Innovaatiotoiminnan vaikutukset. Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia

Innovaatiotoiminnan vaikutukset Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia 2008

Sisältö Tiivistelmä: Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua.................................. 3 Innovaatiotoiminta on tuottava sijoitus tulevaisuuteen.......................... 4 Panokset: Suomessa on ymmärretty tutkimus- ja kehityspanosten tärkeys................. 6 Suomen tutkimus- ja kehityspanokset alle prosentin maailman panostuksista............. 6 Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja....... 10 Tulokset: Tutkimus- ja kehityspanosten tulokset näkyvät osaamisena, verkottumisena ja innovaatioina............................................................ 12 Välittömät vaikutukset: Osaaminen, verkottuminen ja innovaatiot edistävät yritysten kasvua ja menestystä 16 Suomen haasteena kilpailu innovaatiotoiminnan sijoittumisesta....................... 19 Tuottavuus ratkaisee kasvun................................................. 20 Innovaatiot ovat tuottavuuden nousun lähde..................................... 24 Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan: Innovaatiotoiminnan päämäärä on kansantalouden ja hyvinvoinnin kasvu......... 26 Kilpailukyky on Suomessa hyvä tänään, entä tulevaisuudessa........................ 30 Viennin kasvu............................................................. 30 Työpaikkojen kasvu........................................................ 31 Alueet kehittyvät.......................................................... 32 Hyvinvoinnin kasvu......................................................... 32 Tekesin panokset, tulokset ja vaikutukset: Tekesin toiminnan vaikutuksia arvioidaan ja mitataan jatkuvasti ja laajasti........ 34 Panoksina rahoitusta ja asiantuntemusta........................................ 35 Tuloksena osaamista ja uusia toimintatapoja..................................... 41 Osaaminen ja uudet toimintatavat näkyvät yritysten liikevaihdon, tuottavuuden ja työllisyyden kasvuna...................................................... 46 Tutkimus- ja kehitysprojektien vaikutukset heijastuvat laajasti yhteiskuntaan............. 47 Lähdeluettelo............................................................. 50 2

Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua Talouskasvun keskeisimmät veturit ovat aineettomat investoinnit koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä niiden tuloksena syntyvä osaaminen, verkottuminen ja innovaatiot. Jotta kasvun veturit tuottavat tehokkaasti hyötyä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle, on yhteiskunnan rakenteita uudistettava ja muutettava joustavammiksi. Suomessa on ymmärretty tutkimus- ja kehityspanostusten tärkeys. Oikein suunnattu tutkimus- ja kehitystoiminta vahvistaa osaamista kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla ja klustereissa. Innovaatiopolitiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että korkeatasoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Suomessa yritykset rahoittavat kohtuullisesti julkista tutkimusta. Sen sijaan julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan on Suomessa melko vähäistä kansainvälisesti verrattuna. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksista yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön on vakuuttavia tuloksia. Lähes kaikki viime vuosien kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että julkinen rahoitus yrityksille lisää yritysten omia tutkimus- ja kehityspanostuksia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten tuloksena yritysten osaaminen kasvaa ja Suomi voi kehittyä tunnettuna ja vetovoimaisena tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiolähtöisen liiketoiminnan sijaintipaikkana. Tutkimustulosten mukaan julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää olennaisesti yritysten osaamista ja verkottumista, mikä laajentaa osaamisen hyödyntäjien joukkoa. Innovaatiotoiminnan välittömät vaikutukset näkyvät yritysten kasvuna ja menestyksenä sekä julkisten palvelujen tehostumisena. Tutkimusten mukaan julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten tuotoksia ja kasvattaa niiden liiketaloudellisia tuloksia globaalissa taloudessa. Teknologia ja innovaatiot edistävät sekä taloudellisen kehityksen kautta että suoraan yhteiskunnan hyvinvointia ja ympäristön kestävää kehitystä. Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen tulokset näkyvät yrityksissä uutena osaamisena ja tuottavina uusina innovaatioina. Nämä vaikutukset leviävät laajalle verkottumisen ja innovatiivisten yritysten kautta. Samalla syntyy verkostotalouden kehittyneempiä muotoja, uusia kilpailuetuja ja alueiden elinvoimaisuutta. Tuottavuus ja talouden kasvu ovat kansallisia tavoitteita, joihin uusi tieto, osaaminen ja innovaatiot myötävaikuttavat. Näin elinkeinoelämä uudistuu. Viime kädessä innovaatiotoiminnan vaikutukset näkyvät kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnissa. 3

Innovaatiotoiminta on tuottava sijoitus tulevaisuuteen Talouskasvun keskeisimmät veturit ovat aineettomat investoinnit koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä niiden tuloksena syntyvä osaaminen, verkottuminen ja innovaatiot. Innovaatiotoiminnan välittömät vaikutukset näkyvät uusina yrityksinä, liiketoiminta-alueina ja palveluina, yritysten kasvuna ja kansainvälistymisenä sekä tuottavuuden kasvuna. Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan ilmenevät lisääntyvänä vaurautena, alueiden elinvoimaisuutena sekä hyvänä työllisyytenä, ympäristönä, terveytenä ja turvallisuutena ja sosiaalisena hyvinvointina. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla kannustetaan yrityksiä sekä yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joiden hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina, kuten osaamisen kasvuna ja uusina teknologioina ja innovaatioina laajemmin koko yhteiskuntaan. Muut yritykset ja julkisyhteisöt hyötyvät näistä ulkoisvaikutuksista. Tutkimus- ja kehityspanostusten kautta syntyy uutta tietoa, osaamista ja uusia toimintatapoja sekä verkottumista, joka laajentaa osaamisen hyödyntäjien joukkoa. Uudet tuotteet, palvelut ja menetelmät vaikuttavat yrityksen tuotannolliseen suorituskykyyn, vaikka eivät ole yritysten lopullisia tavoitteita sinänsä. Tutkimus- ja kehityspanostusten määrä ja laatu sekä innovaatiot näkyvät yritysten menestymisenä. Yritysten liiketaloudelliset tulok- Innovaatiotoiminnan tuloksena syntyy uutta tuottavampaa työtä. Heikosti tuottava työ siirtyy tai karsiutuu pois kansainvälisen kilpailun vaikutuksesta. Innovaatiotoiminnan ja markkinavoimien vaikutukset yrityksiin Siirtyy kasvavien markkinoiden lähelle ja alhaisen kustannustason maihin Karsiutuu kannattamattomana pois Alhainen jalostusarvo ja heikko tuottavuus YRITYS Korkea jalostusarvo ja tuottavuus Innovaatiotoiminnan tuloksena syntyy uutta korkean jalostusarvon tuottavampaa toimintaa. Heikosti tuottava toiminta joko siirtyy edullisempaan toimintaympäristöön tai kuolee pois kannattamattomana markkinavoimien vaikutuksesta. 4 INNOVAATIOTOIMINTA ON TUOTTAVA SIJOITUS TULEVAISUUTEEN

set paranevat, yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla paranee ja yritysten tuottavuus nousee. Innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät laajasti kansatalouteen ja yhteiskuntaan. Ne näkyvät elinkeinoelämän uudistumisena, vaurauden lisääntymisenä ja työllisyyden paranemisena. Samalla alueiden elinvoimaisuus kasvaa. Innovaatiotoiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Turvallisuudella ja sosiaalisella hyvinvoinnilla on kasvava merkitys nyky-yhteiskunnassa. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnilla ja mittaamisella voidaan osoittaa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja kansantaloudelle. Julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi on tullut yhä tärkeämmäksi, sillä julkisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituloksia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopolitiikan kehitystyössä. Yritysten kansainvälistyminen siten, että Suomessa kannattamaton matalan kustannustason toiminta siirtyy kilpailukykyisempään toimintaympäristöön, mutta säilyy osana yrityksen liiketoimintaa, vahvistaa yritystä. Tämä luo edellytyksiä korkeamman jalostusarvon ja tuottavuuden toimintojen säilymiselle ja kasvulle Suomessa. Jotta kasvun veturit tuottaisivat tehokkaasti kansantaloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä, yhteiskunnan rakenteiden on tuettava niiden hyödyntämistä. Markkinoiden avoimuus lisää tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman liikkuvuutta, tervettä kilpailua ja uusien ideoiden virtaa ulkomailta. Rakenteiden ja säännösten on oltava tarpeeksi joustavia, jotta ne kannustavat innovaatiotoimintaan. Kannusteilla voidaan lisätä yksityisen pääoman riskinottoa ja kasvuyrittäjyyttä. Tutkimus osoittaa, että merkittävämpi tekijä kuin ulkomaalaisomistus sinänsä, on yritysten monikansallisuus. Kansainvälistyneet (kotimaiset) monikansalliset yritykset ovat kannattavampia ja toimivat tehokkaammin kuin pääosin kotimarkkinoilla toimivat. Kyse on siis sekä ulkomaisesta omistuksesta että toiminnan kansainvälistymisestä. Ylä-Anttila (2005) Kasvun veturit ja niiden hyödyntämisen edellytykset Kasvun vetureina investoinnit: Koulutus Tutkimus ja tuotekehitys Innovaatiot Kiinteä pääoma On luotava edellytykset hyödyntää kasvun veturit: Markkinoiden avoimuus Rakenteiden ja säännösten joustavuus Kannusteet - innovatiivisten yritysten menestykselle - yksityisen pääoman riskinotolle Makrotalouden politiikat Tutkimus- ja kehityspanostukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät ole yksin riittäviä innovaatioiden syntymiselle. Kasvun vetureiden hyödyntäminen edellyttää tehokkaita kannusteita ja joustavia rakenteita. Ilman rakenteiden jatkuvaa uudistumista kasvun vetureiden vaikutukset jäävät vähäisiksi. INNOVAATIOTOIMINTA ON TUOTTAVA SIJOITUS TULEVAISUUTEEN 5

Suomessa on ymmärretty tutkimusja kehityspanosten tärkeys Innovaatiopolitiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Oikein suunnatuilla panostuksilla osaaminen vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla ja klustereissa. Suomen tutkimusja kehityspanostukset ovat alle prosentin maailman panostuksista. Suomen on tehtävä strategisia valintoja, millä aloilla haluamme ja voimme olla maailman parhaita. Tutkimus- ja kehitysmenojen rahoitus Suomen tutkimus- ja kehityspanokset alle prosentin maailman panostuksista Vuonna 2007 tutkimus- ja kehitysinvestoinnit olivat Suomessa Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 6 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta (5,8 miljardia euroa eli 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2006). Bruttokansantuoteosuudella mitattuna Suomi sijoittui maailman kärkijoukkoon. Suomen elinkeinorakenteen ja osaamiseen perustuvan strategian johdosta suhteellisten panostusten tuleekin olla muita maita korkeampia. Maailman tutkimus- ja kehityspanostuksista Suomen osuus on kuitenkin alle yhden prosentin. Siksi Suomen on tehtävä selkeitä valintoja ja hyödynnettävä kansainvälinen yhteistyö. Yritykset ja julkinen sektori lisäsivät tutkimusja kehityspanostuksia myös 1990-luvun lamavuosina. Tämä on vauhdittanut elinkeinoelämän rakennemuutosta kasvualojen suuntaan. Yritysten panostusten kasvu on myönteinen ja tavoiteltu kehitys, mutta julkisen rahoituksen osuuden liiallinen kaventuminen voi joh- Miljardia euroa 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 Viime vuosina yritykset ovat kantaneet päävastuun Suomen tutkimus- ja kehityspanostusten kasvusta. Julkisen rahoituksen osuus on laskenut alle 30 prosentin. Vuonna 2006 yritysten rahoitusosuus oli 70 prosenttia, julkisen rahoituksen osuus 27 prosenttia ja muun rahoituksen osuus 3 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 83 85 87 Julkinen rahoitus 89 91 93 95 97 98 99 Yritykset (Mukaan lukien konsernien ulkomaisten yksikköjen rahoitus vuodesta 2004 alkaen) 00 01 02 03 04 05 06 Muu rahoitus (Ulkomainen rahoitus, rahastot, korkeakoulujen omat varat, muut rahoituslähteet) 6 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN PANOKSET

Tutkimus- ja kehityspanostus eri maissa % bruttokansantuotteesta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07* Israel Ruotsi SUOMI Japani Korea Islanti Yhdysvallat Saksa Itävalta Tanska Singapore OECD Ranska Kanada Iso-Britannia Norja Kiina Suomi sijoittuu kärkijoukkoon bruttokansantuotteeseen suhteutettujen tutkimus- ja kehityspanostusten vertailussa. Suomen elinkeinorakenteen ja osaamiseen perustuvan strategian johdosta suhteellisten panostusten tuleekin olla muita maita korkeampia. Lähteet: OECD, Main Science and Technology Indicators ja Tilastokeskus Yritysrahoitus julkisen sektorin tutkimukseen taa tutkimustoiminnan aikajänteen lyhenemiseen, riskinoton alenemiseen ja osaamispohjan ohentumiseen. Verrattaessa Suomea OECD- tai EU-maiden keskiarvoihin, Suomen tutkimus- ja kehitysrahoituksen rakenne poikkeaa muista OECDmaista kahdella tapaa. Yritysten rahoitus julkiseen tutkimustoimintaan yliopistoille ja tutkimuslaitoksille on keskitasoa korkeampi, mutta julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan keskitasoa selkeästi alhaisempi. Korkeakoulusektorin ja muun julkisen sektorin yhteenlasketut tutkimusmenot olivat vuonna 2006 noin 1,7 miljardia euroa, josta suomalaiset yritykset rahoittivat noin 9 prosenttia. Yliopistojen roolia tutkimustulosten hyödyntämisessä ja yritysyhteistyössä tulisi tehostaa. Yliopistojen hallintorakenteet ja johtamisedellytykset, tulosten hyödyntämisen kannusteet sekä taloudellinen itsenäisyys ja joustavuus ovat avainasemassa. Osuus julkisista tutkimus- ja kehitysmenoista, % Turkki (2005) Venäjä (2006) Kiina (2006) Unkari(2006) Uusi-Seelanti (2005) Saksa (2005) Romania (2006) Puola (2006) Slovenia (2005) Belgia (2005) Slovakia (2006) Islanti (2005) Korea (2005) SUOMI (2006) Kanada (2006) EU 27 (2005) Espanja (2005) Norja (2005) Kreikka (2005) Iso-Britannia (2005) OECD (2005) Itävalta (2004) Tsekki (2006) Ruotsi (2005) Ranska (2005) Irlanti (2006) Yhdysvallat (2006) Tanska (2005) Japani (2005) Singapore (2005) Italia (2005) Portugali (2005) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Yritysrahoitus yliopistoille ja korkeakouluille Yritysrahoitus tutkimuslaitoksille Yritysten rahoitus julkisen sektorin tutkimustoimintaan on Suomessa kansainvälisiä keskiarvoja suurempi. Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN PANOKSET 7

Julkisen sektorin rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan on Suomessa puolestaan hyvin alhainen. Julkisen sektorin rahoitusosuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista oli 3,7 prosenttia vuonna 2006 (2005: 3,8 %). OECD:n keskiarvo oli 6,8 prosenttia vuonna 2005 ja EU:n vastaava luku 6,9 prosenttia. Yhdysvalloissa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista oli 9,3 prosenttia vuonna 2006. OECD:n selvityksen (2000) mukaan suurin vaikutus saadaan aikaan 10 15 prosentin rahoitusosuudella. Julkisen innovaatiorahoituksen kannustava ja lisäystä tuova vaikutus yrityksissä kasvaa kasvaa yli 10 prosentin raja-arvoon asti yritysten tutkimusinvestoinneista. Monet OECD-maat ovat lähellä tätä optimitasoa, Suomessa panostukset ovat alle puolet. Optimitasoa on mallinnettu OECD:ssä laajan ja pitkän ajanjakson aineiston pohjalta. Malliin sisältyy epävarmuuksia, mutta se on paras suuntaa antava arvio, mikä on toistaiseksi tehty. Monissa maissa julkinen sektori rahoittaa merkittävästi puolustusteollisuuden yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa, mikä joiltakin osin selittää eroja. Toisaalta puolustusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnasta hyötyvät myös muut alat, joten puolustusteollisuuden erottaminen omaksi tarkastelukseen on hieman keinotekoista. Lisäksi lukuisat maat kannustavat yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa avustusten lisäksi erilaisilla veromenettelyillä. Kaikkiaan noin 20 OECD-maata käyttää veromenettelyjä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan aktivoimiseen. ETLAn mukaan Suomen innovaatiopolitiikka on ollut tuloksellista. On epävarmaa, paran- Suomessa yritykset rahoittavat OECDmaiden keskitasoa enemmän julkista tutkimusta. Sen sijaan julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan on Suomessa selvästi OECDmaiden keskitasoa alhaisempi. Julkinen rahoitus yritysten tutkimusja kehitystoimintaan Espanja (2005) Tsekki (2006) Puola (2006) Ranska (2005) Italia (2007) Yhdysvallat (2006) Norja (2005) Iso-Britannia (2005) EU 27 (2005) OECD (2005) Belgia (2006) Itävalta (2004) Korea (2005) Saksa (2005) Portugali (2005) Ruotsi (2005) Irlanti (2006) SUOMI (2006) Alankomaat (2003) Tanska (2005) Kanada (2006) Japani (2005) 0 4 8 12 16 20 24 28 32 36 40 Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista, % Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan verohelpotukset Espanja Tsekki Puola Ranska Italia Yhdysvallat Norja Iso-Britannia Belgia Itävalta Korea Saksa Portugali Ruotsi Irlanti SUOMI Alankomaat Tanska Kanada Japani -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinneista, % Kattaa tutkimus- ja kehitysavustukset, ei lainoja. Suuret yritykset Pk-yritykset Suomessa julkinen rahoitus yritysten tutkimusja kehitystoimintaan on vähäistä kansainvälisesti verrattuna. Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators Julkisen rahoituksen vähäinen osuus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa korostuu, kun otetaan huomioon verohelpotukset. Useissa maissa tutkimus- ja kehitystyötä rahoitetaan enemmän verotuksen kuin projektirahoituksen keinoin. Negatiiviset luvut kuvastavat niitä verohelpotuksia, jotka yritys saisi, jos se sijoittaisi varansa tutkimusja kehitystyön sijaan verohelpotuksia tuottaviin kohteisiin. Lähde: OECD 8 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN PANOKSET

Pääomasijoitukset Tanska Ruotsi Britannia Yhdysvallat Korea Islanti Norja OECD Alankomaat Portugali EU Sveitsi Espanja Kanada Ranska SUOMI Unkari Saksa Irlanti Itävalta Italia Japani 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Suomessa on tehty kansainvälisesti verrattuna suhteellisen paljon pääomasijoituksia teknologiayritysten aloitusvaiheeseen. Ongelmaksi on noussut myös jatkovaiheen rahoitus, johon Suomessa toimivien yritysten on huomattavasti vaikeampi löytää rahoitusta kuin muissa maissa. Lähde: OECD, Science, Technology and Industry Scoreboard 2007 Prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2005 Aikainen vaihe Laajentumisvaihe taako verokannustimien käyttöönotto innovaatiopolitiikan tehokkuutta. Tutkimustiedon perusteella ei näyttäisi järkevältä tuoda tutkimusja kehitystoiminnan verokannustimia suomalaiseen järjestelmään. Lupaavimmalta vaikuttaa yksityishenkilöiden pääomasijoitustoiminnan tukeminen verokannustimin. Kansainvälisesti tarkastellen näitä verokannustimia on lisätty eniten viime vuosina. Pääomasijoitukset kasvoivat Suomessa 15 50 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2002 asti. Sen jälkeen toimialan hallinnoitavissa oleva pääoma Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan vakiintui runsaan kolmen miljardin euron tasolle. Kuitenkin vuonna 2007 hallinnoitavien pääomien yhteismäärä nousi jälleen ripeästi ja oli lähes 4,8 miljardia euroa. Pääomarahoitus teknologiayritysten aloitusvaiheeseen on kasvanut merkittävästi pääosin julkisten panostusten ansiosta (Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus Oy, vuodesta 2004 alkaen myös Avera). Ongelmaksi on noussut myös jatkovaiheen rahoitus, johon yritysten on Suomessa huomattavasti vaikeampi löytää rahoitusta kuin muissa maissa. Pääomarahoituksella on alhaisempi riskinottokyky kuin julkisella teknologia- ja tutkimusrahoituksella. Siksi se ei korvaa teknologiarahoitusta, vaan täydentää sitä ja nopeuttaa kaupallistamista. Tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntäminen kärsii Suomessa yksityisen riskipääoman puutteesta. Verokannusteet innovatiivisille alkaville yrityksille ja riskipääomalle olisivat tarpeen. Pääomasijoitukset kehitysvaiheittain milj. euroa 400 350 300 250 Muu* Buyout Siirtymärahoitus Nopea kasvu 200 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Aikainen kasvu Käynnistys Siemen *Sisältää uudelleenrahoituksen Suomessa yritysten on vaikeampi löytää jatkovaiheen rahoitusta kuin muissa maissa, mutta myös aikaisen vaiheen rahoitus on viime vuosina vähentynyt. Lähde: Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN PANOKSET 9

Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten tutkimusja kehitysinvestointeja Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tavoitteena on vaikuttaa yritysten omien panostusten määrään ja laatuun. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden mittaamisen avulla onkin mahdollista osoittaa, millainen vaikutus julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on yritysten omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin. Vaikuttavuustutkimuksissa pyritään selvittämään lisääkö julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksen omaa tutkimus- ja kehityspanostusta vai syrjäyttääkö julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yritysten omia tutkimus- ja kehityspanostuksia. Julkisen sektorin toiminta on perusteltua silloin, kun se lisää yritysten omia tutkimus- ja kehityspanostuksia. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksesta yritysten omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin on tehty runsaasti tutkimuksia. Valtaosa 2000-luvulla tehdyistä kansainvälisistä tutkimuksista osoittaa, että julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää selkeästi yritysten omia tutkimus- ja kehityspanostuksia eikä korvaa niitä. Tämä selittyy pitkälti tutkimus- ja kehitysrahoitukseen liittyvällä markkinapuutteella. Tutkimukset osoittavat, että julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää aidosti yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tutkimustuloksia julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksesta yritysten omiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin Innovaatiopalvelusetelit tavoittivat SenterNovemin mukaan uuden yritysjoukon: 40 prosenttia käyttäjistä oli uusia asiakkaita, ja 83 prosenttia ei ollut käyttänyt innovaatiopalveluja aikaisemmin. 80 prosenttia tiedonvaihdosta ei olisi toteutunut ilman julkista panostusta. Den Hertog et al. 2007 (Alankomaat) Yritykset lisäävät innovaatioprojektiensa tutkimus- ja kehityspanostuksia välittömästi saatuaan julkista rahoitusta. Falk, R. 2006 (Itävalta) Julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksiin niitä lisäävästi ruotsalaisissa teollisuus- ja palvelualan yrityksissä. Lööf & Hesmati 2005 (Ruotsi) Julkisen rahoituksen syrjäyttävää vaikutusta ei ole havaittavissa. Julkisen rahoituksen vaikutukset kuitenkin vaihtelevat rahoitettavan teknologian mukaan. Löhlein & Fier 2005 (Saksa) Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä projektia ei olisi aloitettu ilman innovaatiopalveluseteliä. Cornet et al. 2005 (Alankomaat) Voimme hylätä julkisen rahoituksen osittaisen tai täydellisen syrjäyttävän vaikutuksen. Julkinen rahoitus lisää tutkimus- ja kehityspanostuksia yrityssektorilla. Czarnitzki & Hussinger 2004 (Saksa) Avustukset lisäävät tutkimus- ja kehityspanostuksia Espanjan valmistusteollisuudessa eikä julkisen rahoituksen syrjäyttävää vaikutusta esiinny. Gonzales et al. 2004 (Espanja) Suorat tutkimus- ja kehitysavustukset ja korkean teknologian vienti lisäävät merkittävästi yrityssektorin panostuksia. Falk, M. 2004 (Itävalta) Julkisen rahoituksen syrjäyttävää vaikutusta ei esiintynyt Belgian Flanderin alueella. Aerts & Czarnitzki 2004 (Belgia) Julkinen rahoitus nostaa yksityistä rahoitusta eikä syrjäyttävää vaikutusta esiinny. Duguet 2003 (Ranska) Julkinen rahoitus lisää yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksia Saksan valmistusteollisuudessa. Hussinger 2003 (Saksa) Julkinen rahoitus lisää yritysten innovaatiotoimintaa noin 4 prosentilla. Almus & Czarnitzki 2001 (Saksa) Verokannusteet ja suorat tuet stimuloivat yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksia, mutta toisensa korvaavasti. Guellec & van Pottelsberghe 2001 (OECD-maat) Julkiset avustukset nostavat yritysten omia innovaatiopanostuksia Saksan palvelusektorilla. Czarnitzki & Fier 2001 (Saksa) 10 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN PANOKSET

Julkisen rahoituksen vaikutus yritysten tutkimus- ja kehitystyön lisäykseen Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille Yrityksen alkuperäinen tutkimus- ja kehityspanostus Yrityksen alkuperäinen tutkimus- ja kehityspanostus Julkisen rahoituksen lisäävä vaikutus yrityksille (additionaliteetti) Additionaliteetti eli lisäys tarkoittaa sitä, että yritys panostaa enemmän tutkimus- ja kehitystyöhön kuin mitä se tekisi ilman julkista rahoitusta. Vaikuttavuusarvioinnin avulla tutkitaan, miten julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus vaikuttaa yritysten omiin panostuksiin. Julkinen rahoitus on perusteltua silloin, kun se ei syrjäytä vaan lisää yritysten omia tutkimus- ja kehityspanostuksia. Paljonko 1 euro julkista rahoitusta lisää yritysten omaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta Tärkeä julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuusmittari on, kuinka paljon julkinen rahoitus lisää yritysten omaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Tutkimustulosten mukaan jokainen julkiseen tutkimus- ja kehitysrahoitukseen käytetty euro on lisännyt yksityisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrää 0,40 1,02 eurolla, eli tutkimus- ja kehitystyön kokonaislisäys (additionaliteetti) on ollut 1,40 2,02 euroa. 1 euro lisää 1,02 euroa Vaikutus on suuruudeltaan lähes yksi yhteen (1,02) eli eurolla julkista tutkimus- ja kehitysrahaa on saatu euro lisää yksityistä rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ali-Yrkkö 2008 (Suomi) 1 euro lisää 0,93 euroa Commission staff working document, European Competitiveness Report 2004 (Suomi, Saksa) 1 euro lisää 0,62 0,86 euroa Ali-Yrkkö 2004 (Suomi) 1 euro lisää 0,40 euroa Streicher et al. 2004 (Itävalta) 1 euro lisää 0,70 euroa Guelle & van Pottelsberghe 2003 (OECD-maat) 1 euro lisää 0,41 euroa Lach 2000 (Israel) 1 verohelpotuseuro lisää 0,01 0,02 euroa Poot et al 2005 (Alankomaat) 1 verohelpotuseuro lisää 0,02 euroa Dutch Research and Development Promotion Act Brouwer et al. 2002 (Alankomaat) 1 RAAK-euro lisää organisaation omia investointeja 5 eurolla (RAAK = Dutch Regional Attention and Action for Knowledge circulation 2004 2008) Den Hertog et al. 2007 (Alankomaat) TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN PANOKSET 11

Tutkimus- ja kehityspanosten tulokset näkyvät osaamisena, verkottumisena ja innovaatioina Tutkimus- ja kehityspanostukset tuottavat uutta osaamista, tietoa ja uusia toimintatapoja. Yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten keskinäinen verkottuminen laajentaa osaamisen hyödyntäjien joukkoa. Tutkimus- ja kehityspanostusten tuloksena syntyy innovaatioita; uusia tuotteita ja palveluja, menetelmiä ja prosesseja, organisaatioita, toimintatapoja ja markkinointimenetelmiä. Tutkimus- ja kehityspanostukset lisäävät olennaisesti yritysten osaamista ja verkottumista. Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella vaikutetaan määrän lisäksi yritysten innovaatiotoiminnan laatuun. Laatuun vaikuttaa, minkä tyyppisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja yritykset käynnistävät tai miten yritykset toteuttavat niitä. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tavoitteena on saada yritykset käynnistämään haasteellisempia tai riskipitoisempia tutkimusja kehitysprojekteja ja lisätä yhteistyön määrää ja laatua. Tutkimus- ja kehityspanostuksilla vaikutetaan osaamisen ja henkisen pääoman kasvuun yritysten sisällä. Tieto ja osaaminen ratkaisevat yritysten menestymisen ja pitkän aikavälin talouskasvun. Koska tutkimus- ja kehityspanostus lisää osaamista ja vaikuttaa pysyvästi yritysten Kansainvälisiä tutkimustuloksia julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksista yritysten toimintatapoihin ja osaamiseen Tiedon ulkoisvaikutukset ovat Suomessa tärkeämpi tekijä t&k-yhteistyön kannustimena kotimaisten yliopistojen, julkisten tutkimuslaitosten ja ulkomaisten yritysten välillä kuin Alankomaissa. Beers et al. (2008) (Suomi, Alankomaat) Suomessa yritykset toimivat yhteistyössä yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten kanssa yhtä paljon oli heidän tarpeensa sitten akateeminen, perus- tai soveltava tutkimus. Beers et al. (2008) (Suomi, Alankomaat) Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on ollut hankkeen laajuutta, yhteistyötä ja riskipitoisuutta kasvattava vaikutus. Hankkeen laajuutta ja kestoa lisäävät vaikutukset olivat merkittäviä erityisesti start-up -yrityksissä. Falk, R. 2006 (Itävalta) Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on hankkeen kestoa ja yritysten pysyvää yhteistyöverkostoa kasvattava vaikutus. Löhlein & Fier 2005 (Saksa) Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on hankkeiden haastavuutta, teknistä vaikeutta ja riskipitoisuutta lisäävä vaikutus sekä yhteistyötä ja kaupallistamista edistävä vaikutus. Shipp 2004 (Yhdysvallat) Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on hankkeiden kestoa, laajuutta, haastavuutta lisäävä vaikutus sekä yritysten innovaatiokykyä ja osaamista vahvistava vaikutus. Falk, R. 2004 (Itävalta) Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella on edistyneemmän teknologian hyödyntämistä lisäävä vaikutus. Arvantis et al. 2002 (Sveitsi) 12 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN TULOKSET

Julkisen rahoituksen vaikutus yritysten toimintatapoihin ja osaamiseen Tutkimus- ja kehitysprojekti Laajuus Haastavuus, riskipitoisuus Kesto Laatu Julkisen rahoituksen lisäävä vaikutus YRITYKSEN TUTKIMUS- JA KEHITYS- PANOSTUKSET Toimintatavat Innovaatioprosessi Yhteistyöverkostot Kumppanuudet Projektinhallinta Julkisen rahoituksen lisäävä vaikutus Osaaminen Innovaatioiden johtaminen Teknologia Liiketoimintaosaaminen Henkinen pääoma Strategiset valinnat Julkisen rahoituksen lisäävä vaikutus Vaikuttavuusarvioinnin avulla tutkitaan julkisen rahoituksen vaikutuksia yritysten toimintatapoihin ja osaamiseen. Yksinkertaisimmillaan arviointi kohdistuu projektitasoon, jolloin tutkitaan toimintatapojen muutoksia julkisesti rahoitetun projektin aikana. Laajemmin ymmärrettynä arviointi mittaa, miten julkinen rahoitus vaikuttaa pysyvämpään toimintatapojen muutokseen projektin jälkeen. Viime kädessä on mahdollista tutkia, kuinka yritykset käyttävät julkista rahoitusta. Keskeistä on, kuinka julkinen rahoitus vaikuttaa yrityksen strategiaan. toimintatapoihin, tutkimus- ja kehityspanostuksen ulkoisvaikutukset ovat merkittäviä koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta Useat tutkimukset (Wieser 2005; Audretsch 2004; Mairesse et Mohnen 2003) osoittavat, että ulkoisvaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat koko yhteiskunnalle kuin mitä ne ovat rahoituksen saajalle. Erityisesti yhteistyön kautta syntyvät vaikutukset ovat merkittäviä, sillä osaaminen, tieto ja innovaatiot leviävät laajemmin yhteistyön kautta. Tutkimuksen tulosten hyödyntäminen edellyttää vuorovaikutusta tieteellisen tutkimuksen ja liiketoiminnan välillä. Sveitsiläinen johtamistaidon instituutti IMD nostaa julkaisemissaan vertailuissa Suomen vahvuuksiksi Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa SUOMI Slovenia Ruotsi Norja Tanska Unkari Belgia Tsekki Alankomaat Irlanti Ranska Itävalta Iso-Britannia EU27 Viro Saksa Portugali Puola Espanja Islanti 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus innovoivista yrityksistä 2002 2004, % Yliopistot ja korkeakoulut Tutkimuslaitokset Suomessa yritykset tekevät selvästi muita EU-maita enemmän yhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa innovaatiotoimintaan liittyvissä asioissa. Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey (CIS4) TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN TULOKSET 13

Pk-yritysten osallistuminen innovaatioyhteistyöhön Tanska Ruotsi SUOMI Belgia Kypros Viro Irlanti Liettua Luxemburg Islanti Tsekki Britannia Alankomaat Sveitsi Ranska Norja Slovenia Puola Saksa Kreikka Itävalta Portugali Slovakia Unkari Latvia Espanja Italia 0 5 10 15 20 25 Innovaatioyhteistyö toimii Suomessa muita maita paremmin. Silti yhteistyön edelleen laajentaminen ja tehostaminen on välttämätöntä. % pk-yrityksistä Suomi on EU-vertailussa innovaatioyhteistyötä tekevien maiden kärkijoukossa. Monissa maissa tutkimusyhteistyötä on vasta nyt ryhdytty edistämään, kun taas Suomessa yhteistyö on ollut tutkimusrahoituksen keskeisiä periaatteita jo 1980-luvulta lähtien. Lähde: European Innovation Scoreboard 2007 Yritysten ja tutkimuksen välinen yhteistyö Oman konsernin yritykset Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai atk-ohjelmistojen toimittajat Asiakkaat Kilpailijat tai toimialan muut yritykset Konsulttiyritykset, kaupalliset laboratoriot tai yksityiset tutkimuslaitokset Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Julkiset tai yksityiset voittoa tavoittelemattomat tutkimuslaitokset 0 Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei yhteistyötä 20 40 60 80 100 % vuosina 2004 2006 Viimeisimmän innovaatiotutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten yhteistyökumppanit kuuluvat useimmin liiketoimintaketjuun (saman konsernin yritykset, komponenttitoimittajat, asiakkaat) tai samaan toimialaan. Yliopistojen kanssa yhteistyötä tekee 36 prosenttia ja tutkimuslaitosten kanssa 28 prosenttia innovatiivisista yrityksistä. Lähde: Tilastokeskus 14 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN TULOKSET

Innovaatiotoiminnan vaikutus yritysten yhteistyöhön Yhteistyössä toimivien osuus, prosenttia (2004 2006) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 49 50 99 100 249 250 499 Henkilöstön määrä 500- Kaikki yritykset Teollisuusyritykset Kaikki yritykset Innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset Innovaatiotoimintaan panostavat yritykset tekevät Suomessa selkeästi enemmän yhteistyötä kuin muut yritykset keskimäärin. Lähde: Tilastokeskus juuri koulutuksen ja yritysten ja yliopistojen vuorovaikutuksen, jonka avulla tieto ja osaaminen siirtyvät yliopistoista yrityksiin. Vuorovaikutus on innovaatioiden syntymisen perusedellytys. Innovaatiot syntyvät useita osaamisia yhdistelemällä, rajapinnoissa. Suomen sijoitus World Economic Forumin (WEF) kansainvälisessä innovaatiovertailussa on hyvä. Suomi sijoittui kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Sveitsin jälkeen vuonna 2007. Suomen vahvuuksia ovat julkishallinnon ja yksityisen sektorin avoimuus ja tehokkuus sekä koulutusjärjestelmä. Innovaatioindeksi Yhdysvallat Sveitsi SUOMI Japani Israel Ruotsi Saksa Korea Taiwan Tanska Singapore Kanada Alankomaat Iso-Britannia Itävalta 0 1 2 3 4 5 6 Sijoitus WEF:n mukaan Suomi sijoittuu kärkijoukkoon innovaatioindeksissä. Se kuvastaa tutkimusorganisaatioiden tutkimuksen laatua, yritysten tutkimus- ja kehitysmenoja, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, tutkijoiden ja insinöörien saatavuutta, patenttien käyttöä ja immateriaalioikeuksien suojaamista. Lähde: World Economic Forum (WEF), The Global Competitiveness Report 2007 2008 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN TULOKSET 15

Osaaminen, verkottuminen ja innovaatiot edistävät yritysten kasvua ja menestystä Innovaatiotoiminta synnyttää uusia kasvuyrityksiä, lisää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä nostaa jalostusarvoa ja tuottavuutta. Tutkimus- ja kehityspanosten tulokset näkyvät usean vuoden viipeellä yritysten tuotosten lisäyksenä ja liiketaloudellisen tuloksen kasvuna. Kun julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus vaikuttaa myönteisesti yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien määrään ja laatuun, viime kädessä myös yritysten tuotokset ja liiketaloudelliset tulokset kasvavat. Vaikutus näkyy siten viime kädessä yritysten menestymisenä. Tuotoksia ovat julkaisut, patentit, lisenssit tai uudet tuotteet, palvelut ja prosessit. Tuotokset vaikuttavat yrityksen tuotannolliseen suorituskykyyn, mutta eivät ole yrityksen lopullisia tavoitteita sinänsä. Yritysten liiketaloudelliset tulokset (kuten myynti tai liikevaihto) syntyvät näiden uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen tuloksena. Innovaatioprosessin aikajänne on pitkä. Tuotokset ja liiketaloudelliset tulokset ilmentyvät vasta muutama vuosi projektin päättymisen jälkeen. Idean kehittäminen tuotteeksi ja tuotteen kaupallistaminen markkinoilla voi viedä teknologia-alueesta riippuen jopa toistakymmentä vuotta. Jotta julkisen rahoituksen vaikutus kyetään erottamaan muiden tekijöiden vaikutuksesta, on vaikuttavuustutkimuksissa hyödynnettävä riittävän pitkän aikavälin aineistoja ja soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Tutkimustuloksia julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksista yritysten tuotoksiin ja liiketaloudellisiin tuloksiin Yrityksen teknologinen osaaminen tekee siitä houkuttelevan yrityskaupan kohteen. Etenkin ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneita ostamaan suomalaisia yrityksiä, joilla on patentteja. Sen sijaan patentit eivät näytä houkuttelevan kotimaisia ostajia. Ali- Yrkkö, J. 2008 (Suomi) Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää suoraan uusien innovatiivisten tuotteiden myyntiä 2,7 prosentilla. Kun otetaan mukaan myös epäsuora vaikutus (0,7 %), on julkisen rahoituksen kokonaisvaikutus uusien tuotteiden myyntiin 3,3 prosenttia. Mohnen & Garcia 2006 (Itävalta) Sekä Saksassa että Suomessa julkisella rahoituksella on positiivinen vaikutus yritysten patentointiin. European Competitiveness Report (2004) Tutkimukseen kuuluvassa itävaltalaisessa yritysjoukossa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen 10 prosentin lisäys kasvattaa tuottavuutta 0,5 prosenttiyksikköä työntekijää kohden seuraavan kahden vuoden aikana. Falk, R. 2004 (Itävalta) Julkisesti tuettuihin tutkimus- ja kehityskonsortioihin kuuluvilla yrityksillä on suurempi taipumus patentoida kuin yrityksillä, jotka kuuluvat verkostoihin, joita ei tueta julkisesti. Czarnitzki & Fier 2003 (Saksa) 16 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET

Julkisen rahoituksen vaikutus yritysten tutkimus- ja kehitystyön tuloksiin Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille Tulokset Välittömät vaikutukset YRITYKSEN OMAT TUTKIMUS- JA KEHITYS- PANOSTUKSET Julkaisut Patentit Prototyypit Liiketoimintasuunnitelmat Julkisen rahoituksen lisäävä vaikutus Uudet tuotteet, prosessit, palvelut Julkisen rahoituksen lisäävä vaikutus Liikevaihto Lisäarvo Henkilöstö Tuottattavuus Vienti Julkisen rahoituksen lisäävä vaikutus Vaikuttavuusarvioinnin avulla on mahdollista mitata tuloksia ja välittömiä vaikutuksia, joita yritys on saavuttanut julkisen rahoituksen avulla. Tulokset voivat olla rahoitetun projektin välituloksia kuten julkaisuja, patentteja, prototyyppejä tai liiketoimintasuunnitelmia erotuksena välittömistä vaikutuksista eli liiketaloudellisista tuloksista, jotka syntyvät uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen seurauksena. Tuotteen elinkaaren vaiheet ja talous Tutkimus ja tuotekehitys Lanseeraus Kasvu Kypsyys Saturaatio Lasku Riskit Kaupallinen epävarmuus Tulot Eurot Teknologinen epävarmuus Investointi Liiketulos Kumulatiivinen kassavirta Takaisinmaksuaika Tuotto Kannattavuusraja Kaikilla innovaatioilla on elinkaarensa, ja elinkaaren hallinta on avain liiketoiminnassa menestymiseen. Elinkaaret vaihtelevat toimialojen välillä ja toimialan sisällä, saman tuoteryhmän tuotteidenkin välillä. Kehityksen alkuvaiheisiin liittyy teknologisia riskejä, jotka markkinoille lanseerausvaiheessa vaihtuvat kaupallisiksi riskeiksi. Kassavirta on pitkään negatiivinen ennen kuin investointi innovaatioon on maksanut itsensä takaisin. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET 17

Suomen menestys kansainvälisissä patentointivertailuissa on ollut kärkitasoa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomen sijoitus on hyvä patentoinnissa Yhdysvalloissa. Myös eurooppalaisessa patentoinnissa Suomi menestyy hyvin. OECD:n triadipatenttivertailussa Suomi sijoittuu OECD:n keskitasoon. Triadipatentti tarkoittaa patenttia keksinnölle, jolle on haettu suojaus Euroopan ja Japanin patenttitoimistoilta ja jolle myös Yhdysvaltain patentti- ja tuotemerkkitoimisto on myöntänyt suojauksen. Nämä keksinnöt ovat usein sellaisia, joita yritykset käyttävät kaikilla kolmella mantereella. Suomen menestys kansainvälisissä patenttivertailuissa on pääosin yritysten ja VTT:n ansiota. Korkeakouluille tulisi luoda taloudelliset kannusteet ja rahoitukselliset edellytykset patentointiin sekä nykyistä joustavammat mahdollisuudet siirtää oikeudet yrityksille. Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset patentit ja patenttihakemukset Sveitsi Alankomaat SUOMI Saksa Ruotsi Tanska Japani Itävalta Ranska Israel Yhdysvallat Korea Irlanti Britannia Kanada 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Patentit ja patenttihakemukset miljoonaa asukasta kohti vuonna 2006 Eurooppalaiset patenttihakemukset Patentit Yhdysvalloissa Suomen menestys kansainvälisissä patenttivertailussa on ollut hyvä. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on Yhdysvalloissa myönnetyissä patenteissa kolmantena heti Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Myös eurooppalaisessa patentoinnissa Suomi on kolmantena. Lähteet: laskettu USPTO:n (myönnetyt) ja EPO:n (hakemukset) tietojen ja Tilastokeskuksen keskiväkilukutietojen pohjalta Triadipatentit Triadipatenttien lukumäärä miljoonaa asukasta kohden vuonna 2005 Japani Sveitsi Saksa Alankomaat Ruotsi Korea Israel Yhdysvallat Luxemburg SUOMI OECD Tanska Ranska Itävalta EU Belgia Britannia Kanada Norja Singapore Australia Irlanti Italia 0 20 40 60 80 100 120 Triadipatenttivertailussa Suomi sijoittuu OECD:n keskitasoon. Triadipatentoinnissa keksinnölle on haettu suojaus Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltojen patenttitoimistoilta. Lähde: OECD, Compendium of Patent Statistics 2007 18 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET

Liikevaihdon kehitys teollisuudessa ja osaamisintensiivisillä palvelualoilla Suomessa Liikevaihto, miljardia euroa 80 70 60 50 40 Muu tehdasteollisuus Korkean ja korkean keskitason teollisuus Osaamisintensiiviset palvelut 30 20 10 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Osaamisintensiiviset palvelut ilman koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja Suomessa korkean teknologian toimialat ja osaamisintensiiviset palvelut ovat nostaneet selvästi liikevaihtoaan. Lähde: Tilastokeskus Suomen haasteena kilpailu innovaatiotoiminnan sijoittumisesta Kaikki maat kilpailevat innovaatiotoiminnan sijoittumisesta. Suomi ei voi kilpailla toimintojen sijoittumisessa kasvavien markkinoiden tai alhaisten kustannusten vetovoimalla. Ainoa kilpailukeino on osaamispohja, teknologinen edistyneisyys ja innovaatiotoiminnan tehokkuus. Talouspolitiikalla, innovaatioita tukevilla säännöksillä, tehokkailla kannusteilla ja osaamisinvestoinneilla Suomeen on luotava ympäristö, joka houkuttelee yrityksiä sijoittamaan sekä innovaatiotoimintaansa että tuotantotoimintaansa tänne. Tutkimus- ja kehitystoiminta ja tuotantotoiminta ovat naimisissa keskenään. Jos tuotanto häipyy Suomesta, tutkimus- ja kehitystoiminta seuraa perässä ja päinvastoin. Suomen Pankin julkaisemien tietojen mukaan vuonna 2007 investoinnit Suomeen olivat lähestulkoon samalla tasolla kuin investoinnit Suomesta ulkomaille. Teknologinen edistyneisyys syntyy innovaatioista uusista tuotteista, uusista prosesseista ja uusista markkinoista, mikä antaa mahdollisuudet käyttää ja soveltaa uusia ideoita. Innovaatiokilpailu lisää paineita kehittää uutta teknologiaa ja muuttaa tieto, ideat ja osaaminen tuotteiksi ja palveluiksi, joita muilla yrityksillä ei vielä ole. Avoimessa kilpailutaloudessa investointien kasvattaminen julkisen sektorin toimenpiteillä on haastavaa; aktiivinen kotimaista tuotantoa suosiva teollisuuspolitiikka ei ole enää mahdollista sen enempää kuin pääomien ohjailukaan. Kasvupolitiikan tavoitteiksi onkin otettu monissa maissa investointien houkuttelu, innovaatioiden luominen ja niiden tehokas hyödyntäminen. OECD:n julkaisemien tietojen mukaan Suomi ei toistaiseksi ole kansainvälisessä vertailussa kovin houkutteleva sijaintipaikka tuotannol- Suorien ulkomaisten investointien varanto % bruttokansantuotteesta 60 50 40 Ruotsi EU 25 SUOMI Kaikki maat Yhdysvallat 30 20 10 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat olleet alhaisia, mutta saavuttaneet viime vuosina EU:n keskitason. Suomi on edelleen selvästi jäljessä esimerkiksi investoinneista Ruotsiin. Lähde: Unctad TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET 19

ETLAn selvityksen mukaan Suomen etuja tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintipaikkana ovat teknologinen osaaminen, osaavan henkilöstön saatavuus ja tutkimus- ja kehitystyön kustannusedut muihin teollisuusmaihin verrattuna. Suomen eduksi voidaan laskea myös toimiva yhteistyö yritysten ja yliopistojen ja teknillisten korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten välillä. Sen sijaan yritysten yhteistyö kauppakorkeakoulujen kanssa on huomattavasti vähäisempää. Suomen suurimpana heikkoutena innovaatiotoiminnan sijaintipaikkana on markkinoiden pieni koko. Myös tuotekehityksen asiakasvetoisuutta tulisi lisätä, koska Suomessa teknologian ja tuotteiden kehitystyö perustuu vahvasti tuotekehitystä tekevien omiin näkemyksiin. Ali-Yrkkö et al. (2006) LTT:n tekemän selvityksen mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan menot ja ulkoistaminen ovat kasvaneet ripeästi viimeisen viiden vuoden aikana. EU-yritykset uskovat näin myös jatkuvan. Selvityksen mukaan ulkoistaminen on vastavuoroista. Ne maat, jotka ulkoistavat tutkimus- ja kehitystyötä ulkomaille, myös houkuttelevat tutkimus- ja kehitystyötä omaan maahan. Projektien määrä maassa on suoraan verrannollinen yritysten rahoittamaan tutkimus- ja kehitystyön määrään, ylempään koulutustasoon ja maan kokoon. Lisäksi niissä maissa, joissa on julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta, tutkimus- ja kehitystyön ulkoistaminen muihin maihin on vähäisempää. LTT-Tutkimus Oy (2007) le ja tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Ulkomaisten yritysten osuus teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenoista Suomessa oli 16 prosenttia vuonna 2004, mikä on kansainvälisesti alhainen luku. Irlanti, Belgia, Tsekki ja Ruotsi ovat onnistuneet houkuttelemaan runsaasti ulkomaisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuottavuus ratkaisee kasvun Tuottavuuden kasvu on Suomen kilpailukyvyn, talouskasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin avainkysymyksiä. Työn tuottavuuden parantamiseen voidaan vaikuttaa investoinneilla koneisiin ja laitteisiin, inhimilliseen pääomaan ja teknologiaan. Hyvän tuottavuuskehityksen ylläpitämiseksi investoinnit osaamiseen ja tutkimusja kehitystoimintaan ovat keskeisiä. Tuottavuutta voidaan nostaa periaatteessa kahdella tavalla: jalostusarvoa nostamalla ja toiminnan tehokkuutta parantamalla. Molemmat ovat tärkeitä, mutta jalostusarvon nosto on kansantaloudelle merkittävämpi, koska se mahdollistaa myös työpaikkojen lisäämisen. Suomen teollisuuden tuottavuus on kohonnut kansainväliseen kärkeen. Teollisuuden tuottavuus oli vielä 1980-luvun alkupuolella EU:n teollisuuden tuottavuuden alapuolella, mutta 1990-luvun aikana se on kohonnut EU:n tason yläpuolelle ja saavuttanut Yhdysvaltain teollisuuden tuottavuuden tason. Työn tuottavuuden kasvu kansantaloudessa 1995 2005 Viro Latvia Liettua Puola Irlanti Slovakia Unkari Kreikka Tsekki Ruotsi Japani Yhdysvallat SUOMI Iso-Britannia Ranska Saksa EU 25 Alankomaat Portugali Itävalta EU 15 Belgia Tanska Espanja Italia 0 1 2 3 4 5 6 7 8 BKT työtuntia kohden, keskimääräinen vuosimuutos, % Suomen koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvu on kansainvälisesti vertailtuna hyvää keskitasoa. Lähde: EU KLEMS Database 2008 20 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET

Tutkimustuloksia tuottavuuden kehityksestä Aineettomilla erillä korjattu arvio tuottavuuden ja tuotannon kasvusta vuosina 1995 2000 on noin puoli prosenttiyksikköä suurempi kuin alkuperäisillä kansantalouden tilinpidon luvuilla. Huovari et al (2008) Aineettoman pääoman lisäyksen vaikutus tuotannon ja tuottavuuden kasvuun on ollut selkeästi positiivisempi kuin aineellisella pääomalla. Aineettoman pääoman huomioiminen nostaa koko pääomakannan kasvun tärkeimmäksi kasvun lähteeksi vuosina 2000 2006. Huovari et al (2008) Vuosina 1990 2005 tieto- ja viestintäteknologian kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun on ollut noin yksi prosenttiyksikkö vuosittain. Pohjola (2008) Tuottavuuden kasvun kolmas vaihe kasvu toimintatapojen muutoksen kautta on vielä kokematta. Pohjola (2008) Julkinen sektori voi toimia palvelujen digitalisoinnin ja uusien toimintatapojen edelläkävijänä. Pohjola (2008) Yhden prosentin kasvu tuoteinnovaatioiden myynnissä työntekijää kohden kasvattaa työn tuottavuutta 0.3 prosenttia Suomessa. 17 OECD-maan vertailussa työn tuottavuuden kasvun keskiarvo oli 0.5 prosenttia. OECD (2008) Suomi on noussut monella teollisuuden toimialalla kansainväliseen kärkijoukkoon. Myös monilla yksityisillä palvelualoilla tuottavuus on kasvanut muihin maihin verrattuna. Kaitila et al. (2008) Suomi on menettänyt merkittävän osan tärkeästä tuottavuuskasvunsa lähteestä, eli ns. perässätulijan edusta. Kun maailman tuottavuuskärki on saavutettu, on aiempaa haasteellisempaa pystyä parantamaan tuottavuutta muita maita nopeammin. Kaitila et al. (2008) Kansainvälisissä vertailuissa Suomi menestyy julkisten palveluiden vertailussa erittäin hyvin. Toisaalta ikääntyminen ja työvoiman väheneminen aiheuttavat paineita julkiselle sektorille. Moisio (2007) Siirryttäessä palvelutalouteen on teollisuusmaiden huolena ns. Baumolin tauti, jossa palvelualojen työvoima kasvaa nopeasti, niiden tuottavuuden kasvu on vaatimatonta ja koko kansantalouden tuottavuuden kasvu jää tästä syystä alhaiseksi. Soete (2007) Mitattuna bruttokansantuotteen kasvuna asukasta kohden Suomi on ainoana pohjoismaana vuosina 1960 2006 pystynyt hyödyntämään niin sanotun kiinnikurojan edun verrattuna vuoden 1960 lähtötilanteeseen. Andersen et al (2007) Tutkimus- ja kehitystoiminta parantaa suomalaisten yritysten tuottavuutta 3 5 vuoden kuluessa. Ali-Yrkkö et al. (2006) Tieto- ja viestintäteknologialaitteiden ominaisuudet nostavat työn tuottavuutta (kannettavuus, langallinen tietoliikenne, langaton tietoliikenne, prosessointi ja tallennus). Maliranta et al. (2004) Globaalissa tuotannonjaossa korkean työn tuottavuuden toimialat selviytyvät paremmin kuin matalan tuottavuuden toimialat. Hyvärinen (2004) Keskeisin syy tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääntymiseen ja tuottavuuden kasvuun Suomessa näyttää olleen kansainvälistymisen kautta tuleva terve kilpailun paine. Maliranta (2004) Suomessa teollisuuden tuottavuus on kansainvälistä kärkitasoa, mutta kasvu on hidastunut ja eräillä toimialoilla jäljessä muista OECD-maista. Osaamisella ja uusilla innovaatioilla voidaan edelleen parantaa hyvää tuottavuuskehitystä. Työn tuottavuus teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa Euroa työtuntia kohti, 1995 = 100 140 120 100 Suomi Yhdysvallat Euromaat 80 60 40 20 0 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Suomi on noussut teollisuuden työn tuottavuudessa kärkimaiden joukkoon. Lähteet: Structural Business Statistics (SBS), EUKLEMS, ETLAn laskelmat TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET 21