Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 10. TOUKOkuuta 2012 Nro 9 www.metsalehti.fi Konkari jo 31-vuotiaana Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot sivu 3 Puukauppa: Mittauslaki uudistuu sivu 12 Kokeiltua: Kotitarvemetsurin uutuussaha sivu 21 Luonnosta: Ellipsinmuotoinen ihme sivu 24 Jukka-Pekka Moilanen
2 METSÄLEHTI 9 2012 Meneillään olevissa lainsäädäntöhankkeissa isoksi asiaksi näyttää nousseen yllättäen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se on puhuttanut sekä metsälakia että metsätuholakia uudistaneita työryhmiä. Metsälain pykäliä vasta kirjoitetaan, mutta metsätuholakityöryhmä on jo saanut ehdotuksen valmiiksi. Ryhmä luovuttaa lähiaikoina maa- ja metsätalousministerille esityksensä, johon liittyy neljä eriävää mielipidettä. Eri mieltä ovat muun muassa ympäristöministeriön ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat. Heidän mielestään metsätuholakiin kaavaillut velvoitteet vahingoittuneiden puiden korjaamisesta rajoittavat liikaa laho - PÄÄKIRJOITUS 10.5.2012 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Laki on järeä keino lisätä lahoa puun kertymistä metsiin. Lahopuu on monille lajeille välttämätön elinympäristö, ja sen lisääminen edistää kiistatta metsien monimuotoisuutta. Siksi asiaan kiinnitetään paljon huomiota metsien käsittelyssä. Viime myrskyjen ansiosta lahopuu on lisääntynyt entisestään. Nykyisen lain mukaan tuhopuut on korjattava pois vain, jos vaurioituneita havupuita on yli 20 kappaletta. Lakityöryhmän enemmistön mielestä rajan tulisi olla 10 kuutiometriä hehtaarilla. Tähän mennessä lain puitteet ovat riittäneet hyvin. Asiantuntijoiden mielestä jopa nykyistä isompi määrä tuhopuita ei hoidetussa metsässä ja normaaleissa sääoloissa olisi kovin suuri riski. Viimeksi Suomessa koettiin myrskyä seurannut vakava hyönteistuho liki sata vuotta sitten. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että poikkeustilanteisiin kannattaa varautua. Takana on kaksi pahaa myrskytuhovuotta, tavallista varhaisempia keväitä sekä lämpimiä ja kuivia kesiä. Niiden ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa todettu kirjanpainajien kaksi sukupolvea saman kesän aikana. Hyönteisten runsaus, korjaamatta jääneet myrskytuhopuut ja uusi kuuma kesä olisi vaarallinen yhdistelmä. Varovaisuus on paikallaan. Valmisteilla oleva laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta on tarkoitettu turvaamaan metsien terveyttä. Monimuotoisuuden lisäämiseen se on liian järeä keino. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Hakkuusuunnite lähes tuplaantui Lapin hoidetut viljelymetsät kasvavat aivan eri lailla kuin entiset luonnonmetsät. Sivu 6 Metsätilat ovat olleet kysyttyjä Sivu 7 Pistiäisiä vastaan 510 miljardia matoa Sivu 9 Biodieselistä kova kilpajuoksu Sivut 10 11 METSÄSTÄ Yhdistelmäkasvatus kasvattaa tilipussia Sivut 14 15 NÄKÖKULMA Tuulesta tuohta METSÄPILA Etsimme saksalaisten sijoittajien tuulimyllyille vuokratontteja Suomesta, lukee suomeksi internetistä löytyvän yrityksen kotisivuilla. Tonttien vuokrahintoja ei mainita. Maanomistajan on lähes mahdoton löytää tietoja tuulivoimaloiden tonttivuokrista, sillä kattavia tilastoja ei ole. Esimerkkihinnaksi annettakoon, että kotimainen tuulienergiayhtiö tarjosi kuudesta puolen hehtaarin suuruisesta voimalatontista Puumalan kunnalle vuokraksi vähän alle 50 000 euroa vuodessa. Suomen tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Metsänomistajalle se voi tarjota mahdollisuuden parantaa metsätalouden kannattavuutta. Kuten puukaupassa, parhaan hinnan saa kilpailuttamalla paikkakunnan tuulivoiman rakentajat. TIIA PUUKILA SITAATTI Metsäkeskuksen Metsäpalvelut-yksikkö keskittyy nyt yksinomaan metsänomistajan kustannustehokkaaseen palveluun. Valtakunnallisena metsäalan ammattilaisen palveluita tarjoavana organisaationa pystymme tarjoamaan samat palvelut yli sadassa toimipisteessä ympäri maata. Suomen metsäkeskuksen metsäpalvelujohtajaksi nimitetty Jukka Enarvi linjaa. Koko kylän kenttäsirkkeli Nissisen perhe on pyörittänyt piensahaa Helsingin olympiavuodesta asti. Sivut 16 17 Jere Malinen Kuusikko harvenee myös kesäkuumalla Sivu 20 Metsälehden lukijat Portugalin metsissä Sivut 22 23 PILKKEITÄ Ahma monesta eri vinkkelistä Antti Leinonen kokosi vuosikymmenten kuvausretkien tulokset yhteen. Sivu 26 Erilaiset taitelijat esillä Lustossa Sivu 28 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 020 772 9122 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 020 772 9123 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 020 772 9143 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 020 772 9128 Asiakaspalvelu: p. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Baltian metsillä ollut monta roolia Viimeinen metsäveli tuli esiin piilopaikastaan vuonna 1994. Sivu 30
3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA 9 2012 Metla kehittää metsäpään hintaseurantaa Metla laajentaa hintatilastointiaan ainespuusta energiapuuhun. Seurantaan on tulossa neljä metsäenergialajia: latvusmassa, kannot, karsittu rankapuu ja karsimaton kokopuu. Aluejaoksi tulevat samat seitsemän hinta-aluetta kuin ainespuun hintaseurannassa. Seurantayksikkö on kiintokuutiometri ja seurantajakso neljännesvuosi. Tämän hetken tietojen mukaan hintaseuranta alkaa vuoden vaihteessa ja hintatilasto on julkaisuvalmis vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Metsäenergialle hintaseuranta Megawattitunti metsäenergiaa maksaa 17 18 euroa. MIKKO HÄYRYNEN Kotimaisen metsäenergian käyttöpaikan hintaseuranta julkistettiin tällä viikolla osoitteessa www.foex.fi. Tilasto alkaa vuoden alusta ja luvut päivittyvät kuukauden välein. Seurantayksikkö on megawattitunnin eurohinta voimalaitoksen portilla. Seuranta sisältää sekä suoraan metsästä tulevan metsähakkeen ja kannot että myös polttoon menevät mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteet. Metsähakkeen painoarvo on selvästi suurin. Sama tilasto kattaa koko maan. Suurin osa metsäenergian kaupasta käydään Vaasa Jyväskylä-tason eteläpuolella. Energiayksikön hinnasta voidaan kertoimien avulla johtaa eri metsäenergialajien tehdashinnat. Tuorein megawattitunnin hinta on 17,51 euroa ja esimerkiksi metsähakkeen kerroin 0,34 antaa kiintokuutiometrin tehdashinnaksi 5,95 euroa. Kattavuus yli puolet kauppamääristä Seurantaa ylläpitävä Foex Oy on suomalainen yritys, jolla on ennestään parikymmentä paperien, kartonkien, sellujen ja pellettien hintatilastoa Euroopan, Pohjois- Amerikan ja Kiinan markkinoilta. Kaikissa Foexin seurannoissa selitystekstit ovat englanniksi. Metsäenergian hintatilasto kattaa jo yli 50 prosenttia kauppamääristä ja on edelleen kasvussa, Foexin toimitusjohtaja Timo Teräs toteaa. Hintatilasto osoittaa, että metsä hakkeen kiinto kuutiometrin tehdashinta on ollut kuuden euron tienoilla. Tietojenluovuttajissa on suunnilleen saman verran sekä metsäenergian käyttäjiä että toimittajia. Foex ei kerro seurannan tarkkaa kattavuutta, jotta yksittäis- Tasaista menoa Metsäenergian hintatilasto tammikuu 2011 maaliskuu 2012 Euroa / megawattitunti 20 19 18 17 16 15 1/2011 3/2011 5/2011 7/2011 9/2011 11/2011 1/2012 3/2012 Lähde: Foex Oy Mikko Riikilä ten tietojenluovuttajien nimet pysyvät salassa. Foexille toimitetuista hintatiedoista poistetaan ylin ja alin kymmenen prosenttia, jotta vältetään tilastointivirheet ja mahdolliset tahalliset peukaloinnit. Tietojen antajat ymmärtävät oikeellisuuden tärkeyden. Yhdessäkään Foexin keräämässä hintatilastossa ei ole todettu minkäänlaisia manipulointiyrityksiä. Seurannan luotettavuus on tärkeää siksikin, että tiedot menevät myös viranomaiskäyttöön kuten Tilastokeskukselle. Energiahintoihin syntyy riippuvuuksia Teräs uskoo, että tulevaisuus tuo voimaloita, jotka voivat vaihtoehtoisesti käyttää pellettiä, kivihiiltä ja metsäenergian eri jakeita. Pitkällä aikavälillä eri energiamuotojen hinnat tulevat enemmän ja enemmän toisistaan riippuvaisiksi. Samalla yleistynee myös hintariskeiltä suojautuminen indeksien, rahoituslaitosten ja pörssin avulla, mikä muissa energiamuodoissa ja esimerkiksi maailman viljakaupassa on jo tavallista. Metsäenergian hintatilastoa voidaan käyttää pitempiaikaisten toimitussopimusten viitehintana, mikä vähentää hintaspekulointia ja edistää kaupankäynnin tasaisuutta. Yhtiöiden keskinäisissä kaupoissa hinnat voidaan sitoa indeksiin, jolloin niistä ei tarvitse neuvotella jatkuvasti. Isot yhtiöt, joilla on eri tulosyksiköitä, voivat sisäisessä laskennassa määrittää yksiköiden väliset siirtohinnat indeksien avulla ja varaston arvo kirjautuu kirjanpitoon verottajan hyväksymällä tavalla.
14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI 9 2012 Energiapuun kasvatus lähtee taimikonhoidosta PERINTEISESSÄ ainespuun kasvatukseen tähtäävässä taimikonhoidossa taimikko raivataan parin tuhannen taimen hehtaaritiheyteen. Metsänhoito Motteja kilowateiksi Jos omistat tuoreen tai kuivahkon kankaan männyntaimikon ja energiapuu käy kaupaksi, yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus on yksi vaihtoehto haalia lisätäytettä tilipussiin. TIIA PUUKILA Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio uudisti energiapuun korjuu- ja kasvatussuositukset kaksi vuotta sitten. Tarkoituksena oli, että hoitamatta jääneiden taimikoiden lisäksi kaikki nuoret kasvatusmetsät voisivat olla energiapuuharvennuskohteita. Kasvatussuositukset tähtäsivät siihen, että ensiharvennuksilta saatava energiapuu olisi kolmas puutavaralaji kasvatusohjelmassa kuidun ja tukin ohella. Mitä aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatukselle eli energiapuun kasvatukselle ainespuun rinnalla nyt kuuluu? Edelleen valtaosa energiaharvennuspuusta tulee hoitamattomista nuorista metsistä, mutta energiapuun tarkoituksellinen kasvatus yhdessä ainespuun kanssa on lisääntynyt. Esimerkiksi yli 30 000 hehtaaria metsää omistava A. Ahlström Osakeyhtiö on ottanut energiapuun yhdeksi toimitusmuodokseen ja haluaa maksimoida sen määrän ensiharvennuksilla. Myös Metsäntutkimuslaitoksella on tarjota tuloksia aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksesta ja sen kannattavuudesta. Laskelmiemme mukaan aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatus on ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä. Vaikutukset puuntuotantoon koko kiertoajalta eivät ole kovin suuret, sanoo erikoistutkija Jari Hynynen. Hieman suurempi kokonaistuotos kuitenkin on, sillä ainesja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa puusto kasvatetaan tiheämpänä nuoren metsän vaiheessa, jolloin kasvu on kovinta. Energiaa kasvattamalla hyvälaatuista tukkia Kenties tärkeämpää kuin puun kokonaistuotos on, että aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksella pystytään vaikuttamaan mäntytukin laatuun. Tiheässä ensiharvennukseen asti kasvatettavien mäntyjen oksat karsiutuvat hyvin, mikä parantaa tukin laatua. Yhdistelmäkasvatuksessa puusto raivataan 3 5-metrisenä 3 000 4 000 rungon hehtaaritiheyteen, kun perinteisessä kasvatusmallissa puita jätetään pystyyn 1 800 2 000 runkoa hehtaarille. Energiapuun maksimointiin tähtäävä kevyempi taimikonhoito säästää aikaa ja kustannuksia. Yhdistelmäkasvatus on hyvä vaihtoehto, mutta ei se metsänomistajan pankkia räjäytä. Yhdistelmäkasvatus vaatii kuitenkin tarkkuutta. Siinä tavallisesti maahan raivattavan, luontaisesti syntyneen lehtipuuston annetaan olla mukana normaalia pidempään. Tällöin on pidettävä huoli, ettei luontaisesti syntynyt taimiaines pääse tukahduttamaan viljelytaimia. Taimikonhoito pitää tehdä viljelytainten hyväksi. Energiapuuksi kasvatettava luontainen taimiaines tulee olla selvästi viljelytaimia pienempää, jotta arvokkain puusto säilyy elinvoimaisena, Hynynen sanoo. Havupuun taimien tulisi olla 1 1,5 metriä energiaksi kasvatettavia taimia pidempiä. Energiapuukohde vaatii ennakkoraivauksen Ensiharvennus tehdään ainesja energiapuun yhdistelmäkorjuuna. Taimikonhoidossa kasvamaan jätetty luontaisesti syntynyt puusto korjataan energiaksi ja samalla saadaan kuitupuuta talteen. Yhdistetty aines- ja energia-
METSÄLEHTI 9 2012 15 AINES- JA ENERGIAPUUN YHDISTELMÄKASVATUKSESSA luontaisen taimiaineksen annetaan olla mukana pidempään ja taimikonhoidossa jätetään 3000 4000 runkoa hehtaarille. Ohjeet yhdistelmäkasvatukseen Raivaa puusto 3 5-metrisenä niin, että hehtaarille jää 3 000 4 000 runkoa. Jätä kasvamaan mahdollisimman paljon havupuuta sekä täydennykseksi luontaisesti syntynyttä lehtipuuta. Huolehdi, ettei luontaisesti syntynyt lehtipuusto tukahduta viljelytaimia. Havupuun taimien on oltava 1 1,5 metriä energiapuutaimia pitempiä. Ennakkoraivaus tarvitaan usein ennen ensiharvennusta. Korjaa valtaosa luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta ensiharvennuksessa energiaksi. Hakkaa puusto 10 12 metrin valtapituudessa. Liian pitkäksi päästetty puusto riukuuntuu ja on herkkää lumituhoille. Jätä hehtaarille 1 100 1 400 laadukkainta puuta. puun kasvatus edellyttää usein ennakkoraivausta ennen ensiharvennusta, koska se kasvatetaan taimikonhoidon jälkeen tiheämpänä, Hynynen sanoo. Normaalia tiheämmässä kasvatettu metsä myös harvennetaan perinteistä kasvatusmallia aikaisemmin. Puusto hakataan 10 12 metrin valtapituudessa. Yhdistelmäkasvatuksessa nuorta puustoa ei voi päästää 14 15-metriseksi, sillä tiheässä kasvatetut puut eivät järeydy samalla vauhdilla kuin väljemmässä varttuneet. Jos puuston annetaan kasvaa pitkään tiheässä, puut venähtävät pituutta, riukuuntuvat ja ovat ensiharvennuksen jälkeen herkkiä etenkin lumituholle. Lumituhoriski huomioidaan myös hakkuumäärissä. Hehtaarille jätetään 1 000 1 400 hyvälaatuista ja latvukseltaan elinvoimaista puuta, kun perinteisessä mallissa vastaava määrä on tuhat runkoa. Hynynen muistuttaa, että aines- ja energiapuun yhdistelmäkasvatuksessa on hyvä varautua 5 10 vuotta pidempään kiertoaikaan. Pienempi järeys ensiharvennuksessa vaikuttaa siihen, että kiertoaika saattaa pidentyä, sillä päätehakkuukriteerinä on yleensä puuston keskiläpimitta eikä ikä. telmäkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa korjuutapa. Jos harvennus tehdään kokopuukorjuuna ja metsästä viedään rankojen lisäksi oksat ja latvat, etenkin kuusikoissa menetetään ravinteita. Kokopuunkorjuusta on männiköissä odotettavissa muutaman prosentin kasvutappio vielä 10 12 vuotta hakkuun jälkeenkin. Kuusikoissa kasvutappio on hieman suurempi mutta jäänee maksimissaan kymmeneen prosenttiin, Hynynen arvioi. Nykyään korjuu tehdään usein karsittuna rankana, jolloin oksat ja latvat jäävät metsään eikä ravinnemenetyksiä tule. Energiapuun hinta sanelee kannattavuuden Aines- ja energiapuun samanaikaista kasvatusta kannattaa harkita, jos energiapuun hinta suhteessa kuitupuun hintaan nousee. Energiapuun korjuumäärät ja Korjaamalla energiapuu talteen karsittuna rankana ei oksiin ja neulasiin sitoutuneita ravinteita viedä pois metsästä. Kokopuukorjuusta kasvutappioita Parhaiten yhdistetty kasvatus soveltuu ravinteikkuudeltaan tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden männiköihin. Karummilla kankailla on parempi keskittyä yksin ainespuuhun. Hynysen mukaan yhdistelmäkasvatus sopii myös kuusikoihin, mutta tällä hetkellä kuusikuidusta maksetaan sen verran hyvin, ettei sen kasvatus energiaksi kannata. Turvemaiden hieskoivikot ovat sen sijaan hyviä energiapuukohteita. Metsäntutkimuslaitoksen uusimpien tulosten mukaan parhain energia- ja kuitupuusaanto saadaan kasvattamalla hieskoivua harventamattomana 50 vuoden kiertoajalla. Aines- ja energiapuun yhdismetsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti. Metsäntutkimuslaitoksen uusien tilastojen mukaan Suomessa käytettiin viime vuona kaikkiaan 16,8 miljoonaa kuutiota puupolttoaineita, joista merkittävin oli metsähake. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 6,8 miljoonaa kuutiota, mikä on kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Karsittu ranka, kokopuu ja kuitupuu ovat metsähakkeen merkittävimpiä raaka-aineita. Metsähakkeeksi käytettävän pienpuun kysyntä tulee jatkossakin lisääntymään, mikäli Suomi aikoo saavuttaa Kansallisessa metsäohjelmassa asetetun 10 12 miljoonan kuution käyttötavoitteen vuonna 2015. Kasvavan kysynnän pitäisi näkyä tulevaisuudessa myös hinnoissa. Tällä hetkellä energiapuun kasvatus ei lyö leiville ilman tukia. Jos metsänomistajalla on itsellään käyttöä energiapuulle, yhdistelmäkasvatus kannattaa. Se on hyvä vaihtoehto kasvattaa energiapuuta suunnitellusti, Hynynen sanoo.