Kylätalo. Kyläkirkko. Kesäteatteri. Kyläkauppa. Kyläpankki. Kestikievari. Kyläseppä

Samankaltaiset tiedostot
3. Arvot luovat perustan

Strategian tekeminen yhdessä

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

9.1. Mikä sinulla on?

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Miksi johtavat ajatukset?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

ilike Me, ilike You Jokainen näkyväksi Ari Rapo 2011 Voimau<avan valokuvan menetelmään perustuva työyhteisöprojekb Likessä

Kokemuksia Unesco-projektista

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Märsky Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Majakka-ilta

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

PED Assistentti oppimisen ohjaajana

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

VANHEMPAINILTA Opsii!

Ilo ja oppiminen näkyviksi

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies,

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari

Apologia-forum

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Me lähdemme Herran huoneeseen

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

SUOMEN LEOT. Leijonien oma nuorisojärjestö

Attendon Visio & Arvot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Kiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman TERVETULOA!

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Yhteinen työpaikka s TTK:n materiaalissa

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

KYSELYTULOKSET EK-Kylät

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Transkriptio:

Kylätalo Kyläkirkko Kesäteatteri Kyläkauppa Kyläpankki Kyläseppä Kestikievari

Kylätalo Yhteinen jaettu visio ja päämäärät Mietipäs, mitä kylätalo tuo mieleesi? Eikö se olekin yhteinen kokoontumispaikka, jossa tapaat muita kylän asukkaita, voitte keskustella yhteisistä asioista, pitää kokouksia ja järjestää juhlia. Johtaa: Kyläpäällikkö ja kylän vanhin Parhaimmillaan kylätalo on kaiken toiminnan keskus. Siellä tehdään tärkeitä päätöksiä. Kylävaltuusto-ja hallitus kokoontuvat, pidetään käräjiä ja onpa ne toimineet aikoinaan liikekannallepanopaikkoina, joista on lähdetty puolustamaan isänmaata.

Kyläkirkko Arvot ja etiikka Kirkossa määritellään yhteisiä arvoja ja pohditaan kylätoiminnan etiikkaa. Vihitään, haudataan, kastetaan Pohditaan kyläläisten elämänkaarta. Miksi kuulut tähän yhteisöön ja mikä on toimintasi suurempi merkitys? Mitä lisäarvoa tuot yhteisölle? Mikä on roolisi ja näyttämösi tässä näytelmässä? Johtaa: Rovasti ja suntio

Kyläkoulu Oppiminen ja pedagogiikka Haluaisimme puhu tässä yhteydessä oppivasta kylästä. Oppimista ohjaavat pedagogiset valinnat: minkälaiseen tapaan oppia me uskomme? Millaisen oppimisen arkkitehtuurin haluamme valita, ja mitä se edellyttää oppijalta ja oppimisen ohjaajalta? Vai puhutaanko tässä kylässä vielä opettajista ja koululaisista, karttakepeistä ja liitutauluista, pidetäänkö vielä kokeita? Johtaa: Opettaja Koulun terveydenhoitaja kutsuu sinut vastaanotolleen. Tarkistaa näon ja kuulon, kuulostelee sydänääniä ja kyselee ruokailutottumuksista ja uupumisen perään

Kyläkauppa Tavarat ja palvelut, jakelutiet ja bisnes eli kylän kaupallinen toiminta Raha on tärkeä vaihdannan väline myös oppivassa kylässä. Pitää tehdä hankintoja ja toisaalta voihan kylän palveluja ja tuotteita myydä ulkopuolisille. Kyläkaupassa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ketkä ovat asiakkaitamme, miten heitä palvelemme? Johtaa: Kyläkauppias Tavaraa tarjolla: kyläkaupasta löydät koko kylän tuotelajitelman ja valikoiman, tuotteet ja palvelut.

Kyläseppä Ideointi, keksiminen ja innovointi Toiminta kylässämme ei voi jäädä paikalleen. Maailma muuttuu ja me sen mukana. Mutta vain silloin, kun meillä on oma paja ja kyläseppä. Taomme uusia ideoita, keksimme uusia tuotteita ja palveluja. Teemme pieniä kokeiluita. Kun kokeilusta tulee käytäntö, olemme kehittäneet innovaation, jolla on yleisempääkin merkitystä. Johtaa: Seppä Ilmarinen On hienoa, että innovointia tehdään tänä päivänä porukalla. Parhaat innovaatiot syntyvät tiimeissä, joissa eri alan osaajat kohtaavat.

Kyläpankki Toiminnan rahoitus, tilinpito ja budjetointi Mistä rahat kylän pyörittämiseen? Kiinteistöjen ylläpito maksaa, täytyy rakentaa uutta ja purkaa vanhaa. Opettajalle maksetaan palkkaa, rovasti pyytää siunausta kirkollisverolle ja kyläkauppias laskuttaa toimittamistaan kaiken maailman tarvikkeista. Kyläpankki on paikka, josta saamme rahaa käyttöömme Se rahoittaa investointimme, sen kautta maksamme laskumme. Ja siellä on myös palkkatilimme. Johtaa: Pankinjohtaja ja kassanhoitaja Mistä ihmeestä sitä rahaa oikein tulee? Ja miten sen saa riittämään?

Kestikievari Hauskanpito, yhdessä olo, rentoutuminen ja vieraanvaraisuus Joka kylässä pitää olla kestikievari, majatalo tai kyläbaari. Sinne voi poiketa yhdelle, siellä voi nauttia munkkikahvit tai sen terassilla saattaa paistattaa päivää. Yhdessä kavereiden ja kyläläisten kanssa. Illalla pelimannit soittavat ja voit pistää jalalla koreasti Johtaa: Kievarin emäntä ja baarimikko Täällä majoittuvat myös kylän vieraat. Heitäkin riittää, sillä te olette ainutlaatuinen yhteisö, jonka toimintaan tullaan tutustumaan kauempaakin. Oletko valmistautunut esittelemään kotikylääsi? Oletteko vieraanvaraisia?

Kesäteatteri Yhteiset kertomukset ja kylätarinat. Reflektio ja kiteyttäminen. Lähes jokaisessa kylässä toimii kesäteatteri. Meidän kylän teatteri esittää tarinoita ja kertomuksia arjestamme. Se poimii käsikirjoituksiin mielenkiintoisimmat tapahtumat ja sattumukset, jalostaa niistä oivia kiteytyksiä, jatkuvana prosessina. Meillä on paljon yleisöä, näytökset ovat loppuunmyydyt. Kaikki haluavat tietää, millaista elämä kylässämme on. Ja me kerromme sen heille. Johtaa: teatteriohjaaja Näytelmämme sisältävät paljon dialogia. Niiden kautta annamme toisillemme palautetta ja reflektoimme ajatuksiamme. Elämme rooleissamme ja niiden kautta. Työmme on näyttämö, ja elämä teatteri.

Coaching Village Sana kylä tuo mieleen hyviä ajatuksia. Siellä on ihmisen hyvä olla osana tuttua yhteisöä. Kaikki tuntuu olevan paikallaan. Tutut tiet ja maisemat, talot ja pellot. Hyvässä kylässä on oma kauppa, kirkko ja koulu. On siellä vielä maalaispankki, kyläbaari ja yhteinen kokoontumispaikka, kylätalo. Ja tasainen taonta kertoo, että seppä on taas saanut uuden idean ja rakentaa prototyyppiä. Hän osaa korjata kaiken mitä kyläläisen työntouhussaan rikkovat.

Coaching Village Aito maalaiskylä on myös arvokas yhteisö. Sen asukkaat tietävät, miten siellä pitää käyttäytyä, sillä yhteiset usein kirjoittamattomat arvot ja säännöt auttavat ihmisiä tulemaan toimeen toistensa kanssa. Rikas vuorovaikutus auttaa kyläläisiä elämään arvokasta elämää. He auttavat toisiaan, ottavat osaa toistensa iloihin ja suruihin. Aina on joku, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja omia tunteitaan. Ihmiset oppivat toinen toisiltaan. Hyviä kokemuksia jaetaan auliisti, työkaluja lainataan ja neuvotaan niiden käytössä. Jos tarvitset apua jossain suuressa hankkeessasi, voit luottaa, että seuraavana päivänä löytyy talkooväkeä unelman toteuttamisessa.

Coaching Village Et varman ihmettele enää, miksi yrityksemme nimi on Coaching Village. Se on mainio metafora sille, mitä me teemme ja miksi firmamme on perustettu. Haluamme tuoda mukanamme oppivan kylän aina sinne, minne meidät kutsutaan. Toiveemme ja ajattelumme perustana on, että ihmiset oppivat toinen toisiltaan. Siihen on vain annettava aika ja paikka. Oppimisen näkökulmat avautuvat kylässämme mielenkiintoisella tavalla. Tutut kylän rakennukset ja paikat ovat oppimisprosesseja, joissa viipyen voitte käydä yhdessä läpi tärkeitä asioita, jotka auttavat teitä ymmärtämään paremmin oman yhteisönne toimintaa.

Oli kysymyksessä sitten yritys, oppilaitos tai vaikkapa jääkiekkojoukkue, mielestämme kaikilla yhteisöillä pitää olla arvot ja käyttäytymissäännöt (kirkko), teillä on hyvä olla myös selkeä visio ja päämäärät (kylätalo), jokaisen yhteisön tulisi ymmärtää oppimisen merkitys toiminnassaan (kyläkoulu), Bisnes on tärkeää, aina te myytte tai ostatte jotain. Se pitää olla taloudellisesti järkevää (kyläkauppa),

ette voi jäädä paikoillenne, teidän pitää kehittyä koko ajan. Uusia ideoita tarvitaan, niitä pitää testata ja lopulta niistä voi tulla innovaatioita (kyläseppä), toiminnalle pitää löytyä rahoitusta, tilikirjat pitää olla ajan tasalla ja budjetoidakin pitää (kyläpankki), ei pitä unohtaa hauskanpitoa, yhdessäoloa, rentoutumista ja vieraanvaraisuutta (kestikievari) ja teidän arjessa syntyy innostavia kertomuksia ja tarinoita. Ne reflektoivat arkea ja ne on hyvä kiteyttää ja muokata vaikkapa näytelmän muotoon (kesäteatteri).