Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Samankaltaiset tiedostot
Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Lämpöopin pääsäännöt

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Kemiallinen reaktio

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

6. Yhteenvetoa kurssista

infoa tavoitteet E = p2 2m kr2 Klassisesti värähtelyn amplitudi määrää kokonaisenergian Klassisesti E = 1 2 mω2 A 2 E = 1 2 ka2 = 1 2 mω2 A 2

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

W el = W = 1 2 kx2 1

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 10

2. Termodynamiikan perusteet

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

Luku Pääsääntö (The Second Law)

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

7 Termodynaamiset potentiaalit

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Kvanttifysiikan perusteet 2017

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Luento 9: Potentiaalienergia

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Luento 9: Potentiaalienergia

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

AjAn mittaamiseen tarvitaan liikettä

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

Ikiliikkujat. Onko mikään mahdotonta? Näitä on yritetty tai ainakin tutkittu

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Mustan kappaleen säteily

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Matematikka ja maailmankuva Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL Tapio Markkanen

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Suurkanoninen joukko

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

Luento 7: Atomien ja molekyylien väliset voimat ja kineettinen kaasuteoria

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 2

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Lataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi. Lataa

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

1 Clausiuksen epäyhtälö

Statistinen fysiikka, osa A (FYSA241)

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Luento 3. Kauneus, yksinkertaisuus

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Clausiuksen epäyhtälö

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Transkriptio:

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8 Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Ajan nuoli Aika on mukana fysiikassa niinkuin jokapäiväisessä elämässäkin Subjektiivinen ja empiirinen havainto: aika kulkee ts. kun käytetään jotakin mittaria, vaikkapa heilurin heilahduksia alkaen 1:stä, aika (heilurin heilahdusten lukumäärä) saa yhä suurempia arvoja, ei koskaan toisin päin Samoin on kaikissa muissakin asioissa: aika ei kulje taaksepäin, vaan vain yhteensuuntaan Mikä on tilanne fysiikan kannalta?

Klassisen fysiikan elementit Klassisen fysiikan ja sen maailmankuvan peruselementtejä ovat Newtonin ym. Mekaniikka Sähkömagnetismin teoria (Maxwellin yhtälöt, James Clark Maxwell, 1831 1879 Termodynamiikka (Maxwell, Ludwig Boltzmann 1844-1906) Aika? Mekaniikassa? Sähkömagnetismissa?

Ajan nuoli Jos tarkastellaan klassista (siis 1905 päättynyttä) fysikaalista maailmankuvaa, fysiikan lait ovat suurimmaksi osaksi ajan suhteen symmetrisiä Ajan suunnan vaihtumisesta huolimatta fysiikan lakien muoto säilyy samana Millaisista asioista ajan kulku sitten oikeastaan johtuu? Miksi väärinpäin pyöritetty filmi tavallisista arkipäivän tapahtumista voi olla hassu? https://www.youtube.com/watch?v=xqhndr0t9jo https://www.youtube.com/watch?v=uyumq3iueqm http://www.youtube.com/watch?v=jbyyyjh6_yy&feature=related

esim. aurinkokunnan dynamiikka säilyisi liki muuttumattomana ( kone ), kun t -t tarkemmin: taivaanmekaniikassa irreversiibelejä piirteitä, esim. maan kiertonopeus akselinsa ympäri hidastuu koska vuorovesiilmiö aiheuttaa kitkaa! 620 Ma sitten: vuorokausi = 21,9 h, vuosi = 400 vuorokautta

Termodynamiikka ja ajan nuoli Luonnon perusvuorovaikutukset eivät tee eroa menneisyyden ja nykyisyyden välillä, eli ajankääntösymmetria on voimassa Esim. jos käännetään aika, planeettojen liikkeet vaihtuvat päinvastaiseksi, peilikuvamaisesti, mutta kaikki Newtonin ja Keplerin säännöt pysyvät voimassa (PT-symmetria; P= peilisymmetria, T=ajankääntösymmetria) CPT-symmetrian (Charge, Parity, Time) on havaittu säilyvän aina CP-symmetria ei, mm. 60 Co:n betahajoamisessa Lisää pariteetista esim. TÄSTÄ

Termodynamiikka ja ajan nuoli mukaan selityksiin voidaan ottaa entropia, kitka, kompleksisuus (monia objekteja ja niiden välisiä interaktioita) On huomattava, että kvanttifysiikassa T-symmetria on voimassa ei ajan nuolta Diffusion simulation in Wolfram demos: http://demonstrations.wolfram.com/randomwalkanddiffusionofmany IndependentParticlesAnAgentBased/ Selitykseksi jää hiukan kummallinen tosiasia: asioiden monimutkaisuusko luo ajan?? Termodynamiikkaa?

I II III Energian häviämättömyyden laki Systeemit pyrkivät spontaanisti tasapainotilaan tai pienimpään energiatilaan Absoluuttista nolla-lämpötilaa (0 K) ei voi saavuttaa Myös : I. Et voi milloinkaan voittaa, voit saavuttaa enintään tasapelin. II. Tasapelin voit saavuttaa vain (termodynaamisen) lämpötilan nollapisteessä. III. Et voi saavuttaa lämpötilan nollapistettä.

Termodynamiikka ja ajan nuoli Termodynamiikan 2.pääsääntö suljetun systeemin (systeemin joka ei vaihda ainetta tai energiaa ympäristönsä kanssa, esim. maailmankaikkeus!) entropia kasvaa ajan funktiona ajan nuoli? Energia kuitenkin säilyy, TD:n 1. pääsääntö Menneisyys ja tulevaisuus ovatkin erilaisia, vaikka Einsteinin/Minkowskin neliulotteisessa aika-avaruudessa ne ovat luonnonlakien kannalta samanarvoisia! Menneisyydessä maailmankaikkeuden entropia oli pienempi kuin tulevaisuudessa.

näennäisen yksinkertainen systeemi: binäärinen liuos (2 komponettia, aluksi erillään): ajankääntösymmetria ei voimassa; menneisyys ja tulevaisuus eivät vaihdettavissa keskenään irreversiibelisyys (ajankääntösymmetrian menettäminen) jäljitettävissä systeemin osasten mikrorakenteeseen atomitasolle asti ja sen alle

Termodynamiikka ja ajan nuoli Entropia: systeemin epäjärjestyksen mitta S=dQ/dT, eli lämpömäärän (energian) derivaatta lämpötilan suhteen. Epäjärjestyksen kasvu: v suuntautuneen energian (= ulkopuolisen työn tekemisen kannalta käyttökelpoisen energian) muuntumista eisuuntautuneeksi energiaksi, jota ei voi muuttaa esim. mekaaniseksi työksi. h Alussa potentiaalienergiaa, pudotessa liike-energiaa, lopussa?? mutaa Liikkeen loputtua (siis myös mudan liikkeen), kaikki energia on muuttunut lämmöksi.

törmäyksessä suuri osa pallon atomien kineettisestä energiasta (suuntautunut alaspäin) muuttuu mudan ja pallon atomien termiseksi energiaksi, järjestymättömäksi liike-energiaksi Yksi tapa mitata tätä asiaa on Boltzmannin entropia: S = k B ln W, missä k B = B:n vakio, ja W on mahdollisten tilojen lukumäärä, tai vastaavasti S = - k ln P missä P on yksittäisten tapahtumien todennäköisyys tarkka mikroskooppinen prosessi hyvin monimutkainen (atomaaristen vuorovaikutuksien yhteisvaikutus) tiedämme siitä ainakin yhden merkittävän tosiseikan: kokonaisenergia säilyy (TD I)

mudan ja pallon atomien lämpöenergia ei keräänny ja suuntaudu palloon niin että levossa oleva pallo yhtäkkiä pomppaisi ilmaan (ja samalla sen ja mudan lämpötila laskisi), vaikka se olisi energian säilymisen kannalta mahdollista! TD II mitkä kokonaisenergian säilyttävistä prosesseista tapahtuvat spontaanisti (tärkeä asia mm. kemiassa, mutta yleistettävissä muuallekin: millaisia tapahtumia ylipäätään voi tapahtua?)

entropian kasvu maailmankaikkeuden tasapainotilanne jossa aine ja energia ovat tasaisesti jakautuneet ja epäjärjestys on täydellinen Heat death of the universe (kiistanalainen, mm. koska epätasapainotilanteiden ja gravitaation entropiaa ei pystytä eksaktisti määrittelemään) elävä organismi: tasapainotilaa lähestytään nopeasti post mortem, ts. entropia kasvaa TDII (entropian kasvu ja ajan nuoli) toteutuu kompleksisissa systeemeissä, joissa vuorovaikuttava hiukkasmäärä on suuri

Maailmankaikkeuden (tai minkä tahansa suljetun systeemin) mahdollisten tilojen lukumäärä (W kaavassa S = k B ln W) kasvaa ajan funktiona TDII! Miten ei-suljetut systeemit käyttäytyvät onkin monimutkaisempaa non-equilibrium thermodynamics, vaikeaa ja osittain vasta kehitteillä oleva fysiikan osa-alue.