vankeusvankien ennakoidut laitoksessaoloajat 1. toukokuuta vuosina (%) Vankeusvankien laitoskertaisuus 1. toukokuuta vuosina (%) Ulkomaalaisten vankien keskimäärät vankilajeittain sekä osuus kaikista 35 vangeista vuosina Ulkomaalaisten vankeusvankien päärikokset 1. toukokuuta vuosina (%) Ulkomaalaisten vankien kansalaisuus 1.toukokuuta Poistumisluvat vuosina Karkaamiset ja luvatta poistumiset vuosina Vankien ajankäyttö vuosina (%) Vangit ja vankilat Vuosina vapautuneiden vankeusvankien uusiminen (%) viiden vuoden 39 seuranta-aikana sukupuolen, iän ja vankeuskertaisuuden mukaan. 26. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina

8 Taulukkoluettelo Yhdyskuntaseuraamukset 27. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano vuosina Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonta vuosina Ehdollisen vankeuteen tuomitun valvonta vuosina Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano vuosina Valvontarangaistuksen täytäntöönpano vuosina Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos päättyneissä seuraamuksissa 43 vuosina (%) 33. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma seuraamuksittain 1. toukokuuta 44 vuosina (%) 34. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sukupuolijakauma 1. toukokuuta vuosina Yhdyskuntapalvelua suorittavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta (%) 36. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvottavien sosioekonominen tausta toukokuuta vuosina (%) 37. Ehdolliseen vankeuteen tuomittujen valvottavien sosioekonominen tausta toukokuuta vuosina (%) 38. Nuorisorangaistusta suorittavien asiakkaiden sosioekonominen tausta toukokuuta vuosina (%) 39. Valvontarangaistusta suorittavien sosioekonominen tausta 1. toukokuuta vuosina (%) 40. Ohjelmatoimintaan osallistuneet yhdyskuntaseuraamusasiakkaat vuosina päättyneissä seuraamuksissa 41. Sanktioiden ja toimenpiteiden käyttö yhdyskuntaseuraamuksissa vuosina

9 Kuvioluettelo 1. Vuoden aikana vapaudesta vankilaan tulleet, vapautuneet ja vankien keskimäärä 14 vuosina Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) Vankeusvankien ennakoitujen laitosaikojen osuudet 1. toukokuuta vuosina Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus kaikkien 17 vankien keskimäärästä vuosina Poistumisluvat vuosina Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina Vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien keskimäärät ja osuudet vuosina Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos (%) päättyneissä seuraamuksissa 23 vuosina Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma (%) 1. toukokuuta vuosina

10 Esipuhe Tilastojulkaisun tarkoituksena on antaa monipuolista tietoa Rikosseuraamuslaitoksen asiakas- ja vankimääristä, täytäntöönpanosta, asiakasrakenteesta sekä toiminnasta. Julkaisu välittää paitsi ajankohtaisen kuvan rikosseuraamusalasta myös mahdollisuuden seurata sen kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Tilastotiedot perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmärajoitteiden vuoksi yhdyskuntaseuraamuksia koskevat aikasarjat eivät kaikilta osin ole täydellisiä. Julkaisu on suunnattu rikosseuraamusalan omalle organisaatiolle, mutta sen on ajateltu vastaavan myös muiden Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden ja organisaatioiden tavallisimpiin vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskeviin kysymyksiin. 10

11 1 Seuraamuksista 1.1 Seuraamusten täytäntöönpano Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanemat seuraamukset jaetaan vankeusrangaistuksiin ja vapaudessa suoritettaviin yhdyskuntaseuraamuksiin. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus, ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonta, nuorisorangaistus sekä ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonta. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta vastaavat yhdyskuntaseuraamustoimistot. Vankilat vastaavat tuomioistuinten määräämien ehdottomien vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta. Lisäksi ne huolehtivat tutkintavankeuden toimeenpanosta yhdessä poliisin kanssa. Suomi jakaantuu kolmeen rikosseuraamusalueeseen: Etelä-Suomen, Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Länsi-Suomen alueisiin. Rikosseuraamuslaitoksen perusyksiköitä ovat yhdyskuntaseuraamustoimistot sekä avovankilat ja suljetut vankilat. Vuoden 2017 lopussa koko maassa oli yhteensä 14 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 26 vankilaa. Vankipaikoista oli suljetuissa vankiloissa 66 prosenttia ja avovankiloissa tai avovankilaosastoissa 34 prosenttia. 11

12 1.2 Seuraamusjärjestelmän kehittymisen yleispiirteitä Vuoden 2006 vankeuslain myötä siirryttiin suunnitelmalliseen ja yhtenäiseen täytäntöönpanoon. Vankeuslain yhteydessä uudistettiin myös ehdonalaiseen vapauteen liittyviä säännöksiä sekä otettiin käyttöön valvottu koevapaus. Koevapauteen voi päästä aikaisintaan kuusi kuukautta ennen määräaikaista ehdonalaista vapautumista. Lisäksi vuonna 2011 aloitettiin vapauttamisyksikkötoiminta osana hallittuun ja asteittaiseen vapauttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Maksamattomien sakkojen muuntamista vankeudeksi vähennettiin 2000-luvun puolivälissä useaan otteeseen. Vuonna 2008 poistettiin mahdollisuus muuntaa rangaistusmääräysmenettelyssä annetut sakot vankeudeksi. Vuonna 2011 astuivat voimaan nuorten rikoksentekijöiden tilanteen selvittämistä ja ehdollisen vankeuden valvontaa koskevat lait. Valvonta muutettiin velvoittavammaksi samalla kun valvontatapaamisten määrää lisättiin. Samana vuonna astui voimaan myös laki valvontarangaistuksesta. Laki valvontarangaistuksesta tekee mahdolliseksi korkeintaan kuuden kuukauden ehdottomien vankeusrangaistusten suorittamisen sähköisesti valvottuna omassa asunnossa tai muussa sopivaksi katsotussa paikassa. Valvontarangaistukseen voidaan sisällyttää sosiaalista selviytymistä edistäviä tukitoimenpiteitä. Vuonna 2015 voimaan astuneella yhdyskuntaseuraamuslailla korvattiin yhdyskuntaseuraamuksista aikaisemmin annetut erilliset lait. Uusi laki selvensi yhdyskuntaseuraamusten keskinäisiä suhteita ja yhtenäisti yhdyskuntaseuraamusten määräämiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvää arviointi- ja lausuntotoimintaa. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa lisättiin mahdollisuuksia käyttää päihdehoidon avo- ja laitoshuollon palveluja. Alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomittu yhdyskuntapalvelu voi sisältää erityisesti nuorille suunnattuja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Yhdyskuntapalvelun vähimmäistuntimäärä muutettiin 14 tunniksi ja enimmäistuntimäärä 240 tunniksi niin, että ne vastaisivat paremmin vankeutena määrättävien päivien määrää. 12

13 2 Vankeinhoito 2.1 Vankiluvun kehitys Vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut 2000-luvun puolivälistä lähtien lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin vankimäärä nousi hieman. Vuonna 2018 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 910, neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vankeusvankeja oli päivittäin keskimäärin 2 304, kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja vajaan viidenneksen vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tutkintavankien määrä kasvoi 2010-luvun alkupuolelle asti, mutta on sittemmin vähentynyt. Vuonna 2018 tutkintavankeja oli päivittäin keskimäärin 547, mikä oli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sakkovankien määrä on 2010-luvulla pysynyt melko vakaana. Vuonna 2018 sakkovankeja oli päivittäin keskimäärin 59. Vuonna 2018 vankilaan tuli vapaudesta vankia, joista eli runsas 40 prosenttia oli vankeusvankeja, sakkovankeja ja tutkintavankeja. Vankeusvangeista 14 prosenttia tuli avolaitoksiin. Naisvankeusvangeista avolaitoksiin tuli viisi prosenttia. Vankiloista vapautui vuonna 2018 kaikkiaan vankia, joista vankeusvankeja oli 3 166, sakkovankeja ja tutkintavankeja Runsas 40 prosenttia vankeusvangeista (1 318) suoritti rangaistusta enintään kolme kuukautta ja 12 prosenttia (369) yli kaksi vuotta. Rangaistusajan keskipituus oli 10,9 kuukautta. Vankeusvangeista 44 prosenttia vapautui avolaitoksista ja yli kaksi vuotta rangaistusta suorittaneista 54 prosenttia. 13

14 Kuvio 1. Vuoden aikana vapaudesta vankilaan tulleet, vapautuneet ja vankien keskimäärä vuosina Vapaudesta tulleet Vapautuneet Vankeja keskimäärin Vuonna 2018 sijoitettiin valvottuun koevapauteen 749 vankia, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Valvotussa koevapaudessa olleiden vankien päivittäinen keskimäärä kasvoi 2010-luvun puoliväliin asti, mutta sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2018 koevapaudessa oli päivittäin keskimäärin 207 vankia ja koevapauden keskipituus oli 99 päivää. Koevapauksista vajaa viidennes (19 %) päättyi peruutukseen. 2.2 Vankirakenne Väkivaltarikoksista tuomitut ovat suurin vankiryhmä, vaikka heidän osuutensa on laskenut 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2018 väkivaltarikoksista oli tuomittu runsas kolmannes vangeista (20 % henkirikoksista ja 17 % pahoinpitelyrikoksista). Omaisuusrikoksista tuomittuja on ollut keskimäärin neljännes vangeista. Varkausrikoksista tuomittujen osuus on laskenut, ryöstöistä tuomittujen osuus pysynyt suurin piirtein ennallaan ja muista omaisuusrikoksista tuomittujen osuus noussut. Vuonna 2018 näiden kaikkien osuus oli 8-9 prosenttia. 14

15 Huumausainerikoksista tuomittujen osuus on noussut. Vuonna 2018 näiden osuus kaikista vankeusvangeista oli runsas viidennes (21 %), kun kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 14 prosenttia. Myös seksuaalirikoksesta tuomittujen osuus on noussut jonkin verran. Vuonna 2018 seksuaalirikoksesta oli tuomittu kuusi prosenttia vangeista. Liikennejuopumuksesta tuomittujen osuus on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana 14 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kuvio 2. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) Prosenttia Ryöstö Väkivalta Omaisuusrikos Liikennejuopumus Huumausainerikos Muu Vankien keski-ikä on noussut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2018 vankeusvankien keski-ikä oli 37,4 vuotta, vuoden korkeampi kuin vuonna Vankeusvangeista 11 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, 50-vuotiaita tai sitä vanhempia 16 prosenttia. Pitkäaikaisvankien osuudet ovat kasvaneet 2010-luvulla ja alle vuoden vankilassa olevien osuudet vastaavasti pienentyneet. Vuonna 2018 alle kolme kuukautta vankilassa olevien osuus oli seitsemän prosenttia. Runsas neljännes vangeista (27 %) oli vankilassa vuodesta kahteen vuotta ja runsas viidennes (21 %) kahdesta neljään vuotta. Kymmenellä prosentilla vangeista oli edessään vähintään kahdeksan vuoden rangaistusaika. 15

16 Kuvio 3. Vankeusvankien ennakoitujen laitosaikojen osuudet 1. toukokuuta vuosina % alle 3 kk 3 kk alle 6 kk 6 kk alle 1 v 1 v alle 2 v 2 v alle 4 v v alle 8 v 8 v tai enemmän Ensikertaisten vankien osuus on noussut kymmenen viime vuoden aikana 31 prosentista 39 prosenttiin. Kolmatta seitsemättä kertaa vankilassa olevia oli vuonna 2018 vajaa kolmannes (30 %) vankeusvangeista. Vähintään kahdeksatta kertaa vankilassa oli 17 prosenttia. Naisvankeja oli vuonna 2018 keskimäärin 218 eli noin seitsemän prosenttia kaikista vangeista. Naisvankeusvangit olivat keskimäärin 38,6-vuotiaita, vuoden miesvankeja vanhempia. Yli neljä kymmenestä (44 %) oli tuomittu väkivaltarikoksesta. Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 30 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana, mutta vuonna 2018 määrä kääntyi laskuun ja oli samalla tasolla kuin 2010-luvun puolivälissä. Ulkomaalaisia vankeja oli vuonna 2018 päivittäin keskimäärin 482 ja osuus kaikista vangeista 17 prosenttia tehdyn vankirakennekartoituksen mukaan 17 prosenttia ulkomaalaisista vangeista oli virolaisia ja 11 prosenttia irakilaisia, kun eri kansalaisuuksia oli kaikkiaan 64. Vajaa puolet (49 %) vankeusvangeista oli tuomittu huumausainerikoksista. Neljä kymmenestä ulkomaalaisesta (39 %) oli tutkintavankina. 16

17 Kuvio 4. Ulkomaalaisten vankeus- ja tutkintavankien keskimäärä ja osuus kaikkien vankien keskimäärästä vuosina Lukumäärä Tutkintavankeja keskimäärin Vankeusvankeja keskimäärin Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista Prosenttia 2.3 Järjestys ja turvallisuus Vuonna 2018 anottiin poistumislupaa, joista 79 prosenttiin annettiin myönteinen päätös. Myönteisten päätösten osuus on noussut hieman kymmenen viime vuoden aikana. Poistumislupaehtoja rikkoneiden vankien osuus on pienentynyt samana aikana neljänneksellä. Vuonna 2018 lupaehtoja rikottiin 466 kertaa eli 3,5 prosentissa käytetyistä poistumisluvista. Kuvio 5. Poistumisluvat vuosina Lukumäärä ,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Prosenttia Anotut Myönnetyt Rikottu % 17

18 Karkaamisten määrä on vaihdellut kymmenen viime vuoden aikana vuosittain kahdeksan ja 17:n välillä. Vuonna 2018 karkaamisia oli 11. Valtaosa karkaamisista tapahtuu muualta kuin vankilan muurien sisäpuolelta, esimerkiksi työmaalta vankilan aidatun alueen ulkopuolelta, vankia saattavalta vartijalta tai muulta viranomaiselta. Vuonna 2018 vankilan muurien sisäpuolelta karkasi yksi vanki. Avolaitoksesta luvatta poistumista ei tilastoida karkaamiseksi. Avolaitoksesta luvatta poistuneiden määrä oli korkeimmillaan (82) vuonna 2011 ja alhaisimmillaan (39) vuonna Vuonna 2018 avolaitoksesta poistui luvatta 52 vankia. 2.4 Vankitoiminnot Vangeille työaikana järjestettävää toimintaa ovat työ, koulutus ja muu rangaistuslaitoksen järjestämä tai hyväksymä toiminta. Vankien ajankäytöstä noin kolmannes on erilaista työtoimintaa. Vankiloissa järjestetään koulutusta yhteistyössä ulkopuolisten oppilaitosten kanssa. Tarjolla on sekä yleissivistävää (perusopetus ja lukio) että ammatillista toisen asteen koulutusta. Korkeakoulu- ja yliopistoopintoihin voidaan myöntää lupa etäopiskeluna. Vuonna 2018 opiskelun osuus oli yhdeksän prosenttia vankien kokonaisajankäytöstä. Muiden aktiivitoimintojen kuten päihdekuntoutusohjelmien, uusintarikollisuutta vähentävien toimintaohjelmien sekä muiden sosiaalisen kuntoutuksen ohjelmien osuus oli 15 prosenttia ajankäytöstä. Vankien toimintojen osuus kokonaisajankäytöstä on noussut kymmenessä vuodessa 47 prosentista 56 prosenttiin. Vajaa puolet vankien toiminta-ajasta on nk. passiiviaikaa eli vangit ovat toimintoihin sijoittamattomia. Passiiviajan osuus on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2009 passiiviajan osuus oli 53 prosenttia ajankäytöstä. Vuonna 2018 vastaava osuus oli enää 44 prosenttia. Toimintaan sijoittamattoman ajan osuus vankien ajankäytöstä on laskenut 38 prosentista 27 prosenttiin. Toimintoihin osallistumisen esteet liittyvät henkilöstöresurssien riittämättömyyteen, eräiden 18

19 vankiloiden toimintatilojen puutteeseen, vankien moniongelmaisuuteen ja laitosturvallisuuteen. Toimintoihin osallistuminen on yleisintä avovankiloissa ja vähäisintä tutkintavangeilla. Säännöllisestä työ- ja toimintaajasta noin 17 prosenttia on nk. muuta passiiviaikaa, kuten esimerkiksi sairausaikaa, siirtopäiviä, käräjämatkapäiviä tai poistumislupa-aikaa. Kuvio 6. Vankien ajankäytön jakautuminen arkipäivisin vuonna % 27% 32% 9% Työtoiminta Koulutus Muut aktiivitoiminnot Toimintaan sijoittamatta Muu passiiviaika 15% 2.5 Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuus Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuustaso on vakiintunut noin 60 prosenttiin. Vuonna 2013 vapautuneista vankeusvangeista noin kolme viidestä (58 %) syyllistyi viiden seurantavuoden aikana vähintään yhteen rikokseen, josta seurasi uusi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Edelliseen vuoteen verrattuna uusiminen nousi hieman nuorimmissa ikäryhmissä ja laski vanhemmissa ikäryhmissä. Sukupuolen ja vankeuskertaisuuden yhteys uusimiseen säilyi lähes samana. Keskeisimmät uusimista ennustavat tekijät ovat vangin rikoshistoria ja ikä: moninkertaisilla vangeilla riski syyllistyä uusiin rikoksiin on suuri ja nuoret palaavat vankilaan todennäköisemmin kuin vanhat. Naiset uusivat miehiä harvemmin. 19

20 3 Yhdyskuntaseuraamukset 3.1 Yhdyskuntaseuraamusten asiakasmäärät Yhdyskuntaseuraamusta suorittavien asiakkaiden päivittäinen keskimäärä on laskenut yli kymmenen viime vuoden ajan. Vuonna 2018 yhdyskuntaseuraamusasiakkaita oli päivittäin keskimäärin 2 959, joka on 31 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. 1 Seuraamuslajeittain tarkasteltuna muutokset ovat hieman poikenneet toisistaan. Vuonna 2018 yhdyskuntapalveluasiakkaita oli keskimäärin eli 31 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Edeltävään vuoteen verrattuna asiakaskeskimäärä pieneni 24:llä (2 %). Pyydettyjen yhdyskuntapalveluselvitysten määrässä pitkään jatkunut laskusuunta kääntyi nousuun, ja on odotettavissa, että muutos heijastuu tulevaisuudessa asiakaslukuun. Vuonna 2018 syyttäjiltä tuli yhdyskuntaseuraamustoimistoihin yhdyskuntapalveluselvityspyyntöä, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valmiiseen selvitykseen sisältyy lausunto syytetyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun. Myönteisten lausuntojen osuus annetuista lausunnoista oli 83 prosenttia, joka on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ensimmäiset valvontarangaistukset tulivat täytäntöönpantavaksi vuoden 2012 alussa. Vuodesta 2014 vuoteen 2017 valvontarangaistusasiakkaiden päivittäinen keskimäärä on pysynyt melko vakaana, mutta vuonna 2018 rangaistuksen suorittajia oli selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Valvontarangaistusasiakkaiden keskimäärä laski aiempaan vuoteen verrattuna yli neljänneksen, 45:stä 33:een. Pyydettyjen valvontarangaistusselvitysten määrä sen sijaan palasi vuoden 2016 tasolle 1 Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärän laskentatapaan tehtiin vuonna 2012 muutos. Aiemmin laskettiin täytäntöönpanojen lukumäärää, nyt tarkastellaan asiakkaiden määrää. Muutoksen vaikutuksesta keskimäärä laski noin :lla. Jos henkilöllä on samanaikaisesti täytäntöönpantavana useita saman seuraamuslajin tuomioita, hänet lasketaan keskimäärään vain kerran. Jos henkilöllä on samanaikaisesti täytäntöönpantavana erilajisia seuraamuksia, hänet lasketaan edelleen kaikkiin niistä. 20

21 vuonna 2017 tapahtuneen notkahduksen jälkeen. Vuonna 2018 tehdyistä valvontarangaistusselvityksistä 60 prosentissa päädyttiin suosittelemaan valvontarangaistusta, mikä oli neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Ehdolliseen vankeuteen ja valvontaan tuomittujen asiakkaiden määrä pysyi vuonna 2018 samalla alhaisella tasolla kuin vuotta aiemmin. Valvonnassa oli keskimäärin 729 nuorta, ehdollisen tuomion saanutta rikoksentekijää. Nuorisorangaistusta suorittavien alun alkaen vähäinen määrä on pysynyt ennallaan. Vuonna 2018 nuorisorangaistusasiakkaiden päivittäinen keskimäärä oli kahdeksan koko maassa. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvottavien keskimäärä alkoi laskea voimakkaasti 2000-luvun puolivälin jälkeen, mutta vuodesta 2015 alkaen määrä on kääntynyt hitaaseen nousuun. Vuonna 2018 asiakaskeskimäärä ylitti ensimmäistä kertaa yhdyskuntapalveluasiakkaiden määrän, joten ehdonalaisvalvonta on tällä hetkellä asiakasmäärältään suurin yhdyskuntaseuraamus. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjä henkilöitä oli valvonnassa keskimäärin päivittäin. Kuvio 7. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäiset keskimäärät vuosina Ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonta Yhdyskuntapalvelu Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonta Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonta Valvontarangaistus 21

22 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä laski voimakkaammin kuin vankien määrä vuoteen 2013 asti. Vuodesta 2014 lähtien vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien osuudet ovat pysyneet vakiintuneina. Noin puolet kaikista rikosseuraamusasiakkaista suorittaa vankeutta ja noin puolet yhdyskuntaseuraamusta. Kuvio 8. Vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien keskimäärät ja osuudet vuosina Vankeus Yhdyskuntaseuraamukset % 10 % 9 % 10 % 10 % 9 % 9 % 8 % 8 % 7 % 23 % 23 % 25 % 24 % 25 % 26 % 24 % 23 % 24 % 25 % 14 % 14 % 13 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 11 % 4 % 4 % 3 % 3 % 3% 2 % 2 % 19 % 18 % 17 % 17 % 17 % 16 % 16 % 17 % 18 % 20 % 18 % 18 % 18 % 20 % 20 % 21 % 21 % 21 % 20 % 20 % 12 % 12 % 13 % 13 % 13 % 14 % 16 % 17 % 17 % 16 % Tv, suljetut laitokset Rv, suljetut laitokset Avolaitokset Valvottu koevapaus Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonta Valvontarangaistus Yhdyskuntapalvelu Ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonta 3.2 Yhdyskuntaseuraamusten asiakasrakenne Yhdyskuntapalvelussa yleisin päärikos on liikennejuopumus, vaikkakin sen suhteellinen osuus on 2010-luvun aikana pienentynyt noin 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2018 liikennejuopumusten osuus (44 %) oli prosenttiyksikön suurempi kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi eniten oli omaisuusrikoksia (20 %) ja väkivaltarikoksia (16 %). Liikennejuopumus on yleisin päärikos myös valvontarangaistuksessa. Vuonna 2018 liikennejuopumuksesta oli tuomittu yli puolet (54 %) valvontarangaistusasiakkaista. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista oli tuomittu 14 prosenttia. Muista rikoksista, lähinnä asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, tuomittujen 22

23 osuus oli laskenut 11 prosenttiin ja oli nyt sama kuin omaisuusrikoksista tuomittujen osuus. Ehdolliseen vankeuteen tuomittujen valvonnassa yleisimpiä päärikoksia ovat omaisuus- ja väkivaltarikokset sekä liikennejuopumukset. Vuonna 2018 omaisuusrikoksista tuomittujen osuus oli 31 prosenttia ja väkivaltarikoksista tuomittujen 24 prosenttia. Liikennejuopumuksista tuomittuja oli 17 prosenttia valvottavista. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnassa väkivalta- ja omaisuusrikokset muodostavat noin kaksi kolmasosaa päärikoksista. Vuonna 2018 päättyneissä valvonnoissa väkivaltarikosten osuus oli 34 prosenttia ja omaisuusrikosten 28 prosenttia. Seuraavaksi eniten (17 %) oli huumausainerikoksia. Kuvio 9. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päärikos (%) päättyneissä seuraamuksissa vuosina Prosenttia Henkeen ja terveyteen kohdistuva Huumausainerikos Liikennejuopumus Liikennerikos Omaisuusrikos Seksuaalirikos Muu Viime vuosina noin viidennes kaikista yhdyskuntaseuraamusasiakkaista on ollut alle 21-vuotiaita. Vuonna 2018 heitä oli 18 prosenttia. Selvästi suurin osa heistä (83 %) suoritti ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvontaa. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnassa ja yhdyskuntapalvelussa suurin ikäryhmä on vuotiaat. Vuonna 2018 heitä oli kummassakin seuraamuksessa noin 30 prosenttia. 23

24 Kuvio 10. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ikäjakauma (%) 1. toukokuuta vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % v v v v v Vuonna 2018 yhdyskuntaseuraamusasiakkaista oli naisia 11 prosenttia. Naisten osuus ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonnassa oli noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin muissa yhdyskuntaseuraamuksissa. Ulkomaalaiset muodostavat vain vähäisen osuuden kaikista yhdyskuntaseuraamusasiakkaista. Toukokuun 1. päivän asiakasrakennekartoituksessa heitä oli kaiken kaikkiaan noin 160, joten viisi prosenttia asiakkaista oli muita kuin Suomen kansalaisia. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat virolaiset, irakilaiset ja somalit, joiden yhteenlaskettu osuus ulkomaalaisista oli 50 prosenttia. 24

25 3.3 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sosiaalinen tilanne Yhdyskuntaseuraamusasiakkaista keskimäärin yli puolet on työttömänä. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnassa työttömien osuus on vähentynyt 12 prosenttiyksikköä kymmenen viime vuoden aikana, 54 prosenttiin vuonna Työssäkäyviä oli yhdyskuntapalvelussa ja valvontarangaistuksessa noin kolmannes (31 35 %), ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnassa noin neljännes (24 %) ja ehdolliseen vankeuteen tuomittujen valvonnassa 13 prosenttia asiakkaista. Eniten työssäkäyvien osuus on laskenut ehdolliseen vankeuteen tuomittujen valvonnassa, seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta Heissä työttömien (58 %) jälkeen suurin ryhmä oli opiskelijat, joita oli 23 prosenttia toukokuun 1. päivän asiakaskartoituksessa. Vailla vakinaista asuntoa olevien osuus on noussut selkeästi ehdolliseen vankeuteen tuomittujen valvonta-asiakkaiden joukossa. Asunnottomana, tilapäisessä asunnossa, laitoksessa tai asuntolassa oli peräti 24 prosenttia asiakkaista toukokuun 1. päivänä. Muussa kuin vakinaisessa asunnossa asuvia oli myös nuorisorangaistukseen tuomituissa. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnassa olevilla asiakkailla vakituisessa asunnossa asuvien osuus on pysynyt 77 prosentissa viimeisen kolmen mittausvuoden ajan. Vaikka vankilasta vapautuneiden valvottavien asumistilanne on kohentunut kymmenen vuoden aikana, vailla vakinaista asuntoa olevien osuus on edelleen suhteellisen korkea. Asunnottomia oli yhdeksän prosenttia; tilapäisessä asunnossa, asuntolassa tai laitoksessa asuvia oli yhteensä 14 prosenttia. Yhdyskuntapalvelussa vakituisessa asunnossa asuvien osuus on kymmenen viime vuoden aikana vaihdellut prosentin välillä. Valvontarangaistusasiakkaiden asumistilanne on hyvä, sillä vakaat asumisolosuhteet liittyvät rangaistuksen suorittamisen ehtoihin. 25

26 3.4 Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden osallistuminen toimintoihin Yhdyskuntaseuraamusasiakkailla on mahdollisuus osallistua lainvastaiseen käyttäytymiseen vaikuttaviin toimintaohjelmiin sekä päihdehuollon toimenpiteisiin. Yleisimmin käytettyjä ohjelmia ovat Viisi keskustelua muutoksesta ja Liikenneturvaohjelma. Päihdehuollossa toteutettavat hoitojaksot ovat myös hyvin tavallisia tukitoimintoja. Vuonna 2018 päättyneissä seuraamuksissa ohjelmatoimintaan ja päihdehuollon toimenpiteisiin osallistuneita asiakkaita oli kaikkiaan 428. Suurin osa näihin ohjelmiin osallistuneista suoritti yhdyskuntapalvelua. 3.5 Yhdyskuntaseuraamuksissa käytetyt sanktiot Yhdyskuntaseuraamusasiakkaille kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta annettujen sanktioiden kokonaismäärä (1 966) laski hieman vuodesta Suhteessa eniten vähenivät valvontarangaistusasiakkaille annetut sanktiot. Asiakaskeskimääriin suhteutettuina nuorisorangaistus ja valvontarangaistus olivat eniten sanktioituja yhdyskuntaseuraamuksia. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon keskeytyksiä tehtiin vuoden aikana kuusi, mikä asiakasmäärään nähden on huomattavan paljon. Yhdyskuntapalvelussa ja valvontarangaistuksessa täytäntöönpanon keskeytysten määrä sen sijaan väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Samoin kävi kirjallisten varoitusten määrälle. Ehdolliseen vankeuteen tuomittujen valvonnassa, nuorisorangaistuksessa sekä ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnassa sanktiovalikoimaan kuuluu nouto valvontatapaamiseen, johon poliisi antaa virka-apua Rikosseuraamuslaitoksen pyynnöstä. Ehdolliseen vankeuteen tuomittujen ja ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnoissa noutopyyntö poliisille on yleisimmin käytetty sanktio. Vuonna 2018 niitä tehtiin yhteensä

27 Taulukko 1. Vuoden alussa ja lopussa rangaistuslaitoksissa olleet sukupuolen, vankiryhmän ja laitostyypin mukaan, 2018 Laitoksen kirjoissa Laitostyyppi Yhteensä Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Vuoden alussa Kaikki laitokset Suljetut laitokset Avolaitokset Vuoden lopussa Kaikki laitokset Suljetut laitokset Avolaitokset Taulukko 2. Vankien päivittäinen keskimäärä vankiryhmittäin vuosina Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Yhteensä Naisia Naisten osuus kaikista vangeista (%) Taulukko 3. Alle 21-vuotiaat tutkinta- ja vankeusvangit keskimäärin vuosina vuotiaat vuotiaat alle 21-vuotiaat yhteensä Kaikki vangit Nuorten osuus kaikista vangeista , , , , , , , , , ,9 27

28 Taulukko 4. Vuoden aikana vapaudesta rangaistuslaitokseen tulleet vankiryhmän ja sukupuolen mukaan laitostyypeittäin, 2018 Vankilaji Kaikki laitokset Suljetut laitokset Avolaitokset Vapaudesta tulleita kaikkiaan Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht Sakkovankeja v v v Vankeusvankeja Tutkintavankeja v v v Taulukko 5. Vapaudesta vankilaan tulleet vankiryhmittäin vuosina Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Yhteensä Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia

29 Taulukko 6. Vuoden aikana vapautuneet vapautumisperusteen, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2018 Laitoksista vapautuneet kaikkiaan 1. Rangaistuksen täysin suorittaneet Laitostyyppi Suljetut laitokset Avolaitokset Kaikki laitokset Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht sakkovangit vankeusvangit tasavallan presidentti armahtanut enemmälti suorittamasta 3. Päästetty ehdonalaiseen vapauteen laitoksen johtajan päätöksellä tasavallan presidentin armahduksella Rikosseuraamuslaitoksen päätöksellä rangaistusaikapäätöksen nojalla Helsingin hovioikeuden päätöksellä Haagin sotarikostuomioistuimen päätöksellä 4. Tutkintavanki laskettu vapaaksi syyte hylätty käsittelyn lykkääminen tuomittu ehdottomasti, mutta päästetty vapaalle jalalle tuomittu ehdollisesti muusta syystä Muut perusteet Kuolleet Siirretty muuhun maahan

30 Taulukko 7. Vuoden aikana vapautuneet vankeusvangit rangaistuslaitoksessa suoritetun rangaistusajan, sukupuolen ja laitostyypin mukaan, 2018 Suoritettu rangaistusaika Laitostyyppi Suljetut laitokset Avolaitokset Kaikki laitokset Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Yhteensä kk yli 1 kk - 2 kk yli 2 kk - 3 kk yli 3 kk - 6 kk yli 6 kk - 1 v yli 1 v - 2 v yli 2 v - 4 v yli 4 v Keskipituus (kk) 9,2 9,3 9,2 13,1 14,6 13,3 10,9 12,0 11,0 Taulukko 8. Vuoden aikana päättyneiden sakon muuntorangaistusten pituus, 2018 Pelkästään sakon muuntorangaistuksen suorittaneet Sakon muuntorangaistuksen suorittaneet vankeusvangit ja tutkintavangit Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Enintään 10 päivää päivää päivää päivää Yhteensä Taulukko 9. Rangaistuslaitoksista vapautuneet vankilajin ja sukupuolen mukaan vuosina Vankeusvankeja Sakkovankeja Tutkintavankeja Yhteensä Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia Yht. Naisia

31 Taulukko 10. Vapautuneiden vankeusvankien rangaistuslaitoksessa suorittama aika (%) vuosina Suoritettu rangaistusaika kk yli 1 kk - 2 kk yli 2 kk - 3 kk yli 3 kk - 6 kk yli 6 kk - 1 v yli 1 v - 2 v yli 2 v - 4 v yli 4 v Yhteensä N Taulukko 11. Ehdonalaisesti vapautuneet vuosina Ehdonalaisesti vapautuneita yhteensä Rangaistusaika päätöksen nojalla Vankilan johtajan/ johtokunnan päätöksellä Rikosseuraamuslaitoksen päätöksellä Tasavallan presidentin armahduksella Helsingin hovioikeuden päätöksellä Korkeimman oikeuden päätöksellä Haagin sotarikostuomioistuimen päätöksellä Valvontaan asetettu

32 Taulukko 12. Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa vuosina sekä vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset, vapautuneet elinkautisvangit ja suoritetun rangaistuksen keskipituus vuosina Vuosi Elinkautisvankien lukumäärä vuoden alussa Vuoden aikana alkaneet elinkautisrangaistukset Vapautuneet elinkautisvangit Vuoden aikana vapautuneiden elinkautisvankien suorittaman rangaistuksen keskipituus (v) , , , , , , , , , , Taulukko 13. Valvottu koevapaus vuosina Aloitetut Päättyneet Peruutetut Peruutetut % päättyneistä Koevapaudessa keskimäärin päivässä Koevapauden keskimääräinen pituus (pv)

33 Taulukko 14. Vankeusvankien päärikos 1. toukokuuta vuosina (%) Ryöstö Yht Varkausrikokset Muu omaisuusrikos Naisia Yht Naisia Yht Naisia Henkirikos Yht Muu väkivaltarikos Seksuaalirikos Huumausainerikos Liikennejuopumus Naisia Yht Naisia Yht Naisia Yht Naisia Yht Naisia Muu rikos Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia

34 Taulukko 15. Vankeusvankien ikäryhmät 1. toukokuuta vuosina (%) v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia v Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia Taulukko 16. Vankeusvankien ennakoidut laitoksessaoloajat 1. toukokuuta vuosina (%) < 3kk Yht Naisia < 6kk Yht Naisia < 12 kk Yht Naisia < 2 v Yht Naisia < 4 v Yht Naisia < 8 v Yht Naisia v Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia Taulukosta puuttuvat vangit, joiden rangaistuksen pituuden laskeminen oli kesken tai vanki oli karkumatkalla 34

35 Taulukko 17. Vankeusvankien laitoskertaisuus 1. toukokuuta vuosina (%) krt Yht Naisia krt Yht Naisia krt Yht Naisia krt Yht Naisia Yhteensä Yht Naisia N Yht Naisia Taulukko 18. Ulkomaalaisten vankien keskimäärät vankilajeittain sekä osuus kaikista vangeista vuosina Rangaistusta suorittavat vangit Ulkomaalaiset Kaikki vangit Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista (%) Tutkintavangit Yhteensä Taulukko 19. Ulkomaalaisten vankeusvankien päärikokset 1. toukokuuta vuosina (%) ryöstö varkaus muu omaisuusrikos henkirikos muu väkivaltarikos seksuaalirikos huumausainerikos liikennejuopumus muut rikokset Yhteensä N

36 Taulukko 20. Ulkomaalaisten vankien kansalaisuus 1. toukokuuta 2018 N Afganistan 9 Meksiko 2 Alankomaat 7 Montenegro 1 Albania 21 Nigeria 4 Algeria 2 Norja 1 Angola 1 Pakistan 2 Belgia 1 Peru 1 Bosnia-Hertsegovina 1 Portugali 6 Bulgaria 1 Puola 11 Chile 2 Ranska 6 Dominikaaninen Tv 1 Romania 40 Egypti 2 Ruanda 1 Eritrea 1 Ruotsi 28 Espanja 6 Saksa 4 Etelä-Sudan 2 Senegal 6 Etiopia 1 Serbia 3 Gambia 9 Somalia 17 Georgia 5 Sudan 2 Intia 1 Syyria 4 Irak 55 Tanska 1 Iran 12 Thaimaa 3 Irlanti 1 Trinidad ja Tobago 1 Iso-Britannia 8 Tsekki 2 Israel 1 Tunisia 5 Kamerun 1 Turkki 3 Kongon Dem Tv 3 Ukraina 1 Kongon Tv 1 Venezuela 1 Kosovo 4 Venäjä 22 Kreikka 1 Vietnam 3 Kroatia 3 Viro 87 Kuuba 1 Yhdysvallat 2 Latvia 10 Kansalaisuudeton 5 Liettua 34 Ei tietoa 10 Mali 1 Yhteensä 503 Marokko 9 N 36

37 Taulukko 21. Poistumisluvat vuosina Anottu Myönnetty Peruutettu Käytetty Lupaehdot täytetty Lupaehdot rikottu N N % N % N % N % N % , , , , , , , , , ,5 Taulukko 22. Karkaamiset ja luvatta poistumiset vuosina Yhteensä Karkaamisia Suljetuista laitoksista Vankilan muurien sisäpuolelta Avolaitoksesta luvatta poistuneet Ulkopuolisesta laitoksesta luvatta poistuneet* Taulukko 23. Vankien ajankäyttö vuosina (%) Työtoiminta Koulutus Muut aktiivitoiminnot TOIMINNOT YHTEENSÄ Toimintaan sijoittamatta Muu ajankäyttö (esim. sairaus) EI TOIMINNOISSA YHTEENSÄ Vankeja toiminnoissa ka/pv Vankeja yhteensä ka/pv