Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy Anestesiahoitajien koulutuspäivä 8.5.15 Hygieniahoitaja Anne-Mari Kaarto VSSHP
Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot Paikallinen tromboflebiitti Pehmytkudosinfektiot Veriviljelypositiiviset sepsikset Endokardiitti ja muut metastasoivat infektiot
Verisuonikatetri-infektioiden esiintyvyys Yli 50% kaikista sairaalabakteremioista on arvioitu olevan lähtöisin verisuonikatetreista Kaiken tyyppiset verisuonikatetrit lisäävät riskiä sairastua sepsikseen Riski veriviljelypositiivisille infektiolle/100 laitettua katetria (Maki & Mermel 2007) - perifeerinen katetri 0,2 - arteria 1 - CVK 3 - hemodialyysikatetri 10
HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO on infektio joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot ovat aina hoitoon liittyviä infektioita (Kotilainen ym. 2010)
Verisuonikatetri-infektioiden merkitys Pidentävät potilaan hoitoaikaa Aiheuttavat kärsimystä ja kuolleisuutta Lisäävät hoidon kustannuksia
Umscheid & al. Estimating the Proportion of Healthcare-Associated Infections That Are Reasonably Preventable and the Related Mortality and Costs (Infect Contr Hosp Epid 2011) Estettävissä % Estettävissä lkm Estettävissä kuolemia Kustannussäästö/v Katetriperäiset vti:t 65-70 % 95 000 388 000 2200 9000 115 M - 1.82 mrd$ Verisuonikatetri-infektiot 65-70 % 45 000 164 000 5500 20 000 960 M - 18.2 mrd$ Respiraattoripneumoniat 55 % 95 000 138 000 14 000 20 000 2 3.2 mrd$ Leikkaushaavainfektiot 55 % 76 000 157 000 2100 4400 166 345 M$ Suomessa 773 potilasta kuoli sairaalainfektioon ilman muita henkeä uhkaavia tauteja v. 2005. Kanerva ym. SLL 2008;63:1697-1702.
Verisuonikatetrista ja biofilmistä suora yhteys potilaan elimistöön ja verenkiertoon katetri on vierasesine, johon mikrobit kiinnittyvät hyvin (huom! biofilmi) Kaavakuva biofilmin muodostumisesta vierasesineen pinnalle. (Francolini & Donelli 2010. Immunol Med Microbio 59, 227-238)
Verisuonikatetri-infektioiden syntytavat
KATETRIN KANTAKAPPALEEN KONTAMINOITUMINEN erityisesti pidempään olleissa katetreissa kantakappaleen kautta tapahtuva kontaminoituminen on merkittävä infektion synnylle (Sitges-Serra 1984. JPEN 8: 668-672; De Cicco et al 1989. Lancet II; 1258-1260) 18 % katetreista oli lumenin sisältä kontaminoituneita, kun käytettiin korkkeja (Casey et al 2003. J Hosp Infect 54; 288-293) viljely kantakappaleesta positiivinen, sama mikrobi veriviljelyssä myöhemmin - kantakappale portti infektioille (Salzman et al 1993. J Infect Dis 167; 487-490.)
Verisuonikatetri-infektioiden aiheuttajat Stafylokokit, - koagulaasinegatiiviset (mm. st epidermidis) - st. aureus Gram negatiiviset sauvabakteerit, - e.coli, klebsiella pneumoniae, pseudomonas Enterokokit Candidat
VERISUONIKATETREIHIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA SENIC tutkimus Study on the Efficacy of Nosocomial Infection Control Muutokset hoitoon liittyvissä infektioissa 5 vuoden aikana (1970-1975). Tutkimuksen keskeiset tulokset: Jos sairaaloissa panostettiin sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaan että ehkäisyyn infektiot vähenivät 30 % viiden vuoden aikana. 30% 20% 10% 0% -10% -20% Ilman inf. torjuntaa 9% Alem. Heng. Tie Inf. 14% Haava inf. 19% VTI 26% Veritie Inf. 18% Yht. -30% -40% -27% -31% -32% -35% -35% Infektioiden torjuntaa erilaisin toimenpitein Haley RW et al. Am J Epidemiol 1985;121(2):182-205
VERISUONIKATETREIHIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA Useita tutkimuksia, joissa infektiot ovat merkittävästi vähentyneet. Tutkimuksissa käytetyt metodit : Koulutus, seuranta, näyttöön perustuvat suositukset käyttöön, benchmarking, havainnointi ja palaute, katetrin tarpeen päivittäinen tarkistus, hoitajat keskeyttivät toiminnan tarvittaessa, tarkistuslista, moniammatillinen tiimi, hallinnon tuki (Aly ym. 2005, Berenholtz ym. 2004, Bishop-Kurylo 1998, Bloom ym. 2003, Bosonnet 2002, Coopersmith ym. 2002, Field 2002, Frankel ym. 2001, Eggiman ym., 2000, Harrigan ym. 2006, Hatler ym. 2006, Higuera ym. 2005, Jeffries ym. 2009; Joint Commission Perspectives on Patient Safety, Kane & Bretz 2011; Kurlat ym. 1998, Lobo ym. 2005, Maas ym.1998, McKinley ym., Misset ym. 2004, Muto ym. 2005, Orsi ym. 2005, Penne 2002, Provonost 2006, Ramiritu ym. 2009, Render ym.2006, Rosenthal ym 2003, Shannon ym. 2006, Wall ym. ) nykyisin tavoitteena 0-toleranssi nippu ajattelu tarkistuslista (mm. Boyd ym. 2011 perif kan; Guerin ym. 2010; Jeffries ym. 2009, Venkatram ym 2009)
TAVANOMAISET VAROTOIMET = noudatetaan kaikessa hoidossa toimi niin, että työtavoillasi et siirrä mikrobeja potilaasta toiseen potilaaseen, itseesi, työtoveriin, ympäristöön tai käsien välityksellä puhtaisiin kohteisiin Kuva: Suomen sairaalahygieniayhdistys: :http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_navi=59733&p_sivu=52350
KÄSIHYGIENIAN TOTEUTTAMISESSA ON TODETTU PUUTTEITA (Maas ym. 1998, Bijma ym. 1999, Nuutinen 2001, Penne 2002, Kilbride ym. 2003, coopersmith ym. 2004, Andersen ym. 2005, Lobo ym. 2005, Terho 2007) katetrihoidosta tehdyssä kyselyssä: hyvät tiedot ohjeiden mukaisista käytännöistä, mutta puutteita käytännön toteutuksessa. Suurimmat puutteet käsihygienian toteuttamisessa. (Kennedy ym. 2004) Käsien desinfektio ennen hoitotilannetta 13 % (N=337) Käsien desinfektio hoitotilanteen jälkeen 38 % (N=337) Aseptista toimintaa edellyttävissä toimenpiteissä käsihygienia toteutui ennen ja jälkeen 8 % (N=198) Nuutinen K. Käsihygienian toteutuminen hoitotilanteissa - havaintotutkimus. Pro gradu tutkielma, elokuu 2000. Suomen Sairaalahygienialehti 2001;19:5-14.
VERISUONIKATETRIHOIDON ASEPTIIKKA mitään kohtaa verisuonikatetrissa ei kosketella ilman käsien desinfektiota. Jos kosketellaan välillä jotain muuta kuin katetria (esimerkiksi infuusiopusseja), kädet on desinfioitava uudelleen
KYNSILAKKA, TEKOKYNNET, KYNSIEN PITUUS, KORUT JA VERISUONIKATETRIT Halkeilleessa kynsilakassa on huomattava mikrobikasvu, joka ei poistu edes desinfioimalla Rakennekynnet on infektioriski sekä potilaille että työntekijöille, rakennekynsien alle jää likaa ja mikrobeja - Henkilökunnalla kynsien alla taudinaiheuttajia: 86% jos rakennekynnet, 35 % jos luonnon kynnet. Pitkien kynsien alusta ei desinfioidu (kynnet lyhyinä, alle 0,5mm) Sormukset, rannekorut ja kellot estävät hyvän käsihygienian toteutumisen Pellowe CM, Pratt RJ, harper P et al. Infection control. Preventation of healtcare- associated infections in primary and communitycare, J Hosp Infect 2003;55 (Supp 2):S5-S127. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 6. uudistettu painos, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2010. Moolenaar &al. A prolonged outbreak of Pseudomonas aeruginosa in a neonatal intensive care unit: did staff fingernails play a role in disease transmission? Infect Control Hosp Epid 2000;21:80-85. WHO 2009. WHO guidlines on hand hygiene in healt care. McNeil & al. Clin Infect Dis 2001;32:367-371.
YLEISET VERISUONIKATETRIHOITOON LIITTYVÄT ASIAT verisuonikatetrin pistokohtaan kosketellaan vain steriilillä: steriilit käsineet tai noudatetaan non-touch tekniikkaa (= steriiliteettiä vaativia kohtia ei kosketella tai kosketellaan vain steriilillä välineellä). verisuonikatetriin yhdistetään vain steriili injektio/infuusioportit pyyhitään vähintään 70 % etanolilla ennen käyttöönottoa katetrin tarpeen arviointi päivittäin, tarpeeton poistetaan välittömästi mahdollisimman yksinkertaisen katetrityypin valinta, tarpeettomat hanat ja nesteensiirtolaitteet poistetaan. katetrin pistokohdan palpointi ja tarkkailu kirjaaminen!
ÄÄREISLASKIMON KANYLOINTI (1) käsien desinfektio ja tarvittavien välineiden keräys käsien desinfektio potilaan asento, staassi, suonen valinta käsien desinfektio tehdaspuhtaiden suojakäsineiden pukeminen Ihon desinfektio väh. 70% alkoholilla kostutetulla taitoksella ei hankausta. sen jälkeen pistokohtaa ei kosketella. annetaan kuivua!
PERIFEERISEN LASKIMON KATETROINTI (2) Laita käytetty neula suoraan särmäjäteastiaan Yhdistä infuusioletku Kiinnitä katetri huolellisesti Desinfioi kädet suojakäsineiden riisumisen jälkeen Kirjaa potilaan hoitokertomukseen kanyylin asettamisajankohta
Ääreislaskimokanyylin hoito Kädet desinfioidaan. Kanyylin pistokohta palpoidaan siteiden päältä ja kiinnitys tarkistetaan päivittäin. Irronneet ja likaantuneet kiinnityssidokset vaihdetaan. Kanyylin tarve arvioidaan päivittäin, ja turha kanyyli poistetaan välittömästi. Kun annetaan toistuvia lääkehoitoja kanyylin kautta ilman aukiolotippaa, kanyyli huuhdellaan fysiologisella keittosuolaliuoksella ja suljetaan steriilillä korkilla. Potilaan sairauskertomukseen kirjataan huomiot kanyylista, kanyylin pistokohdasta sekä pistokohdan pesuun ja sidoksiin liittyvistä asioista
Keskuslaskimokatetrin asettaminen Käsien desinfektio (kirurginen) Hiussuoja, kirurginen suunenäsuoja Steriili takki Steriilit suojakäsineet Punktiokohdan desinfiointi Laajat peittelyt steriilein liinoin Oikeat toimintatavat Kanyylin kiinnitys Kirjaaminen hoitokertomukseen
KESKUSLASKIMOKANYYLIN PISTOKOHDAN PUHDISTUS/DESINFEKTIO Päivittäin kanyylin ja sen pistokohdan ja kiinnityksen tarkkailu ja pistokohdan palpointi (myös läpinäkyvän kalvon päältä). Peittämätöntä pistokohtaa kosketellaan steriilein käsinein Kiinnityssidoksiin voi koskea myös tehdaspuhtain käsinein tai desinfioiduin käsin. Kanyylin kiinnityssidokset poistetaan tehdaspuhtain käsinein. Pistokohdan hoito on steriili toimenpide, joka tehdään steriilein välinein. Kädet desinfioidaan ennen välineiden keräämistä. Käytettävät välineet asetetaan steriilille liinalle. Pistokohdan hoidossa hoitaja pukee kirurgisen suu-nenäsuojan. Puhdistuksessa käytetään steriilejä käsineitä ja steriilejä välineitä. Potilaan pistokohdan ympäristö suojataan steriilillä liinalla. Pistokohta puhdistetaan aina, kun sidokset avataan. Puhdistukseen käytetään VSSHP:ssä alkoholisetrimonia (esim. Dermades ). Iho puhdistetaan pistokohdasta lähtien pyyhkäisyillä, huomioidaan valumissuunta ja että iho on kuiva, ennen sidosten kiinnittämistä. Verinen tai eritteinen pistokohta puhdistetaan ensin keittosuolalla. Kanyylin pistokohta suojataan puoliläpäisevällä kalvolla tai peittävällä sidoksella. Puoliläpäisevä, läpinäkyvä kalvo vaihdetaan 7 vuorokauden välein (tai valmistajan ohjeen mukaan). Peittävä sidos vaihdetaan joka toinen päivä. Hoitotapahtuma ja tehdyt huomiot kirjataan potilaan sairauskertomukseen. HUOM! Kuvasarja keskuslaskimokanyylin pistokohdan hoidosta tulossa myöhemmin ohjepankkiin. Maarit Juti & SHYG 2014
SAIRAANHOITAJIEN SUOSITUSTEN MUKAISET KÄYTÄNNÖT VERISUONIKATETRIHOIDOISSA suurimmalla osalla vastaajista hyvät tiedot ohjeiden mukaisista käytännöistä, mutta yli kolmanneksella oli vastausten mukaan puutteita käytännön toteutuksessa (Kennedy ym. 2004) suurimmat puutteet käsihygienian toteuttamisessa (Maas ym. 1998, Bijma ym. 1999, Nuutinen 2001, Penne 2002, Kilbride ym. 2003, coopersmith ym. 2004, Andersen ym. 2005, Lobo ym. 2005. Terho 2007) puutteita lisäksi: keskuslaskimokatetrihoidon dokumentoinnissa (Cooper ym. 2004) sidosten vaihdossa ja käsittelyssä (Aly ym. 2005, Andersen ym 2005) ihon desinfioinnissa (Cohran ym. 1996) nesteensiirtolaitteiston, erityisesti katetrin kantakappaleen ja korkkien käsittelyssä (Bishop-Kurylo 1998, Lobo ym. 2005, Kilbride ym. 2003, Terho 2007)
VERISUONIKATETRIN VAIHTO Ääreislaskimokatetri vaihdetaan 96 tunnin välein aina, jos siinä on infektion merkkejä 48 tunnin sisällä, jos se on laitettu epäaseptisessa tilanteessa Keskuslaskimokatetria Ei vaihdeta rutiinisti, paitsi jos se laitettu epäaseptisessa tilanteessa Jos katetri vaihdetaan, vaihdetaan myös hanat ja nesteensiirtolaitteet Rutiiniviljelyitä ei tehdä
LÄÄKEAINEET JA NESTEENSIIRTOLETKUT katetrin kantakappale puhdistetaan vähintään 70 % alkoholilla ennen käyttöä (ensin keittosuola, jos verinen/eritteinen) jos käytetään venttiilikorkkia, korkki puhdistettava vähintään 70 % alkoholilla hankaamalla 15 sekunnin ajan (minimi) ja annetaan kuivua katetri huuhdellaan keittosuolalla aina lääkeaineiden jälkeen nesteensiirtoletkut, hanat, paineenmittauksessa käytettävä laitteisto vaihdetaan 96 tunnin välein, paitsi: kun katetri vaihdetaan lipidi-infuusion jälkeen 24 tunnin välein Propofol 6-12 tunnin välein tai valmistajan ohjeen mukaan verituotteiden tiputuksen jälkeen välittömästi tai viimeistään 6 tunnin kuluttua toistuvien, intervallina annettavien lääkeinfuusioiden jälkeen infuusion loputtua
Mukailtu: Duodecim 2000;116(5):503-510 Tero Ala-Kokko, Jouko Laurila, Seppo Alahuhta ja Hannu Syrjälä Näyttöön perustuvia toimintatapoja keskuslaskimokatetri -infektioiden torjunnassa Menetelmä Huomioitavaa Koulutus Käsihygienia Punktiokohdan puhdistus Suojautuminen CVK:n laitossa Katetrien käyttöaiheet, kanylointi tekniikka, katetrin hoito Käsien desinfektio pistokohtaa tunnusteltaessa. Käsien desinfektio ja tehdaspuhtaat suojakäsineet ennen ääreislaskimokanylointia Käsien desinfektio ja steriilit suojakäsineet ennen valtimo- tai keskuslaskimokanylointia Mekaaninen puhdistus esim. vähintään 70% alkoholilla, ja desinfektioaineen kuivuminen. Maksimaalinen; hiussuoja, kirurginen suu-nenäsuoja, steriilitakki ja punktioalueen laaja peittely Katetrin luumenmäärän valinta Injektioporttien puhdistus Pyritään käyttämään ensisijaisesti yksiluumenisia katetreja Vähintään 70% alkoholilla ennen lääkkeen antoa, näytteen ottoa ja infuusion yhdistämistä Peitemateriaalin valinta Kuiva, ihon kosteutta ehkäisevä. Pistokohdan tarkkailu Päivittäin. Jos infektio, katetri poistetaan Katetrin vaihto Infusoitavien nesteiden/lääkkeiden käsittely Jos vahvasti epäilty tai dokumentoitu, Puhdistetaan ampullien ja pussien injektiokohdat ennen lävistystä väh. 70%:lla alkoholilla Asettamisajankohdan rekisteröinti merkitään selkeästi potilaspapereihin
Verisuonikatetri-infektioiden seuranta oleellinen osa infektioiden torjuntaa vuosittainen palaute infektioiden esiintyvyydestä tärkeää
Koulutus Riittävä ja säännöllinen Sekä asetukseen että käsittelyyn osallistuvalle Verkkokurssit
VERISUONIKATETRIHOIDON OIKEA TOTEUTTAMINEN ON OSA LAADUKASTA HOITOA potilaan asemaa ja oikeutta koskeva laki (785/1992) potilaalla on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen hoitoon Työntekijä on vastuussa suorittamistaan työtehtävistä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32 Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa - hoidon turvallisuus, lääkitysturvallisuus, laiteturvallisuus -> osa hoidon laatua (Mäntyranta ym. 2007)
MITÄ UUTTA VERISUONI- KATETRIHOIDOISSA? Klooriheksidiinikylvetykset ym. muu klooriheksidiininkäyttö Desinfioivat korkit Pinnoitetut katetrit Etanolilukot Jne..
Yhteenveto Verisuonikanyylit altistavat potilaat infektioille Säännöllinen koulutus tärkeää Infektioiden seuranta ja palautteen anto Ohjeistusten noudattaminen Mikään yksittäinen tekijä ei muita tärkeämpi vaan koko prosessi
KIRJALLISUUTTA Ala-Kokko. T, Laurila J.,Alahuhta S.,ja Syrjälä H. Verisuonikatetriperäinen infektio. Duodecim 2000;116(5):503-510 Antonelli M. et al. Comparison of triple-lumen central venous catheters impregnated with silver nanoparticles (AgTive ) vs conventional catheters in intensive care unit patients. Journal of Hospital Infection. 2012.Oct 82;2: 101-107. Bleasdale S.C et al..effectiveness of Chlorhexidine Bathing to Reduce Catheter-Associated Bloodstream Infections in Medical Intensive Care Unit Patients. Arch Intern Med. 2007;167(19):2073-2079. Casey AL et al. Antimicrobial central venous catheters in adults: a systematic review and meta-analysis. The Lancet Infectious Diseases. 2008Dec 8;12:763 776. Casey AL et al Microbiological comparison of a silver-coated and a non-coated needleless intravascular connector in clinical use. Journal of Hospital Infection. 2012 Apr;80(4):299-303. Keskuslaskimokatetrin laitto ja käyttö. Verkkokurssi. Duodecim.http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640 Kotilainen ym. 2010. Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot. Kirjassa: Anttila ym. Hoitoon liittyvät infektiot. Maki & Mermel 2007. Infections due to infusion therapy. Kirjassa: Jarvis. Hospital Infections. Marschall ym. 2008. Strategies to Prevent Central Line Associated Bloodstream Infections in Acute Care Hospitals 29; S22-S30. O`Grady ym. 2011. Guidelines for the Prevention of Intravascular Catheter-Related Infections. CDC. Oliveira C. Ethanol locks to prevent catheter-related bloodstream infections in parenteral nutrition: a meta-analysis. Pediatrics.2012 Feb;129(2):318-29. Popovich K.J et al. Effectiveness of Routine Patient Cleansing with Chlorhexidine Gluconate for Infection Prevention in the Medical Intensive Care Unit. Infection Control and Hospital Epidemiology.2009;10(30): 959-963 Pratt ym. 2007. epic2: National Evidence-Based Guidelines for Preventing Healthcare-Associated Infections in NHS Hospitals in England. Journal of Hospital Infection, Volume 65, Pages S1-S59 Pronovost M. D et al. An Intervention to decrease Catheter-Related Bloodstream Infections in the ICU. New England Journal of Medicine, 2006 Dec 28; 355:2725-2732. Timsit J.F et al. Chlorhexidine-Impregnated Sponges and Less Frequent Dressing Changes for Prevention of Catheter- Related Infections in Critically Ill Adults A Randomized Controlled Trial. JAMA.2009. Mar 25;301(12):1231-41