LOPPURAPORTTI Suomen terveysmaakunta: Pohjois-Karjalan elinvoimaformaatti 2010-2012 Elinvoimakone 1
Sisältö 1. Hankkeen tausta 2. Hankkeen tavoitteet.. 3. Hankeorganisaatio.. 4. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin.. 5. Hankkeen talous.. 6. Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankevaiheen jälkeen 7. Arviointi. 8. Seurantatiedot. Liitteet: Liikuntakoulut, liitteet 1-? Elämäsi kuntoon-ohjelmasarjat, liitteet?-?. Kylmän ja kuuman terveyshaittojen ehkäisy, liitteet?-? Liikuntaviikot, liitteet?-?. Terve24-verkkopalvelu 2
Suomen terveysmaakunta: Pohjois-Karjalan elinvoimaformaatti 2010-2012 Elinvoimakone 1. Hankkeen tausta Terveys ja hyvinvointi ovat keskeisiä ihmisten arvostamia asioita. Toisaalta väestön terveydellä ja hyvinvoinnilla on merkitystä myös yhteisön toiminnalle ja yhteisön taloudelliseen toimintakykyyn. Kyetäksemme vastaamaan tuleviin terveys- ja hyvinvointihaasteisiin tarvitaan ihmisten omahoidon aktivointia ja uudenlaista, innovatiivista ja kumppanuuksia hyödyntävää yhteisöllistä toimintatapaa. Joukkoviestimet tarjoavat mahdollisuuden tavoittaa laaja lukija- ja kuuntelijajoukko. Lisäksi sähköinen viestintä mahdollistaa uudenlaisen interaktiivisuuden ja havainnollisen terveysasioiden viestinnän. Hanke pohjautui aiempiin myönteisiin kokemuksiin yhteistyöstä joukkoviestinten kanssa. Toisaalta hankkeessa kyettiin jo lähtökohtaisesti yhdistämään laadukas liikuntaan ja muihin terveisiin elintapoihin liittyvä videotuotanto-osaaminen, paikallinen monikanavainen maakuntamedia ja yhteisöstä lähteviä mahdollisuuksia hyödyntävä terveysosaaminen. Hankkeen keskeiset toteuttajat olivat hankkeen hallinnoijan, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen (Pohjois-Karjalan kansanterveys ry) lisäksi Pohjois-Karjalan Kirjapaino/Pohjois-Karjalan Uudet Mediat ja Elixir CMS. Jokainen toteuttajaorganisaatio hyödynsi oman sidosryhmäverkostonsa hankkeen toteutuksessa. Keskeisinä yhteistyötahoina voidaan mainita Joensuun kaupunki ja sen hallinnoima Pohjois-Karjala - Suomen tervein maakunta 2015 -hanke, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ja Pohjois-Karjalan Martat sekä luonnollisesti hankkeen rahoittaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 2. Hankkeen tavoitteet Suomen terveysmaakunta - Pohjois-Karjalan Elinvoimaformaatti 2010-2012 -hankkeen tavoitteena oli: 1. Kehittää ja testata Pohjois-Karjalassa monitoimijainen väestöterveyden edistämisen uudenlainen maakuntakonsepti, joka optimaalisesti palvelee alueen asukkaita terveysviestinnällä ja kehittää alueellista hyvinvoinnin markkinaa. 2. Luoda edellytykset pääosin tai kokonaan markkinaehtoisesti toimivalle uudenlaiselle terveyden ja hyvinvoinnin asiakaslähtöiselle toiminta- ja palvelumallille (Elinvoimakone). Hankkeen keskeisiksi toimenpiteiksi väestöterveyden edistämisen ja elinvoimaisuuden lisäämisen lähtökohdista oli hakemusvaiheessa määritetty: 1. Alueellisen terveysviestinnän kehittäminen yhteistyössä hankkeen toimijoiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin sisältäen erityisesti sähköisten ja monikanavaisten mediakonseptien soveltamisen lapsille, perheille ja työyhteisöjen henkilöstölle suuntautuvassa terveysviestinnässä. 2. Sähköisten ja monikanavaisten mediapalveluiden ja sisältöjen suunnittelu, kehittäminen ja testaaminen. 3
3. Alueellisen tapahtumatoiminnan integrointi terveysviestinnän uusiin mediapalvelukonsepteihin. Tavoitteena oli että hankkeen toiminnan myötä Pohjois-Karjala tulee entistä vahvemmin tunnetuksi terveyden edistämisen mallimaakuntana ja että tätä tunnettuutta voidaan hyödyntää monin tavoin ja monilla yhteiskunnan sektoreilla maakunnan ja sen väestön hyväksi. Hankkeen ennakkoon asetetut tulokset olivat: 1) Pohjois-Karjalan alueen asukkaiden omaehtoinen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen lisääntyy sekä yksilö- että yhteisötasolla, 2) Pohjois-Karjala profiloituu entistä paremmin elinvoimaisena terveysmaakuntana ja 3) luodaan pohja terveyteen liittyvälle viestintä-, tapahtuma- ja toimijaverkoston uudelle asiakaslähtöiselle ja myös monistettavalle toimintamallille. 3. Hankeorganisaatio Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, josta käytetään yleisemmin nimitystä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Keskeiset toteuttajatahot olivat Pohjois-Karjalan Kirjapaino/Pohjois-Karjalan Uudet Mediat eli käytännössä sanomalehti Karjalainen, paikallistelevisio K5, K5-lehti ja sanomalehti Karjalaisen kotisivu sekä Elixir CMS. Hankkeen vastuuhenkilönä Kansanterveyden keskuksessa oli toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen. Keskeisten toteuttajatahojen vastuuhenkilöt olivat toimitusjohtaja Jyrki Utriainen (Pohjois-Karjalan Uudet Mediat) ja toimitusjohtaja Timo Ylitalo (Elixir CMS). Molemmat mainitut henkilöt olivat jonkin aikaa myös hankkeen palveluksessa. Muuta henkilöstöä palkattiin täsmärekrytointina hankkeen tarpeen mukaan. Toteuttajatahojen vastuuhenkilöt muodostivat hankkeen työryhmän. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi päätoimittaja Pasi Koivumaa. Muut jäsenet olivat toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen, toimitusjohtaja Timo Ylitalo, toimitusjohtaja Jyrki Utriainen ja toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen sekä rahoittajan asettamana asiantuntijajäsenenä kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen. Ohjausryhmällä oli 8 kokousta hankkeen aikana ja yksi kokous hankkeen päätyttyä. Rahoittajan edellyttämällä tavalla hanke osallistui keskimäärin kolme kertaa vuodessa pidettyihin yhteistyökokouksiin Joensuun kaupungin hallinnoiman Pohjois-Karjala Suomen tervein maakunta 2015 -hankkeen kanssa. 4. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin Hanke toteutettiin 1.6.2010-30.6.2012. Toimenpiteet Hankkeessa kehitettiin sähköistä ja monikanavaista terveysviestintää huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. Hankkeen kautta luotiin edellytykset terveyden ja hyvinvoinnin asiakaslähtöiselle palvelumallille, elinvoimakoneelle. 4
Hankkeen keskeiset viestinnälliset toimenpiteet olivat: 1) liikuntakoulut, 2) Elämäsi kuntoon ohjelmasarjat, 3) kylmän ja kuuman terveyshaittojen ehkäisy ja 4) liikuntaviikot-kampanja. Hankkeen innoittamana Karjalainen alkoi tuottaa Elinvoimakoneen ohella muuta hyvinvointisisältöä Terve24-verkkopalveluna. Hankkeen liikuntakoulut aloitettiin vuoden 2011 alkupuolella hiihtokoululla. Hiihtoaiheista sisältöä julkaistiin Karjalaisen urheiluosion lähtösivulla kerran viikossa 10 viikon ajan. Ilmestymispäivä oli perjantai tai lauantai. Samana päivänä Verkko-Karjalaiseen päivitettiin hiihtokoulun video- ja tekstisisältöjä. Pilottia tuotiin esille myös K5-kanavalla, niin paikallistelevisiossa kuin ilmaisjakelulehdessäkin. Verkon osalta hiihtoteemalla kulkenut ensimmäinen pilotti saavutti noin 5 000 eri kävijää. Kävijöitä oli tasaisesti koko 10 viikon ajan. Karjalaisen juttupaketin ilmestymispäivinä oli havaittavissa selkeä lukijamäärän lisäys kuten oletettiinkin. Toisena liikuntakouluna toteutettiin kesällä 2011 golfkoulu ensimmäisen liikuntapilotin mukaisella konseptilla. Kolmantena laajempana liikuntapilottina toteutettiin syksyllä 2011 juoksukoulu, jonka toteutuksessa monikanavaisuus toteutui hyvin aiempien pilottien tapaan. Lehtijutuissa tuotiin esille paikallista toimintaa ja henkilöitä. Liikuntakouluja pidettiin onnistuneina lehden puolella ja myös lukijoilta tuli myönteistä palautetta. Kesällä 2011 Elinvoimakoneeseen liitettiin myös ravitsemukseen liittyvää aineistoa. Liikuntakouluihin liittyvää aineistoa on raportin liitteenä (liitteet 1-?). Elämäsi kuntoon -televisio-ohjelma pohjautuu roolimallien elämäntapamuutoksen seurantaan käytännönläheisesti. Toteutuksessa huomioitiin monitoimijaisuus ja toteutuksessa monikanavaisuus. Viestinnässä hyödynnettiin television lisäksi netti- Karjalainen, K5-julkaisu ja sanomalehti Karjalainen. Ohjelmasta tuotettiin sisältöjä Elinvoimakoneen ensimmäiseen pilottiin; mukana oli muun muassa Marttojen ravintovinkit. Elämäsi kuntoon -ryhmä aloitti uudella kokoonpanolla hankkeen aikana vuosittain lokakuun alussa. Verkkoon avattiin näille sisällöille oma teemasivusto. Viimeisessä Elämäsi kuntoon ohjelmassa viestintään lisättiin ryhmäläisten blogi netti-karjalaisessa. Toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Pohjois-Karjalan Marttojen ja Pohjois-Karjalan Sydänpiirin sekä alueen useiden yritysten kanssa. Toimintaan liittyvää aineistoa on raportin liitteenä (liitteet?-?). Elinvoimakonetta hyödynnetään kylmän ja kuuman terveyshaittojen ehkäisyssä ja tähän liittyvän toimintamallin kehittämisessä. Kyseessä on kansallinen kehittämishanke, jonka väestöviestintään Elinvoimakoneella osallistuttiin. Asiantuntijatahona oli Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala professori Juhani Hassin johdolla. Kylmän terveyshaittojen ehkäisyyn liittyvää viestintää toteutettiin talvikaudella 2012. Kylmän terveyshaittoihin liittyvää aineistoa on liitteenä (liitteet?-?). Liikuntaviikkoihin liittyvä viestintä ja Elinvoimakoneen hyödyntäminen toteutuksessa aloitettiin syksyllä 2011. Toisella toteutuskerralla syksyllä 2011 Liikuntaviikkojen näkyvyys oli edellisvuotta parempi; julisteita levitettiin 400 kpl, puolen sivun ilmoituksia oli Karjalaisessa 4 ja K5-lehdessä kerran. Lisäksi jaettiin mediatiedotetta ja asiasta kerrottiin lehden nettisivuilla. Liikuntaviikoille osallistui (rekisteröityi) vuonna 2011 yhteensä 561 henkilöä, joista koululaisia oli 250 (13 eri koululuokkaa). Sivustoja tarkasteltiin 14 387 kertaa. Syksyn 2012 Liikuntaviikkojen kampanjan suunnittelu aloitettiin kevätkaudella 2012. Kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan alakoulujen luokat (noin 500) ja oppilaiden (noin 10 000) kautta heidän vanhempansa. Liikuntaviikkojen aineistoa on loppuraportin liitteenä (liitteet?-?). Hankkeen aikana syntyneet kontaktit ovat poikineet lajikoulujen ja Elinvoimakoneen kylkeen muuta hyvinvointisisältöä. Terve24-verkkopalvelu on aloittanut toimintansa Karjalaisen lisäksi kuudessa maakuntalehdessä (liite?). 5
Tavoitteena oli, että Elinvoimakoneen tuotesisältöä muutetaan jatkossa niin, että lajikoulu erotetaan omaksi kokonaisuudekseen, ja itse koneen sisältöjä lähdetään rakentamaan yhdessä urheiluseurojen, järjestöjen ja kolmannen sektorin muiden toimijoiden kanssa. Koneessa on myös vahvat maistiaiset eri lajeista sekä vinkkejä liikkumiseen. Tavoitteena oli, että jatkossa yksi keskeinen sisältö on myös maakunnan liikuntapaikat, jotka julkaistaan kattavasti karttapalveluna. Ohjausryhmä totesi hankkeen edenneen suunnitelman mukaisesti. Hankkeen päätyttyä toteutuminen arvioidaan ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa ja kirjataan pöytäkirjaan. Edellä mainitut toimenpiteet toteutuivat toteuttajien, mukana olleiden sidosryhmän edustajien ja muutoin saadun palautteen perusteella hyvin. Kehitettävää jäi yhteistyöhön kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa Elinvoimakoneen laajemmassa hyödyntämisessä ja esimerkiksi liikuntapaikkasisältöjen tuottamisessa Elinvoimakoneeseen. Yhteistyö Joensuun kaupungin hallinnoiman hankkeen kanssa oli sinänsä hyvä, mutta hankkeiden erilaisesta aikataulutuksesta ja erilaisesta toteutustavasta johtuen käytännön yhteistyö oli suhteellisen vähäistä. 5. Hankkeen talous Hankkeen kokonaisbudjetti oli 180 000 euroa. Talousarvion ja rahoituksen toteutuminen on esitetty alla olevissa taulukoissa. MENOT Toteutuneet kulut 1.5.2010-30.6.2012 Budjetti 1. Aineet, tarvikkeet, toimistokulut 151 784,74 140000 2. Palkka- ja henkilöstökulut 7 502,40 15 000 3. Matkakulut 2 537,09 5 000 4. Vuokrat 2 537,09 17 000 5. Ostopalvelut 16 788,36 6. Poistot 7. Luontoissuoritukset 8. Muut menot 421, 97 3 000 6. BRUTTOMENOT YHTEENSÄ 179 034,56 180 000 6. RAHOITUS 7. 8. 1. Maakunnan kehittämisraha 126 000 2. Kuntarahoitus 27 000 3. Muu julkinen rahoitus 4. Yksityinen rahoitus 27 000 5. Lainarahoitus 6. Tulorahoitus KOKONAISRAHOITUS 180 000 6
6. Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankevaiheen jälkeen Hankkeella luotu Elinvoimakone ja hankkeen aikana kehitetty toiminta edesauttavat yhteistyötä ja kehittämistoimintaa hankkeen jälkeen. Toiminnan laajuus on osittain sidoksissa tulevaan hankerahoitukseen; Kansanterveyden keskus on hakenut Rahaautomaattiyhdistykseltä rahoitusta järjestötoiminnan kehittämishankkeelle, johon toteutuessaan liittyy viestintäosaajan palkkaaminen ja monikanavaisen terveysviestinnän ja siihen liittyvän yhteistyön kehittäminen. Toisaalta hankkeen hallinnoijan ja Karjalaisen yhteistyön jatkuminen on nähty hyödyllisenä ja mahdollisena ilman erillisiä hankkeitakin. Karjalainen ja kuusi muuta maakuntalehteä tuottavat Elinvoimakonetta tukevia sisältöjä Darwin Median kanssa Terve24-verkkopalvelulla. Elixir on aloittanut uuden Yli esteiden -ohjelman kuvaukset alkuvuodesta 2012 ja sen myötä saadaan uutta videoaineistoa hyödynnettäväksi muussa toiminnassa. Karjalainen on sopinut Elinvoimakoneen jatkosta suoraan Elixir CMS:n kanssa. Seuraavassa vaiheessa yksi kehitettävä asia voisi olla tässä hankkeessa kesken jäänyt sidosryhmien aktivointi. Tarkoituksena olisi lähestyä kuntien, liikuntaseurojen ja kolmannen sektorin toimijoita, ja houkutella näitä tahoja käyttämään Elinvoimakoneen verkkopalvelua omaan tiedottamiseensa. Verkon käyttäjille olisi hyvä tehdä kysely verkkopalvelujen sisällöstä ja käytöstä sekä toiveista kehittämissuunnaksi. 7. Arviointi Kuten edellä on todettu, ohjausryhmä totesi hankkeen aikana hankkeen edenneen suunnitellulla tavalla. Ohjausryhmä piti tehtyjä toimenpiteitä tarkoituksenmukaisina ja hankkeen tavoitteiden saavuttamista tukevina. Hankkeen ulkoista arviointia ei ollut suunniteltukaan tehtäväksi. Toimenpiteistä kerättiin käyttäjäkokemuksia ja toteutukseen osallistuneilta tahoilta ja osallistujilta (Elämäsi kuntoon -ohjelmasarjat) pyydettiin palautetta toimintojen kehittämisen pohjaksi. Samoin hankkeen työryhmässä käytiin kriittistä keskustelua hankkeen toimista ja toteutuksesta. Toteuttajatahojen kokemukset hankkeesta olivat myönteiset. Hanke toi lisäarvoa Karjalaisen toimintaan sisällöllisesti ja lehden ja verkon yhteistyön näkökulmasta. Sidosryhmien aktivointi ei toteutunut suunnitellulla tavalla, mihin vaikutti suuresti Karjalaisen internetsivujen uudistaminen hankkeen aikana ja henkilövaihdokset. Eräs hankkeen tärkeimmistä lähtökohdista, viedä tieto ihmisten lähelle ja arkeen, toteutui hankkeessa hyvin; terveystieto on tarjolla paikoissa, joissa ihmiset ovat muutoinkin kuin terveystietoa hakemassa. Toisaalta hankkeessa kehitettiin myös sisällöntuotantoa ja eri tiedotuskanavia ja synkronointia niiden välillä. 8. Seurantatiedot Hankkeella ei ole suoraan synnytetty yrityksiä tai työpaikkoja. Välillisesti on voitu edistää työpaikkojen säilymistä ja osittain uusienkin työmahdollisuuksien luomista, mutta tämä on vaikeasti arvioitavissa ja todennettavissa. 7