Kouvolan kaupunki 1 (6) 12.8.2015 Vastinepyyntö, diaarinumero ESAVI/7609/2014, Asia Kimolan yleisen paikallisväylän määrääminen Kimolan kanavaan sekä vesialueen ruoppaaminen, venesulun rakentaminen ja muut tarvittavat toimenpiteet, Kouvola ja Iitti Etelä-Suomen aluehallintovirasto on varannut Kouvolan kaupungille tilaisuuden antaa kirjallisen vastineen koskien Kimolan yleisen paikallisväylän määräämistä Kimolan kanavaan sekä vesialueen ruoppaamista, venesulun rakentamista ja muita tarvittavia toimenpiteitä. Kouvolan kaupunki toimittaa vastineen vastinepyynnön mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka toimittaa sen edelleen Vaasan hallinto-oikeudelle. Vastine esitettyyn pyyntöön Kouvolan kaupunki lausuu vastinepyynnön johdosta seuraavaa: Valitukset Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä 29.5.2015 nro 107/2015/2 1. Ritva Salo ja Juhani Salo (Kiviranta 142-407-4-101) Valituksen tekijät vaativat, että Kimolan kanavan töitä ei aloiteta, koska heidän kesämökkinsä rauha pilaantuu kokonaan eikä sitä voi käyttää sille varaamaansa tarkoitukseen. Valituksen tekijät myös viittaavat aiemmin Ritva Salon tekemään muistutukseen, jossa hän vaati lupahakemuksen lopettamista vedoten pohjalahtelaisten ja muiden mökkiläisten oikeuksien loukkaamiseen. Hakijan vastine Valituksen tekijöiden omistama kiinteistö sijaitsee Pohjalahdessa noin 0,8 km kanavasta pohjoiseen kohdassa, jossa vesialue laajentuu noin 200 m levyiseksi lahden seläksi Kimolanlahden nykyisen Heinola Rautsaari Kimolan kanava väylän päätteen kohdalla. Merenkulkuhallitus on vahvistanut väyläpäätöksen 25.5.1990. Väylään liittyy voimassa oleva uittosääntö. Suunnitellun uuden vesiväylän suhde alueidenkäyttöön ja asema liikenneväylänä on todettu 19.6.2001 vahvistetussa seutukaavassa ja vahvistettu viimeksi maakuntakaavassa 28.5.2008. Kanavaan johtavan nykyisen veneväylän asema ja yhteensovittaminen alueen lomarakentamiseen on vahvistettu litin kunnan yleiskaavassa litin kunnanvaltuuston päätöksellä 25.5.2004. Kimolan kanavahanke on kuntien päätöksissä arvioitu aluetalouden kannalta erittäin merkittäväksi. Kunnat ovat myös toteuttaneet Pyhäjärvelle kuntien omistaman Kimolan kanavan eteläpäähän ulottuvan veneväylän, jota koskevat päätökset on annettu Itä- Suomen ympäristölupavirastossa 26.7.2006 ja 22.8.2007. Nyt esitetty väylähakemus yhdistää edellä mainitut väylät yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä kehittää vesiliikenteen edellytyksiä erittäin merkittävästi. Hankeen merkitys vesiväyläverkoston kehittämisessä on todettu useaan otteeseen mm. valtiovarainvaliokunnan talousarvioperusteissa, jotka eduskunta on hyväksynyt.
2 (6) Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myönteisen lupapäätöksensä perusteluissaan todennut, että hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta eikä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin. (ESA- VI päätös s.44) Edellä olevan perusteella Kouvolan kaupunki katsoo, että esitetyssä valituksessa ei ole esitetty estettä valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanolle ja pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana. 2. Eija Nummi (Nummenkallio 142-407-2-39), Eija ja Jukka-Pekka Nummi (Haapakallio 142-407- 2-25) Valituksen tekijät vaativat, että Kouvolan kaupungin hakemus hylätään kokonaisuudessaan, taikka toissijaisesti Kouvolan kaupunki velvoitetaan korvaamaan kiinteistöjen arvon alenemisesta johtunut vahinko. Valituksen tekijät vaativat Eija Nummelle 80 000 euron korvausta kiinteistön 142-407-2-39 osalta sekä Eija ja Jukka-Pekka Nummelle 200 000 euron korvausta kiinteistön 142-407-2-25 osalta laillisine korkoineen. Valituksen tekijät toteavat, että hankkeesta ei ole osoitettu aiheutuvan mitään huomattavaa vesilain tarkoittamaa hyötyä verrattuna sen haittojen aiheuttamiin etujen menetyksiin, minkä vuoksi heidän mukaansa laillisia edellytyksiä luvan myöntämiseen ei ole. He viittaavat valituksessaan lisäksi kaikkeen aiemmin lausumaansa. Valituksen tekijät ovat perusteluissaan sekä aiemmin lausumassaan nostaneet esiin veden laadun heikkenemisen hankkeen johdosta, veden lisääntyvän virtaaman aiheuttaman haitan, lisääntyvän vesiliikenteen aiheuttaman aallokko- ja meluhaitan sekä kanavan sulutusta odottavien alusten leiriytymisen kanavan suulle. He suhtautuvat kriittisesti myös työpaikkojen säilymiseen alueella sekä arvioituun kiinteistöjen arvon nousuun. Edelleen he mainitsevat muistutuksessaan 29.12.2014 lähinnä kiinteistöä 142-407-2-39 olevan läjitysalueen kiinteistöllä Kimolan kanava 142-407-6-0 loukkaavan tieoikeutta kiinteistöllä 142-407-2-39 sekä virkistyskäyttöön tehtävän pituudeltaan arviolta noin 30 km venereitin tarjoavan työpaikkoja korkeintaan marginaalisesti ja kausiluonteisesti. Hakijan vastine Valituksen tekijöiden rakennettu loma-asunto (kiinteistö 142-407-2-25) ja rakennuspaikka (kiinteistö 142-407-2-39) sijaitsevat Pohjanlahdessa kanavan pohjoispään läheisyydessä. Merenkulkuhallitus on vahvistanut väyläpäätöksen Heinola Rautsaari Kimolan kanava 25.5.1990. Väylään liittyy voimassa oleva uittosääntö. Suunnitellun uuden vesiväylän suhde alueidenkäyttöön ja asema liikenneväylänä on todettu 19.6.2001 vahvistetussa seutukaavassa ja viimeksi 28.5.2008 vahvistetussa maakuntakaavassa. Kanavaan johtavan veneväylän asema ja yhteensovittaminen alueen lomarakentamiseen on vahvistettu Iitin kunnan yleiskaavassa Iitin kunnanvaltuuston päätöksellä 25.5.2004. Valituksen tekijöiden kiinteistöjen vastarannalla on uittoa varten varattu liikennealueena alue puutavaran vesitiekuljetuksia varten. Liikenneväylä ja satama ovat kuuluneet alueen maankäyttöön 1960-luvulta lähtien ja niiden asema suhteessa loma-asutukseen ei ole väistyvä. Alueen maankäyttö toteutuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten oikeusvaikutteisten kaavojen mukaisesti, mihin myös puheena olevien kiinteistöjen rakennusoikeus ja käyttö loma-asuntoalueena perustuu. Vahvistettujen kaavojen mukainen alueiden käyttö ei aiheuta korvausvelvoitetta. Valituksen tekijät eivät ole esittäneet kiinteistönvälittäjän arviota kiinteistöjensä arvoista tai muuta vastaavaa luotettavaa arviota.
3 (6) Valituksen tekijät eivät myöskään ole esittäneet, mihin heidän vaatimansa korvausprosentit perustuvat. Kouvolan kaupunki kiistää valittajien korvausvaatimukset perusteeltaan, korvausprosenttimäärältään sekä euromäärältään. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on todennut kyseessä olevasta hakemuksesta antamassaan lausunnossa (ESAVI päätös s.23) hankkeen vaikutuksen vedenlaatuun olevan hankkeen valmistuttua positiivinen. Kimolan nipunsiirtolaitoksen poistaminen käytöstä ja sen korvaaminen venesululla parantaa Kimolan kanavan vesiympäristön tilaa, sillä nykyisellään nipunsiirtolaitoksen kautta ei ole juoksutettu vettä uiton keskeydyttyä vuonna 2002. Näin ollen nykyisellään kanavan vesi ei juuri vaihdu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissaan (ESAVI päätös s.42) todennut, että hankkeella ei ole vedenlaatua heikentävää vaikutusta. Vesialueen samentumisen leviäminen kanava-alueen ulkopuolelle Konniveden Pohjanlahteen ja Pyhäjärven Kimolanlahteen rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi hakemussuunnitelman mukaisin työjärjestelyin sekä päätöksen sisältämien (ESAVI päätös s.38-40) töiden suorittamista ja rakenteiden kunnossapitoa koskevien lupamääräysten 7), 8) ja 11) mukaisesti. Hankkeen työnaikaisia vesistövaikutuksia tarkkaillaan lupamääräyksen 20) mukaisesti. Venesulun hyötymitat ovat 35 m x 8 m ja sen tilavuus on Konniveden ja Pyhäjärven keskivedenkorkeuksilla noin 4 400 m 3. Uiton aikana vuorokaudessa juoksutettu vesimäärä vastasi noin 5 sulutuksen määrää vuorokaudessa. Sulutuksen käyttämä vesimäärä edustaa suuruusluokaltaan noin 5 %:n osuutta venesulun yläkanavan arvioidusta vesitilavuudesta ja alle 0,5 % osuutta Pohjanlahden arvioidusta vesitilavuudesta. Hakemussuunnitelman liitteenä esitetyn virtausmallinnusraportin mukaan venesulun yläpuolisella kanavaosuudella laskennalliset suurimmat virtausnopeudet ovat 0,2 0,4 m/s. Suurimmillaan virtausnopeus on välittömästi sulun ylä- ja alapuolella. Venesulun yläpuolisella kanavaosuudella sulun täytöstä aiheutuvat virtausnopeudet alittavat kirjallisuudessa (Vesirakennus RIL 92 Suomen rakennusinsinöörien liitto 1973) esitetyn suurimman sallitun virtausnopeuden. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissaan (ESAVI päätös s.42) todennut, että venesulun täyttövirtaama ei aiheuta eroosiohaittoja tai muita haittoja yläpuolisella kanavaosuudella tai Konniveden Pohjanlahdella. Virtausnopeudet Pohjanlahden eteläosassa varsinaisella veneväyläalueella ovat alle 0,1 m/s ja väyläalueen ulkopuolella alle 0,05 m/s. Konniveden väylässä on paikoitellen huomattavasti suurempia luonnontilaisia virtaamia. Venesulun alapuolisella kanavaosuudella sulun tyhjennysvirtaamasta aiheutuvan virtausnopeuden perusteella kanavan pohjan eroosiosuojaus tehdään hakemussuunnitelman mukaisesti. Kanavassa kulkevat alukset aiheuttavat takaisinvirtausta, joka liittyy aluksen aiheuttamaan nopeuspainumaan. Takaisinvirtausta esiintyy aluksen ympärillä keulasta perään ja heiketen nopeasti perän jälkeen. Takaisinvirtauksen suuruus vaihtelee aluksittain. Veneillä takaisinvirtaus on vähäinen ja käytetyn mitoitusaluksen aiheuttama takaisinvirtaus on lähellä maksimia. Sallittu takaisinvirtausnopeus määräytyy kanavan pohjan ja luiskien eroosioherkkyyden mukaan. Suojaamattomissa syvissä ja syöpyvissä poikkileikkauksissa pyritään rajoittamaan eroosiota ja tällöin takaisinvirtausnopeus on vaihdellut välillä 1,0 2,0 m/s. Kimolan kanavan tapauksessa luiskat verhotaan yläkanavan osalta kanavan pohjatasoon saakka, jolloin takaisinvirtausnopeudelle ei aseteta rajaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissaan (ESAVI päätös s. 43) todennut vesiliikenteestä aiheutuvan venekalustosta riippuen ajoittain meluhaittaa ja muuta tilapäistä häiriötä rantakiinteistöille kanavan sekä Konniveden Pohjanlahden ja Pyhäjärven Kimolanlahden rannoilla. Konniveden Pohjanlahdella aiheutui aikaisemmin haittaa voimassa olevan Kymijoen uittosäännön mukaisesta uitosta ja siihen liittyvästä Kimolan kanava Heinola julkisesta kulkuväylästä (ESAVI päätös s.45). Vesiliikenteen
4 (6) aiheuttamien haittojen vähentämiseksi kanavaan ja väylään asetetaan nopeusrajoitus hakemussuunnitelmassa esitetyn ja Liikenneviraston lausunnon (ESAVI päätös s.25) mukaisesti. Asetettavalla nopeusrajoituksella rajoitetaan osaltaan mahdollista aaltojen aiheuttamaa eroosiota sekä pienennetään vesiliikenteen aiheuttamaa meluhaittaa. Kanavan luiskat suojataan eroosiolta louheverhouksella yläkanavan osalta koko kanavaosuudelta ja alakanavan osalta hakemussuunnitelmassa esitetyiltä osin. Suurin osa kanavaa käyttävistä veneistä voi sivuuttaa toisensa kanava-alueella, sillä väylän leveys kanava-alueella on 14 m ja sulun läheisyydessä 12 m. Väylän kulkusyvyys kanava-alueella on 1,8 m ja haraussyvyys NW nav -2,4 m. Vedenalaiset luiskat ovat pääosalla kanavaa kaltevuudeltaan 1:2 pois lukien kanavan alkupään, jossa luiskankaltevuus vaihtelee välillä 1:2 1:6. Väylän mitoitusaluksena on käytetty Juankosken kanavassa toteutuneita mitoitusarvoja eli pituus 30 m, leveys 7,0 m ja syväys 1,8 m. Mitoitusaluksen kokoiset alukset sivuuttavat toisensa ylä- ja alakanavan odotuslaiturien kohdalla, kun laituriin kiinnittyneenä oleva mitoitusalus on väyläalueen ulkopuolella. Kimolan kanavahanke on kuntien päätöksissä arvioitu aluetalouden kannalta erittäin merkittäväksi. Kunnat ovat toteuttaneet Pyhäjärvelle kuntien omistaman Kimolan kanavan eteläpäähän ulottuvan veneväylän, jota koskevat päätökset on annettu Itä-Suomen ympäristölupavirastossa 26.7.2006 ja 22.8.2007. Nyt esitetty väylähakemus yhdistää edellä mainitut Kymijoen Pyhäjärven paikallisväylän ja Konniveden puolen Kimolan kanava Heinola -väylän yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä kehittää vesiliikenteen edellytyksiä erittäin merkittävästi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksensä perusteluissaan todennut hankkeen toteuttamisen avaavan vesikulkuyhteyden Päijänteen ja Keski-Suomen vesistöalueilta Pohjois-Kymenlaaksoon. Hankkeen hyödylliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Heinolan ja Kouvolan kaupunkien sekä Iitin kunnan alueille. Hanke edistää vene- ja muuta vesimatkailua, vesistön virkistyskäyttöä ja virkistyskalastusta, alueen elinkeinoelämää sekä mahdollistaa teollisuuden puuhuollon parantamisen. Vaikutusalueen vesialueiden matkailuarvo kasvaa merkittävästi hankkeen myötä. Hanke tukee työpaikkojen säilymistä alueella ja sillä on myönteinen aluetaloudellinen vaikutus, mikä heijastuu muun muassa vaikutusalueen lomarakennuspaikkojen kysyntään. (ESAVI päätös s. 42) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto on esittänyt hankkeelle ja sisävesiväylien kehittämiselle tukensa mietinnössään ja mainitsi siinä yhteydessä Kimolan kanavahankkeen osalta seuraavaa: Sisävesiväyliä voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän matkailussa, sillä Suomessa on sisävesiväyliä noin 8 000 kilometriä. Esimerkiksi Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä Itä- Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle, ja kanavan kunnostaminen kasvattaisi merkittävästi Keski- ja Itä-Suomen vesiteiden verkostoa. Kymijoen vesistön suurin järvi on Päijänne. Kimolan kanavan toteuttaminen yhdistää Kymijoen vesitieyhteyden Kouvolan Voikkaalta ja Pyhäjärveltä Konniveden ja Ruotsalaisen kautta Päijänteelle, josta edelleen Vesijärven sekä Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin. Sisävesikanavien mahdollistamana lyhin yhtenäinen vesitieyhteys edellä mainitulla alueella Kouvolan Voikkaalta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle on yli 400 km. Edellä mainitussa vesistökokonaisuudessa sisävesiväyliä on vielä huomattavasti enemmän. Kimolan kanavan hakemussuunnitelmassa 26.6.2014 esitettyjen alustavien läjitysalueiden perusteella lähinnä kiinteistöä 142-407-2-39 olevan läjitysalue sijaitsee kiinteistöllä 142-407-4-244 eikä näin ollen loukkaa valituksen tekijöiden esittämää kiinteistön 142-407-2-39 tieoikeutta kiinteistöllä 142-407-6-0.
5 (6) Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myönteisen lupapäätöksensä perusteluissaan todennut, että hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta eikä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin. (ESA- VI päätös s.44) Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo lisäksi päätöksensä perusteluissaan, että Kimolan väylän määräämisestä yleiseksi paikallisväyläksi tai väylän tavanomaisesta käytöstä ja myönnetyn luvan mukaisista väylän rakentamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä kyseessä olevien valituksen tekijöiden kiinteistöjen arvon alenemisena. (ESAVI päätös s.45) Edellä olevan perusteella Kouvolan kaupunki katsoo, että esitetyssä valituksessa ei ole esitetty estettä valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanolle ja pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana. Kouvolassa 26 päivänä elokuuta 2015 Kouvolan kaupunki Jari Niemelä Hallintojohtaja Yhteystiedot: Kouvolan kaupunki Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvolan Kaupunki Puh. 020 615 11 (vaihde), faksi 020 615 3054 Yhteyshenkilö: Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Puh. 020 615 1287, petteri.portaankorva(a)kouvola.fi LIITE Kartta, jossa on osoitettu valitusten tekijöiden kiinteistöjen sijainti
6 (6) LIITE