Kanarialintu Kaivosteollisuus ry:n toimialakatsaus I/2015 Kaivosteollisuus ry:n toimialakatsaus 1/2015 Markkinat ohjaavat omavaraisuutta, s 14 Kaivosten vaikutus näkyy kuntataloudessa, s 8
SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus... 3 Kaivoksen avaaminen voi kestää vuosikymmeniä... 4 Kaivokset nostavat Sodankylää... 8 Metallien hinta ajaa investointeja alas... 10 Kaivostoiminta ja malminetsintä ovat nousseet viime vuosina monella Kerran avattu kaivos kannattaa pitää tuotannossa, koska siihen on Kaivosteollisuuden yleismies... 12 tapaa sekä päättäjien että suuren yleisön tietoisuuteen. Myös media on tarttunut aiheeseen, mutta se on tarkastellut asioita Talvivaaran sijoitettu paljon. Kemin kaivos melkoisen suomalainen lähestyy 50 vuoden toimintahistoriaa. Kaivostoiminnassa tuotto syntyy ehkä vasta Markkinat ohjaavat omavaraisuutta... 14 kautta. kymmenen vuotta sijoituspäätöksen jälkeen. Viime vuosien aikana Lehdistökatsaus Suomen kaivosalaan... Kaivosalan avainlukuja... 18 19 Muistammeko perusasiat? Nykyihmisen elämänmuoto nojaa tekniikkaan, laitteisiin, energiaan ja tietoon. Ne kaikki taas puolestaan nojaavat jollakin tapaa kaivosten tuottamiin raaka-aineisiin. tehdyt poukkoilevat veroratkaisut eivät anna hyvää kuvaa Suomen linjakkuudesta. Ennakoitavuus on kaivostoiminnassa olennaisen tärkeää. Valtioneuvoston kaivospolitiikka on ollut moni-ilmeistä; eri ministeriöt ovat ajaneet omia näkökulmiaan. Elinkeinopoliittinen kokonaisarvio on Pohdimme vastuullisesti, missä ja kuka saa tuottaa raaka-aineet. Voimmeko tuottaa metallin raaka-aineita Suomessa? Voiko sen tehdä kiinalainen yhtiö Suomessa? Vai olisiko reilumpaa tuottaa raaka-aineet esimerkiksi Afrikassa? Entä metallien ja mineraalien kuluttaminen. Haluammeko läpinäkyvää ja Suomessa tuotettua? Kuluttamista ylipäänsä tai sen vastuullisuutta pohdimme vähemmän. jäänyt tekemättä. Teollisuuspolitiikka otettiin kylläkin sanavarastoon, mutta sinne se myös jäi. Teollisuuden kilpailukyky tuottaa työpaikkoja sekä panostuksia tutkimukseen kehittämiseen. Seuraavan hallituksen tuleekin arvioida kokonaisuutta. Onko meillä malminetsintää ja sitä kautta tulevaisuutta kaivosrintamalla? Pystymmekö tuottamaan Suomessa sijaitseville jatkojalostuslaitoksille raaka-aineita kotimaas- Yhteiskunnan on syytä varmistua siitä, että malmi hyödynnetään ta. Kehitämmekö teknologiaa energia- ja ympäristötehokkuuden Kanarialintu ISSN 2342-8910 JULKAISIJA Kaivosteollisuus ry, Eteläranta 10, 00131 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Pekka Suomela TOIMITUS Kaiku Helsinki mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja tarkasti. Turvallisuus tarkoittaa myös ympäristöstä huolehtimista ja yleistä yhteiskuntavastuuta. Tehokas hyödyntäminen puolestaan tarkoittaa sitä, että malmi pyritään käyttämään kokonaisuudessaan. Luulajan yliopiston mineraaliekonomian professori Magnus Ericssonin mukaan yhteiskunnan saama vaatimalla tavalla? Onko verotuspolitiikkamme kaupankäynnin kohde vai osa kestävää elinkeinopolitiikkaa? Kaivosteollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa. Ennen kaikkea kaivos. Pekka Suomela, toiminnanjohtaja Ossi Lång Jouko Marttila Kimmo Collander TAITTO Coodi Oy PAINO Hannun Tasapaino Oy OSOITELÄHTEET Kaivosteollisuus ry Kauan sitten, kanarialintuja käytettiin kaivoksissa ilmanlaadun mittareina. Linnun pökerryttyä tiedettiin, että kaivosmiesten on terveellisintä poistua paikalta. Tänä päivänä Kanarialintu kertoo miten kaivosala hengittää. kokonaisetu ja myös verotulo maksimoituu, kun esiintymä hyödynnetään mahdollisimman tarkoin. Ovatko kaivokset lyhytaikaisia riuhtaisuja luontoon ja ympäristöön? Kaivosteollisuuden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista tyhjentää kaivosta mahdollisimman nopeasti ja sitten lähteä. Ps. Uusi Kanarialintu-julkaisu sisältää kootusti kaivosalan tilastoja ja tunnuslukuja, jotka antavat kokonaiskuvan alan kehityksestä. Otamme mielellämme palautetta vastaan, jotta Kanarialintu laulaisi entistä suuremmalle lukijakunnalle. Tervetuloa lukemaan. 2 3
Kaivoksen avaaminen voi kestää vuosikymmeniä Kaivostoiminta ei sovi lyhytjänteiselle yrittäjälle. Aikaa malmiesiintymän löytymisestä kaivoksen avaamiseen voi vierähtää kymmeniä vuosia. Geologi irrottaa näytteen perinteisin menetelmin lihasvoimalla. 4 5
. Timanttikaira iskettiin Soklin maaperään ensimmäisen kerran elokuussa Sokli toisi työtä ja tuloja 1967. Alue löytyi Rautaruukin mittavan malminetsintäoperaation ja Investointivaiheen kanssa samanaikaisesti käynnistyvä tuotanto nostaisi lentomittausten tuloksena. Haussa olleen rautamalmin sijaan paikalta kaivoksen työllisyys- ja elintasovaikutuksen huippuunsa kolmantena löytyi yksi maailman suurimmista karbonatiittiesiintymistä. vuonna rakentamisen aloittamisesta. Lapin maakunnan työllisyys para- Soklin esiintymä on pinta-alaltaan yli 20 neliökilometrin laajuinen, nisi arviolta yli 2 100 henkilötyövuodella. Keskimääräinen työllisyysvai- poikkileikkaukseltaan suppilomainen ja yli kuuden kilometrin syvyyteen kutus olisi vuosittain yli 700 henkilötyövuotta ensimmäisten kymmenen jatkuva karbonatiittimassiivi. Kiviaines on lähtöisin arviolta 150 200 toimintavuoden aikana. Lapin maakunta hyötyisi kaivoksen investointi- kilometrin syvyydestä, josta se tunkeutui sulana massana nykyiselle ja toimintavaiheesta keskimäärin 115 miljoonaa euroa vuosittain. paikalle 363 miljoonaa vuotta sitten. Työ- ja pääoma- ja verotulot kasvaisivat kaivoksen myötä. Yksityinen Kivisula toi mukanaan fosforia, niobia, tantaalia, zirkoniumia, harvi- kulutus kasvaisi työtulojen kasvaessa, ja kunnallisverokertymä kasvaisi. naisia maametalleja, kuparia ja rautaa. Soklin tärkeintä malmiainesta Kunnallisverojen kertymän kasvu kattaisi 27,0 prosenttia julkisesta fosforia käytetään lannoitteisiin, rehuihin ja teollisuuskemikaaleihin. Rautaruukki jatkoi tutkimuksia ja koerikastuksia 1980-luvulle, kunnes Geologi Marko Mustonen tekee kallioperäkartoitusta. kulutuksesta. Muutto Lappiin kasvaisi eniten toiminnan kolmantena ja neljäntenä vuotena. Kaivoksen keskimääräinen vuotuinen vaikutus Kemira osti kaivosoikeudet vuonna 1986. Valtio lupaa tierahaa Soklin fosfaattiesiintymän suunnitellut louhintamäärät olisivat 4-10 työllisyyteen olisi 4,6 prosenttiyksikköä kymmenenä ensimmäisenä vuotena. Vaikutus elintasoon kasvaisi keskimäärin 10 prosenttiyksikön miljoonaa tonnia fosforimalmia vuodessa. Rikastetuotantomäärä olisi vuosittaiselle tasolle tuotannon käynnistyttyä. 1,5 miljoonaa tonnia fosfaattirikastetta ja 300 000 tonnia rautarikas- Ensisilmäys malminäytteeseen tehdään luupin avulla. Sen jälkeen Soklissa keskityttiin fosforimalmien tutkimiseen. Kaivosta ei saatu avattua, kun valtio ei suostunut pääomittamaan isoja investointeja. Soklin kaivosoikeudet, hallinta ja tutkimusten ohjaus siirtyivät ensin Kemira Grow Howlle, joka myytiin norjalaiselle Yaralle 2007. Kauppahinta valtion 30 prosentin omistusosuudesta oli runsaat 200 miljoonaa euroa. Ensimmäisen kairausreiän jälkeen Soklille on kairattu erilaisin menetelmin yli 1 400 reikää ja porattu yli 6 000 kierrekairausreikää malmiaiheiden etsimiseksi ja niiden tutkimiseksi. Sokli on yksi tärkeimpiä ja tarkimmin seulottuja malmialueita Suomessa, mutta kaivostoiminnan tetta. Kaivoksen alkuvaiheessa arvioitu toiminta-aika on 20 vuotta. Soklin malmivarojen uskotaan riittävän jalostukseen vielä senkin jälkeen. Esiintymän käyttöönotto vaatii investointeja alueen tieväyliin. Valtio on luvannut osallistua Soklin liikenneinvestointeihin 140 miljoonalla eurolla. Käytännössä se tarkoittaa malmin kuljettamista Soklista ensin kuorma-autoilla Kemijärvelle ja sieltä junalla Perämeren satamiin. Kemijärven ja Savukosken keskusta tullaan kiertämään kiertotiellä. Myös siltoja tullaan parantamaan. Tarkoitus on, että tie kestäisi raskasta rekkaliikennettä. Auto-junakuljetusvaihtoehto edellyttää Martti-Sokli-tien perusparantamista, olemassa olevan tiestön parantamista Sokli-Kemijärvi-välillä sekä Kemijärven terminaalin rakentamista. Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 140 miljoonaa euroa, jotka ovat pienemmät kuin aiemmin esillä olleessa junavaihtoehdossa. Kaivostunnelin kartoitusmittaus Endominesin Pampalon kaivoksella. Sakatti odottaa kairauslupia Sakatti on yksi Euroopan kaikkien aikojen merkittävimmistä malmilöydöistä. Kuparia ja nikkeliä ei ole Suomessa aiemmin löydetty yhdessä vastaavan suurina pitoisuuksina kuin Petsamosta vuonna 1921. Sakatin esiintymä löytyi 2009, mutta tutkimukset seisovat, eikä kaivoksen avaamisesta voida edes tehdä arviota. Syynä hankkeen pysähtymiseen ovat viranomaisten kaivoslain tulkinnat. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Tukesin Anglo Americanin tytäryhtiölle AA Sakatti Mining Oy:lle myöntämän malminetsintäpäätöksen, joka koski jatkolupaa Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle. Tukesin myöntämästä luvasta olivat valittaneet Lapin luonnonsuojelupiiri, Metsähallitus ja Lapin ELY-keskus. Asia on palautunut Tukesille uudelleen käsiteltäväksi. Tukes oli myöntänyt kolmivuotisen luvan, kun Natura-arviointi oli tehty ensimmäisen tutkimusvuoden osalta. Anglo Americanin paikallistama kupari-, nikkeli- ja platinaryhmän alkuaineita (PGE) sisältävä Sakatin esiintymä on yksi Euroopan lupaavimmista. PGE-metalleja ovat rutenium, rehnium, palladium, osmium, iridium ja platina, jotka esiintyvät usein yhdessä. Sakatti sijaitsee 150 kilometriä napapiirin ja 25 kilometriä Sodankylän pohjoispuolella. Anglo American hallitsee 830 neliökilometrin laajuista aluetta Sakatin esiintymän ympärillä. Tähän astiset kairaukset ovat pal- Tulevilla lisäkairauksilla on tarkoitus selvittää malmiesiintymän rajat ja tarkentaa mineraalivarojen määrityksiä. Koekairauksissa esiintymän nikkelipitoisuus on esimerkiksi Talvivaaran verrattuna ollut kymmenkertainen. Sakatti on täysin uusi malmilöytö toisin kuin useimmat muut kaivosalueet, joiden hyödyntäminen jatkuu tai pysähtyy usein suhdanteiden mukaan. Edelliset suuret uudet malmilöydöt tehtiin Kittilän Suurikuusikossa ja Kevitsassa 1980-luvulla. Vuonna 2011 voimaan tullut kaivoslaki edellyttää eri osapuolten laajempaa kuulemista kuin vanha laki ja ympäristövaikutusten arviointi on tiukentunut. Se yhdistettynä pitkiin valituskierroksiin on hidastanut kaivosten perustamista. Metallien hintojen lasku on lisäksi tehnyt osasta hankkeista lyhyellä aikavälillä kannattamattomia. Näytteenotto Sakatissa on ollut pysähdyksissä vuodesta 2012 lähtien, ja uusia kairauksia tarvitaan ennen kuin jatkosta voidaan päättää. Vaikka tutkimustyötä päästäisiin jatkamaan, ei kaivosta tulisi ainakaan seuraavaan alkaminen antaa lähes 50 vuoden jälkeen yhä odottaa itseään. jastaneet yli puolitoista kilometriä pitkän malmiesiintymän noin puolen kymmeneen vuoteen. kilometrin - kilometrin syvyydessä. 6 7
Kaivokset nostavat Sodankylää Kaivosten vaikutukset heijastuvat aluetalouteen. Sodankylässä vähittäiskauppa kasvaa ja päiväkoti on auki kolmessa vuorossa. siä on siirtynyt Sodankylään. Olemme keskellä vihreäkivivyöhykettä. Lokka näkeekin klusterissa suuria mahdollisuuksia. Alihankintayrityk- Tästä 90 kilometrin sisällä on paljon kaivannaisalan toimintaa, muun Suomen kaivoksista suurin aluetalousvaikutus on Kevitsan kaivoksella muassa Kittilä ja Sokli. Meillä on täällä louhinnasta toisen asteen Sodankylässä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen ammatillista koulutusta nuorille sekä täydentäviä kursseja ja aikuiskursseja, hän kertoo. mukaan kaivoksen vuosittainen työllisyysvaikutus oli 2010-2013 ollut 745 henkilötyövuotta. Se toi Lapin vuotuiseen elintasoon keskimäärin 97 miljoonaa euroa vuodessa. Kanadalaisen First Quantum Mineralsin Raitilla riittää kulkijoita omistama Kevitsa tahkoaa alueelle hyvinvointia jatkossakin. Tutkimus Yksi kaivokselle saatu työpaikka luo Ruralia-insituutin mukaan 2,2 ennakoi kaivokselle vuosittain 628 henkilötyövuotta ja aluetalouteen muuta työpaikkaa. Vähittäiskaupassa tämä näkyy Sodankylässä jopa 146 miljoonaa euroa vuoteen 2020 asti. 14 prosentin kasvuna. K-supermarket Pohjantähden kauppias Mikko Kevitsan kaupallisesti tärkeimmät metallit ovat nikkeli ja kupari. Kaivos Laineen uusi myymälä aukesi samoihin aikoihin kaivoksen kanssa ja tuottaa myös kultaa, platinaa ja palladiumia. Kaivoksen rakentaminen työllistää nyt kymmenen ihmistä enemmän. alkoi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna 2012. Malmirikaste kuljetetaan Kaivoksen vaikutus näkyy selvästi kaikissa vähittäiskaupan liikkeissä. kuorma-autoilla Kemin Ajoksen ja Oulun Vihreäsaaren satamiin. Siitä on syntynyt hyvän kierre. Työllisyys on kohentunut ja ihmiset kuluttavat aiempaa enemmän. Ilman kaivosta näkymät Sodankylässä Sodankylän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja kokenut kunnallismies Veikko Virtanen (kesk.) on nähnyt kaivosten aikaansaaman olisivat synkät, vaikka elinkeinorakenne onkin monipuolisempi kuin muissa alueen pitäjissä, Laine kertoo. muutoksen Sodankylässä. Muutamassa vuodessa muutuimme maatalous- ja palvelukunnasta kaivospitäjäksi. Meillä on nyt kaiken kaikkiaan Kevitsan lisäksi Sodankylässä sijaitsee Pahtavaaran kultakaivos. Pahtavaarassa on koettu alan suhdanneherkkyys. Lappland Goldminers noin 800 1000 ihmistä kaivosklusterissa. asetettiin konkurssiin toukokuussa, ja toiminta on seisauksissa lähes Kunnan kehittämisjohtaja Jukka Lokka on tyytyväinen Sodankylän 60 mainaria työllistäneellä kaivoksella. Veikko Virtanen on kuitenkin talouteen. Verotulomme ovat nousseet yli valtakunnan keskiarvon. varma siitä, että uusi yrittäjä löytyy. Kuntatalous hyötyy lisäksi kiinteistöveroista, jota kaivokset maksavat yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kunta alkaa vähitellen saada myös Muutenkin hän näkee kotikunnalleen valoisan tulevaisuuden. Sodankylä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen alueella, jossa malminetsintä on vilkasta. 5-6 yhtiötä etsii täällä parhaillaan malmia noin sadan ihmisen voimin. On melkoisen varmaa, että tänne tulee 2-3 uutta kaivosta. Pitkäaikaisena kuntavaikuttajana Virtanen arvostelee kaivoslakia. Nykymuodossaan se ei tue elinkaariajattelua. Kokonaisuus malminetsinnästä kaivoksen lopettamiseen ei ole hallinnassa. Malminetsintä on pitkäaikaista ja riskialtista toimintaa, jota ei saa tappaa kovilla malminetsintälupamaksuilla. Maanomistajille ja kunnille pitää saada asialliset korvaukset silloin, kun kaivos tulee. Kaivoksen elinkaaren lopussa rasitteet jäävät kunnille, joiden pitää huolehtia kiinteistöstä ja eläkkeelle jääneistä mainareista. Kaivoksia Virtanen pitää erinomaisina kuntalaisina. He eivät vaadi kunnalta mitään erityiskohtelua tai tukia. Palkka- ja kiinteistöverojen kautta kuntatalous kohenee suoraan. Virtasen mukaan kunta joutuu panostamaan lakisääteisiin tehtäviinsä jonkin verran enemmän. Suuri kaivosinvestointi lisää paitsi alueen kuntien verotuloja myös nettomuuttoa alueelle. Kasvava väestö tuo tarpeen lisätä julkisten palveluiden tarjontaa. Koska molemmat vanhemmat saavat usein työpaikan kaivokselta, olemme joutuneet siirtäneet yhden päiväkodin kolmivuoroon. 600 500 400 300 200 100 09/4 10/4 11/4 12/4 13/4 Lapin suhdannekatsaus 2014 Kaivostoiminnan suhteellinen merkitys aluetaloudelle on Lapissa suurempi kuin muualla Suomessa. Kaivostoiminnan ja louhinnan liikevaihto ja henkilöstö Lapissa sekä liikevaihto koko maassa. Indeksi 2009 = 100 Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto koko maa Suomen kaivosalan vaikuttavuus alueelliseen kehitykseen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat Juha Laukkonen ja Hannu Törmä ovat tutkineet kaivosalan aluetaloudellisia vaikutuksia tutkimuksessaan Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet 2010 2020. Tarkasteluajankohtana jo olemassa olevien kaivosten kohdalla ovat vuodet 2010 2020, ja potentiaalisten kaivoshankkeiden vaikutukset on arvioitu kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuskohteina olivat kuusi kaivosta (Suurikuusikko, Kevitsa, Talvivaara, Kylylahti, Pampalo, Laiva) sekä neljä vireillä olevaa hanketta (Sokli, Hannukainen, Länttä ja Suhanko). Vaikutusten arviointiin käytettiin Ruralia-instituutin kehittämää RegFinDyn-aluemallilla. työllisyys (htv) ABKT (milj.) alueellinen väestönkasvu (hlö) Suurkuusikko 579 106 101 Kevitsa 671 128 61 Talvivaara 162 34 73 Kylylahti 263 39 102 Pampalo 126 17 50 Laiva 168 21 10 Hannukainen 713 172 119 Sokli 707 115 85 Suhanko 1214 255 251 Länttä 181 34 68 ABKT= alueellinen bruttokansantuote Keskimääräinen vuosittainen vaikutus 2010 2020, suunniteltujen hankkeiden kohdalla ennuste. Kaivos Suunniteltu Lähde: Laukkonen, Juha & Törmä, Hannu: Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet 2010 2020. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2014. http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/ Raportteja136.pdf Suurin alueellinen taloudellinen vaikuttavuus jo olemissa olevista kaivoksista on nyt ja tulevaisuudessa Kevitsalla, joka tuo Lappiin laskelmien mukaan 128 miljoonan euron vuotuisen lisäyksen ja 671 henkilötyövuotta tarkasteluaikavälillä. Suunnitteilla olevista hankkeista merkittävin vaikutus tulisi olemaan Suhangolla, joka toisi keskimäärin 255 miljoonaa euroa vuodessa ja tuottaisi 1 214 henkilötyövuotta. Suurten kaivosinvestointien myötä kasvavat myös alueen verotulot sekä nettomuutto. yhteisöveroa kaivosklusterin yhtiöistä. 8 9
. Metallien hinta ajaa investointeja alas Investointilaskelmia tehdessä toivotaan hintojen kehittyvän tasaisesti, mutta historia on yhtä vuoristorataa. Metallien tarjontaa voidaan ennustaa kohtuullisella varmuudella, kun tiedetään kaivosten elinikä ja uusien kaivosten syntyminen. Kysyntää on vaikeampi ennustaa, kun ei tiedetä montako kaupunkia Kiina seuraavan viiden vuoden aikana rakentaa, kaivosalaa läheltä seuraava sijoitusjohtaja Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta kertoo. Kannattavia hankkeita ei nyt löydy Teollisuussijoituksen 30 miljoonan euron kaivossijoitusohjelmaan on tällä hetkellä vaikea löytää hyviä kohteita. Pääomasijoittajan salkussa on kolme yhtiötä: Endomines, Sotkamo Silver ja Keliber. Nykyisillä raaka-aineen hinnoilla uusista hankkeista ei saa kannattavia. Sijoituspäätökset tehdään tiettyjen minimihintojen mukaan ja niihin lisätään jonkin verran laskuvaraa riskien hallitsemiseksi. Tällä hetkellä hinnat ovat painuneet alle alimpien arvioiden ja heilahtelut markkinoilla ovat olleet hyvin voimakkaita. Investointien lasku haittaa koko tuotantoketjua Kaivosten kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat laskeneet viime vuosina jyrkästi. Kolme vuotta sitten investointeja tehtiin lähes 400 miljoonalla eurolla, seuraavana vuonna 200 miljoonalla ja viime vuonna laskun tiedetään jatkuneen, vaikka tarkat luvut eivät ole vielä käytettävissä. Kaivosalan ongelmat näkyvät koko tuotantoketjussa. Suuret alan laitevalmistajat kuten amerikkalainen Caterpillar ja suomalaiset Outotec ja Metso kärsivät investointien vähenemisestä. Metallinjalostajat kuten Outokumpu ovat vaikeuksissa. Myös malminetsintäbudjetit ovat pienentyneet. Suomen lupaavat malmivarat, geologinen tietämys, korkea koulutustaso ja toimiva infrastruktuuri ovat tähän asti houkutelleet kansainvälisiä sijoittajia, mutta tilanne on muuttunut. Hintojen laskun lisäksi kaivosalaa piinaavat pitkittyneet lupaprosessit ja verotuksen kiristyminen. Lupakäytännöt ovat erittäin haastava alue sijoittajalle, koska prosessien kestoa on mahdoton ennakoida. Uuden kaivoslain sovelta- Osakkeiden hinnat ovat maailman pörsseissä nousseet tasaisesti finanssikriisin jälkeen vuodesta 2009 lähtien. Arvoja perusmetallien hinnoissa suunta on ollut viime vuodet päinvastainen. Raaka-aineen halpeneminen on vähentänyt kaivosalan investointeja. Kullan, hopean ja nikkelin hinta saavutti huippunsa noin neljä vuotta sitten. Sen jälkeen kullan arvosta on haihtunut kolmannes, hopea on halventunut 60 prosenttia ja nikkelin arvo on pudonnut miltei puoleen Pitkällä aikavälillä on varmaa, että metallien kysyntä kasvaa ja arvo nousee, mutta kukaan ei osaa ennustaa milloin käänne taas tapahtuu. Epävarmuus heijastuu nopeasti kaivosalan investointeihin kaikkialla maailmassa. Ne ovat viime vuosina vähentyneet, ja useita hankkeita on pistetty jäihin odottamaan aikoja parempia. Teollisuussijoitus edellyttää kohteiltaan, että kaivoshanke sijaitsee Suomessa. Kooltaan sijoitukset ovat muutaman miljoonan euron luokkaa. Pääomasijoittajan kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat hankkeeseen lähtevät muut kumppanit, yhtiön johto ja luonnollisesti malmivarantojen hyödyntämismahdollisuudet. Kumppaneilta vaaditaan toimialaosaamista ja edellytyksiä järjestää uusia rahoituskierroksia. Varsinaisten kaivosten rakentamiseen Teollisuussijoitus ei ole lähtenyt eikä lähdössä, koska niihin tarvitaan huomattavasti suurempia pääomia. Teollisuussijoitus hakee sijoituskohteiksi hankkeita, jotka ovat kannattavuusselvitysvaiheessa. Kaivosalalle tehdyt pääomasijoitukset ovat maailmanlaajuisesti kutistuneet vuoden 2009 tasosta alle puoleen, 90 miljardista dollarista 40 miljardiin. minen ja erilaiset tulkinnat ovat todennäköisesti hidastaneet hakemusten käsittelyä. Lupia on päässyt ruuhkautumaan, mutta käsittelyyn annetut lisäresurssit ovat purkaneet ruuhkaa kiitettävästi, Kimmo Viertola arvioi. Nyt on vain odotettava Ongelmat rahoituksen saatavuudessa haittaavat olemassa olevien kaivosten lisäksi malminetsintää. Malminetsinnän vähentyminen heikentää kaivosalan kasvunäkymiä pitkälle tulevaisuuteen, kun lupaavia esiintymiä ei löydetä tai niitä ei päästä kunnolla hyödyntämään. Suomessa uusien kaivosten rakentaminen on käytännössä pysähtynyt kokonaan. Monet sijoittajat arvioivat kaivosalaa vain muutaman vuoden tähtäyksellä, toiset 5-10 vuoden aikavälillä. Harva tekee sijoitusta sen 10 Kulta, USD/unssi Nikkeli, USD/tonni Hopea,USD/unssi 2 000,0 Lähde: The Gold Council 30000,00 Lähde: World Bank 45,00 Lähde: The Silver Institute 1 800,0 40,00 25000,00 35,00 1 600,0 20000,00 30,00 1 400.0 1 200.0 15000,00 25,00 20,00 1 000,0 10000,00 15,00 10,00 800,0 600,0 5000,00 0,00 5,00 0,00 1.1.2009 1.4.2009 1.7.2009 1.10.2009 1.1.2010 1.4.2010 1.7.2010 1.10.2010 1.1.2011 1.4.2011 1.10.2011 1.1.2012 1.4.2012 1.7.2012 1.10.2012 1.1.2013 1.4.2013 1.7.2013 1.10.2013 1.1.2014 1.4.2014 1.7.2014 1.10.2014 1.1.2009 1.5.2009 1.9.2009 1.1.2010 1.5.2010 1.9.2010 1.1.2011 1.5.2011 1.9.2011 1.1.2012 1.5.2012 1.9.2012 1.1.2013 1.5.2013 1.9.2013 1.1.2014 1.5.2014 1.9.2014 1.1.2009 1.5.2009 1.9.2009 1.1.2010 1.5.2010 1.9.2010 1.1.2011 1.5.2011 1.9.2011 1.1.2012 1.5.2012 1.9.2012 1.1.2013 1.5.2013 1.9.2013 1.1.2014 1.5.2014 1.9.2014 pidemmällä aikataululla, vaikka matka malminetsinnän aloittamisesta kaivoksen avaamiseen voi hyvinkin kestää parikymmentä vuotta. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus perustuu hyödynnettäviin malmivaroihin ja tekniseen osaamiseen. Tässä suhdanteessa täytyy vain jaksaa odottaa. Se kuuluu alan luonteeseen, sijoitusjohtaja Kimmo Viertola sanoo. 11
Kaivosteollisuuden yleismies Kansakunnan etu on hyvin ja vastuullisesti toimiva kaivosteollisuus omistajuudella ei ole oikeastaan väliä. Ulkomaiset yhtiöt toimivat Vuoden alusta Kaivosteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut Endominesin toimitusjohtaja Markus Ekberg. Vietettyään yli 10 vuotta ulkomailla, Ekberg palasi 2000-luvun puolivälissä takaisin kotimaansa kamaralle. Pahtavaaran kultakaivoksen ja Hituran nikkeliesiintymän jälkeen hän on päätynyt Karjalan Kultalinjan vartijaksi. Nyt hän antaa kasvot ja äänen koko kaivosteollisuudelle Suomessa. Itäsuomalaisena itseään pitävä Markus Ekberg päätyi kaivosalalle sattuman kautta. Yliopistoon hän suuntasi aikoinaan Turkuun, ja pääaineeksi valikoitui geologia, koska Ekberg ei halunnut päätyä opettajan ammattiin. Ensimmäinen vakituinen työpaikka puolestaan avautui Pyhäsalmen kaivokselta, ja kaivoksia kiertämään mies sitten jäikin. Millainen on ollut oma matkasi geologista kaivosalan johtavaksi asiantuntijaksi? En oikeastaan voi kutsua itseäni asiantuntijaksi vaan kaivosalan yleismieheksi. Urakehitys on ollut monivaiheinen, mutta oikeastaan aika suoraviivainen kaivosgeologin tehtäviä muutamalla kaivoksella Suomessa ja Norjassa, sitten vastuuta tuotannosta sekä projekteista Australiassa ja Irlannissa, uudestaan tuotannon johtotehtäviin Suomeen, ja siitä sitten eri vaiheiden kautta nykyiseen tehtävään Endominesin toimitusjohtajaksi, Ekberg kertoo. Uudessa luottamustoimessaan suomalaisen kaivosteollisuuden puhemiehenä Ekberg aikoo osallistua ja haastaa mukaan muut alan asiantuntijat ja johtotehtävissä toimivat keskusteluun kaivosalan Kestävän kehityksen eturintamassa Kaivostoiminta on osa kestävää kehitystä tuotamme raaka-aineita kasvavan yhteiskunnan käytettäväksi ja kierrätettäväksi, Ekberg tiivistää filosofiansa kaivostoiminnan ja ympäristön yhteiselosta. Hänen mielestään kaivosteollisuus on ollut kokonaisuutena eturintamassa huolehtimassa ympäristöpäästöistä. Tämän viestin kertomisessa teollisuudenala ei ole kuitenkaan onnistunut. En näe normaalisti toimivalla kaivosteollisuudella kovinkaan suuria ympäristöhaasteita Suomessa, kun puhutaan faktoista tunteilematta. Teollisuus pystyy toimimaan ja sopeutumaan järkevään säädöskehykseen. Haasteet tulevat lähinnä mielikuvien puolelta teollisuus kokonaisuutena on saanut todellisuutta huonomman maineen. Hyvinvointia kaivoksilla Suomalaisten mineraalivarantojen myynti ulkomaiseen omistukseen on herättänyt - ja herättää edelleen - kritiikkiä. Ulkomainen omistus on suorastaan leimattu pahaksi, vaikka laskelmien mukaan kaivosten rahavirroista 80 90 prosenttia jää Suomeen. Tässä tilanteessa on vaikea vedota kansakunnan etuun, kun kaivosteollisuutta koskevia poliittisia päätöksiä puntaroidaan. Suomessa vastuullisesti ja suurin osa kaivosten tuottamasta hyödystä jää kaivoksen sijaintimaahan. Ulkomaiset yhtiöt tuovat Suomeen kaivattuja investointipääomia ja myös uutta osaamiskulttuuria. Lisäksi monella ulkomaille rekisteröidyllä yhtiöllä on huomattava suomalainen omistus, Ekberg huomauttaa. Olet todennut, ettei hyvinvointia ei synny ilman kaivoksia. Miten valtio voisi parantaa kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa? Todellakin voisi miettiä olisiko meillä hyvinvointia ilman kaivoksista saatavia tuotteita ainakin se hyvinvointi olisi täysin erilaista kuin nykyinen ja mahdollista vain hyvin paljon pienemmälle ihmisjoukolle. Valtion roolin kaivostoiminnan edellytyksien parantajana Ekberg näkee kolmijakoisena. Hän korostaa, kuinka tärkeä on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) asema perustiedon ja soveltavan rikastusteknisen tutkimuksen tuottajana. Toiseksi lupaprosessien on oltava selkeitä ja ennustettavia, jotta teollisuudenalalla on tasaveroiset lähtökohdat muihin maihin verrattaessa. Lisäksi verotuksen on kannustettava investoimaan ja jatkamaan kaivosten tuotantoa. Miten kaivosteollisuus Suomessa tulee kehittymään oman skenaariosi mukaan 10 vuoden aikajänteellä? Samanlaista kaivosbuumia kuin 5-10 vuotta sitten koimme ei varmaankaan ole tulossa. Nykyiset kaivokset kehittyvät ja toivottavasti näemme jotain uuttakin syntyvän, Markus Ekberg ennustaa. tärkeydestä ja merkityksestä Suomen taloudelle. Hänen mielestään Kaivosteollisuus ry:n pitää organisaationa pystyä kertomaan ulospäin kaivosalan tärkeydestä ja saamaan erityisesti poliittiset päättäjät tekemään oikeita ja järkeviä päätöksiä, jotka turvaavat alan tulevaisuuden. Suomalaisen kaivosteollisuuden vahvuuksiksi Ekberg nimittää hyvin toimivan viranomaisyhteistyön ja muun yhteistoiminnan sisäisesti unohtamatta laitevalmistajia ja tutkimuslaitoksia.! Syntymäaika: 31.07.1957 Koulutus: EurGeol, FM (Geologia ja minerologia), Turun Yliopisto Ura: Ennen Endominesia Markus Ekberg on työskennellyt Hituran nikkelikaivoksenjohtajana (2007 2009), paikallisjohtajana Pahtavaaran kultakaivoksella (2004 2005), projektipäällikkönä Tara Mines Limitedillä, Irlannissa (2002 2004), projektipäällikkönä Outokumpu Mining Australialla (2000 2002) ja kaivospäällikkönä sekä kaivosgeologina Nikkel og Olivin AS:lla (1993 2000) ja kaivosgeologina Bidjovaggenin ja Pyhäsalmen kaivoksilla. Perhe: Vaimo ja aikuiset lapset ensimmäisestä avioliitosta Harrastukset: Veneily ja vanhan hirsitalon kunnostaminen 12 13
Sinkkimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti Kaikki maat yhteensä 335,4 7,0 1. Eurooppa 284,4 7,0 6. Pohjois-Amerikka 41,1 0 8. Etelä-Amerikka 6,2 0 9. Oseania 3,7 0 Nikkelimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti Kaikki maat yhteensä 370,8 94,8 1. Eurooppa 1,6 0 3. Muu Afrikka 276,7 0 5. Muu Aasia 0 64,0 6. Pohjois-Amerikka 30,2 30,6 8. Etelä-Amerikka 62,3 0,2 Eräiden Suomelle tärkeiden malmien ja rikasteiden tuonti ja vienti maanosittain 2014 Suomi on riippuvainen metallimalmien ja -rikasteiden tuonnista, mutta raaka-aineet jatkavat matkaansa korkeamman jalostusasteen tuotteina. Markkinat ohjaavat omavaraisuutta Suomi ei selviydy ilman metallien tuontia. Kotimaan tuotanto elää Kokkolan sinkkitehdas on kuitenkin aikanaan perustettu jalostamaan Kromi-, volframi-, koboltti- ym. malmit, milj. euroa Tuonti Vienti markkinoiden tahdissa, mutta kotimaisesta tuotannosta versoo pelkkää Kaikki maat yhteensä 15,5 0,1 suomalaisia raaka-aineita. Sulatto on toiminut 45 vuotta ja sillä on Eurooppa 14,9 0,1 kaivostoimialaa suurempi arvoketju. mahdollisuudet jatkaa kotimaisen raaka-aineen käyttöä myös tulevaisuudessa, 3. Muu Afrikka 0,6 0 Suomeen tuodaan kromia, sinkkiä, nikkeliä ja kuparia metallinjalostusteollisuuden sillä uusien sinkkiesiintymien löytyminen on edelleenkin 5. tarpeisiin. Suomalainen terästeollisuus nojaa sen sijaan mahdollista. Kaivostoiminta Suomessa on ollut perinteisesti kannattavaa, mutta lähituotantoon, kun rautaa saadaan rajan takaa Ruotsista. Malmien Kuparimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti toimiala on altis riskeille ja erityisesti hintaheilahteluihin varautuminen ja rikasteiden ulkomaankauppatasetta piristää kulta, jota Suomi tuottaa yli omien tarpeidensa. Kaikki maat yhteensä 580,7 0 on vaikeaa. 1. Eurooppa 164,5 0 Bolidenin Kokkolan sinkkisulaton toimitusjohtaja Jarmo Herronen 6. Pohjois-Amerikka 18,2 0 Kokkolan sinkkisulaton tilanne on Suomessa varsin tyypillinen. tuntee markkinoiden liikkeet. Perusmetallien hinnat heijastelevat 7. Väli-Amerikka 7,0 0 Sinkkisulaton tarvitsemista raaka-aineista vain alle 10 prosenttia tulee 8. Etelä-Amerikka 391,0 0 Suomesta. Toisaalta noin 60 prosenttia sinkkirikasteesta on louhittu tarkasti yleisen talouskehityksen trendejä, jopa hieman etuajassa, hän kertoo. Boliden konsernin omista kaivoksista Ruotsissa ja Irlannissa. 14 15
Hintaheilahtelut näkyvät nopeasti operatiivisella tasolla, ja esimerkiksi malminetsintä on hiljentynyt Suomessa nopeasti metallien hinto- Sijoittamisen paradoksi Hintaheilahteluista seuraakin kaivannaisalan investointien paradoksi: Kaivosteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta (%) 2013 jen mataessa, vaikka pitkän aikavälin taloudellinen riski on pysynyt lyhyen aikavälin hintaheilahtelut hyödykemarkkinoilla vaikuttavat radi- samana. Ruotsissa lupaavana pidetty kaivosyhtiö Northland Resources ajautui viime vuonna konkurssiin raudan hinnan vuoksi. kaalisti pitkän aikavälin sijoituspäätöksiin. Sijoituksia malminetsintään tehdään lyhyen aikavälin tuottoa tavoitellen. Näin metallien hintaheilahtelut heijastuvat nopeasti esimer- Muut 5% Kaivostoiminta ja louhinta 2% Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 11% Voisiko omavaraisuus parantaa kilpailukykyä? Metallien markkinat ovat täysin globaalit, joten kysymys omavaraisuudesta on tavallaan epärelevantti. Metalleja kannattaa tuottaa siellä missä se on tehokkainta, sillä yritykset tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa yhdessä maassa johtavat vääjäämättä globaalisti epäoptimaaliseen tuotantoon ja hintojen muutoksiin. Suomessa on hyvä mineraalipotentiaali ja kaivostoiminta pitkällä aikavälillä kannattavaa, joten uskon että uusia kaivoksia perustetaan tulevaisuudessa. Tämän pitää kuitenkin tapahtua markkinoiden ehdoilla, arvioi Magnus Ericsson joka on Luulajan teknillisestä yliopistosta professori ja yksi Raw Materials Groupin perustajista. kiksi malminetsintään, vaikka metallien kysyntä pitkällä aikavälillä kasvaisikin. Finanssisektorilla kaivannaisalaan liittyvät lyhyen aikavälin odotukset ovat usein epärealistisen hyviä ja pitkän aikavälin hyötyjä aliarvioidaan, Ericsson analysoi. Malminetsintä muuttui lyhytjänteisemmäksi 1990-luvulla, kun suuret kaivosyhtiöt ulkoistivat malminetsintätoimintonsa pienille yhtiöille. Kustannusten leikkaaminen ulkoistetuista palveluista on nopea keino tasapainottaa yhtiön tasetta. Tämä on globaali ongelma, sillä malminetsinnän hiipuminen voi viiveellä johtaa metallien hintojen rajuun nousuun, Ericsson kertoo. Suomen mallia, jossa myös valtio GTK:n kautta osallistuu malminetsintään, hän pitää hyvänä. GTK:n osallistuminen tasapainottaa markkinoita ja lisää sijoittajien kiinnostusta. Muiden maiden kannattaisi ottaa tästä mallia. Suurin Metalliteollisuus 37% Tekstiilien, nahan ja vaatteiden valmistus 1% Metsäteollisuus 19% Kemianteollisuus 26% Toimialan vaikutus heijastuu arvonmuodostuksena seuraaville portaille, esimerkiksi metalliteollisuuteen. Lähde: Tilastokeskus Jarmo Herronen korostaa yhteistyön merkitystä suomalaisten yritysten välillä. ongelma Suomessa on siitä huolimatta pääoman puute. Se tekee kaivoksen perustamisen taloudellisesti vaikeaksi ja lisää riskejä, sillä usein 100 osaaminen ja pääoma kulkevat käsi kädessä. 90 80 70 Arvoketju alkaa kaivoksesta Kun markkinoilla tuulee, on katse käännettävä omaan toimintaan. Rautamalmien ja rikasteiden tuonti arvolla ( ) mitattuna 2014 60 Ekonomistien työkalupakissa on tiettyjä suojausinstrumentteja, mutta 50 insinöörinä ajattelen, että paras keino varautua muutoksiin on oman 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 toiminnan laadun varmistus, jotta tuotanto pysyy kilpailukykyisenä. Liikaa ei voi korostaa yhteistyön merkitystä Suomi on pieni maa, joten kokemusten jakaminen ja teknologinen yhteistyö yritysten välillä on ainut keinomme pärjätä kilpailussa, Bolidenin Herronen toteaa. Ericsson uskoo, että ympäristöosaaminen ja innovaatiot ovat Suomen kaivosklusterin todelliset vahvuudet. Suomen kannalta laitevalmis- RUOTSI 216 milj. (79%) MUUT 56milj. (21%) Malminetsintäkustannukset, milj tuksen ja jalostuksen heijastusvaikutukset ovat itse kaivostoiminnan Magnus Ericssonilla on vuosikymmenten kokemus kaivosalalta ja hän on tehnyt yhteistyötä suomalaisyritysten ja viranomaisten kanssa. Malminetsintäyhtiöiden lukumäärä, kpl Malminetsintä vähentyi myös Suomessa metallin hintojen käännyttyä laskuun vuonna 2011 Lähde: Tukes hyötyjä suuremmat, hän arvio, mutta uskoo, että ilman kaivosten synnyttämiä kotimarkkinoita koko arvoketjua ei olisi. Terästeollisuuden tarvitsema rauta on tuontitavaraa. Lähde: Tulli, Uljas-tietokanta 16 17
Lehdistökatsaus Suomen kaivosalaan Kaivosalan avainlukuja Kaivosteollisuus esiintyi vuonna 2014 tiiviisti median otsikoissa syystä jos toisesta. Kuten arvattavissa oli, kaivoksista Talvivaara vei pisimmät palstamillimetrit, mutta Sakatti sai kunnian kattavimmasta yksittäisestä Tuntuu kuin historia toistaisi itseään. Kaivosbuumin tuottamat köyhiin malmeihin perustuvat kaivokset ovat talousvaikeuksissa, koska metallien maailmanmarkkinahinnat ovat alhaisia. Nyt olisi aika etsiä milj. tonnia Metallimalmien ja sivukiven louhinta 50 45 40 tonnia 1 200 000 1 000 000 Metallirikasteiden tuotanto Suomessa artikkelista, kun Helsingin Sanomien Kuukausiliite perehdytti lukijat Sakatin kaivoksen historiaan. uusia rikkaita kaivosaihioita seuraavaa noususuhdannetta varten. Sitä ei kuitenkaan tee kuin kourallinen Coppardin tapaisia ulkomaalaisia malminetsijöitä. 35 30 25 20 15 800 000 600 000 400 000 Toimittajan kommentti: Tämä on häpeävero (Keimo Lehtiniemi/MTV, 10.4.2014) Eihän siinä mitään, pitäähän teollisuuden veroja maksaa. Mutta kun Järki käteen Soklissa (Petri Sajari/HS, 28.8.2014) Joulukuussa 2013 pääministeri Jyrki Katainen (kok) totesi osuvasti, että valtion ei pidä rahoittaa kannattamatonta telakkateollisuutta. 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 200 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 muuta sähköä käyttävää teollisuutta ei kuritettu lainkaan, menee Yllättäen nykyinen hallitus onkin sitten valmis rahoittamaan välillisesti Malmin louhinta Rikkirikaste ihmetyksen sormi suuhun ja vähän muuhunkin reikään. Jos vaikka metsäteollisuus olisi joutunut saman veronkorotuksen uhriksi, valtio olisi samoilla korotuksilla tienannut peräti 300 miljoonaa euroa. Se on Yaran hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Kaivannaisteollisuuden osalta hallituksen toiminta on epäjohdonmukaista. Uusi kaivoslaki, ympäristövaikutusten raskaat arviointimenettelyt ja kaivannaisteollisuudelle Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Lähde: Tukes Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste laskettu ihan liikevaihtojen suhteessa. Nyt valtio saa ehkä 25 miljoonaa suunnattu energiaverotuksen kiristys ovat omiaan heikentämään Kobolttirikaste Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö kaivoksilta. Mikä logiikka? kaivosten toimintaedellytyksiä Suomessa. Jäljelle jää vain yksi vastaus. Kaivannaisteollisuudelle läimäistiin rangais- Johdonmukaisempaa voisi olla, että valtio turvaisi kaivannaisteollisuu- milj. 700 Kaivosinvestoinnit tusvero siitä, että se on olemassa. Se on itse asiassa HÄPEÄVERO. Joku delle ennustettavan toimintaympäristön ja pidättyisi vastikkeettomasta 600 näppärä neuvonantaja varmaan keksi, että eivät ne kehtaa marmattaa tästä verosta, kun niillä on jo niin huono maine. rahoittamisesta. Jos hallitus välttämättä haluaa rahoittaa rautatieyhteyden rakentamista Sokliin, pitäisi varmistaa ainakin rahoituksen vastikkeellisuus. Valtion pitäisi siis rahoitusta vastaan saada osansa 500 400 300 200 niistä tuotoista, joita Soklin kaivoksesta louhittu fosfori Yaralle tuottaa. 100 Sijoitetulle pääomalle on yleensä tapana asettaa tuottovaatimus. 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sakatti on Euroopan merkittävin kaivoslöytö tällä vuosituhannella (Elina Grundström/HS Kuukausiliite, 5.7.2014) Näkökulma: Suhdannekaivosten kurimus Geologikollegat ovat kruunanneet Jim Coppardin Sakatin löytäjäksi. (Tapani Leisti/Yle Lappi, 7.11.2014) metriä Kairausmetrit malminetsinnässä Geologit ovat konservatiivisia ja romanttisia ihmisiä. Heidän ajatuksensa askartelevat kahden miljardin vuoden takaisissa tapahtumissa. Kannattavat ja ammattitaidolla perustettavat kaivokset menestyvät myös tulevaisuudessa. Kaivoksen perustaminen malmilöydöstä rikas- 400 000 350 000 300 000 He miettivät, mihin sula magma purkautui, kun kallioperä syntyi. He tamotuotantoon vie usein vuosikymmeniä. Tämä kaivosalan itsensä 250 000 vähättelevät ilmastonmuutosta, koska he katsovat maapalloa miljoo- muistuttama perusasia ei ole mihinkään muuttunut. 200 000 nien vuosien aikaperspektiivistä, jossa jääkausia tulee ja menee. He rakastavat myyttejä sankarillisista malminetsijöitä ja antavat toisilleen Vauhdilla perustetut suhdannekaivokset ovat iso riski yhteiskunnalle monelta kannalta. Työntekijöille kaivoksen vararikko on ankara isku. 150 000 100 000 50 000 hassuja kunniakirjoja ja palkintoja. 18 Piensijoittajat menettävät rahansa. Verovaroja joudutaan käyttämään työntekijöiden avuksi ja ympäristön vahinkojen lieventämiseen. 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 19
prokaivos.fi Kaivosteollisuus ry Eteläranta 10, PL 10 00131 Helsinki