KH 92-00341 RT 84-10806 LVI 06-10371 ohjetiedosto helmikuu 2004 1(31) ASUINHUONEISTOJEN MÄRKÄTILOJEN KORJAUS Korjausrakentaminen asunnot, märkätilat, kylpyhuone, peseytymistilat, pesuhuoneet, korjausrakentaminen bostäder, våtrum, badrum, duschrum, reparering, reparationsbyggande dwellings, bathrooms, shower rooms, renovation Tässä ohjekortissa esitetään ohjeita asuntojen märkätilojen korjauksen suunnittelusta, rakennushankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Ohjeita voidaan soveltaa myös muunlaisiin märkätilojen korjauksiin. Märkätilojen korjaushankkeita on laajuudeltaan seuraavanlaisia: märkätilojen vedeneristystä, pintarakenteita ja varustusta uusitaan tai vedeneristyksen alusrakenteet korjataan tai uusitaan. Varustus ja putkistot uusitaan. SISÄLLYSLUETTELO Kuva 1. Vanhat kylpyhuoneet ovat yleensä erittäin pieniä ja ahtaita. Lattioiden vedeneristys on esimerkiksi kivihiiliterva tai bitumihuopaeristys. ANP, VL/1/helmikuu 2004/700/Vla/Rakennustieto Oy 1 JOHDANTO 2 HANKKEEN SUUNNITTELU 2.1 Tarveselvitys 2.2 Kuntoarvio ja kuntotutkimus 2.3 Asbestin ja muiden haitallisten aineiden kartoitus 2.4 Laatu-, kustannus-ja aikatavoitteet 2.5 Päätös korjaustöistä 2.6 Rakennuttaminen 2.7 Suunnittelijat 2.8 Valvoja 2.9 Asukkaille ja käyttäjille tiedottaminen 3 SUUNNITTELUVAIHE 3.1 Suunnitelma-asiakirjat 3.2 Luvat 3.3 Tehtäväsuunnittelu 4 URAKOITSIJAN VALINTA 4.1 Urakka- ja sopimusmuodon valinta 4.2 Urakkatarjousten pyytäminen 4.3 Urakkatarjoukset ja urakkasopimus 5 RAKENTAMINEN 5.1 Aloituskokous 5.2 Mallihuone 5.3 Tiedottaminen 5.4 Pölysuojaus 5.5 Purkutyöt 5.6 Työvaiheet 5.7 Tarkastukset ja vastaanotto 6 TILASUUNNITTELU 6.1 Kalusteiden sijoittaminen 6.2 Viemärin siirto 7 RAKENNESUUNNITTELU 7.1 Lattiat ja seinät 7,2 Lattian pinnan taso 7.3 Katto 7.4 Vedeneristys 7.5 Rakennustarvikkeiden, vedeneristeiden ja lattiakaivojen yhteensopivuus 7.6 Liikkumistuet 7.7 Kynnykset 8 LVIS-SUUNNITTELU 8.1 Vesijohdot 8.2 Viemärit 8.3 Vesijohtojen ja viemärien asennus pystykuiluihin 8.4 Putkikuilut ja tarkastusluukut 8.5 Ääneneristys ja paloturvallisuus 8.6 Lämmitys 8.7 Ilmanvaihto 8.8 Sähköasennukset 9 ESIMERKKEJÄ MÄRKÄTILOJEN TILASUUNNITTELUSTA JA KORJAUKSISTA 9.1 1900-luvun alkupuolella rakennetun kerrostalon kylpyhuone 9.2 1950-luvulla rakennetun kerrostalon kylpyhuone 9.3 1970-luvulla rakennetun kerrostalon kevytrakenteinen elementtikylpyhuone 9.4 1970- ja 1980-luvulla rakennetun pientalon pesu- ja löylyhuone KIRJALLISUUTTA
KH 92-00341 ohjetiedosto 2 1 JOHDANTO Tässä ohjekortissa annetaan ohjeita asunnon märkätilojen korjaamishankkeen läpiviemiseen ja korjausten rakennussuunnitteluun. Ohjeet soveltuvat sekä asuntoyhtiössä toteutettavaan laajaan märkätilojen korjaamiseen että yksittäisen asunnon korjaushankkeeseen. Hankkeen läpiviemisen pääkohdat ja osapuolten tehtävät käydään läpi erityisesti märkätilojen korjaamisen näkökulmasta. Tarkemmin ja laajemmin asuntoyhtiön korjaushankkeen kulkua käsitellään ohjekorteissa KH 90-00322, LVI 03-10351, RT 18-10780 Asuntoyhtiön korjaushankkeen kulku sekä KH 90-00327, LVI 03-10359, RT 18-10813 Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. Korjaustoimenpiteiden rakennussuunnittelun lähtökohtia ja ratkaisuille asetettavia vaatimuksia täydennetään esimerkeillä eri ikäisten rakennusten tyypillisistä märkätilaratkaisuista, rakenteista ja niiden korjaamisesta. 2 HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen valmistelusta, kuntoarviosta ja suunnittelusta päätetään yhtiökokouksessa. Valmistelu tehdään hallituksen ja isännöitsijän ohjauksessa (esimerkiksi asukaskokouksissa). Yksittäisen asunnon märkätilojen korjaamista aikovan on suositeltavaa selvittää taloyhtiöltä, tehdäänkö kiinteistössä lähiaikoina märkätilojen tai putkistojen korjauksia. Yksittäisten asuntojen märkätilojen korjauksista tulee informoida isännöitsijälle, jos korjaus voi vaikuttaa kantaviin rakenteisiin, eristyksiin, vesijohtoihin, viemäreihin, sähkö-, kaasujohtoihin tai ilmanvaihtoon. Yksittäisen asunnon märkätilan korjaukseen on anottava kirjallisesti lupa taloyhtiön hallinnolta ennen töihin ryhtymistä, esimerkiksi Kiinteistöalan Kustannuksen lomakkeella 475. Taloyhtiön edustaja hyväksyy suunnitelmat ja valvoo yhtiön vastuualueeseen kuuluvia töitä, Asunto-osakeyhtiölaki 809/1991 (RT OM-21041, KH OM-10348, LVI OM-00240). Korjausvastuun jakautuminen osakkeenomistajien ja yhtiön kesken esitetään mm. Suomen Kiinteistöliiton julkaisemassa Vastuunjakotaulukossa sekä julkaisussa Korjauskustannusvastuu asuntoyhtiössä. Myös yhtiöjärjestyksessä voi olla määräyksiä korjausvastuun jakautumisesta. 2.1 Tarveselvitys Korjauksilla pyritään laatutason säilyttämiseen tai parantamiseen. Hankkeen valmisteluvaiheessa tehdään tarveselvitys, ellei sitä ole tehty aiemmin. Korjaustarpeet ovat toiminnallisia tai rakennusteknisiä. Käytössä havaitut viat tulisi yleensä korjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältyttäisiin rakennusosien pahemmilta kosteusvaurioilta ja laajemmilta korjauksilta. hankesuunnittelu yhtiökokouksen päätös suunnittelu Kuva 2. Asuntoyhtiön korjaushankkeen vaiheet. Toiminnalliset tarpeet Toiminnallisia tarpeita voivat olla mm. tilojen ahtaus, säilytystilan tai pesukoneen tilan puute varustuksen ja vesikalusteiden uusimistarve (esimerkiksi vettä säästävät kalusteet) kylpyammeen korvaaminen suihkulla tai suihkukaapilla (samalla vapautuu tilaa esimerkiksi pesukoneelle) ammeen lisääminen peseytymistiloista erillään olevan wctilan rakentaminen tai wc:n yhdistäminen pesutiloihin tilan käytön tehostamiseksi saunan lisääminen kalusteiden, hyllyjen ja naulakoiden siirtäminen (jotta käyttäjä ulottuu vaivatta niihin). Sijainnin suunnittelussa otetaan huomioon kalusteiden kosteuden kestävyys valaistuksen parantaminen puhdistettavuus, siivoustekniikan huomioon ottaminen lattian pintamateriaalin uusiminen tai vaihtaminen sisustukseen sopivammaksi tai turvallisemmaksi (esimerkiksi liukkauden vuoksi). Rakennustekniset korjaustarpeet kylpyammeen poisto tai lisääminen ja siitä johtuvat korjaukset, lattian kallistusten ja putkiasennusten muutokset vedeneristyksen vuotaminen tai puuttuminen seinien ja lattian kosteusvauriot. Kosteusvauriot voivat ilmetä näkyvästikin, esimerkiksi seuraavasti: pinnoitteiden vauriot homeen haju rakennustarvikkeiden päästöt (emissio) laattojen ja saumojen tummuminen ja halkeilu muovimattoverhouksen saumojen halkeilu puuosien tummuminen urakoitsijan valinta yhtiökokouksen päätös rakennustöistä rakentaminen tarkastukset vastaanotto seinän joustaminen sitä painettaessa kosteuden kulkeutuminen, josta aiheutuu vaurioita viereisissä ja alapuolisissa huoneissa. LVI-tekniset korjaustarpeet riittämätön ilmanvaihto putkivuodot ja kuntoarviossa todetut suuret vuotoriskit, putkien korroosio ja tukkeutuminen. Putkivuodot tulisi korjata välittömästi elementtikylpyhuoneiden seinäkaivojen muuttaminen lattiakaivoiksi vesikiertoisen lattialämmityksen lisääminen. Sähkötekniset korjaustarpeet sähköasennusten ja valaistuksen uusimistarve vikavirtasuojauksen puute riittämättömät sähköturvallisuuteen liittyvät suojaetäisyydet pesukoneen ja kuivausrummun kytkeminen omaan ryhmäänsä lattialämmityksen lisääminen kuivauslaitteiden lisääminen. Liikkumis- ja toimimisesteisten huomioon ottaminen Liikkumis- ja toimimisesteisten kannalta on syytä selvittää asukkailta, esimerkiksi kyselylomakkeilla, onko tarvetta muuttaa asunnon tilojen (koko rakennuksen) ja märkätilojen sekä niiden kalustusta ja varustusta vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Asukaskunnan ikäjakauma (mahdolliset jakauman muutokset) otetaan huomioon märkätilojen korjausta suunniteltaessa. Esteettömyysarvio tehdään systemaattisesti niin kuin kuntoarviokin. Kyselylomakkeen malli on Teknillisen korkeakoulun julkaisussa Vanhusten asumisen mahdollistava peruskorjaus. ARVI Asunnon arviointimenetelmä -tutkimuksen osaraportti 1.
KH 92-00341 ohjetiedosto 8 Roiskevesialueen ulkopuolella olevien seinien korjausvaihtoehtoja: jos ei ole korjaustarvetta, vanhat pintarakenteet säilytetään vanhat pintarakenteet poistetaan ja alusta käsitellään ns. kosteussulkuaineella. Pintaverhoiluun käytetään tarkoitukseen soveltuvaa tarviketta, esimerkiksi keraamista laattaa. Lievästi kosteusrasitetuilla alueilla myös paneeli voi olla soveltuva rakenne kaikkiin seiniin tehdään vedeneristys vanhan laatoituksen päälle tehdään uusi laatoitus. PH PH Vedeneristyksessä käytetään sertifioituja pintarakennejärjestelmiä. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka pitää niistä ajantasalla olevaa luetteloa. Se on luettavissa myös internetistä osoitteessa www.vtt.fi/rte/. Kuva 4. Märkätilojen korjauksessa seinän vedeneristys voidaan rajata roiskevesialueelle. Vihreä katkoviiva tarkoittaa vedeneristettyä aluetta. Mittakaava 1:100. Vedeneristeitä ovat vedeneristysmassat itseliimautuva yksikerroskermi vedeneristykseen tarkoitettu muovimatto bitumikermi massalattiat (epoksimassat ja akryylibetoni). Vedeneristysmassa levitetään riittävästi kuivuneen alustan päälle. Alustan tasaisuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kuoppia tai kohoumia ei sallita. Yksikerroskermi liimataan tasoitetulle ja kallistetulle uusitulle lattialle. Bitumikermin päälle valetaan kallistettu pintabetonilaatta. Bitumikermieristyksen voi tehdä alan urakoitsija, jolla on tulityökortti. Vedeneristeeksi tarkoitettua muovimattoa voidaan käyttää lattian päällysteenä ja seinän pinnoitteena. Sen tulee täyttää julkaisun RIL 107-2000 taulukoiden 7.2 ja 7.3 vaatimukset. Se voidaan asentaa saumat hitsaten riittävästi kuivuneen uuden tasoitetun betonilattian tai vanhan tasoitetun lattian päälle. Lattiaan asennettavan muovimaton saumoja ei tule sijoittaa suihkun alueelle eikä lattiakaivon kohdalle. Jos muovimaton päälle tehdään lattian laatoitus, muovimaton tulee olla alkalinkestävä, SFS-EN 684 Resilient floor coverings. Determination of seam strength. Jos lattian ja seinän vedeneristys ovat erillisiä, lattian vedeneristys nostetaan seinälle vähintään 100 mm. Seinän vedeneristys limitetään lattian vedeneristyksen päälle vähintään 30 50 mm. Vaatimuksia alustan ominaisuuksista ja ohjeita eristykseen on ohjejulkaisussa RIL 107-2000. Vedeneristyksen ja sen alustan vaatimuksia esitetään RT-käsikirjassa SisäRYL 2000 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset 2000. Talonrakennuksen sisätyöt luvussa 632. Kun karmi on seinän pinnan tasoa syvemmällä, ja ovi ei pääse aukeamaan yli 90, asennetaan oven aukeamiselle pysäytin seinälle tai kattoon, jotta saranat eivät vioitu käytössä. tiivistetään elastisella saumamassalla Kuva 5. Jos saunan ovi on suihkun vieressä, se voidaan asentaa ylemmän kuvan mukaan sisään pesuhuoneen pinnan tasosta, jolloin se on paremmin suojassa suihkuveden roiskeilta kuin alemman kuvan mukaan asennettuna. Mittakaava 1:5.
9 ohjetiedosto KH 92-00341 7.5 Rakennustarvikkeiden, vedeneristeiden ja lattiakaivojen yhteensopivuus Käytettävien aineiden ja tarvikkeiden yhteensopivuus ja pitkäaikaiskestävyys tulee varmistaa hyvän vedeneristävyyden saavuttamiseksi. On suositeltavaa käyttää yhden valmistajan tuotesertifioitua vedeneristysjärjestelmää, jolle on myönnetty tuote- ja järjestelmäsertifikaatti. Sertifikaatilla osoitetaan, että tuote ja tuotejärjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset. Rakennustarvikkeista tulee tuntea rakennustarvikkeiden ominaisuudet ja niiden yhteensopivuus (tuote- ja järjestelmäsertifikaatti) rakennustarvikkeiden kostumis- ja kuivumisliikeominaisuudet. 7.6 Liikkumistuet Tarvittaessa seiniin ja kalusteisiin kiinnitetään tukikahvoja ja -kaiteita, kuva 6. Kiinnityksen lujuus ja vesitiiviys varmistetaan. Esimerkkejä tukien kiinnityksestä seiniin on luvun 9 kuvissa sivuilla 16 ja 17. 800...900 500 800...850 Kuva 6. Liikkumisen avuksi, esimerkiksi vanhusten asunnon pesuhuoneeseen, voidaan asentaa tukikahvoja seiniin ja kalusteisiin. 800...900 7.7 Kynnykset Lattian vedeneristys nostetaan kynnystä vasten vähintään 15 mm valmiista lattiapinnasta. Liikkumis-ja toimimisesteisten kulun helpottamiseksi kynnys voi olla muotoiltu matala (mahdollisesti myös korkeussuunnassa joustava) listakynnys, ohjekortin RT 84-10759, KH 92-00300 Märkätilojen rakenteet kuva17 täysin litteä kynnyslista. Sen yhteydessä on kynnyskaivo, joka estää veden pääsyn kuivan tilan puolelle jos muulla tavalla korkeuseroa ei voida ratkaista, kynnyksen molemmin puolin voi olla luiskat, sivun 23 kuva. 15 Jos ovi on suihkun lähellä, roiskeveden valuminen toisen huoneen puolelle estetään tippalistalla > 1:100 < 1:12,5 15 > 1:100 Kuva 7. Kynnyksen rakenne. Vedeneristys nostetaan kynnyksen alusrakennetta vasten vähintään 15 mm valmista lattian pintaa ylemmäksi. Asunnoissa kynnyksien tulisi olla riittävän matalia, korkeudeltaan enintään 25 mm. Liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuvissa asunnoissa kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita (mikäli ne ovat välttämättömiä), RakMK F1. Mittakaava 1:5.
KH 92-00341 ohjetiedosto 10 8 LVIS-SUUNNITTELU 8.1 Vesijohdot Vesijohtojen käyttöikä on 30...50 vuotta. Vesijohdot asennetaan pinta-asennuksena tai uppoasennuksena. Suositeltavimpia ovat asennustavat, joissa vesijohdot ovat helposti vaihdettavissa. tuuletusviemäri Uppoasennustavat suojaputkiin, jolloin vesijohdot ovat vaihdettavissa vesijohdot ovat muovitettua kupariputkea asennusseinään. Asennusseinässä on tarkastusluukku, tai seinä on helposti avattavissa. Jos vesijohdot asennetaan rakenteen sisään, käytetään putken ympärillä suojaputkea sekä putken ja seinän liitoskohdassa tarkoitukseen kehitettyä hanakulmarasiaa tai vastaavaa tiivistysratkaisua. Jos suihkulle tulevat pintaan asennetut vesijohdot ovat suihkun kohdalla lattianrajassa, korjauksen yhteydessä ne pyritään siirtämään ylös katonrajaan tai alakattotilaan. Suihkua ei tulisi asentaa huoneistojen väliselle seinälle suihkun äänen häiritsevyyden vuoksi eikä uppoasennuksena ulkoseinään ilman riittävää putkien lämmöneristystä (jäätymisriski). nousujohdot (pystylinja) runkovesijohdot pohjaviemäri puhdistusluukku tarkastuskaivo lämpimän veden valmistus vesimittari tonttiviemäri tonttivesijohto Kuva 8. Kerrostalon vesijohdot ja viemärit, yleiskuva vanhoista asennuksista. kunnallinen vesijohto kunnallinen viemäri 8.2 Viemärit Viemärien asennusvaihtoehtoja välipohjan läpi alakaton yläpuolella olevaan tilan kautta liittäen hormissa pystyviemäriin liittäen kuilussa suoraan pystyviemäriin. Ääneneristyksen kannalta wc:n viemäri on suositeltavaa liittää suoraan pystyviemäriin välipohjarakenteessa pesualtaan viemäri seinälle pinta-asennuksena alapohjan alle (ryömintätilaan tai täytteeseen). Lattiakaivot tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan tai uusitaan. Vanhat seinäkaivot vaihdetaan lattiakaivoiksi. 8.3 Vesijohtojen ja viemärien asennus pystykuiluihin Kerrostalon nousuvesijohdot (suojaputkissa) ja pystyviemärit asennetaan vanhoihin kuiluihin nykyisten paikalle uusiin kuiluihin. Jos putket on asennettu seinien sisään eikä seiniä voida purkaa, tutkitaan uusien putkien asennusmahdollisuudet uusiin kuiluihin ottaen huomioon tilat, rakenteet ja sähköasennukset. Jos kuiluissa on huoltoluukut porrashuoneen puolella, vältytään tulevissa korjauksissa väliseinien purkamiselta, uusien roilojen tekemiseltä, seinien tasoittamiselta ja laatoitukselta. Vesijohtoihin kiinnitetään esimerkiksi hitsaten vuotovesiallas, josta mahdollinen vuotovesi johdetaan poistoputkella märkätilan lattialle. Vuodontarkkailu järjestetään mahdolliseksi joka kerroksessa, esimerkiksi kuilun huoltoluukusta. Jos märkätilan lattia joudutaan purkamaan, siinä ja sen alapuolella olevien putkien ja LVI-laitteiden kunto on tarkoituksen mukaista tutkia. Lattian avaamisen yhteydessä ne kannattaa yleensä uusia. 8.4 Putkikuilut ja tarkastusluukut Putkikuiluihin asennetaan tarkastusluukut, Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet. Mikäli mahdollista, tarkastusluukut pyritään sijoittamaan kuivan tilan puolelle. Ne pyritään sijoittamaan kuilun seinään alhaalle lähelle lattian tasoa ja mahdollisimman kauas suihkun roiskevesialueelta, vähintään 1,5 m:n etäisyydelle suihkun vesipisteestä. Jos suihkun kiinteä seinämä estää veden roiskumisen luukkuun, tai luukku on ylhäällä lähellä katon rajaa, se voi olla lähempänäkin kuin 1,5 m vesipisteestä. Viemärien ja vesijohtojen asennusmittasuosituksia esitetään kuvissa 9 ja 10. Niiden uusimisesta on ohjeita ohjekortissa KH 90-0327, LVI 03-10359, RT 18-10813 Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. 8.5 Ääneneristys ja paloturvallisuus Ääneneristyssyistä vesijohtoja ja viemäreitä ei tule asentaa makuuhuoneiden vastaisten seinien yhteyteen. Kuilujen seinämät tehdään tiiviiksi ja raskasrakenteisiksi, esimerkiksi tiilestä, betonista, tai tehdään kaksinkertainen kipsilevytys. Putkien läpiviennit kuiluihin tehdään ilmatiiviiksi ääneneristyksen vuoksi. Valurautaviemäreitä voidaan käyttää esimerkiksi wc-istuimen viemärinä, koska ne eristävät ääntä muoviviemäreitä paremmin. Valurautaviemäreitä voidaan myös yhdistää muoviviemäreihin eri putkityyppeihin tarkoitetuilla liitososilla, pantaliitoksilla. Muoviviemäreiden ääneneristykseen käyte-
11 ohjetiedosto KH 92-00341 vuotoallas ja poistoputki >50 tila mahdollisille sähköjohdoille >50 >50 >50 à > 50 >50 >50 à > 50 vaakaleikkaus vuotoallas ja poistoputki vaakaleikkaus uusi pintalaatta (vanha betonilaatta uusi täyte pintakerroksineen puretaan) harkot täytevalu vanha täyte alalaattapalkisto wc:n viemäri 100...120 mm vedeneristyksen pinnasta uusi kallistusvalu pesualtaan viemäri 90...110 mm vedeneristyksen pinnasta pystyleikkaus vanha tasausbetoni Kuva 9. 1900-luvun alussa rakennetun kerrostalon kylpyhuoneiden koteloidut nousuputket. Mittakaava 1:20. 50 mm eristys, mineraalivillaa tään koteloita ja kivivilla- ja betonieristyksiä. Viemäriputket, vesi- ja lämpöjohdot kannatetaan ääntä vaimentavilla kannakkeilla. Putkien läpiviennit palo-osastojen välisiin seiniin ja välipohjiin tehdään palokatkoilla paloviranomaisten hyväksymällä tavalla. Muoviviemärit paloeristetään. Paloteknisistä syistä paloviranomainen voi edellyttää valurautaviemäreitä. Kylpyhuoneiden laajennuksia ja siirtoja suunniteltaessa otetaan huomioon ääneneristys. Kuvat 9 ja 10. höyrynsulkuna muovikalvo höyrynsulkuna levyverhouksen maalattu pinta alakaton höyrynsulku liitetään höyrytiivisti seinän vedeneristeeseen. Alakattoon tehdään tarkastusluukut, RakMK C2, joiden ääneneristävyys vastaa alakaton ääneneristävyyttä pystyleikkaus Kuva 10. 1950-luvulla rakennetun kerrostalon kylpyhuoneen vanha putkikuilu vesi- ja viemärinousujohtojen korjauksen jälkeen. Mittakaava 1:20. Viemärien etäisyyssuositukset esitetään taulukossa 1. Äänen- ja paloneristyksestä on määräyksiä ja ohjeita RakMK C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Määräykset ja ohjeet 1998 (RT RakMK-21090, KH RakMK-10283, LVI RakMK-00188) LVI 20-10328 Vesi- ja viemärilaitteiden äänitekninen suunnittelu ja äänenvaimennus LVI 23-10311 Muoviviemärin palo- ja äänitekninen asennusohje. Taulukko 1. Viemärin keskilinjan etäisyys seinän vedeneristyksen pinnasta (mm). wc-istuimen viemäri 100...120 pesualtaan viemäri 90...110 lattiakaivon viemäri vähintään 600
KH 92-00341 ohjetiedosto 6 5 RAKENTAMINEN Rakennusvaiheen läpiviemisestä, rakennustyön valvonnasta ja tarkastuksista on ohjeita ohjekorteissa KH 90-00322, LVI 03-10351, RT 18-10780 Asuntoyh- tiön korjaushankkeen kulku ja KH 90-00327, LVI 03-10359, RT 18-10813 Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. 5.1 Aloituskokous Rakennustyön aloituskokouksessa kirjataan suunnittelijoiden, taloyhtiön ja urakoitsijoiden vastuuhenkilöt sekä heidän tehtävänsä, vastuunsa ja yhteystietonsa kirjataan tarkastusperiaatteet ja käyttöön otettava tarkastusasiakirja. Erityinen huomio kohdistetaan keskeisten työvaiheiden arviointiin sekä tähän perustuvaan tarkastusten varmentamiseen. Kokouksessa tarkistettavia asioita työajat tiedottamisen laajuus suunnitelmien valmius työolosuhteet ja muut työsuorituksen edellytykset työalueen puhtaanapito rakennusjätteen poiskuljetus ja siirtolavan paikka rakennustyön edellyttämät vakuutukset rakennustarvikkeiden ja -koneiden varastointi työntekijöiden sosiaalitilat tarvittaessa asukkaille tilapäisten wcja peseytymistilojen järjestäminen tai rakentaminen pölyn hallinta, työntekijöiden henkilösuojaimet. 5.2 Mallihuone Rivi- ja kerrostalon märkätilojen korjaustyön alkuvaiheessa korjataan yleensä yhden asunnon märkätila mallihuoneeksi, kun halutaan malli laatutasosta korjaustyön jatkamiseen. Mallihuone tarkastetaan ennen rakennustöiden jatkamista. Tarvittaessa suunnitelmia täsmennetään. Jos mallihuone voidaan tehdä yhteisiin tiloihin, asukkaat voivat käyttää mallihuonetta rakennustyön aikana pesutilanaan. Mallihuonetta käytetään tämän jälkeen laadunarvioinnin perusteena ja vertailukohteena muille märkätiloille. Mallihuoneessa esitellään pintamateriaali- ja värivaihtoehtoja. Siellä voidaan asukkaiden kanssa testata sisustusyms. ratkaisujen toimivuutta ja ratkaista mahdolliset puutteet ennen toteutusta. 5.3 Tiedottaminen Rakennustyöstä aiheutuvista häiriöistä ilmoitetaan naapurihuoneistojen haltijoille, kiinteistön käyttäjille ja taloyhtiön asukkaille ennen töiden aloittamista, esimerkiksi putkitöistä aiheutuvista vedenja lämmönjakelun katkaisuista. 5.4 Pölysuojaus Työkohteeseen kuuluvat tilat osastoidaan, alipaineistetaan tai pöly poistetaan kohdepoistolla. Tilojen ovet tiivistetään teippaamalla ovitiivisteellä, jolloin ovesta voidaan kulkea. Tarvittaessa rakennetaan purkutyön ajaksi sulkutila tai jotakin huonetta voidaa käyttää sulkutilana. Mikäli asunnoissa ei asuta korjaustyön aikana, pölynsuojausmenettely ei ole välttämätön. 5.5 Purkutyöt Purkutöistä on ohjeita Ratu-kortistossa ja rakennusjätteiden lajittelusta RT-ohjekortissa RT 69-10611 Rakennusjätteet. Sähköurakoitsija kytkee kohteen sähköryhmän jännitteettömäksi ja purkaa sähköjohdot ja laitteet. Kosteudesta vioittuneet rakennusosat puretaan, suunnitelmissa määritellyssä laajuudessa. Myös niiden ympärillä kunnossa olevia rakennusosia puretaan purkusuunnitelman mukaan. Lattioiden huonokuntoinen pintabetoni poistetaan. Rakenteiden purkutöissä kaasu-, vesi- ja lämpöjohtojen läheisyydessä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Pölyn syntyminen ja leviäminen estetään esimerkiksi osastoimalla purkualue, alipaineistamalla osastoitu alue tai kohdepoistolla. Purkutyössä käytetään P2- tai P3-luokan hengityssuojaimia, suojavaatteita ja suojakäsineitä, Ratu 82-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Säilytettävät pinnat suojataan työn ajaksi. Asbestipurkutyössä (luvanvarainen työ) noudatetaan ohjeita asbestipurkutyöstä ja suojaustoimenpiteistä, Ratu 82-0236 Asbestia sisältävien rakenteiden purku. Menetelmät. 5.6 Työvaiheet Putkiasennukset Putki- ja sähköasennustöiden aikataulut sovitetaan rakennusteknisten töiden kanssa. Vesikalusteiden vaihtoa varten suljetaan vesijohdon linjaventtiili. Vanhat johdot ja viemärit tulpataan suunnitelmien mukaan ja puretaan kalusteet, puretaan pintarakenteet ja tehdään läpiviennit ja roilot. Uppoasennuksien roilot paikataan nopeasti kuivuvilla massoilla, jotta kuivuminen ei kohtuuttomasti pidennä korjausaikaa. Rakennustekniset työt Lattian betonivalulle ja tasoitteelle varataan riittävän pitkä kuivumisaika. Rakenteiden kuivuminen varmistetaan mittauksin. Mittaustulokset kirjataan. Seinä vedeneristetään ja laatoitetaan alinta laattariviä lukuun ottamatta. Tämän jälkeen tehdään lattian vedeneristys ja laatoitustyöt. Vedeneristystyöt tehdään vedeneristeen valmistajan ohjeiden mukaan. Sertifioidun pintarakennejärjestelmän käyttö on suositeltavaa. Märkätilan rakennustyöt on suositeltavaa teettää märkätilan asentajan ammattitutkinnon suorittaneella, sertifioidulla märkätila-asentajalla, jolla on märkätila-asennuksiin oikeuttava henkilösertifikaatti. Tulityön tekijällä tulee olla tulityökortti. 5.7 Tarkastukset ja vastaanotto Työmaalla pidetään tarkastuksia (joista pidetään työmaan tarkastusasiakirjaa) ja viranomaisten edellyttämät tarkastukset ja katselmukset. Urakoitsijan pyydettyä rakennuttaja, tai tämän edustaja, suunnittelijat ja urakoitsijat pitävät vastaanottotarkastuksen, jossa kirjataan mahdolliset puutteet (lomake RT 80272 Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja, RT 80275 Virheluettelo, täyttömalli ja täyttömalli RT 16-10733, KH X4-00397, LVI 03-10313 Vastaanottotarkastuksen pöytäkirjan ja virheluettelon laatiminen). Nämä urakoitsijan suorittamat korjaukset tarkastetaan jälkitarkastuksessa. Siitä laaditaan pöytäkirja (lomake RT 80274 Jälki-/välitarkastuksen pöytäkirja, täyttömalli RT 16-10735, KH X4-00309 LVI 03-10315 Jälki-/välitarkastuksen pöytäkirjan laatiminen). Rakennusurakoitsijan takuuaika (2 vuotta) alkaa vastaanottotarkastuksesta. Takuuaikana pidetään takuutarkastukset ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Tarkastuksista tehdään pöytäkirja (lomake RT 80273 Takuutarkastuksen pöytäkirja, RT 80275 Virheluettelo, täyttömalli RT 16-10734, KH X4-00308, LVI 03-10314 Takuutarkastuksen pöytäkirjan laatiminen). Suunnitelma-, työselostus-, sopimus-, tarkastus- ja valvonta-asiakirjat taltioidaan huoltokirjaan. Sitä käytetään tietolähteenä tulevissa korjaushankkeissa. Määräaikaistarkastukset Rakennuksen yleistilat ja huoneistoista osa suositellaan tarkastettavaksi vuosittain ja kaikki tilat viiden vuoden välein, KH 90-00226, LVI 01-10259 Tarkastus-, hoito- ja huolto-ohjeet. Poikkeus- ja häiriötilanteiden ohjeet. Asuintalon huoltokirja. Tarkastusten tulokset merkitään rakennuksen huoltokirjaan.
7 ohjetiedosto KH 92-00341 taa, tulisi olla vedeneristetty lattia ja lattiakaivo. Pesukone voidaan sijoittaa myös keittiöön tai kodinhoitohuoneeseen. Jos lattiassa ei ole vedeneristystä, koneen alle suositellaan mahdollisen vuotoveden esiintuovaa kaukaloa. Jos lattia on laatoitettu tai sen pintamateriaali on sellainen, että se tuo vuotoveden näkyviin, kaukaloa ei tarvita. Lasirakenteiset suihkuseinämät, suihkukaapit, ovet ym. rakennusosat sekä kalusteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että materiaalin ominaisuuksista johtuvat riskit on otettu huomioon, RakMK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2001. 7,2 Lattian pinnan taso Märkätilan lattian pinta pyritään saamaan mahdollisimman lähelle asunnon lattian korkeusasemaa. Asunnoissa kynnyksien tulisi olla riittävän matalia, enintään 25 mm. Liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuvissa asunnoissa kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita (mikäli ne ovat välttämättömiä), RakMK F1 Liikkumisesteetön rakentaminen. Määräykset ja ohjeet 1997. Kuva 3. Kylpyhuoneen komerot, kaapit ja kalusteet tehdään kosteudenkestävistä materiaaleista ja kiinnitetään seinään tai putkijalkojen varaan. 6 TILASUUNNITTELU Suunnittelun lähtökohtina ovat hankkeen valmistelussa ilmenneet tarpeet. Muutoksia suunniteltaessa olemassa olevia seiniä ja rakennusosia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyödyksi. Esimerkiksi väliseinien purkaminen voi aiheuttaa ennakoitua suurempia kustannuksia. Vesijohtojen ja viemärien uusiminen on yleensä tarkoituksenmukaista tehdä märkätilojen korjauksen yhteydessä. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos vanha märkätila on erittäin ahdas, uusi märkätila voi olla tarkoituksenmukaista rakentaa huoneistossa toiseen paikkaan, jos liitännät vesijohtoihin ja viemäriin on mahdollista tehdä kohtuullisin kustannuksin. Luvussa 9 sivuilla 14...29 esitetään esimerkkejä märkätilan tilasuunnittelusta ja rakenneratkaisuista. 6.1 Kalusteiden sijoittaminen Ohjekorteissa RT 93-10537, LVI 06-10226 Asunnon peseytymis- ja wc-tilat ja RT 93-10540 Asunnon vaate- ja säilytystilat esitetään kalusteiden tilantarve. Luvun 9 kuvissa sivuilla 14, 18 ja 20 esitetään kalusteiden ohje- ja vähimmäismittoja. Ahtaissa tiloissa voidaan tarvittaessa käyttää normaalikokoa pienempiä tai kapeampia kalusteita. Pesualtaan paikka on vapaammin muutettavissa kuin wc-istuimen. Siitä lattiakaivoon ja viemäriin johtava pesualtaan viemäri voidaan asentaa seinän sisään, levyrakenteiseen koteloon uppoasennuksena tai seinälle näkyviin. Pesukone sijoitetaan yleensä märkätilaan, jossa sille on vesi- ja viemäriliitäntä. Tilassa, johon pesukone aiotaan sijoit- 6.2 Viemärin siirto WC-istuimen ja lattiakaivon siirtämisestä seuraa viemärin siirtoja ja yleensä lattian purkamista. Puuvälipohjissa ja alalaattapalkistoisissa betonivälipohjissa sijaitsevat viemärit ovat siirrettävissä välipohjarakenteissa. Viemärin siirrot ja läpiviennit palkkeihin tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. Massiivibetonilaatta- ja ontelolaattavälipohjassa olevaa viemäriä voidaan lyhyen matkan siirtää laatassa. Sähkö- ja vesijohtoja voidaan asentaa viemärin siirron ja lattian avauksen yhteydessä samaan reittiin viemärin kanssa. 7 RAKENNESUUNNITTELU 7.1 Lattiat ja seinät Lattian kaltevuus on vähintään 1:100 ja lattiakaivon lähellä 1:50, RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Lattiat ja seinät on suositeltavaa tehdä kiviaineisiksi. Lattian betonivalu tehdään julkaisun by 45/BLY 7 Betonilattiat luokan A-4-30 mukaan. Valun pinnan käsittely on pintahierto. Lattian valussa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kutistuvaa betonia, jossa on pieni vesisementtisuhde. Ennen vedeneristystyötä lattian betonivalusta poistetaan sementtiliima esimerkiksi hiomalla. Jos seinän ja lattian runko tehdään puusta tai teräsrangoista, tulee ottaa huomioon, että: runko ja levytys on riittävän jäykkä. Levytys tehdään märkätilaan soveltuvista rakennuslevyistä lattian levytys tehdään rakennesuunnitelman mukaan. Levyt kiinnitetään ruuveilla ja tarvittaessa liimaamalla levyn valmistajan ohjeiden mukaan. Levykenttien reunoihin tehdään riittävät liikkumavarat. RT 84-10793 Puutalon märkätilat. 7.3 Katto Betonipinnan käsittely on märkätilaan soveltuva rappaus, RT 33-10386 Rappaus, laastit ja niiden valinta, tai tasoite, RT 33-10676 Sisäseinien ja kattojen tasoitteet, ja maalaus, MaalausRYL 2001, tai paneeliverhous, RT 82-10582 Puiset sisäverhoukset. Esimerkkejä märkätilan alakatoista on sivujen 19 ja 20 kuvissa. 7.4 Vedeneristys Lattianpäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys. Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä. Lattian ja seinän vedeneristyksen on liityttävä vesitiiviisti yhteen. Rakentamismääräyskokoelman osan C2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet 1998 seinän vedeneristämistä koskevaa määräystä voidaan soveltaa korjaustyössä uudisrakentamisesta poiketen korjauskohteen ehdoilla joustavasti. Vedeneristys tehdään vähintään suihkun aluetta rajoittaviin seiniin. Esimerkkejä siitä on kuvassa 4. Lattiassa tulee olla vedeneristys koko alueella. Myös vedeneristämättömille seinille lattian vedeneristys nostetaan 100 mm:n korkeuteen. Uusissa kohteissa lattian vedeneristys voidaan uusia tarvittaessa myös osakorjauksena. Näin voidaan menetellä esimerkiksi, kun lattiakaivon ja vedeneristyksen liitos joudutaan korjaamaan alle 10 vuotta vanhassa rakennuksessa. Uusissa kohteissa voidaan olettaa, että vedeneristys muualla täyttää sille nykyisin asetettavat vaatimukset. Korjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden ja vanhan vedeneristeen liittämiseen. Vanhan vedeneristeen pinta hiotaan näkyviin kiinnistylaastin alta noin 150 mm, jonka päälle uusi vedeneriste ulotetaan. Työsauma tulisi sijoittaa eniten vesirasitetun alueen ulkopuolelle, noin metrin päähän lattiakaivosta.
KH 92-00341 ohjetiedosto 30 KIRJALLISUUTTA Lait ja asetukset Asunto-osakeyhtiölaki. Suomen säädöskokoelma 809/1991 (RT OM-21041, KH OM- 10348, LVI OM-00240). Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Suomen säädöskokoelma 481/1995 (RT YM1-21058, KH YM-10273). Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999 (RT YM1-21222, KH YM-10383, LVI YM-00280). Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/1999 (RT YM1-21124, KH YM-10317, LVI YM-00215). Viranomaisten määräykset ja ohjeet A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. Määräykset ja ohjeet 2000. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-21155, KH RakMK-10431, LVI RakMK-00234). C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Määräykset ja ohjeet 1998. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-21090, KH RakMK-10283, LVI RakMK-00188). C2 Kosteus. Määräykset ja ohjeet 1998. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-21099, KH RakMK-10299, LVI RakMK-00197). D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma. 1987, (RT RakMK-20728, KH RakMK-10083, LVI RakMK-00029). D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2003. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK- 21218, KH RakMK-10380, LVI RakMK- 00277). E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2002. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-21201, KH RakMK-10371, LVI RakMK-00266). F1 Liikkumisesteetön rakentaminen. Määräykset ja ohjeet 1997. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-21049, KH RakMK-10266, LVI RakMK-00167). RakMK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-21184, KH RakMK-10357, LVI RakMK-00253). G1 Asuntosuunnittelu. Määräykset 1994. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (RT RakMK-20941, KH RakMK-10193, LVI RakMK-00112). Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma. 629/1994 (KH TM-10343, RT TM-21157, LVI YM-00236). Valtioneuvoston päätös asbestityöstä. Suomen säädöskokoelma 886/1987 (RT TM- 20902, KH TM-10210, LVI TM-00126). RT-, KH-, LVI-ohjekortteja RT 08-10521, KH 90-00181, LVI 00-10218 Asbesti, asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. 1993. RT 09-10692 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. 1999. RT 11-10781, KH 90-00324, LVI 03-10352 Luvan hakeminen rakentamiseen. 2002. RT 13-10574, KH X4-00201, LVI 03-10238 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. RT 16-10292 Yksikköhintaluettelo, lomakkeen täyttömalli. 1986. RT 16-10746, LVI 03-10322 Talonrakennustyön työmaavalvonnan tehtäväluettelo. 2001. RT 16-10660, KH X4-00241, LVI 03-10277 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. RT 16-10669, KH X4-00257, LVI 03-10285 Rakennusurakkasopimuksen laatiminen. 1998. RT 16-10698, LVI 03-10298 Urakkaohjelman laatiminen, talonrakennustyö. 1999. RT 16-10699, LVI 03-10299 Urakkarajaliitteen laatiminen, talonrakennustyö. 1999. RT 16-10703, KH X4-00272 Pienurakkasopimuksen laatiminen, rakennustekniset työt. 1999. RT 16-10733, KH X4-00397, LVI 03-10313 Vastaanottotarkastuksen pöytäkirjan ja virheluettelon laatiminen. 2000. RT 16-10734, KH X4-00308, LVI 03-10314 Takuutarkastuksen pöytäkirjan laatiminen. 2000. RT 16-10735, KH X4-00309, LVI 03-10315 Jälki-/välitarkastuksen pöytäkirjan laatiminen. 2000. RT 16-10774, KH X4-00288, LVI 03-10320 Urakkatarjouspyynnön ja urakkatarjouksen laatiminen. 2001. RT 33-10386 Rappaus, laastit ja niiden valinta. 1990. RT 33-10676 Sisäseinien ja kattojen tasoitteet. 1998. RT 34-10763 Keraamiset laatat, laatoitustyöt. 2001. RT 52-10797 Vesikiertoinen patterilämmitys. 2003. RT 52-10801, LVI 13-10261 Vesikiertoinen lattialämmitys. 2003. RT 69-10611 Rakennusjätteet. 1996. RT 73-10616 Asunnon sähköasennukset. 1996. RT 73-10621 Sähköasennusten sijoitus. 1996. RT 82-10582 Puiset sisäverhoukset. 1995. RT 84-10759, KH 92-00300 Märkätilojen rakenteet. 2001. RT 84-10793 Puutalon märkätilat. 2003. RT 93-10537 Asunnon peseytymis- ja wc-tilat. 1994. RT 93-10540 Asunnon vaatehuolto- ja säilytystilat. 1994. KH 90-00322, LVI 03-10351, RT 18-10780 Asuntoyhtiön korjaushankkeen kulku. 2002. KH 90-00327, LVI 03-10359, RT 18-10813 Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. 2003. KH 90-00226, LVI 01-10259 Tarkastus-, hoitoja huolto-ohjeet. Poikkeus- ja häiriötilanteiden ohjeet. Asuintalon huoltokirja. 1996. LVI 12-10343 Vesikiertoinen patterilämmitys, 2002. LVI 13-10261 Vesikiertoinen lattialämmitys. 1996. LVI 20-10328 Vesi- ja viemärilaitteiden äänitekninen suunnittelu ja äänenvaimennus. 2001. LVI 23-10311 Muoviviemärin palo- ja äänitekninen asennusohje. 2000. LVI 26-10159 Talousvesiverkostoon liitettävät lämmityslaitteet. 1990. LVI 30-10333 Ilmanvaihtolaitteiden äänitekninen suunnittelu ja äänenvaimennus asuinrakennuksessa. 2002. LVI 41-10230, KH 23-00192 Lämmitysverkoston säätö. 1994. Ratu-kortteja F6-0141 Muovimaton ja muoviverhouksen purku ja uusiminen. Menetelmät. 1998. F6-0142 Muovimaton ja muoviverhouksen purku ja uusiminen. Menekit. 1998. F6-0145 Laatoitusten korjaus. Menekit. 1998. F6-0161 Kylpyhuoneen korjaus. Menetelmät. 1999. F6-0162 Kylpyhuoneen korjaus. Menekit. 1999. F61-0143 Seinälaatoituksen korjaus. Menetelmät. 1998. F63-0144 Lattialaatoituksen korjaus. Menetelmät. 1998. 63-0118 Sisäpuolinen vedeneristys. 1998. 74-0097 Laatoitus. Menetelmät. 1997. 74-0098 Laatoitus. Menekit. 1997. 75-0100 Mattotyö, kosteat tilat. Menetelmät. 1997. 82-0236 Asbestia sisältävien rakenteiden purku. Menetelmät. 2000. 82-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. 2000. Ratu 1200-S Märkätilat. Tehtäväsuunnittelu aliurakka, työkauppa. 2002. Standardeja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Standardisarja. Ne on julkaistu myös käsikirjana SFS 144 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. 2002. 2. p. SFS-EN 684 Resilient floor coverings. Determination of seam strength. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 1996.
31 ohjetiedosto KH 92-00341 Muita julkaisuja Asuntoyhtiö korjaustyön tilaajana. Jouko Kankainen, Juha-Matti Junnonen. Rakennustieto Oy. 2002. by 45/BLY 7 Betonilattiat 2002. Suomen Betoniyhdistys r.y., Betonilattiayhdistys ry. 2000. Korjauskustannusvastuu asuntoyhtiössä. Essi Rikalainen. Rakennustieto Oy. 2001. Kosteusvarma kylpyhuone. Rakennusteollisuuden Keskusliitto RTK. 1999. Tutkimus. Julkaisu 61. Kosteus rakentamisessa RakMK C2 opas. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas 51. Rakennustieto Oy. 1999. Kunnossapitovastuun jakautuminen asuntoosakeyhtiössä. Helena Kinnunen, Juha Terho. Kiinteistöalan kustannus Oy-REP Ltd. 2000. Julkaisu 297. Kuntotutkimuksen tilaaminen. Martti Hekkanen. Kiinteistöalan kustannus Oy-REP Ltd. 2000. Julkaisu 192. Kylpyhuoneen remontti. Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy. 2002. MaalausRYL 2001 Maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset 2001 ja käsittely-yhdistelmät. Rakennustieto Oy. Märkätilojen pintatyöt uudisrakennus- ja remonttikohteissa. Talonrakentajan käsikirja. Rakentajan tietokirjat. 2002. Putkistoremontti. Kari Puro, Markku Salminen. Kiinteistöalan kustannus Oy-REP Ltd. 1997. Julkaisu 173. Rakennusten korjaustekniikka ja talous. Juha-Antti Kaivonen. Rakennustieto Oy. 2002. RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. 2000. SisäRYL 2000 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset 2000 Talonrakennuksen sisätyöt. Rakennustieto Oy. TalotekniikkaRYL 2002. Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 ja Osa 2. 2003. Rakennustieto Oy. Urakkasopimusopas asunto-osakeyhtiöille. Korjaustöiden pienurakkamenettely. Ensio Hakkarainen, Kari Immonen, Helena Kinnunen. Kiinteistöalan kustannus Oy-REP Ltd. 1996. Julkaisu 165. Vanhusten asumisen mahdollistava peruskorjaus. ARVI Asunnon arviointimenetelmä -tutkimuksen osaraportti 1. Arto Saari, Satu Åkerblom, Pirjo Sipiläinen. Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. Arkkitehtiosasto. Julkaisuja 2002/82. Vastuunjakotaulukko. Suomen Kiinteistöliitto ry. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd. 2001. Tuotenumero 300. Vesi- ja viemäriputkistojen kuntoarvio. Jyrki Karjalainen. Kiinteistöalan kustannus Oy-REP Ltd. 1995. Julkaisu 157. Vedeneristeiden, rakennusaineiden ja -tarvikkeiden yhteensopivuus Tietoja vedeneristeiden, märkätilojen tuotejärjestelmien sertifikaateista ja henkilösertifikaateista on Suomessa saatavissa Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sekä internetistä, www.vtt.fi/rte/ Tämän ohjekortin laadintaan on osallistunut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta TK 225 Märkätilojen korjaaminen: arkkitehti Kari Pekkala, puheenjohtaja diplomi-insinööri Pekka Laamanen arkkitehti Pirjo Sipiläinen teknillinen neuvoja Ari Tuominen arkkitehti Viljo Lukkarinen, sihteeri