Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2012

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 /2012 Sisältö Tutkimuksen toteuttaminen 6 Jäsenkunnan kuvaus 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 7 Työsuhteiden määräaikaisuus 9 Työmatkustaminen 11 Tulevaisuuden näkymät 12 Jäsenkunnan palkkataso 13 Jäsenkunnan ansiokehitys 15 Työaika ja työhön sidonnainen aika 16 Teemakysymykset 17 Palkkaliite 19

A kavan Erityisalat tekee jäsenkunnalleen eri sektoreille työmarkkinatutkimuksen palkan, työehtojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Yksityissektorin tutkimus on osa Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n tutkimusta. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tiedusteltiin tarkennetusti työttömyyskokemuksista, uudelleen työllistymisestä ja työssä jaksamisesta. Jopa yli puolet jäsenistöstä oli kokenut työttömyyttä työuransa aikana. Ilahduttavaa sen sijaan on, että lyhyen työttömyysjakson jälkeen valtaosa oli työllistynyt vähintään samantasoisiin tehtäviin. Oman työpaikan yleisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi kokeneiden määrä oli sen sijaan laskenut hieman. Seitsemän kymmenestä arvioi tulevaisuuden kuitenkin yhä valoisaksi. Määräaikaiset kokivat tilanteensa ymmärrettävästi epävarmempana kuin Lukijalle vakituiset. Joka kuudes piti henkilöstövähennyksiä mahdollisena. Yksityisellä ansaittiin keskimäärin 3 128 euroa kuukaudessa mediaanipalkan jäädessä 2 900 euroon. Ansiokehitystarkastelua vaikeuttavat muutokset kohdejoukossa. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan eniten ansiot nousivat juuri yksityisellä sektorilla (3,2 %). Yli puolella jäsenistöstä palkankorotukset olivat tulleet yksinomaan yleiskorotuksina. Palkkataso ja palkkahajonta nousevat iän ja kokemuksen myötä. Yksityisellä työskenneltiin oman arvion mukaan keskimäärin 39,2 tuntia viikossa, kun työehtosopimusten mukainen työaika oli keskimäärin vain 37,3 tuntia viikossa. Kysymykset ylitöiden luonteesta ja korvattavuudesta osoittautuivat vaikeasti vastattaviksi. Säännöllisen työajan ulkopuolella työskenteli johdossa tai keskijohdossa 91 %, asian tuntijoista 80 % ja toimihenkilöistäkin 77 %, mikä myös on selvästi muita sektoreita enemmän. Ylityöt korvattiin yli puolella ilman korotuksia vapaana ns. yksi yhteen -mallin mukaisesti. Myös matka-ajan korvaaminen on edelleen haaste. Useampi kuin joka toinen vastaaja raportoi, ettei matkaaikaa korvata erikseen. On huolestuttavaa, että yli puolet vastanneista kokee nykyisen työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi. Liikaa työtä tuntuu kasautuvan erityisesti johdolle ja keskijohdolle. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kolme neljästä vastaajasta arvioi jaksavansa työssään melko tai erittäin hyvin. Helsingissä 21.3.2012 Kari Eskola Yksityisen sektorin esittelijä, työmarkkinalakimies Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 5

A kavan Erityisalat ry toteuttaa vuosittain jäsenkuntansa palkkausta ja työehtoja koskevan kyselytutkimuksen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään monipuolisesti liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Tässä raportissa tarkastellaan yksityisen sektorin jäsenten vastauksia. Yksityisen sektorin tutkimus on osa Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, tutkimusta. Työmarkkinatutkimuksen tietoja on perinteisesti kerätty eri sektoreilta erillisillä kyselylomakkeilla. Nyt valmistuneessa tutkimuksessa yksityisen sek torin, valtion ja korkeakoulujen tiedot kysyttiin yhdistetysti samalla lomakkeella, mutta kuitenkin siten, että eri sektoreilla toimivat vastaajat saivat vastattavakseen omaa sektoria koskevat erityiskysymykset. Kaikkien sektorien vastaajat vastasivat samoihin koulutusta, työkokemusta ja muita taustatekijöitä mittaaviin taustakysymyksiin. Tänä vuonna tiedusteltiin tarkennetusti työttömyyskokemuksista, uudelleen työllistymisestä ja työssä jaksamisesta. Tutkimuksen toteuttaminen Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropol- tiedonkeruutyökalulla. Tiedonkeruu ajoittui vuoden 2011 marraskuulle, ja tutkimuksessa tiedusteltiin lokakuun palkkausta. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton jäsenrekisteristä. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kaikki yksityisellä sektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N=8105). Yliopistolla toimivien jäsenten tiedot eivät ole mukana tuloksissa, koska heidän vastauksensa raportoidaan osana korkeakoulusektorin vastauksia. Kyselyyn vastasi 1 922 yksityisellä sektorilla toimivaa jäsentä. Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin ollen yksi tutkimukseen vastannut henkilö edustaa keskimäärin neljää perusjoukkoon kuuluvaa henkilöä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollistaa myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Näin ollen esimerkiksi palkkatilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista lukumäärää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia jäsenkunnan sosiodemografisesta rakenteesta, koulutustaustasta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista ja palkkatasosta. Raportin liitteinä olevissa taulukoissa tarkastellaan palkkausta yksityiskohtaisemmin, ja tarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia, toimiasemaa ja toimialaa. Keskeisiä tuloksia havainnollistetaan tilastografiikan avulla. Taulukko 1. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita, n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Mies % Nainen % AEL:n koulutushenkilöt ry 8 35 2 0 Aito HSO ry 305 1 233 1 18 Arkistoalan ammattiyhdistys ry 32 131 4 1 Finncom Airlines Pilot Association 8 41 4 0 Kuntien asiantuntijat KUMULA ry 16 69 2 1 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry 268 1 095 9 14 Museoalan ammattiliitto ry 82 348 4 4 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry 47 219 7 2 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry 544 2 309 37 27 Suomen Restonomit SURE ry 88 390 7 4 Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry 19 74 0 1 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry 59 249 1 3 Suomen Viittomakielen Tulkit ry 55 236 0 3 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry 194 849 12 10 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry 130 559 6 7 Muu yhdistys, ei tietoa 67 268 4 3 Yhteensä 1 922 8 105 100 (N=1 179) 100 (N=6 926) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

J äsenyhdistyksittäin tarkasteltuna suurimman ryhmän muodostavat SPECIA ry:n jäsenet, joista kyselyyn vastasi 554 henkilöä. Miehistä SPECIA ry:n jäseniä oli 37 %, naisista noin joka neljäs. Koko yksityisen sektorin jäsenkunnasta lähes joka kuudes oli Aito HSO ry:n jäsen, naisista lähes joka viides. Miesten ryhmässä SPECIA ry:n jälkeen suurin jäsenyhdistys oli Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, johon kuului 12 % miehistä. Sekä naisilla että miehillä kolmanneksi yleisin jäsenyhdistys oli Käännösalan asiantuntijat KAJ ry, johon kuului joka seitsemäs nainen ja noin joka kymmenes mies. Noin 85 % jäsenistä on naisia. Jäsenkunnan keski-ikä on 38,7 vuotta. Naiset ovat keski-iältään noin vuoden Jäsenkunnan kuvaus miehiä nuorempia; naisten keski-ikä 38,6 vuotta ja miesten 39,7 vuotta. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa miehistä useampi kuin joka viides kuului vanhimpaan, yli 50-vuotiaiden, ikäryhmään, naisista noin kuudennes. Naisista 22 % oli alle 30-vuotiaita, kun taas miehistä nuorimpaan ikäryhmään kuuluvia oli 18 %. Suurimman ikäryhmän muodostivat 30 39-vuotiaat, joita oli jäsenistössä reilu kolmannes. Työkokemus määriteltiin tutkimusajankohdan (vuosi 2011) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan erotuksena. Keskimäärin jäsenillä oli kulunut valmistumisesta 11 vuotta. Naisilla työkokemusta oli hieman yli kahdeksan kuukautta miehiä vähemmän (naisilla valmistumisesta 10,9 vuotta ja miehillä 11,6 vuotta). Viime vuoteen verrattuna jäsenkunta oli hieman nuorempaa ja heillä oli edellisvuoden vastaajiin verrattuna vähemmän työkokemusta. Yksityisellä sektorilla toimivan jäsenistön koulutustasossa on vain vähän eroja miesten ja naisten välillä. Ylempi korkeakoulututkinto on selvästi yleisin tutkinto ja sen oli suorittanut noin puolet jäsenkunnasta, miehistä hieman naisia useampi. Miesten ryhmässä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla, kun taas naisista miehiä suurempi osa oli suorittanut alimman korkea-asteen- tai alemman korkeakoulututkinnon. Miehet olivat tehneet väitöskirjan naisia hieman useammin. Kaavio 1. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Kaavio 2. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) V altaosa (75 %) jäsenistä työskentelee vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Osa-aikatyötä teki joka kymmenes, mikä on samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Kaikista yksityisen sektorin jäsenistä 15 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä. Määräaikaisessa osa-aikatyössä oli viisi prosenttia jäsenistä. (kaavio 3) Miesten ja naisten välillä on eroja eri toimiasemaryhmiin sijoittumisessa. Työmarkkinoille sijoittuminen Toimiasemaa kuvaavalla muuttujalla mitataan vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemasta organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat toimihenkilöinä toimivat. Toimi henkilöiden osuus on kasvanut vuoden 2010 lokakuusta, jolloin toimihenkilöinä työskenteli 38 %. Toiseksi yleisintä oli asiantuntijatehtävissä toimiminen. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä suurempi osa sijoittui asiantuntija- ja johtotason tehtäviin. (kaavio 4) Yli puolet vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Yksityisellä sektorilla yleisintä oli työskennellä pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Noin joka viides yksityisen sektorin jäsen työskenteli alle 10 hengen yrityksessä, ja useampi kuin kolmannes alle 30 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 7

hengen yrityksessä. 12 % jäsenistöstä toimi yli 3000 työntekijän yrityksessä. (kaavio 5) Yksityisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät useimmin jonkin muun kuin YTN:n tai yrityskohtaisen sopimuksen mukaan. Jotakin yrityskohtaista työehtosopimusta sovelletaan noin joka kymmenennen työpaikalla. Noin 15 % vastasi kuuluvansa YTN:n työehtosopimuksen piiriin. Useammalla kuin joka kuudennella työsuhteiden ehtoja ei määritellä minkään työehtosopimuksen mukaan. Vastaajajoukossa noin 15 % ei tiennyt omasta sopimusalasta. (kaavio 6) Noin joka seitsemännellä yksityisellä sektorilla työskentelevällä jäsenellä oli alaisia, miehillä (24 %:lla) selvästi naisia useammin (14 %:lla). Keskimäärin alaisia oli 11, ja joka kymmenennellä alaisia oli 30 tai enemmän. Välittömiä alaisia oli keskimäärin 7. Joka viidennellä työhön sisältyi myös muiden työn ohjaamista, vaikka varsinaista esimiesasemaa ei ollutkaan. Alaisten lukumäärä 15 %:lla alaisia (miehistä 24 %:lla, naisista 14 %:lla) 21 %:lla työhön sisältyy muiden työn ohjaamista (miehistä 26 %:lla, naisista 20 %:lla) Alaisten lukumäärä: Välittömässä alaisuudessa keskimäärin 7 alaista (Mediaani=4, F10=1, F90=18) Yhteensä keskimäärin 11 alaista (Mediaani=5, F10=1, F90=30) Kaavio 3. Työmarkkina-asema lokakuussa 2011 (%) Kaavio 5. Yksityisen sektorin jäsenten työnantajayritysten henkilöstömäärä (%) Kaavio 4. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan (%) Kaavio 6. Työsuhteen ehtojen määräytyminen (%) 8 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

M ääräaikaisten osuus oli edellisvuosien tasolla. Noin 17 % kokoaikaisista jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna määräaikaisten osuus oli korkein Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry:n jäsenillä. Lähes yhtä usea Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry:n sekä TAKU ry:n jäsen oli solminut määräaikaisen työsopimuksen. Kaikista näiden Työsuhteiden määräaikaisuus Kaavio 7. Määräaikaisten osuudet suurimpien jäsenyhdistysten jäsenillä (%) yhdistysten jäsenistä määräaikaisia oli noin kolmannes. Työsuhde oli yleisimmin vakituinen Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n ja Aito HSO ry:n jäsenillä. (kaavio 7) Määräaikaisten suhteellinen osuus oli edellisvuoden tapaan matalin alimman korkea-asteen ja keskiasteen suorittaneiden joukossa (8 %). Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista määräaikaisia oli lähes viidennes. Työntekijän iällä näyttäisi myös olevan merkitystä työsuhteen pysyvyyden kannalta: useampi kuin joka kolmas alle 30-vuotias oli määräaikaisessa työsuhteessa, yli 40-vuotiaista vain 5 %. Kun iän suhdetta määräaikaisuuteen tarkastellaan erikseen miehillä ja naisilla, voidaan havaita, että määräaikaisuus on sekä miehillä että naisilla työuran alkuun liittyvä ilmiö. Hieman yllättäen kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä määrä aikaisten osuudet ovat miesten ryhmässä korkeammat kuin naisilla. (kaavio 8 ja kaavio 10) Johtotason, erityisesti keskijohdon, töitä tekevillä määräaikaiset työsuh Kaavio 8. Määräaikaisten työsuhteiden osuudet (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 9

teet olivat puolestaan muita harvinaisempia. Toimihenkilöistä määräaikaisessa työsuhteessa oli lähes joka viides, asiantuntijoista joka kuudes. Määräaikaiset työsuhteet olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä oli huomattavia eroja henkilöstömäärältään erikokoisissa yrityksissä. Määräaikaisuudet olivat karkeasti sanottuna sitä harvinaisempia, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse. Alle 10 henkilön yrityksissä toimivista useampi kuin joka neljäs oli allekirjoittanut määräaikaisen työsopimuksen, kun taas yli 1 000 hengen yrityksissä määräaikaisia oli harvempi kuin joka kymmenes. (kaavio 9) Tutkimuksessa kysyttiin myös määräaikaisuuden syitä. Useampi kuin joka kolmas määräaikaisen työsopimuksen allekirjoittaneista kertoi työskentelevänsä sijaisena. Lähes joka toinen vastaaja ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa omasta tahdostaan. Suurimmalla osalla määräaikaisuus oli kestänyt alle kolme vuotta. Lähes joka toisella oli ollut useampi kuin yksi määräaikainen työsopimus nykyisen työnantajan kanssa. Työsuhteiden määräaikaisuus Määräaikaisuuden syy: Sijaisuus 37 % Työn luonne 4 % Muu syy 53 % Syytä ei ilmoitettu 6 % Joka toinen (47 %) määräaikainen omasta tahdosta Määräaikaisuuden kesto: Alle vuosi 34 % 1 3 vuotta 60 % Yli 3 vuotta 6% Joka toisella (48 %) useampi kuin yksi määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa Kaavio 9. Määräaikaisten osuus työnantajan yrityksen henkilöstömäärän mukaan (%) Kaavio 10. Määräaikaisten työsuhteiden osuudet sukupuolen ja iän mukaan (%) Kaavio 11. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden jälkeen (%) 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

K olme neljästä yksityisen sektorin jäsenestä ilmoitti tekevänsä työmat koja. Noin puolet matkustaa työ asioissa kotimaassa, vajaa neljännes myös ulkomailla. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyi kotimaassa noin 12 ja ulkomailla noin 9. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat kotimaan osalta 13 ja ulkomaiden osalta 10 päivää. Joka kymmenellä matkatyöpäiviä kotimaassa kertyi 25 tai enemmän. (kaavio 12) Kaavio 12. Keskimääräiset matkatyöpäivät kotimaassa ja ulkomailla (%) Työmatkustaminen Pääkaupunkiseudulla työskenteleville kertyi reilu kaksi kotimaan matkatyöpäivää vähemmän kuin muualla Suomessa asuville. Ulkomaille matkustettiin pääkaupunkiseudulta puolestaan hieman enemmän kuin muualta Suomesta. Eniten kotimaassa matkustivat johdon tehtävissä toimivat, joille kertyi vuoden aikana lähes 13 matkapäivää. Keskijohtoon ja asiantuntijoihin kuu Matkustaminen työasioissa 74 % tekee työmatkoja 49 % matkustaa työasioissa kotimaassa 23 % matkustaa työasioissa ulkomailla Matkatyöpäiviä kotimaassa: 12 päivää (Mediaani=6, F10=2, F90=25) Matkatyöpäiviä ulkomailla: 9 päivää (Mediaani=5, F10=2, F90=20) luvilla kotimaan työmatkoja oli noin puoli päivää vähemmän. Ulkomaillekin suuntautuvia työmatkoja kertyi eniten keskijohtoon kuuluville, noin 12. Vähiten työasioissa matkustivat toimihenkilöinä toimivat. Miehet matkustivat työasioissa selvästi naisia enemmän. Työasioissa matkustaville naisille kertyi alle kahdeksan matkatyöpäivää kotimaassa ja hieman yli 10 päivää ulkomailla. Miehet matkustivat keskimäärin 19 päivää kotimaassa ja 15 päivää ulkomailla. Useammalla kuin joka toisella vastaajalla matka-aikaa ei korvata erikseen, vaan sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Joka neljännellä matka-aika korvattiin ilman korotuksia vapaana. Rahallista korvausta maksettiin noin joka seitsemännelle (15 %). (kaavio 13) Kaavio 13. Matka-ajan korvaaminen (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 11

K yselyssä pyydettiin vastaajia arvioi maan sekä omaa että työpaikan tilannetta lähitulevaisuudessa. Seitsemän kymmenestä (69 %) arvioi työpaikan yleisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Viime vuonna vastaava osuus oli 72 %, eli työpaikan tulevaisuus näyttäytyy jäsenkunnalle hieman epävarmempana kuin edellisvuonna. Noin joka kymmenes piti lomautuksia mahdollisena tai jopa todennäköisenä. Henkilöstövähennyksiä piti mahdollisena tai todennäköisenä noin joka kuudes yksityisen sektorin jäsen. (kaavio 14) Vakituisista työntekijöistä suurempi osa koki yrityksen tulevaisuuden määräaikaisia valoisampana, sillä heistä 71 % arvioi työpaikkansa tilanteen Tulevaisuuden näkymät vakaaksi tai melko vakaaksi. Määräaikaisista noin kuusi kymmenestä ajatteli samoin. Viimevuotiseen nähden määräaikaisten työntekijöiden usko tulevaisuuteen on heikentynyt selvästi (vuonna 2010 vakaana työtään piti 75 % määräaikaisista vastaajista). Johtoon kuuluvat kokivat työpaikan tilanteen selvästi muita vakaampana, muiden toimiasemien väliset erot olivat suhteellisen pieniä. Asiantuntijat pitivät muita useammin irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä vaihtoehtona. Naisten ja miesten välillä ei ollut juurikaan näkemyseroja. Kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan omaa tilannetta työpaikalla. Yleisesti oma tilanne koettiin positiivisemmaksi kuin tilanne työpaikalla yleisesti. Kolme neljästä piti omaa tilannetta lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana, 15 % koki lomautuksen tai irtisanomisen vähintään mahdolliseksi. Tilanne on heikentynyt hieman vuoden takaisesta, jolloin 80 % piti työpaikkaansa vakaana tai melko vakaana. Epävarmuutta kokivat erityisesti määräaikaiset työntekijät. Ikäryhmittäiset erot olivat muuttuneet jonkin verran edellisvuodesta, jolloin nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat näkivät oman tilanteensa valoisampana kuin muut. Nyt yli 40-vuotiaat kokivat työpaikkansa muita hieman useammin vakaaksi, mutta toisaalta myös joka viides piti irtisanomista vähintäänkin mahdollisena. (kaavio 15) Kaavio 14. Arvio työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa (%) Kaavio 15. Arvio omasta tilanteesta työpaikalla lähitulevaisuudessa (%) 12 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

Y ksityisen sektorin jäsenistö ansaitsi keskimäärin 3 128 euroa kuukaudessa, mediaanipalkan jäädessä 2 900 euroon. Joka kymmenennellä kuukausiansiot ylsivät vähintään 4 293 euroon, joka kymmenennen ansaitessa enintään 2 130 euroa. Naisten palkka oli 3 029 euroa kuukaudessa eli noin 82 prosenttia miesten keskipalkasta. Naisten keskipalkkataso oli hieman vuodentakaista matalampi, kun taas miehillä keskipalkat nousivat vuodentakaisesta 3 530 eurosta 3 700 euroon. (kaavio 16) Miesten palkkojen hajonta oli selvästi suurempaa kuin naisilla: eniten ansaitseva kymmenes tienasi vähintään 5 500 euroa kuukaudessa ja Jäsenkunnan palkkataso vähiten ansaitseva kymmenys 2 300 euroa. Mediaanipalkalla mitattuna palkkaeroa naisiin oli lähes 400 euroa, kun se vuosi sitten oli 300 euroa kuukaudessa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa nähdään, että palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään, eli palkkataso nousee iän karttuessa. Myös palkkojen hajonta kasvaa iän mukana. Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkkataso oli selvästi korkeampi kuin määräaikaisten. Myös pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskiansiot olivat muualla työskentelevien ansiotasoa korkeammat. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot ovat 4 135 euroa. Matalimmat palkat olivat toimihenkilöiden ryhmässä. Heidän kuukausittainen keskipalkkansa jäi noin 2 700 euroon. Palkkataso oli sitä korkeampi, mitä suuremman yrityksen palveluksessa henkilö työskenteli. Yli 500 hengen yrityksen palveluksessa olevan jäsenistön keskipalkat olivat korkeimmat, yli 3 400 euroa kuukaudessa. Pienissä, alle sadan henkilön yrityksissä työskentelevien palkat olivat matalimmat, alle 3 000 euroa kuukaudessa. Reilu neljännes kokoaikatyötä tehneistä ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Useimmin tulospalkkioiden piirissä oli keskijohtoon ja asiantuntijoihin kuuluvat, joista lähes kolmannes ilmoitti saavansa osan % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=7 083) 100 3 128 2 130 2 900 4 293 Mies 15 3 700 2 300 3 250 5 500 Nainen 85 3 029 2 100 2 860 4 064 29 19 2 404 1 900 2 313 2 950 30 39 38 2 968 2 173 2 816 3 900 40 49 25 3 532 2 500 3 305 4 922 50 18 3 674 2 516 3 400 5 100 Vakituinen 83 3 251 2 222 3 025 4 462 Määräaikainen 17 2 516 1 900 2 400 3 239 Pääkaupunkiseutu 58 3 307 2 222 3 054 4 621 Muu Suomi 41 2 876 2 030 2 718 3 875 Johto 9 4 135 2 500 3 737 6 100 Keskijohto 11 3 670 2 316 3 400 5 150 Asiantuntija 37 3 213 2 300 3 100 4 200 Toimihenkilö 40 2 732 2 098 2 625 3 574 Kaavio 16. Kokonaispalkka lokakuussa 2011 eri taustamuuttujien mukaan ( /kk) Yrityksen koko: 1 99 53 2 966 2 053 2 778 4 000 Yrityksen koko: 100 499 20 3 186 2 244 2 996 4 200 Yrityksen koko: 500 27 3 414 2 300 3 220 4 663 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 13

ansioistaan työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Euromääräisesti selvästi eniten tulospalkkioita saivat kuitenkin johtoon sijoittuneet. Tulospalkkioiden piirissä olevien arvion mukaan tulokseen perustuva osuus oli keskimäärin 9,3 % vuoden 2011 vuosiansioista. Tiedot tulospalkkioista ovat suuntaa-antavia, koska vastauksissa oli huomattavaa osittaiskatoa. (taulukko 2) Noin joka toiselle kokoaikatyötä tehneistä osa palkkaa maksettiin luontoisetuina. Luontoisedut olivat hieman yleisempiä keskijohdon ja johdon ryhmissä. Luontoisetujen keskimääräinen suuruus oli noin 100 euroa ja mediaani 20 euroa kuukaudessa. Mediaaniarvosta voidaan päätellä, että joka toisella luontoisetuja saaneella etuna oli työpuhelin. Johdossa ja keskijohdossa toimivista joka kymmenennellä luontoisetuja saaneista etuna vaikuttaisi olevan myös autoetu. (taulukko 4) Taulukko 2. Tulospalkkioita saaneiden osuus ja niiden suuruus toimiaseman mukaan % Keskiarvo Mediaani Johto 22,5 6 748 3 070 Keskijohto 31,4 3 324 2 650 Asiantuntija 30,2 3 296 2 514 Toimihenkilö 23,1 2 923 1 652 Kaikki 26,2 3 410 2 322 Taulukko 4. Luontoisetuja saaneiden osuus ja luontoisetujen verotusarvo toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo F10 F50 F90 Johto 58,4 182 20 40 575 Keskijohto 59,0 106 20 20 285 Asiantuntija 55,1 91 20 20 200 Toimihenkilö 47,1 71 20 20 158 Kaikki 51,5 95 20 20 200 14 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

T ilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä noin 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten ansiot nousivat yksityisellä sektorilla (3,2 %) ja vähiten kunnissa (2,5 %). Valtiosektorilla keskipalkat nousivat 2,6 prosenttia. Reaalisesti palkansaajien ansiot kuitenkin laskivat 0,3 prosenttia edellisen vuoden neljänteen vuosineljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli vastaavana ajanjaksona nopeampaa kuin ansiotason nousu. Jäsenkunnan ansiokehitys Myös Akavan Erityisalojen jäsenkunnasta suurin osa (63 %) ilmoitti kuukausiansionsa nousseen lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011, ja keskimääräinen ansionnousu oli 235 euroa (mediaani 140 euroa). Yksilötason ansionnousun taustalla saattaa olla työpaikan vaihto tai siirtyminen uuteen asemaan. Palkkataso oli pysynyt ennallaan joka viidennellä. Kolmella prosentilla kokonaispalkka oli laskenut vuoden 2010 lokakuusta, ja keskimäärin laskua oli noin 500 euroa (mediaani 350 euroa). Joka kymmenes ei ollut töissä vuoden 2010 loka kuussa. (kaavio 20) Kaavio 20. Keskipalkkojen muutos 2010 2011 (%) Vastaajan oma arvio Kaavio 17. Mikä on aiheuttanut muutoksen kokonaisansioissa lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011? (%) Keskipalkkojen muutos 2010 2011 Muutos, joilla palkka noussut: Keskiarvo: 235 euroa Mediaani: 140 euroa Muutos, joilla palkka laskenut: Keskiarvo: 502 euroa Mediaani: 350 euroa Yleisimmin palkat olivat nousseet yleiskorotuksen seurauksena. Yli puolet vastaajista ilmoitti saaneensa vuoden aikana yleiskorotuksen. Useampi kuin joka neljäs oli vuoden aikana saanut henkilökohtaisen palkankorotuksen. Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen nosti palkkaa joka seitsemännellä vastaajalla. Lähes yhtä moni ilmoitti palkannousun olleen seurausta uuteen asemaan tai tehtävään siirtymisestä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. (kaavio 17) Yksityisellä sektorilla toimivien jäsenten keskipalkkataso oli hieman viimevuotista matalampi. Kun kaikkien kokoaikaisesti työskentelevien keskipalkka oli vuoden 2010 lokakuussa 3 147 euroa, oli se nyt noin 20 euroa matalampi. Muutoksen taustalla vaikuttavat osittain vastaajakunnan rakenteessa tapahtuneet muutokset. Tämänkertaiseen tutkimukseen vastanneet olivat hieman viimevuotista nuorempia ja heillä oli takanaan noin vuoden verran vähemmän työkokemusta. Samoin vastaajissa oli enemmän toimihenkilöasemassa työskenteleviä. Nämä rakennemuutokset heijastuvat myös ansiokehitysprosentteihin. Keskipalkkojen muutosta arvioitaessa on lisäksi huomattava, että kyselytutkimuksiin vastaavat vuosittain eri henkilöt. Tänä vuonna vastausaktiivisuus oli hieman laskenut aikaisemmasta, mikä tuo osaltaan epätarkkuutta palkkaestimaatteihin. Kyselytutkimusten perusteella tehtäviä ansiokehitystarkasteluja tulee tehdä useamman vuoden perusteella. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 15

K okopäivätyössä olleiden työntekijöiden toteutunut viikkotyöaika oli 39,2 tuntia, mikä on viikkotasolla noin kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 42,5 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 37 tuntia. Johdon tehtävissä toimivat tekivät muita pidempää, toimihenkilöt lyhyempää työviikkoa. Yli puolet vastanneista kokee nykyisen työmääränsä vähintäänkin ajoittain liian suureksi. Työmääräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein joh Työaika ja työhön sidonnainen aika Kaavio 18. Ylityöt ja niiden korvaaminen (%) don ja keskijohdon tehtävissä. Heistä kaksi kolmesta arvioi työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi. Lisäksi jatkuvasti työmäärää liian suurena pitävien osuus oli suurin johdossa toimivilla, noin 16 %. Toimihenkilöistä työtaakkansa liian raskaana pitävien osuus oli selvästi alhaisin. (kaavio 19) Ylityöt kuuluvat suurimman osan työviikkoon, sillä harvempi kuin joka viides jäsen ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä. Toimihenkilöillä (77 %) ja asiantuntijoilla (80 %) ylitöitä tekevien osuudet olivat alhaisimmat. Johdossa ja keskijohdossa 91 % ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 37,3 tuntia viikossa (Mediaani=37,5 / F10=36,25 / F90=38,15). Toteutunut työaika keskimäärin 39,2 tuntia viikossa (Mediaani=38,50 / F10=37,0 / F90=42,50). Pisin toteutunut työaika johdon (42,2 h/vko) ja keskijohdon tehtävissä (40,0 h/vko). Asiantuntijoilla (39,1 h/vko) ja toimihenkilöillä (38,4 h/vko) todellinen työaika viikossa oli selvästi lyhyempi kuin johtotehtävissä toimivilla. Kaavio 19. Arvio nykyisestä työmäärästä Työmääränsä jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi arvioivien %-osuudet Taulukko 3. Ylityökorvauksia saaneiden osuus ja korvausten suuruus toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo Mediaani Johto 1,6 996 400 Keskijohto 6,0 422 300 Asiantuntija 3,1 401 150 Toimihenkilö 4,1 125 100 Kaikki 3,7 293 150 Useampi kuin joka toinen sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana ns. 1:1 mallin mukaisesti. Osuus oli hieman korkeampi kuin vuosi sitten. 18 prosentille ylitöitä tehneistä maksettiin työaikalakien tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna vapaa-aikana. Noin 14 prosentille ylityöt korvattiin korotettuna rahana. Luvut ovat hieman edellisvuotta alhaisemmat. Noin 13 % ilmoitti, että ylitöistä ei makseta korvauksia tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. (kaavio 18) Noin neljälle prosentille kokoaikatyössä olleista maksettiin lokakuussa 2011 myös ylityökorvauksia. Keskimääräinen ylityökorvausten suuruus oli 293 euroa, mikä on yli 100 euroa enemmän kuin edellisvuotena (vuonna 2010 n. 170 euroa). Myös mediaanikorvaus oli noussut noin 50 euroa ollen nyt 150 euroa kuukaudessa. Johdon tehtävissä toimineiden keskimääräiset ylityökorvaukset olivat selvästi muita korkeampia, lähes 1 000 euroa kuukaudessa. Toisaalta tässä ryhmässä korvausten jakauma on voimakkaasti oikealle vino, mikä tarkoittaa sitä, että ryhmässä on joitakin sellaisia, joille on maksettu selvästi keskiarvoa suurempia ylityökorvauksia. Pienissä ryhmissä poikkeavat havainnot nostavat herkästi aritmeettista keskiarvoa. (taulukko 3) 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

V altaosa yksityisen sektorin jäsenistä käy kehityskeskusteluja esimiehensä kanssa. Noin 40 % jäsenistä ilmoitti käyvänsä kehityskeskustelun kerran vuodessa. Joka neljännellä kehityskeskustelut toistuivat säännöllisesti useammin kuin kerran vuodessa. (kaavio 21) Yli puolet yksityisen sektorin jäsenistä oli kokenut työttömyyttä työuransa aikana. Valtaosalla työttömyysjaksot olivat olleet lyhyitä, sillä yhteenlaskettunakin työttömyysaika jäi alle kuuden kuukauden. Joka kymmenes jäsen ilmoitti olleensa työttömänä yhteensä yli vuoden. (kaavio 22) Teemakysymykset Tutkimuksessa tiedusteltiin myös työttömyysjakson jälkeistä työllistymistä. Lähes puolet vastaajista ilmoitti työllistyneensä joko jonkin verran tai selvästi vaativampiin työtehtäviin kuin missä olivat työskennelleet työttömyysjaksoa ennen. Useampi kuin joka kolmas kertoi työllistyneensä samantasoiseen tehtävään. Hieman harvempi kuin joka viides ilmoitti työllistyneensä vähemmän vaativiin tehtäviin. Valtaosalla jäsenistä myös työsuhteen ehdot olivat parantuneet uudelleentyöllistymisen yhteydessä. Joka viidennellä ehdot olivat parantuneet selvästi, lähes joka kolmannella jonkin verran. 27 % ilmoitti työsuhteiden ehtojen heikentyneen vähintään jonkin verran. (kaavio 23 ja kaavio 24) Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa työssä jaksamistaan kuluneen vuoden aikana. Yksityisen sektorin vastaajista kolme neljästä koki jaksavansa melko tai erittäin hyvin omassa työssään. Tulos on samassa linjassa muilla sektoreilla toimivien jäsenten vastausten kanssa. Miehet jaksavat työssään hieman naisia paremmin. Yksityisellä sektorilla 15 % miehistä ilmoitti jaksavansa työssään huonosti, naisista 18 %. Sukupuolten välinen ero oli suurin valtiosektorilla, Kaavio 21. Käytkö kehityskeskusteluja oman esimiehesi kanssa? (%) Kaavio 23. Millaisiin tehtäviin työllistyit viimeisimmän työttömyysjakson jälkeen? (%) Kaavio 22. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? (%) Kaavio 24. Miten työsuhteesi ehdot (esim. palkka) muuttuivat uudelleentyöllistymisen yhteydessä (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 17

jossa 14 % miehistä ilmoitti jaksavansa työssään huonosti, naisista joka viides. Kaiken kaikkiaankin valtiosektorilla koettiin työ raskaammaksi kuin muilla sektoreilla. (kaavio 25) Valtaosa jäsenkunnasta ei ollut kokenut tai havainnut kuluvan vuoden aikana häirintää tai epäasiallista kohtelua omalla työpaikallaan. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin selvästi eroa, sillä 7 % miehistä ilmoitti kokeneensa itse häirintää tai epä asiallista käytöstä, naisista 13 %. Naiset olivat myös havainneet häirintää työpaikalla miehiä useammin. Eri sektoreilla toimivien vastauksissa ei ollut juurikaan eroja. (kaavio 26) Kaavio 25. Arvio omasta työssäjaksamisesta kuluneen vuoden aikana (%) Kaavio 26. Onko kokenut tai havainnut häirintää tai epäsaiallista kohtelua työpaikalla kuluneen vuoden aikana? (%) 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

Liite Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2011 Vastaajia 1 922, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Miehet 1 051 14,8 3 700 2 300 2 700 3 250 4 100 5 500 Naiset 6 031 85,2 3 029 2 100 2 424 2 860 3 470 4 064 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Ikä, kaikki Alle 30 1 361 19,2 2 404 1 900 2 100 2 313 2 613 2 950 30 39 2 674 37,8 2 968 2 173 2 455 2 816 3 300 3 900 40 49 1 746 24,7 3 532 2 500 2 800 3 305 3 927 4 922 50 1 301 18,4 3 674 2 516 2 932 3 400 4 050 5 100 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Ikä, miehet Alle 30 157 15,0 2 693 1 853 2 100 2 407 3 000 3 350 30 39 407 38,7 3 314 2 300 2 500 3 032 3 550 4 900 40 49 256 24,4 4 018 2 700 2 900 3 480 4 500 6 500 50 231 22,0 4 712 2 792 3 600 4 100 5 200 7 500 Yhteensä 1 051 100,0 3 700 2 300 2 700 3 250 4 100 5 500 Ikä, naiset Alle 30 1 204 20,0 2 367 1 900 2 100 2 300 2 593 2 879 30 39 2 268 37,6 2 906 2 108 2 450 2 800 3 275 3 800 40 49 1 490 24,7 3 449 2 450 2 800 3 298 3 900 4 600 50 1 070 17,7 3 450 2 499 2 850 3 295 3 800 4 602 Yhteensä 6 031 100,0 3 029 2 100 2 424 2 860 3 470 4 064 Koulutusaste, kaikki Keskiaste 318 4,5 3 284 2 100 2 500 3 200 3 651 4 100 Alin korkea-aste 373 5,3 3 321 2 500 2 850 3 200 3 747 4 100 Alempi korkeakouluaste 2 591 36,6 2 897 2 053 2 300 2 700 3 200 3 980 Ylempi korkeakouluaste 3 570 50,4 3 214 2 200 2 500 3 000 3 606 4 302 Tutkijan koulutus 104 1,5 3 915 2 450 2 800 3 478 4 600 6 300 Ulkomailla suoritettu tutkinto 75 1,1 3 869 2 000 2 701 3 050 4 100 5 825 Tieto puuttuu 50,7 3 814 2 400 2 500 3 404 4 621 4 700 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Koulutusaste, miehet Keskiaste 76 7,3 3 823 2 351 2 500 3 036 4 076 7 500 Alin korkea-aste 30 2,8 3 121 1 900 2 056 2 932 3 870 5 150 Alempi korkeakouluaste 350 33,3 3 278 2 212 2 450 2 900 3 765 5 000 Ylempi korkeakouluaste 548 52,2 3 834 2 300 2 900 3 450 4 300 5 700 Tutkijan koulutus 23 2,2 4 062 2 800 3 351 3 500 4 600 6 000 Ulkomailla suoritettu tutkinto 15 1,4 7 357 5 825 Tieto puuttuu 9,9 5 795 3 600 Yhteensä 1 051 100,0 3 700 2 300 2 700 3 250 4 100 5 500 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 19

Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Koulutusaste, naiset Keskiaste 242 4,0 3 114 2 100 2 550 3 200 3 502 3 947 Alin korkea-aste 344 5,7 3 338 2 563 2 880 3 200 3 722 4 100 Alempi korkeakouluaste 2 242 37,2 2 838 2 025 2 282 2 688 3 150 3 820 Ylempi korkeakouluaste 3 021 50,1 3 102 2 200 2 500 2 975 3 540 4 160 Tutkijan koulutus 81 1,3 3 873 2 000 2 695 3 300 4 600 6 300 Ulkomailla suoritettu tutkinto 60 1,0 3 013 2 000 2 550 2 800 3 324 4 100 Tieto puuttuu 41,7 3 369 2 200 2 500 3 300 4 500 4 700 Yhteensä 6 031 100,0 3 029 2 100 2 424 2 860 3 470 4 064 Toimiasema Johto 618 8,7 4 135 2 500 3 050 3 737 4 878 6 100 Keskijohto 747 10,6 3 670 2 316 2 900 3 400 4 297 5 150 Asiantuntija 2 633 37,2 3 213 2 300 2 622 3 100 3 650 4 200 Toimihenkilö 2 807 39,6 2 732 2 098 2 300 2 625 3 008 3 574 Muu 278 3,9 2 635 1 800 2 025 2 314 2 800 3 300 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Työnantajan koko 1 9 1 221 17,2 2 728 2 000 2 200 2 600 3 022 3 666 10 29 1 161 16,4 2 985 2 000 2 400 2 800 3 400 4 293 30 99 1 356 19,1 3 163 2 200 2 428 2 900 3 600 4 250 100 249 867 12,2 3 101 2 200 2 500 2 890 3 400 4 200 250 499 568 8,0 3 316 2 300 2 626 3 030 3 700 4 320 500 999 522 7,4 3 169 2 200 2 500 3 000 3 500 4 322 1000 2999 464 6,6 3 464 2 350 2 600 3 300 3 800 4 758 3000 903 12,7 3 531 2 400 2 875 3 396 3 947 4 900 Ei tiedä / tieto puuttuu 21,3 2 416 2 223 2 266 2 400 2 530 2 688 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Työnantajan koko 1 99 3 737 52,8 2 966 2 053 2 320 2 778 3 325 4 000 100 499 1 435 20,3 3 186 2 244 2 530 2 996 3 500 4 200 500 1 890 26,7 3 414 2 300 2 750 3 220 3 885 4 663 Ei tiedä / tieto puuttuu 21,3 2 416 2 223 2 266 2 400 2 530 2 688 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Palvelussuhde Pysyvä 5 902 83,3 3 251 2 222 2 570 3 025 3 659 4 462 Määräaikainen 1 180 16,7 2 516 1 900 2 100 2 400 2 700 3 239 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Toimiala teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan 69 4,7 3 767 2 854 3 067 3 612 4 000 5 700 valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahan 43 3,0 3 001 1 700 2 100 2 600 3 800 5 650 ja nahkatuotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 34 2,3 3 346 2 400 2 998 3 380 3 520 4 200 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 16 1,1 3 338 2 800 2 800 3 250 3 875 4 050 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 102 7,0 3 889 2 700 3 000 3 400 4 048 5 560 valmistus Koksin ja öljytuotteiden valmistus 5,4 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 45 3,1 3 823 2 700 2 795 3 500 4 680 6 044 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ym, 108 7,4 3 314 2 450 2 700 3 100 3 792 4 600 valmistus Metallien jalostus 96 6,7 3 189 2 450 2 746 2 900 3 650 4 200 Tietokoneiden elektronisten ja optisten 239 16,5 3 584 2 750 3 008 3 500 3 927 4 500 tuotteiden valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden 293 20,2 3 199 2 400 2 663 3 072 3 700 4 050 valmistus Kulkuneuvojen valmistus 22 1,5 2 973 2 330 2 802 2 890 3 044 3 900 Muu valmistus 146 10,1 3 176 2 450 2 700 3 100 3 300 4 100 Energia-ala 117 8,1 3 600 2 200 3 014 3 287 4 150 5 000 Rakentaminen 116 8,0 3 279 1 900 2 450 3 060 3 900 4 200 Yhteensä 1 450 100,0 3 395 2 444 2 800 3 200 3 800 4 520 Toimiala palvelu Tukkukauppa 159 3,1 3 503 2 360 2 950 3 200 3 930 5 641 Vähittäiskauppa 171 3,3 3 246 2 100 2 600 3 135 3 607 4 800 Kuljetus- ja varastointi 85 1,7 3 386 2 270 2 963 3 370 3 697 4 330 Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta 158 3,1 2 472 1 800 2 000 2 420 2 800 3 100 ICT-ala 220 4,3 3 742 2 200 2 856 3 500 4 300 6 000 Tietojenkäsittelypalvelut 198 3,9 3 737 2 670 3 000 3 659 4 200 5 035 Muu informaatio- ja viestintäala 303 5,9 3 088 2 300 2 500 2 980 3 490 3 960 Rahoitustoiminta 122 2,4 3 415 2 350 2 730 3 200 3 885 4 638 Vakuutustoiminta 122 2,4 3 551 2 500 2 850 3 316 3 856 5 450 Kiinteistöala 62 1,2 2 812 1 600 2 000 2 900 3 422 3 900 Arkkitehti- ja insinööripalvelut 81 1,6 3 476 2 500 2 718 3 210 4 000 5 100 Kääntäminen ja tulkkaus 403 7,9 2 569 2 000 2 250 2 500 2 750 3 300 Tilintarkastus ja liikkeenjohdon 75 1,5 3 160 2 363 2 580 2 850 3 600 4 500 konsultointi Muut palvelut liike-elämälle 269 5,3 3 233 2 200 2 500 2 800 3 500 4 300 Julkinen hallinto 60 1,2 3 443 2 200 2 483 3 250 3 850 4 127 Koulutus 374 7,3 3 069 2 300 2 500 2 880 3 500 3 960 Järjestötoiminta 667 13,0 3 004 2 100 2 308 2 816 3 400 4 100 Terveyspalvelut 232 4,5 3 112 2 134 2 320 2 830 3 116 4 300 Sosiaalipalvelut 301 5,9 2 656 2 098 2 300 2 531 2 850 3 300 Kulttuuri- ja taideala 494 9,6 2 674 1 967 2 150 2 516 2 975 3 520 Lentoliikenne 62 1,2 5 638 2 400 3 550 5 000 7 700 8 200 Muu toiminta 61 1,2 2 734 2 300 2 392 2 421 2 700 3 407 Muu palvelutoiminta 450 8,8 3 075 2 130 2 500 3 000 3 500 4 100 Yhteensä 5 130 100,0 3 088 2 100 2 400 2 850 3 500 4 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 21

Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu 4 116 58,1 3 307 2 222 2 598 3 054 3 700 4 621 Muu Suomi 2 883 40,7 2 876 2 030 2 300 2 718 3 250 3 875 Ulkomaat, ei tietoa 83 1,2 3 043 2 200 2 300 2 900 3 650 4 000 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Työkokemus 0 1 852 12,0 2 462 1 896 2 100 2 340 2 700 3 200 2 5 1 693 23,9 2 748 2 050 2 270 2 600 3 000 3 500 6 10 1 409 19,9 3 012 2 180 2 500 2 820 3 465 3 988 11 15 1 018 14,4 3 465 2 444 2 750 3 214 3 993 5 000 16 20 656 9,3 3 439 2 500 2 800 3 297 3 800 4 500 21 25 511 7,2 3 845 2 750 3 068 3 500 4 000 5 352 26 30 363 5,1 3 683 2 600 2 900 3 400 4 050 5 000 yli 30 452 6,4 3 693 2 650 2 900 3 300 4 041 5 100 Ei tietoa 129 1,8 3 177 2 316 2 708 3 200 3 513 4 037 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Jäsenyhdistys Aito HSO 1 168 16,5 3 212 2 405 2 650 3 075 3 600 4 050 Arkistoalan ammattiyhdistys 123 1,7 2 828 2 150 2 500 2 700 3 036 3 500 Finncom Airlines Pilot Association 41,6 5 981 3 000 3 200 6 200 7 700 8 200 Kuntien asiantuntijat KUMULA 51,7 3 487 2 470 2 560 3 500 3 600 4 300 Käännösäalan asiantuntijat KAJ 991 14,0 3 081 2 259 2 588 2 960 3 470 3 885 Museoalan ammattiliitto 296 4,2 2 616 1 900 2 011 2 350 2 900 3 700 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat 168 2,4 2 345 1 830 2 100 2 214 2 730 2 896 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät 2 093 29,6 3 492 2 308 2 700 3 270 3 960 4 900 toimihenkilöt Suomen Restonomit SURE 283 4,0 2 413 1 900 2 046 2 350 2 830 3 048 Suomen Suuhygienistiliitto SSHL 55,8 2 930 2 228 2 733 2 900 3 100 3 116 Suomen Toimintaterapeuttiliitto 206 2,9 2 490 2 025 2 223 2 405 2 688 2 932 Suomen Viittomakielen Tulkit 189 2,7 2 448 2 113 2 200 2 500 2 600 2 890 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö 630 8,9 2 542 2 000 2 116 2 500 2 850 3 100 TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö 528 7,5 3 398 2 300 2 700 3 130 3 900 4 800 Viesti Muu yhdistys 80 1,1 3 646 2 500 2 800 3 600 4 100 4 900 Ei tietoa 180 2,5 3 299 2 040 2 450 3 287 3 700 5 000 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Nimike Amanuenssi 54,8 2 247 1 900 2 000 2 200 2 516 2 780 Arkistonhoitaja 45,6 2 687 2 246 2 346 2 500 3 014 3 445 Asiantuntija 246 3,5 3 557 2 450 2 845 3 350 4 064 4 752 Assistentti 422 6,0 2 835 2 200 2 450 2 753 3 259 3 500 Henkilöstökonsultti 38,5 3 256 2 000 2 500 3 300 3 600 4 550 Henkilöstöpäällikkö 57,8 4 634 3 667 4 000 4 500 5 280 5 385 Informaatikko 13,2 2 630 2 700 Johdon assistentti 218 3,1 3 251 2 421 2 850 3 287 3 700 3 913 Johdon sihteeri 36,5 2 907 1 900 2 730 2 950 3 151 4 100 Johtaja 101 1,4 4 919 3 070 3 750 5 000 6 400 7 000 22 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012

Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Järjestösihteeri 34,5 2 686 2 100 2 650 2 700 2 700 3 100 Kehityspäällikkö 83 1,2 4 074 2 421 3 340 4 100 4 800 5 100 Konsultti 73 1,0 3 588 2 980 3 000 3 450 4 500 4 600 Koordinaattori 210 3,0 2 864 2 200 2 500 2 800 3 200 3 474 Kouluttaja 47,7 2 931 2 300 2 500 2 650 3 369 3 900 Koulutuskoordinaattori 38,5 2 947 2 410 2 690 2 918 3 200 3 700 Koulutuspäällikkö 64,9 3 949 3 165 3 517 3 800 4 100 5 100 Koulutussuunnittelija 67,9 2 817 2 145 2 336 2 761 3 136 3 750 Kulttuurituottaja 17,2 2 468 2 143 Kääntäjä 229 3,2 2 806 1 950 2 384 2 800 3 300 3 500 Lentoperämies 5,1 Liikunnanohjaaja 14,2 2 129 2 130 Liikennelentäjä 30,4 7 539 5 000 6 200 7 200 8 155 12 000 Markkinointiassistentti 95 1,3 2 691 2 300 2 400 2 600 2 870 3 400 Markkinointipäällikkö 34,5 3 901 2 300 3 200 3 700 4 200 5 500 Museonjohtaja 52,7 3 466 2 205 2 760 3 400 3 900 4 602 Myyjä 8,1 1 930 2 000 Myyntiassistentti 70 1,0 2 496 1 900 2 270 2 500 2 700 2 950 Myyntineuvottelija 30,4 2 427 1 400 1 943 2 200 3 192 3 630 Myyntipäällikkö 54,8 3 528 2 515 3 000 3 500 3 800 4 310 Myyntisihteeri 17,2 2 252 2 250 Ohjaaja 96 1,4 2 273 1 853 2 000 2 200 2 514 2 790 Osastosihteeri 16,2 2 594 2 300 Projektiassistentti 33,5 2 903 2 500 2 600 2 800 3 200 3 382 Projektikoordinaattori 79 1,1 2 347 1 950 2 046 2 350 2 530 2 800 Projektipäällikkö / Project manager 330 4,7 3 049 2 300 2 588 2 900 3 500 4 000 Projektisihteeri 16,2 2 393 2 500 Projektityöntekijä 59,8 2 245 1 900 2 050 2 125 2 400 2 453 Sihteeri 81 1,1 2 916 2 200 2 563 2 900 3 200 3 500 Suuhygienisti 53,7 3 055 2 228 2 733 2 900 3 105 4 300 Suunnittelija 127 1,8 3 157 2 275 2 860 3 064 3 600 4 000 Tekninen kirjoittaja / Technical writer 98 1,4 3 004 2 340 2 500 3 030 3 470 3 700 Tiedottaja 198 2,8 3 096 2 315 2 592 2 979 3 540 3 950 Toiminnanjohtaja 157 2,2 3 420 2 292 2 570 3 250 3 700 5 543 Toimintaterapeutti 116 1,6 2 382 2 025 2 200 2 357 2 600 2 800 Toimistopäällikkö 70 1,0 3 234 2 300 3 070 3 400 3 600 3 700 Toimistosihteeri 33,5 2 286 1 527 2 198 2 363 2 405 2 600 Toimitusjohtaja 23,3 8 152 4 680 6 000 7 100 11 000 11 795 Tulkki 22,3 2 360 2 100 2 286 2 300 2 504 2 600 Tuotepäällikkö 17,2 3 711 3 600 Tuottaja 103 1,5 2 599 2 100 2 212 2 700 2 908 3 035 Tutkija 63,9 2 313 1 660 2 000 2 300 2 700 2 790 Vastaanottovirkailija 13,2 2 260 2 200 Vientiassistentti 27,4 2 885 2 499 2 500 2 975 3 072 3 600 Vientisihteeri 12,2 2 305 2 200 Viestintäpäällikkö 110 1,6 4 313 2 990 3 700 4 100 4 868 5 580 Viittomakielen tulkki 154 2,2 2 438 2 113 2 250 2 500 2 573 2 750 Muu nimike ei tietoa 2 475 34,9 3 181 2 116 2 500 3 000 3 655 4 315 Yhteensä 7 083 100,0 3 128 2 130 2 455 2 900 3 502 4 293 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 23

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6 krs 00240 Helsinki p. 0201 235 340 www.akavanerityisalat.fi Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä yli 26 000 jäsentä.