Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 7.11.2006 Lausunto televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 4 ja 7 :n muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä HE 98/2006 vp Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä HE 98/2006 vp ja toteaa asiasta seuraavaa: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto kannattaa kevennettyä toimilupamenettelyä DVB-H - verkossa. Kevennetty menettely on perusteltu sananvapauden ja elinkeinovapauden näkökulmasta sekä kilpailun edistämisen kannalta. 2. Keskusliitto puoltaa myös sitä, että valtioneuvostolta toimiluvan saanut televisio- tai radioyritys ei joudu hakemaan Viestintävirastolta uutta lupaa saman ohjelmiston samanaikaiseen välittämiseen mobiililähetyksenä alkuperäisellä lähetysalueella. 3. Periaate yksi lähetys - yksi toimilupa pitää ulottaa myös tekijänoikeuteen: yksi lähetys - yksi tekijänoikeuskorvaus. Tekijänoikeuslakia on ehdottomasti tarpeen selventää, jotta vältettäisiin monenkertaiset korvausvaatimukset saman ohjelman välittämisestä samalle yleisölle. Ilman selvennystä lähettäjäyrityksillä ei ole edellytyksiä antaa digitaalisia kanaviaan jaettavaksi DVB-H -lähetyksinä. Kevennetty lupamenettely Liiketoiminnan harjoittamista ei ole perusteltua säännellä viestintätoimialalla tiukemmin kuin jollakin toisella toimialalla. Toimijoille tulisi taata mahdollisimman suuri toimintavapaus.
2 Hallituksen esitys merkitsee lupasääntelyn keventämistä DVB-H -verkossa. Valtioneuvoston tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan luvan sijasta ohjelmistoluvan myöntäisi Viestintävirasto lakiin sidottua harkintaa käyttäen. Viestinnän Keskusliitto kannattaa ehdotusta kevennetystä lupamenettelystä. Sidottuun harkintaan perustuva menettely on sekä sananvapauden että elinkeinovapauden kannalta vähemmän ongelmallinen kuin tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuva menettely. Viestintäviraston on myönnettävä toimilupa, jollei ole perusteltua syytä epäillä hakijan rikkovan televisio- tai radiotoimintaa koskevan lainsäädännön säännöksiä. Kevennetty lupamenettely on perusteltu myös kilpailun edistämisen kannalta. Kun kaikki laillisesti toimivat televisio- ja radiotoiminnan harjoittajat saavat ohjelmistoluvan Viestintävirastosta, alalle pääsy helpottuu olennaisesti nykytilanteeseen verrattuna. Yksi lähetys - yksi toimilupa Televisio- tai radiotoiminnan harjoittaja, joka on saanut valtioneuvoston myöntämän toimiluvan digitaaliseen lähetystoimintaan, saisi esityksen mukaan lähettää toimiluvan nojalla tarjoamansa ohjelmiston (DVB-T -ohjelmisto) myös DVB-H - verkossa. Edellytyksenä on, että ohjelmisto lähetään samanaikaisesti ja sisällöltään muuttamattomana alkuperäisellä lähetysalueella. Viestinnän Keskusliitto puoltaa ehdotusta. Jos televisio- tai radio-ohjelmistolle on jo kertaalleen haettu ja saatu ohjelmistolupa valtioneuvostolta, ei ole tarkoituksenmukaista edellyttää lupaa luvan päälle Viestintävirastosta. Ehdotus on hallinnon tehokkuuden kannalta hyvin perusteltu. Yksi lähetys - yksi tekijänoikeuskorvaus Median kulutus on murrosvaiheessa ja kuluttajat vaativat mediapalveluja yhä useampien jakelukanavien kautta. Televisio- ja radioyritykset joutuvat tekemään raskaita investointeja uuteen jakelutekniikkaan tyydyttääkseen kasvavat vaatimukset. Tulevaisuudessa yleisön tavoittamiseen ei riitä, että ohjelma lähetetään vain yhdessä tai kahdessa lähetysjärjestelmässä. Se on samanaikaisesti välitettävä useita kanavia pitkin. Yleisömäärät eivät tästä huolimatta kasva, vaan trendinä on ohjelmakohtaisten yleisömäärien jatkuva pirstoutuminen. Tekijät ja muut oikeudenomistajat saavat lähettäjäyrityksiltä korvauksen tekijänoikeussuojatun aineiston alkuperäisestä lähettämisestä televisiossa ja radiossa. Oikeus korvaukseen alkuperäisestä lähetyksestä on kiistaton ja lähettäjäyritysten tunnustama. Kun esimerkiksi MTV3 tai Nelonen lähettää televisio-ohjelmaa maanpäällisessä lähetysverkossa, yhtiöt maksavat lähetysoikeuskorvaukset oikeudenomistajille. Lisäkorvaus samanaikaisesta mobiilijakelusta on sen sijaan perusteeton.
3 Tekijänoikeuslain 2 :n 1 momentin mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksestaan saattamalle se yleisön saataviin. Säännöksen 3 momentin mukaan teos saatetaan yleisön saataviin, kun se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta. Tekijänoikeuslain hyvin yleisluonteisesta kirjoitustavasta johtuen on ilmennyt erimielisyyttä siitä, onko televisio- ja radioyritysten maksettava aina uudelleen ja uudelleen korvaukset saman ohjelmasisällön samanaikaisesta lähettämisestä eri tekniikoita (standardeja) hyväksi käyttäen. Epäselvyys lain sisällöstä vaikeuttaa uusien, innovatiivisten tietoyhteiskunnan palvelujen kehittämistä. Riski moninkertaisista maksuista on omiaan hidastamaan tai jopa estämään uusien teknisten innovaatioiden hyödyntämistä television ja radion toiminnan kehittämisessä. Moninkertaiset maksut ovat kohtuuttomia tilanteessa, jossa lähettäjäyritykset turvautuvat uusiin jakelutekniikoihin lähinnä saavuttamansa yleisön pitämiseksi. Sinänsä on erittäin positiivista, että radio- ja televisiotoimintaa koskevan lainmuutoksen HE 98/2006 yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 8) on käsitelty tekijänoikeuskysymyksiä ja todettu mm. olevan hyvät perusteet sille, että sovittavan korvauksen pitäisi kattaa sekä alkuperäinen että rinnakkainen lähetystoiminta. Johtopäätös perusteluissa on seuraava: Sillä, että tällaisessa rinnakkaisessa lähettämisessä käytetään eri lähetysjärjestelmiä, ei pitäisi olla vaikutusta korvaukseen. Perusteluihin kirjattu johtopäätös pitäisi nostaa lain tasolle. Pelkkä perustelumaininta muussa laissa kuin tekijänoikeuslaissa ei riitä poistamaan sitä oikeudellista epävarmuutta, mikä tekijänoikeuslain väljään muotoiluun liittyy. Oikeudellisen tilanteen selkiyttämiseksi tarvitaan tekijänoikeuslain tarkistamista siten, että epäselvyys moninkertaisista, päällekkäisistä maksuista poistetaan. Viestinnän Keskusliitto esittää tekijänoikeuslain 2 :ään lisättäväksi uuden 5 momentin, joka kuuluu seuraavasti: Radio- tai televisiolähetykseen sisältyvän teoksen samanaikainen ja muuttamaton lähettäminen samalla maantieteellisellä alueella on käytetystä tekniikasta riippumatta osa samaa alkuperäistä lähetystä, kun lähettäminen tapahtuu alkuperäisen lähettäjäyrityksen lukuun. Tekijänoikeuslain 2 :n rinnakkaisteksti on lausunnon liitteenä 1. On tärkeää, että täsmennys sijoitetaan nimenomaan tekijänoikeuslain 2 :n säännökseen, jossa on määritelty tekijänoikeuden sisältö. Täsmennyksessä ei ole kysymys tekijänoikeuden rajoittamisesta, jota koskevat lain 2 luvun säännökset. Kyse on nimenomaan lähetysoikeuden käsitteen tulkinnallisesta selventämisestä, ei oikeuden rajoittamisesta. Tarkemmat perustelut DVB-lähetysten tekijänoikeudellisesta luonteesta ja ehdotuksen yhteensoveltuvuudesta Suomea velvoittavien kansainvälisten tekijänoikeussopimusten kanssa sisältyvät lausunnon liitteenä 2 olevaan muistioon.
4 Radio- tai televisiolähetyksellä on ehdotetussa uudessa momentissa sama sisältö kuin muuallakin laissa, esimerkiksi alkuperäistä radio- ja televisiolähetystä koskevassa 25f :ssä. Alkuperäisessä radio- tai televisiolähetyksessä on kysymys siitä, että radio- tai televisioyritys (broadcaster) lähettää teoksen vapaasti etenevillä radioaalloilla yleisön vastaanotettavaksi. Käsite on teknologianeutraali, joten lähetys voi olla analoginen tai digitaalinen. Jotta lähettäminen olisi osa alkuperäistä lähetystä, lähettämisen tulee tapahtua alkuperäisen lähettäjäyrityksen lukuun. Jos siis esimerkiksi MTV3 tai Nelonen välittää alkuperäisen maanpäällisen televisiolähetyksensä samanaikaisesti DVB-H - verkossa, välitys katsotaan yhdeksi alkuperäiseksi lähettämiseksi. Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että verkkokapasiteetin hankkimisella esimerkiksi Digita Oy:ltä ei ole tekijänoikeudellista merkitystä. Olennaista on se, kenen toimesta ja kenen lukuun lähettäminen tapahtuu. Ehdotus ei poista tekijältä oikeutta korvaukseen alkuperäisestä lähettämisestä. Tarkoitus on selventää, että lähettämisestä sovittu korvaus pitää sisällään myös ne tilanteet, joissa teos lähetetään asiallisesti samanaikaisesti ja käytännössä samalle yleisölle jotakin toista tekniikkaa hyväksi käyttäen. Ilman ehdottamaamme selvennystä tekijänoikeuslakiin lähettäjäyrityksellä on riski joutua korvausvaatimusten kohteeksi aina, kun lähettämisessä käytetään uutta tekniikkaa. Korvauksista ja niiden oikeutuksesta neuvotteleminen vie radio- ja televisioyritysten kokemusten mukaan kohtuuttomasti aikaa ja monesti osapuolet joutuvat turvautumaan vuosia kestäviin oikeudenkäynteihin. Uusien palvelujen viivästyminen ei ole viestintäyritysten eikä kuluttajien etu. Moninkertaiset korvaukset samasta tavarasta samalle yleisölle eivät ole kohtuullisia eivätkä perusteltuja. Yksi korva- tai silmäpari voi kuunnella tai katsella vain yhtä lähetystä kerrallaan. Viestinnän Keskusliitto ry Satu Kangas johtaja, lakiasiat Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä, jotka työllistävät noin 35 000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Suomen Televisioiden Liitto.
5 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 2287 7304 puhelin 2287 7305 GSM 050-558 1048 GSM 050 433 7250
6 Liite 1 Voimassa oleva laki 2 Taloudelliset oikeudet Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun: 1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana; 2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle; 3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka 4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä. Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. Viestinnän Keskusliiton ehdotus 2 Taloudelliset oikeudet Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun: 1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana; 2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle; 3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka 4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä. Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. Radio- tai televisiolähetykseen sisältyvän teoksen samanaikainen ja muuttamaton lähettäminen samalla maantieteellisellä alueella on käytetystä tekniikasta riippumatta osa samaa alkuperäistä lähetystä, kun lähettäminen tapahtuu alkuperäisen lähettäjäyrityksen lukuun.
7 Liite 2 DVB-lähetysten tekijänoikeudellinen arviointi 1.1. Yleiset lähtökohdat Tekijänoikeuden keskeisenä tavoitteena on edistää henkistä luomistyötä sekä henkisten tuotteiden tuotantoa ja levitystä. Tekijänoikeus tukee myös tuottajien ja kustantajien asemaa turvaamalla tehtyjä investointeja ja kauppaa. 1 Perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan on tärkeää, että lainsäädännössä tulevat tasapainoisella tavalla huomioon otetuiksi kaikki sääntelyn kannalta merkitykselliset perusoikeudet. Sääntely ei saa esimerkiksi johtaa sen enempää tekijänoikeuden haltijoiden kuin teosten käyttäjien oikeuksien kohtuuttomaan rajoittamiseen. Perusoikeuksien välinen tasapaino tulee ottaa huomioon myös tekijänoikeuslainsäädäntöä tulkittaessa ja sovellettaessa. 2 Lähtökohtana DVB-T -lähetyksiin ja DVB-H -lähetyksiin liittyvien tekijänoikeuskysymysten arvioinnille ovat edellä sanotun valossa: luovan työn edistäminen investointien suojaaminen sekä oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien etujen tasapaino. 1.2. Yleisradiolähetykset DVB-tekniikalla välitettävät radio- tai televisiolähetykset ovat tekijänoikeudelliselta luonteeltaan yleisradiolähetyksiä (broadcasting). Ne lähetetään yleisön suoraan vastaanotettaviksi radioaaltoja käyttäen. Kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskeva ns. Bernin yleissopimus määrää yleisradiointia koskevassa 11bis -artiklassa seuraavaa: (1) Kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijöillä on yksinoikeus sallia: (i) teostensa yleisradioiminen tai välittäminen yleisölle muulla merkkien, äänien tai kuvien johtimettoman lähettämisen keinolla; Bernin sopimuksen yleisradiointia koskevat määräykset ovat voimassa myös WIPOn uuden tekijänoikeussopimuksen, WIPO Copyright Treatyn, 8 artiklan nojalla. Bernin sopimusta koskevassa WIPO:n oppaassa Guide to the Berne Convention 3 todetaan yleisradioinnista seuraavaa (alleviivaukset lisätty): 1 HE 28/2004 vp s. 7 2 PeVL 7/2005 vp s. 2 3 Guide to the Berne Convention for the Protection of Literary and Artistic Works (Paris Act, 1971). World Intellectual Property Organization, Geneva 1978.
8 Broadcasting involves the dispatch of signals by Herzian waves and includes all methods on doing so. The essential point is that no intermediary body interposes between the emitting antennae and the aerial at the receiving point: the same programme may be transmitted on the usual wavelength and simultaneously by V.H.F.; what matters is that the whole operation is carried out by one and the same organisation. If however non-herzian means are used (the classic example is cable) it is a case of public communication by wire and falls under paragraph (1)(ii). This is usually done to a known public (subscribers and others) whereas, with broadcasting, anyone can pick up the signal, subject only to limits imposed by its strenght and the capacity of the receiving set. Suomi on Bernin sopimuksen jäsenvaltio ja sopimuksen määräykset otetaan huomioon tulkittaessa kansallista lakia. Suomen tekijänoikeuslain 2 :n nojalla tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksensa saattamisesta yleisön saataviin mm. välittämällä teos yleisölle johtimitse tai johtimitta. Johtimitta tapahtuvaa välittämistä on mm. teoksen lähettäminen radiossa tai televisiossa. Sekä DVB-T - että DVB-H -tekniikalla välitettävät ohjelmistot ovat digitaalisia yleisradiolähetyksiä. Ne lähetetään radiospektrin eri taajuusalueilla, mutta tällä seikalla ei ole tekijänoikeudellista merkitystä. Kuten yllä siteeratussa Bernin sopimuksen oppaassa todetaan, sama ohjelma voidaan lähettää eri taajuuksilla ja olennaista sen tekijänoikeudellisessa arvioinnissa on se seikka, lähettääkö ohjelman yksi ja sama organisaatio. Jos signaalin lähettämisen ja vastaanottamisen välillä ei ole ulkopuolista toimijaa, kyseessä on alkuperäinen yleisradiolähetys. Sillä seikalla, käyttääkö lähettäjäyritys lähetyksen teknisessä toteuttamisessa alihankkijaa, kuten esim. Digitaa, ei ole tekijänoikeudellista merkitystä. Alkuperäinen lähettäjäyritys on se yritys, jonka lukuun lähettäminen tapahtuu. Olennaista on saman ohjelmasisällön samanaikainen lähettäminen saman lähettäjäyrityksen toimesta. Jos nämä kriteerit täyttyvät, kysymyksessä on yksi alkuperäinen yleisradiolähetys. DVB-H -lähetyksiä ei käytännössä myöskään ole mahdollista vastaanottaa DVB-T - lähetysten vastaanottoaluetta laajemmalla alueella. DVB-T -lähetyksen samanaikainen lähettäminen DVB-H -lähetyksenä ei näin ollen laajenna yleisömäärää, joka ohjelmasisältöä voi seurata. Yleisöön kuuluva henkilö voi itse valita, minkälaisella laitteella hän katselee televisiolähetystä: kotivastaanottimesta vai mobiilivastaanottimesta. Vastaanottamisella ei ole tekijänoikeusmielessä merkitystä. Tekijöillä on tekijänoikeutensa nojalla oikeus saada korvaus teostensa alkuperäisestä lähettämisestä yleisradiolähetyksessä. Niin kaupalliselta pohjalta toimivat televisioyritykset kuin Yleisradiokin maksavat oikeudenhaltijoille asianmukaiset korvaukset alkuperäisistä televisiolähetyksistä. Korvauksen määrässä otetaan huomioon osapuolten yhteisesti sopimat taikka tuomioistuimen tai
9 kilpailuviranomaisten määräämät kriteerit. Tekijänoikeuden yleinen tarkoitus - luovan työn edistäminen - siis täyttyy. Tekijät eivät jää ilman korvausta, kun alkuperäinen yleisradiolähetys lähetetään samanaikaisesti eri taajuusalueilla. Jos jokin yritys lähettää yleisradio-ohjelmaa pelkästään DVB-H -verkossa, yritys vastaa tämän alkuperäisen lähetyksen lähetysoikeuskorvauksen suorittamisesta tekijöille. Korvauksen määrässä otetaan huomioon osapuolten sopimat taikka tuomioistuimen tai kilpailuviranomaiset määräämät seikat. Kilpailuoikeudellinen vaatimus määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun läpinäkyvyydestä ei vaikuta yleisradiolähetyksen tekijänoikeudellisen luonteen arviointiin. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Tekijöillä ei ole lain nojalla oikeutta vaatia ylimääräistä korvausta siitä, että televisioyhtiö välittää saman ohjelmasisällön samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä taajuudella. Kaksinkertainen korvaus olisi vastoin sitä perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa yleistä periaatetta, että tekijänoikeuslakia sovellettaessa on otettava huomioon oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien etujen välinen tasapaino. Lain selventäminen tässä suhteessa ei ole ristiriidassa voimassa olevan lain eikä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa.