Kuntapoliittinen ohjelma 1 (13) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn & Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn Kuntapoliittinen ohjelma 2012-2013 Johdanto Jyväskylä on yksi maamme vetovoimaisimmista opiskelupaikkakunnista, jonka väestöstä opiskelijat muodostavat merkittävän osuuden. Korkeakouluopiskelijoita on ammattikorkeakoulun puolella noin 8 000 ja yliopiston puolella noin 12 000, joiden lisäksi Jyväskylässä on noin 10 000 toisen asteen opiskelijaa. Perusaste mukaan lukien opiskelijoiden määrä nousee lähes 40 000 henkeen. Tässä kuntapoliittisessa ohjelmassa JYY ja JAMKO esittävät toimenpiteitä, joiden avulla Jyväskylän kaupungista tulee elävä ja monimuotoinen opiskelijapaikkakunta, jossa opiskelijan on hyvä elää, asua ja tulla toimeen opintojen aikana ja jälkeen. Kuntapoliittinen ohjelma on jaettu kolmeen pääkohtaan: Kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuuri Hyvinvointi Työllisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Nämä pääkohdat pitävät sisällään toimenpiteet, jotka toteutuessaan varmistavat Jyväskylän houkuttelevuuden ja menestyksen opiskelupaikkakuntana nyt ja tulevaisuudessa. Huolehtimalla opiskelijoistaan Jyväskylä ja koko seutukunta hyötyvät väestönosasta myös valmistumisen jälkeen työvoimana ja veronmaksajina. Opiskelijoihin tulee suhtautua tulevina kaupunkilaisina, työssäkäyvinä veronmaksajina, kuluttajaryhmänä sekä kaupungin vireyden perustana - ei menoeränä. Tämä opiskelijoiden kuntapoliittinen ohjelma jaetaan kaupungin johdolle: kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle ja lautakuntien jäsenille, sekä keskisuomalaisille ministereille, kansanedustajille ja heidän avustajilleen, ja muille oleellisille sidosryhmille. Ohjelmaa päivitetään tarvittaessa.
Kuntapoliittinen ohjelma 2 (13) Sisällysluettelo Kuntapoliittinen ohjelma 2012-2013... 1 Johdanto... 1 Kuntapoliittinen ohjelma on jaettu kolmeen pääkohtaan:... 1 1. Kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuuri... 3 1.1 Liikenne... 3 1.2 Ympäristö... 4 2. Hyvinvointi... 5 2.1. Opiskelijaterveydenhuolto... 5 2.2. Toimeentulo... 6 2.3. Asuminen... 7 2.3.1. Opiskelija-asuminen huomioitava osana kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua... 7 2.4. Kulttuuri... 8 2.5. Opiskelijat ja liikunta... 9 3. Työllistyminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen...10 3.1 Opiskelijoiden työpanoksen parempi käyttö...10 3.2 Vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus...11 4. Liitteet...13 4.1 Kuntavaikuttamiskaavio (liite 1)...13
Kuntapoliittinen ohjelma 3 (13) 1. Kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuuri Toimiva joukkoliikenne ja elävä kaupunkikulttuuri ovat tärkeitä tekijöitä opiskelupaikkakuntaa valittaessa. Vuonna 2011 valmistelussa ollut keskustan liikennesuunnitelmauudistus on alku keskustan viihtyisyyden parantamiselle, ja siinä tulee edetä kunnianhimoisin askelin. Kaupunkisuunnittelun periaatteena on JYYn ja JAMKOn mielestä noudatettava kestävää kehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa joustavan liikkumisen sekä elävän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin edellytysten luomista. JYY ja JAMKO vaativat, että kaupunkisuunnittelussa painotetaan kattavaa ja edullista julkista liikennettä, turvallisia ja toimivia pyörä- ja kävelyreittejä sekä pyöräparkkeja ja virkistysalueita. Opiskelijat näkevät, että kyseisten asioiden kehittämisessä on toimittava kunnianhimoisesti ja mallia on haettava esimerkiksi Tanskan ja Saksan samankokoisista korkeakoulukaupungeista. Tanskan ja Saksan mallin mukainen toimiva ja joustava joukkoliikenne yhdessä turvallisten ja kattavien pyöräkaistojen ja -reittien kanssa luo viihtyisän kaupunkiympäristön. Keskustan liikennesuunnitelmauudistus on tässä oikealla tiellä. 1.1 Liikenne JYY ja JAMKO ovat vakuuttuneita, että vahvaan joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn perustuva infrastruktuuri on edellytys kestävän kehityksen mukaiselle kaupunkirakenteelle. Nykyinen henkilöautoilun hallitsema kaupunkirakenne on kestämätön erityisesti keskusta-alueilla. Opiskelijat pitävät itsestäänselvyytenä joustavaa, edullista ja kattavaa joukkoliikenneinfrastruktuuria. JYY ja JAMKO vaativat, että keskustan liikennesuunnitelmauudistuksen toimenpide-ehdotukset pyöräilyn ja kävelyn sujuvoittamiseksi on toteutettava koko laajuudessaan. Katukehällä pyöräily ohjataan toimiville ja turvallisille omille kaistoille ja katukehän sisällä pyöräilijät ja jalankulkijat hallitsevat 20 km/h -tasolle rajoitettua liikennettä. Lisäksi pyöräily- ja kävely-yhteydet korkeakoulujen kampusten ja opiskelijaasuntokeskittymien välillä sekä esimerkiksi keskustasta Palokkaan ja uudelle Kankaan alueelle on nostettava eurooppalaiselle tasolle. Pyöräreittien ja -parkkien sijaintien suunnittelussa on kuultava opiskelijajärjestöjä, jotka edustavat yhtä pääkäyttäjäryhmää, ja asiantuntijajärjestöjä, kuten Jyväskylän pyöräilyseura JYP- Siä. Jyväskylän joukkoliikenteen rakenteiden, reittien ja hintatason tulee olla opiskelijaystävällisiä ja opiskelijat tulee huomioida varteenotettavana asiakasryhmänä. Korkeakoulujen tilojen siirtäminen muokkaa yli 20 000 opiskelijan ja tuhansien henkilökunnan jäsenten päivittäistä liikkumista. Opiskelija-alennus on myönnettävä kaikille opiskelijoille opiskelijakorttia vastaan myös kertalipusta. Kampusbussilinjat ovat paras tapa sujuvoittaa liikkumista opiskelija-asuntokeskittymien ja korkeakoulujen kampusten välillä. Lisätietoja: JYYn ja JAMKOn joukkoliikenneohjelma Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin liikenteeseen:
Kuntapoliittinen ohjelma 4 (13) Kaupungin on kehitettävä pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuuria keskustan liikennesuunnitelmauudistuksen mukaisesti, lisättävä pyöräparkkien määrää sekä tutkittava mahdollisuutta pyörävuokraukseen. Liikennesuunnitelmauudistuksen pääpyöräilyreitit on kaistoitettava painottaen turvallisuutta ja sujuvuutta. Esim. Sepänkadun, Harjukadun ja Väinönkadun risteyksestä on saatava kaikille kulkutavoille turvallisempi. Kaupungin on edistettävä JAMKOn ja JYYn joukkoliikenneohjelman mukaista kampusbussihanketta, joka yhdistää kätevästi korkeakoulujen kampukset ja keskeiset opiskelija-asuntokeskittymät. Kaupungin ja Jyväskylän liikenteen tulee kehittää opiskelija-alennuksia JAMKOn ja JYYn joukkoliikenneohjelman mukaisesti. Kaupungin tulee luoda liikennettä kehittämällä erityinen opiskelukaupunkibrändi, jolla houkutellaan alueelle ihmisiä, osaamista ja yrittämistä. 1.2 Ympäristö Jyväskylän kaupungin vetovoiman yhtenä tekijänä ovat kaupungin keskustassa ja sen läheisyydessä sijaitsevat luonto- ja ympäristökohteet. Harjun ympäristön merkitys on sen antamassa luonteessa koko kaupungin maisemaan. Sitä ei tule rakentaa ja sen arvo yhteisöllisenä virkistysalueena on turvattava. Myös Viitaniemen puistoalueet sekä Haukanniemi on säilytettävä kaikkien virkistyskäytössä. Kaupungin kaavoituksessa tulee turvata viimeiset kulttuurihistorialliset rakennukset, jotta kaupungin omaleimaisuus ja historia säilyvät myös tuleville sukupolville. Kauppakatu tulisi vapauttaa jaetun liikenteen tilaksi yliopiston kirjastolle asti, kuten Jyväskylän keskustan ja yläkaupungin liikennesuunnitelmassa on ehdotettu. Tällöin katu elävöityisi houkuttelevammaksi. Kävelykadun ja sen ympäristön merkitys niin sanottuna kolmantena tilana yksityisen ja julkisen välissä on merkittävä, mutta sen viihtyvyyteen ja esteettisyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota muun muassa erilaisten ääni- ja kuvamainosten sijoittelun yhteydessä. Kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen kaupunkisuunnittelun yksi merkittävä tekijä on toimiva kierrätys. Kaupungin kierrätysjärjestelmä toimii pääosin hyvin, mutta keskusta-alueen energia- ja ongelmajätekeräyspisteiden määrää tulee lisätä. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin ympäristöön: JYY ja JAMKO vaativat kaupungilta panostuksia viihtyvyyden parantamiseen, ympäristön siisteyteen sekä arvokkaiden luonto- ja asuinympäristöjen suojeluun. Kaupungin tulee muuttaa Kauppakatu jaetun liikenteen tilaksi yliopiston kirjastolle saakka.
Kuntapoliittinen ohjelma 5 (13) 2. Hyvinvointi 2.1. Opiskelijaterveydenhuolto Jyväskylän seutukunnan tulee panostaa merkittävästi opiskelijaterveydenhuollon kehittämiseen huomioiden sekä resurssit että laadun. Henkilöresurssien tulee vastata valtioneuvoston suosituksia (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. / Sosiaali- ja terveysministeriö 01.07.2009). Hoitojonoja hammashuoltoon on lyhennettävä, jotta hoitotakuu toteutuisi sen täysimääräisessä muodossa. YTHS:n tultua hoitotakuun piiriin sen toteutumista on seurattava aktiivisesti varsinkin hammashuollossa ja mielenterveyspuolella. Uusille yliopisto-opiskelijoille tehtävää sähköistä terveyskyselyä (SÄTKY) on markkinoitava huolella ja YTHS:n palveluita kehitettävä SÄTKYn tulosten osoittamaan suuntaan. YTHS-palveluiden avaaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille käynnissä olevan pilotin myötä vaatii toimenpiteitä Jyväskylän seutukunnalta. Seutukunnan tulee seurata YTHS-mallin pilotointia valmistautua mallin vakinaistamiseen yhteistyössä Jyväskylän YTHS:n kanssa. Valmistautuminen ei voi tarkoittaa sitä, että opiskelijaterveydenhuoltojärjestelmä (OTH) pysäytetään, vaan sitä on kehitettävä YTHS-järjestelmän rinnalla aina lopulliseen siirtymiseen asti. Opiskelijaedustus YTHS:n eri elimissä ja korkeakouluopiskelijoiden rahoitusosuuden tasapuolinen jako on ratkaistava, ennen kuin YTHS-järjestelmä voidaan laajentaa kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille. Opiskelijoiden mielenterveyspalveluja tulee kehittää opiskelijoiden, palveluntarjoajien ja korkeakoulujen kesken siten, että tarjonta vastaa aidosti kysyntää. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä alueen muiden oppilaitosten tulee tehdä yhteistyötä, jolla varmistetaan opintopsykologien ja muiden vastaavien toimijoiden riittävä määrä suhteessa tarpeeseen. Opiskelijoiden terveydenhuollossa tulee yleisesti panostaa ennakoivaan terveydenhuoltoon, johon kuuluvat opiskelukykyä ylläpitävät liikunta- ja tukipalvelut. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin opiskelijaterveydenhuoltoon: OTH-resursseja on lisättävä ja ne on kohdennettava henkilötarpeen täyttämiseen. YTHS-palveluiden piiriin siirtyminen ei ole syy lopettaa OTH:n kehittämistä. Hoitotakuun on toteuduttava täysimääräisesti sekä OTH:n että YTHS:n puolella. Jyväskylän seutukunnan ja YTHS:n täytyy valmistautua AMK-opiskelijoiden siirtymiseen YTHSpalveluiden piiriin. Siirtymään liittyvät mahdolliset ongelmat on ratkaistava.
Kuntapoliittinen ohjelma 6 (13) Opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin on panostettava laajamittaisella Jyväskylän seutukunnan, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten välisellä yhteistyöllä. 2.2. Toimeentulo Opiskelijoiden elämä on taloudellisesti epävakaalla pohjalla. Opintotuella eläminen Jyväskylän hintatasolla on usein mahdotonta, mutta työn tekeminen opintojen ohella on vaikeaa. Opintotuen loppuminen esimerkiksi kesän ajaksi johtaa opiskelijan kannalta vaikeaan tilanteeseen ja pahimmillaan kodittomuuteen, jos opiskelija ei onnistu saamaan kesätöitä. Jyväskylän kaupungin ja seutukunnan tulee edistää ja helpottaa opiskelijoiden toimeentuloa ja taloudellista hyvinvointia käytettävissä olevilla keinoilla. Toimeentulotuen myöntämisperusteiden tulee olla selkeät ja yhtäläiset kaikille. Perheellisten opiskelijoiden erityisasema tulee huomioita toimeentulotukea myönnettäessä. Työssäkäyvien opiskelijoiden asemaa tulee mahdollisuuksien mukaan helpottaa. Työharjoittelussa, projekteissa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) mukana olevien opiskelijoiden tulee saada asianmukainen korvaus toiminnasta työnantajan, projektin- tai TKI-työn tilaajan kautta. Jyväskylän seutukunnan sosiaalitoimella on laittoman pitkät jonot. Opiskelijoiden toimeentulohakemuksia käsittelee tällä hetkellä vain kaksi toimeentulokäsittelijää, mikä on johtanut hakemusaikojen venymiseen. Kunnan tulee tarkastaa resurssit opiskelijoiden toimeentulohakemusten käsittelyssä. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia toimeentuloon: Tukikäytänteet kokonaisuudessaan täytyy yhtenäistää ja opiskelijoiden tasavertainen kohtelu muihin väestöryhmiin verrattuna on varmistettava. Opiskelijalla on oikeus ympärivuotiseen toimeentuloon Sosiaalitoimeen on lisättävä resursseja toimeentulohakemusruuhkan poistamiseksi. Perheellisten opiskelijoiden erityisasema ja taloudelliset vaikeudet täytyy tunnustaa. Heille on mahdollistettava erilaisia tukipalveluita ja -muotoja. Siirtymävaihetta opinnoista työelämään on helpotettava. Työssäkäyvien opiskelijoiden panos koko Jyväskylän seutukunnalle on tunnustettava ja erilaisten palkallisten harjoittelumahdollisuuksien tarjontaa edistettävä.
Kuntapoliittinen ohjelma 7 (13) 2.3. Asuminen Jyväskylän seutukunnan opiskelijoiden asumistilanne on pääsääntöisesti hyvä, mutta parannettavaakin löytyy. Jyväskylän noin 20 000 korkeakouluopiskelijasta noin yhdelle kolmasosalle löytyy opiskelija-asunto. Asuntojen saatavuutta on jatkossakin syytä tarkastella tarvelähtöisesti. Jyväskylän asumisen korkea hintataso vaatii opiskelijoiden tuloista suurimman osan juuri asumismenoihin. On tärkeää miettiä asumisen hintaa kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös välilliset kulut (vesi, sähkö, internet). Jyväskylässä on yli 6 000 opiskelija-asuntoa. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOASilla on 3931 asuntoa, ylioppilaskunnalla 1970 ja muilla noin 350. Alueen suuresta opiskelijamäärästä johtuen Jyväskylän seutukunnan tulee huomioida opiskelija-asumisen erityispiirteet (asuntojen määrä suhteessa opiskelijoihin, hintataso ja välilliset kulut) asuntorakentamisen yhteydessä. Opiskelija-asuntojen rakentamisen tulee soluasumisratkaisun sijaan painottua yksiöihin ja pieniin kaksioihin keskusta-alueella, sen välittömässä läheisyydessä sekä joukkoliikennekäytävien varrella. 2.3.1. Opiskelija-asuminen huomioitava osana kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua Jyväskylän kaupungin tulee huomioida eri asuinalueiden erityispiirteet ja välttää niin sanottujen opiskelijaslummien kehittymistä. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa sekä täydennysrakentamisessa tulee keskittyä tukemaan monipuolista kaupunkirakennetta. Uusien alueiden tulee sisältää niin vuokra- kuin omistusasuntojakin sekä palveluita niin, että alue on aidosti elävä osa kaupunkia. Kansainvälisillä opiskelijoilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet suomalaisten opiskelijoiden kanssa hakea asuntoja ympäri Jyväskylän seutukuntaa Roninmäelle ja Myllyjärvelle asuttamisen sijaan. Kampusalueille ja niiden välittömään läheisyyteen voidaan myös kaavoittaa asuntoja, kunhan opiskelijaasumisen hintataso säilyy tasa-arvoisena. Kampusalueille tulee myös lisätä palveluja ja harrastemahdollisuuksia, jotta kampus olisi osa elävää kaupunkia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Rajakadun kampuksen yhteyteen tulee rakentaa kansainvälinen opiskelija-asuntola, jonka avulla Rajakadusta luodaan aito, kansainvälinen kampuskeskittymä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun, KOASin ja Jyväskylän kaupungin yhteistyöllä on mahdollisuus luoda uudenlainen kampusmalli, joka toimisi pioneerihankkeena koko Suomessa. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia asumiseen: 3. Jyväskylän kaupungin ja seutukunnan on pyrittävä sitouttamaan opiskelijat opiskelupaikkakunnalle. 4. Opiskelija-asumisen erityispiirteet on huomioitava suunnittelussa ja rakentamisessa siten, että pääpaino on keskusta-alueiden, niiden välittömässä läheisyydessä ja joukkoliikennekäytävien varsilla sijaitsevien yksiöiden ja pienten kaksioiden rakentamisessa. 5. Rajakadun kampusasuntolahanke on aloitettava välittömästi.
Kuntapoliittinen ohjelma 8 (13) 6. Sujuva liikkuminen opiskelija-asuntokeskittymien ja kampusten välillä on turvattava. 7. Uusia alueita kaavoitettaessa ja täydennysrakentamisessa tulee keskittyä monipuoliseen kaupunkirakenteeseen. 2.4. Kulttuuri Henki voittaa aina ennen pitkää materian Alvar Aalto Elinvoimainen kulttuuritoiminta on merkittävä Jyväskylän vetovoimatekijä. Kulttuuritoimintaa ei kuitenkaan ole osattu hyödyntää ja edistää riittävästi. Kulttuuri tuottaa tutkitusti hyvinvointivaikutuksia, ja kulttuurin merkitys opiskelijoidenkin hyvinvoinnin edistäjänä on kiistaton. Opiskelijat ovat merkittäviä kulttuurin luojia ja kuluttajia. Kaupungin on pidettävä huolta, että Jyväskylässä säilytetään ja kehitetään moninaisia kulttuurin harrastamisen ja tuottamisen muotoja. Kaupungin on tulevaisuudessakin kehitettävä opiskelija-alennuksia kulttuuripalveluissa. Alennuksilla saadaan uusia käyttäjiä palveluiden piiriin ja vahvistetaan heidän kokemustaan kaupunkiyhteisöön kuulumisesta. Kun opiskeluaikana oppii hyödyntämään kulttuuripalveluja, käyttää niitä valmistuttuaankin. Kaupunginteatterin Viimetippa alennusliput sekä muut opiskelijahintaiset palvelut edistävät kulttuurin tuomista kaupunkilaisten ulottuville tulotasosta huolimatta. Opiskelija-alennusten laajentamisista sekä eduista tiedottamista on vahvistettava. Museoiden sisäänpääsyt on tarjottava opiskelijoille ilmaiseksi. Järjestö- ja vaihtoehtotapahtumien tiedottamiselle ja mainostamiselle on luotava paremmat edellytykset lisäämällä vapaita ilmoitustauluja katutilaan. Jyväskylän kulttuuri-, järjestö- ja monitoimitilojen tilanne on kehno. Kaupungin tulee mahdollistaa seudulla toimiville järjestöille edullisia ja toimivia tiloja, jotka esimerkiksi Kankaan alueen suunnittelussa tulee huomioida. Kaupungin on kiinnitettävä huomio myös liiallisesta kaupallisesta tiedottamisesta vapaan katutilan säilymiseen. Vapaa ja elävä kaupunkikulttuuri kutsuu osallistuvaan kansalaisuuteen ja viihtymään kaupungissa. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin kulttuurimahdollisuuksiin: Kaupungin on luotava mahdollisuuksia moninaiselle kulttuurille. Opiskelija-alennuksia on lisättävä ja museoiden sisäänpääsyt opiskelijoille ilmaisiksi. Vaihtoehtokulttuurille on luotava riittävät tiedotuskanavat. Ilmoitustauluja lisää kaupunkialueelle. Kulttuuri-, järjestö- ja monitoimitilojen tarjontaa on parannettava. Monimuotoinen kulttuurikasvatus on turvattava jokaisella koulutusasteella.
Kuntapoliittinen ohjelma 9 (13) 2.5. Opiskelijat ja liikunta Jyväskylä on tunnettu paitsi opiskelijakaupunkina, myös liikunta- ja urheilukaupunkina. Liikunnan arvoa opiskelukyvyn ja terveyden ylläpitäjänä ja edistäjänä ei saa aliarvioida. Aktiiviliikkujille suunnatut palvelut ovat hyvällä tasolla, mutta vähän tai ei lainkaan liikkuvien huomioiminen ja aktivoiminen on unohdettu. Erityinen huomio tulee kiinnittää opintojen alkuun sijoittuvaan nivelvaiheeseen. Nivelvaiheessa pitkäaikaisetkin liikuntaharrastukset jäävät helposti paitsioon, eikä uusia löydy tilalle. Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntamahdollisuuksiin ja matalan tason liikuntaan on panostettu kiitettävästi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (josta Jyväskylän kaupunki omistaa 90%) puolella liikuntapalvelut eivät ole lähelläkään keväällä 2010 julkaistuja korkeakoululiikunnan suosituksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ulkoistanut liikuntapalveluiden tuottamisen opiskelijakunta JAMKOlle ilman riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen. Resurssipulan vuoksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden liikuntapalvelut ovat selkeästi heikommat kuin yliopisto-opiskelijoilla. Opiskelijoiden epätasa-arvoisen aseman lisäksi toinen merkittävä puute on vapaiden liikuntatilojen vähäinen määrä. Keskustassa ja sen läheisyydessä sijaitsevien liikuntatilojen käyttöaste on korkea, mutta kauempana keskustasta ja opiskelija-asuntokeskittymistä sijaitsevien tilojen käyttömahdollisuudet ovat heikot muun muassa matkakustannusten vuoksi. Koulutuskuntayhtymä hallinnoi koulujen liikuntatilojen tilavarauksia kello 17.00 asti, josta eteenpäin tiloista vastaa Jyväskylän kaupunki. Koulujen oman käytön ja kello 17.00 alkavan iltakäytön välistä löytyvä aika tulee kohdentaa erityisesti korkeakouluopiskelijoiden liikuntatarpeiden täyttämiseen. Iltakäytön priorisointeja tulee tarkistaa korkeakouluopiskelijoiden hyväksi siten, että opiskelijat eivät automaattisesti joudu kello 21.00 ja sen jälkeen alkavien vuorojen käyttäjiksi. Kaupungin omien liikuntapalveluiden yhtenä merkittävänä asiakasryhmänä ovat opiskelijat, joille palvelut tulee tarjota opiskelijahintaan. Tämä on nähtävä selkeänä investointina opiskelijoiden terveyden ylläpitoon, josta syntyvät kulut ovat säästöjä terveydenhuollosta. Korkea hinta ei saa olla este liikunnalle. Kaupungin tulee tarjota liikuntatiloja opiskelijaliikuntaa järjestäville yhdistyksille samaan hintaan kuin urheiluseuroille ja vähentää merkittävästi liikuntatilojen hakuun liittyvää byrokratiaa. Lisäksi yksittäisille opiskelijoille tulee tarjota todelliset opiskelija-alennukset esimerkiksi AaltoAlvarissa. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin liikuntapalveluihin: Jyväskylän ammattikorkeakoulun omistajatahojen on annettava selkeä viesti ammattikorkeakoululle opiskelijaliikuntaan panostamisesta. Jyväskylän kaupungin ja koulutuskuntayhtymän hallinnoimia liikuntatiloja on käytettävä tehokkaammin ja korkeakouluopiskelijoille suunnattujen liikuntavuorojen määrää ja sijoitusta on tarkistettava opiskelijoiden eduksi.
(13) Kuntapoliittinen ohjelma 10 Opiskelijahintaisten liikuntapalveluiden määrää on lisättävä, jotta enemmän opiskelijoita saadaan liikuntapalveluiden piiriin. Jyväskylän kaupungin, alueen korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen tavoitteena tulee olla Jyväskylän yhteinen korkeakoululiikunta. 3. Työllistyminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 3.1 Opiskelijoiden työpanoksen parempi käyttö Opiskelijat ovat korvaamaton työvoiman lähde Jyväskylälle ja koko seutukunnalle, sillä suuri osa korkeakouluopiskelijoista työskentelee jo opintojensa ohella. Jyväskylän kaupungin ja seutukunnan sekä alueen yritysten tulee edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja saada työ- ja harjoittelupaikkoja asiantuntijatehtävistä jo opintoaikana niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Työharjoitteluiden kautta opiskelijat tuovat Keski-Suomen alueen yrityksille voimavaroja ja uutta osaamista sekä työvoimaa. JYY ja JAMKO vaativat, että Jyväskylän kaupunki, seutukunta, alueen yritykset ja muut sidosryhmät tekevät yhteistyötä Keski-Suomen korkeakoulujen kanssa aktiivisesti ja ennakoivasti mahdollisimman monen opiskelijan työllistymiseksi alueelle opintojen jälkeen. Vain tällä tavalla opiskelijat saadaan sitoutettua jäämään alueelle valmistumisen jälkeen ja estetään aivovuoto muualle Suomeen ja ulkomaille. Opiskelijoiden osaaminen ja potentiaali takaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja uusiutumiskyvyn. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi projektiopintoja, työharjoittelupaikkojen saatavuutta ja erilaisten poikkitieteellisten ja korkeakoulujen välisten TKI-hankkeiden toteutumista tulee tukea. Jyväskylän kaupungin, seutukunnan ja alueen yrittäjien tulee kehittää toimintaansa siten, että yhä useampi opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä kyseisille tahoille ja saada työstään asiaankuuluvan korvauksen. Jyväskylän kaupungin, seutukunnan ja alueen yritysten tulee tehdä yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa yrittäjyyden lisäämiseksi. Vain uusien PK-yritysten kautta Keski-Suomen alueen työllisyysluvut saadaan nousuun. Erilaiset yrityshautomoiden, mentorointiyrittäjyyden ja TKI-projektien kautta perustettavat yritykset ovat osa Jyväskylän profiloitumista aidosti yrittäjyysvetoiseksi kaupungiksi. Alueen yritystoimintaa tukevien tahojen on keskitettävä tukimuotonsa erityisesti valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden yritystoiminnan tukemiseen. Kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksiin tulee panostaa ja kaupungin tulee tukea yrityksiä, jotka palkkaavat kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainvälistyminen on prosessi, joka ei toteudu ilman, että kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan koulutusta vastaavaa työtä. Moni kansainvälinen opiskelija haluaa jäädä Suomeen työpaikan saatuaan. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen edesauttaa parhaimmillaan työnantajien ulkomaalaisten verkostojen luonnissa. Lisäksi Jyväskylän kannattaa panostaa täällä jo asuvien maahanmuuttajien työllistymiseen, osana heidän integrointiprosessia. Jyväskylän kau-
(13) Kuntapoliittinen ohjelma 11 pungin, seutukunnan ja alueen yritysten tulee ymmärtää oma etunsa ja aloittaa aito kansainvälistymisprosessi. Opiskelijat pystyvät tekemään opinnäytetöitä ja -tutkielmia tilaustyönä. Tällöin kaupunki, yritys tai järjestö saa tarvitsemaansa tietoa ja opiskelija mielekkään tutkimuskohteen sekä työkokemuksen tehdystä työstä tulee maksaa sopiva korvaus työmäärään nähden. Tällä hetkellä opinnäytetöiden lunastamiseen on varattu 10 000, mutta varattava summa olisi syytä moninkertaistaa. Olisi tärkeää koota Jyväskylän kaupungin, seutukunnan ja alueen yritysten toiveet tutkimuksista sekä harjoittelumahdollisuuksista yhteen paikkaan ja markkinoida niitä eri tahoille. Opinnäytetyöt ja harjoittelumahdollisuudet mahdollistavat kaupungille myös edullisen tavan hankkia ammattitaitoista työvoimaa. Opiskelijat vaativat opiskelijoiden työllistymisen edistämistä: Opiskelijat kannustavat Jyväskylän kaupunkia, seutukuntaa, yrityksiä ja järjestöjä sekä alueen korkeakouluja hyödyntämään opiskelijoiden ammattitaitoinen työpanos alueen elinkeinoelämälle. Opiskelijat tulee sitouttaa alueen toimijoihin ja alueen kehittämiseen yhteisellä ja osallistavalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla, työharjoittelumahdollisuuksilla, projekteilla ja yritystoiminnalla. Opiskelijat vaativat palkallisia työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksia Jyväskylän kaupungilta, seutukunnalta, järjestöiltä ja alueen yrittäjiltä. Nämä tulee koostaa yhteen paikkaan ja työpanoksesta on saatava asianmukainen korvaus. Kaupungin tulee edistää ja kannustaa alueen toimijoita opiskelijalähtöisen yrittäjyyden tukemiseen. Kansainvälisten opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikkojen saantia on edistettävä ja tuettava. Nämä johtavat valmistumisen jälkeen työpaikkoihin. Kaupungin tulee tehdä kaikkensa korkeakoulutettujen ihmisten työttömyyden vähentämiseksi! 3.2 Vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Jyväskylällä on mahdollisuus sitouttaa huomattavasti nykyistä suurempi osa opiskelijoita kaupunkiin. Tätä varten kaupungin tulee luoda opiskelijoille aito vaikuttamisen mahdollisuus (heihin kohdistuvaan) politiikkaan. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa ja osallistumismahdollisuuksien luominen kaupungin päätöksenteossa ovat olennaisia, jotta opiskelijat tuntevat itsensä osallisiksi potentiaalisen tulevan työssäkäyntikaupunkinsa asioihin. Sitouttamalla opiskelijat kaupunkiin ja sen toimijoihin kaupunki pystyy takaamaan uusiutumiskykynsä ja tunnustamaan opiskelijoiden arvo kaupungille.
(13) Kuntapoliittinen ohjelma 12 Viestinnän ja yhteistyön tehostamiseksi Jyväskylän kaupungin tulee luoda kuntavaikuttamiseen keskittyvä foorumi 1, jonka osapuolina ovat paikalliset korkeakoulut, kaupunki, elinkeinoelämän, yrittäjien sekä kolmannen sektorin edustajat samoin kuin korkeakoulujen opiskelijoiden edustajat. Tavoitteena on saada kaikkien vaikuttavien tahojen voimavarat hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti sekä kommunikoitua eri osapuolille jo olemassa oleva vaikutuspotentiaali. Foorumille tulee luoda oma budjetti sekä mahdollisuus tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle. Foorumin avulla kaupunkia voidaan kehittää pitkäjänteisemmin eri sidosryhmien yhteistyöllä. Kaupunki pystyy vähällä vaivalla sitouttamaan opiskelijat kaupunkiin myös käyttämällä opiskelijajärjestöjä tiedonvälityskanavina. Kuntapolitiikkaa tulee avata kansalaisille entistä avoimemmaksi. Vuorovaikutusta kansalaisten ja kuntapoliitikkojen välillä voidaan tehostaa lähettämällä kaupunginvaltuuston kokoukset suoraan kaupungin internetsivuilla, kuten joissain kaupungeissa jo tehdään. Korkeakoulujen opiskelijajärjestöt puolestaan rohkaisevat opiskelijoita asettumaan myös itse ehdolle vaaleissa ja tarjoavat siihen omaa taustamateriaalia opiskelijoiden edunvalvonnan edistämiseksi. Kaupungin keskustan kehittämistyössä tulee käyttää Kankaan alueen kehittämisessä painotettua kansalaisideointia kaupungin päätöksenteon tukena. Kansalaisten kuuleminen on nykyään liian satunnaista ja sen vaikutus päätöksentekoon on liian epäselvää. Läpinäkyvyyttä voidaan lisätä viestimällä palautteen antajalle hänen panoksestaan päätöksentekoon. Tiedottamisen ja ideoinnin avulla kaupunki voi saada joukkoonsa aktiivisia kansalaisia sekä pitää nykyiset opiskelijaosaajat paikkakunnalla aiempaa menestyksekkäämmin. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin vuorovaikutukseen ja opiskelijoiden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen: Kaupungin tulee luoda yhteistyössä elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja korkeakoulujen kanssa yhteinen kuntavaikuttamisen foorumi, jotta toimijat sitoutetaan toisiinsa paremmin ja samalla hyödynnetään toimijoiden synergiaedut. Kaupunginvaltuuston kokousten katselu mahdolliseksi kaupungin internetsivuille. Kansalaisideointi pysyväksi osaksi kaupungin keskustan kehittämisprosessia. 1 Katso liittenä oleva kaavio
(13) Kuntapoliittinen ohjelma 13 4. Liitteet 4.1 Kuntavaikuttamiskaavio (liite 1)