Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Itä-Suomen liikenneturvallisuuskatsaus 2010
Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Tieliikenneonnettomuudet vuonna 2010... 4 2.1 Koko maan tilanne... 4 2.2 Itä Suomi... 5 3. Liikenneilmapiiri ja turvavälineiden käyttö... 10 3.1 Liikenneilmapiiri... 10 3.2 Turvalaitteiden käyttö... 11 4. Liikenneturvallisuustyö... 13 4.1 Itä Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma ja vuositeemat... 13 4.2 Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat... 14 4.3 Itä Suomen liikenneturvallisuustoimija hanke... 14 5. Alueiden käyttö ja liikenneturvallisuus... 17 6. Liikenneturvallisuustoimenpiteet maanteillä... 17 6.1 Tiestön hoito... 17 6.2 Liikenteen ohjaus ja hallinta... 18 6.3 Rakenteelliset toimenpiteet tiestöllä... 18 7. Liikenteen valvonta... 19 8. Yhteenveto... 21 3
1. Johdanto Tässä katsauksessa kuvataan vuoden 2010 liikenneturvallisuuden tilaa Itä Suomessa sekä esitellään liikenneturvallisuuden parantamiseksi viime vuoden aikana toteutettuja toimenpiteitä. Katsausta hyödynnetään asetettujen tavoitteiden arvioinnissa ja liikenneturvallisuustyön suuntaamisessa. Katsauksen on laatinut Itä Suomen liikenneturvallisuusryhmä, joka koostuu liikenneympäristöstä, liikennevalvonnasta sekä liikennekasvatuksesta, valistuksesta ja tiedotuksesta vastaavien toimijoiden edustajista. Ryhmän kokoonpano on esitetty katsauksen lopussa. Ryhmän tehtävänä on koordinoida liikenneturvallisuustyötä Itä Suomen alueella ja sen toiminnan tavoitteena on parantaa Itä Suomen alueen liikenneturvallisuutta vaikuttamalla poliittisiin päätöksentekijöihin, viranomaisiin, järjestöihin ja yksittäisiin tienkäyttäjiin. Ryhmän on koonnut Pohjois Savon ELYkeskus. Liikenneturvallisuusryhmän työ perustuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, jonka tarkoituksena on liikenneturvallisuustyön arvostuksen ja näkyvyyden sekä toimenpiteiden hyväksyttävyyden lisääminen. 2. Tieliikenneonnettomuudet vuonna 2010 2.1 Koko maan tilanne Vuonna 2010 liikennekuolemia tapahtui Suomessa edellisvuotta vähemmän. Liikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 270 ihmistä, mikä on 11 vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 6 059, mikä on 348 edellisvuotista vähemmän. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantui 7 661 ihmistä, kun vuonna 2009 loukkaantuneita oli 387 enemmän. Liikenneturva arvioi, että hyvä kehitys on hiipumassa alkavan taloudellisen nousun myötä. Vuonna 2010 pääteiden liikenne kasvoi 2,3 prosenttia; henkilö ja pakettiautoliikenne 1,9 prosenttia ja raskas liikenne 6,5 prosenttia. Kohtaamisonnettomuuksissa kuolleiden määrä ei juurikaan laskenut enää vuonna 2010 ja kuolleiden määrä onnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo oli osallisena, kääntyi nousuun loppuvuoden aikana. Kasvusta huolimatta liikenteen määrä oli vielä 2010 merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008 ennen talouslaman alkua. Syyskuusta 2009 lähtien poliisi on puuttunut aiempaa herkemmin ylinopeuksiin, mikä on poliisin mukaan vaikuttanut kuljettajien käyttäytymiseen. Kuljettajat noudattavat aiempaa paremmin nopeusrajoituksia. Erityisesti suuret nopeusrajoitusten ylitykset ovat vähentyneet. Enää kolme prosenttia kameroiden kuvaamista ylinopeuksista johti päiväsakkoihin, eli ylinopeutta oli ollut tällöin yli 20 km/h. Kaikista tallennetuista ylinopeuksista noin puolet on sellaisia, että seuraamuksena on ollut kirjallinen huomautus. Valtioneuvoston asettama liikenneturvallisuustavoite jäi toteutumatta. Vuonna 2010 liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä olisi saanut olla vuoden lopussa korkeintaan 250, joten tavoite jäi 20 liikennekuoleman päähän. 4
Erottuvia piirteitä vuoden 2010 ennakkotilastoissa: Perinteisesti liikennekuolemat ovat lisääntyneet kesäkuukausina, vaikka ajo olosuhteet paranevat. Vuoden 2010 tilanne oli poikkeava aikaisemmista vuosista. Kesäliikenne meni aikaisempaa paremmin (poikkeuksena heinäkuu) ja kuljettajat pärjäsivät myös talviliikenteessä. Tieltä ulosajoissa kuolleiden määrä väheni neljänneksellä. Ulosajot ja nokkakolarit ovat yhä tieliikenteen suurimmat ongelmat. Ihmisiä menehtyy edelleen eniten matkustaessaan henkilöautolla. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemat lisääntyivät hieman. Pitkään jatkuneen kevyen liikenteen hyvän turvallisuuskehityksen suunta on hidastunut. Onnettomuuksissa, joissa oli osallisena kuorma auto tai linja auto, menehtyi 97 ihmistä, mikä on jo yli kolmannes kaikista liikennekuolemista. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolemantapauksia oli 9 vähemmän kuin edellisvuonna. 2.2 Itä Suomi 18 24 vuotiaiden nuorten liikennekuolemat olivat lähes edellisvuoden tasolla. Keskiikäisten 35 64 vuotiaiden liikennekuolemat lisääntyivät. Kolme neljästä tieliikenteen uhrista oli mies kuten aiemminkin. Mopo onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on vähentynyt ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen. Itä Suomessa liikenneturvallisuustilanne kehittyi myönteisimmin Pohjois Savossa. Maakunnassa oli liikennekuolemia alustavien tietojen mukaan 8, mikä on toisena peräkkäisenä vuonna yli puolet vähemmän kuin vuosien 2006 2008 keskiarvo. Loukkaantuneiden määrä nousi hieman edellisvuodesta, mutta on edelleen alle pitemmän aikavälin keskiarvon. Etelä Savossa ja Pohjois Karjalassa turvallisuustilanne on pysynyt viime vuodet ennallaan taloudellisesta taantumasta huolimatta. Etelä Savossa liikennekuolemia oli 16 ja Pohjois Karjalassa 16. Pohjois Karjalassa tapahtui poikkeuksellisen tuhoisa onnettomuus, kun kuusi henkilöä kuoli Joensuussa henkilöauton ajaessa risteyksessä rekan eteen. Itä Suomen tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet maakunnittain Vuosi 2010, ennakkotiedot Maakunta 2010 2009 keskiarvo 2006 2008 Etelä Savo 16 17 17 Pohjois Karjala 16 9 11 Pohjois Savo 8 10 24 Itä Suomi yhteensä 40 36 52 Itä Suomen tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet maakunnittain Vuosi 2010, ennakkotiedot Maakunta 2010 2009 keskiarvo 2006 2008 Etelä Savo 307 319 315 Pohjois Karjala 240 231 229 Pohjois Savo 287 279 350 Itä Suomi yhteensä 834 829 894 5
Itä-Suomen onnettomuuksissa kuolleet 80 70 60 50 40 30 20 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, vuosi 2010 ennakkotietoja Itä-Suomen tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet 1200 1000 800 600 400 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi 200 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, vuosi 2010 ennakkotietoja. Tilastointiperusteet muuttuneet 2003 Itä Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2007 2011 on tavoitteena vuodelle 2011 korkeintaan 35 liikennekuolemaa ja 500 vakavasti loukkaantunutta. Itä Suomen tieliikenteessä vuonna 2010 menehtyi yhteensä 40 henkilöä ja loukkaantui 834 henkilöä, joten henkilövahinkojen alentamistavoitteista ollaan jäljessä. Itä Suomen tieliikenteessä ei menehtynyt yhtään alle 14 vuotiasta lasta, eniten menehtyi henkilöautolla liikkuneita keski ikäisiä miehiä. Moottoripyöräilijöitä kuoli yksi, mopoilijoita ei yhtään. Polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita menehtyi kumpiakin 3. 6
Loukkaantuneet Itä-Suomessa iän mukaan 350 300 250 200 150 100 50 0 71 301 226 126 129 95 98 85 75 82 74 62 65 71 60 40 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 yli 75 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, vuosi 2010 ennakkotietoja. Tilastointiperusteet muuttuneet 2003 Itä Suomen tieliikenteessä loukkaantuneista joka kolmas oli 15 24 vuotias nuori, ja nuorten suhteellinen osuus on ollut jatkuvasti kasvussa viime vuosina. Myös ikääntyvien loukkaantuneiden määrä näyttää lisääntyneen. Loukkaantuneet Itä-Suomessa tienkäyttäjän mukaan 400 350 300 250 200 150 100 50 0 101 107 62 83 88 32 24 52 300 Jalankulkija Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto, kulj. 297 203 166 Henkilöauto, matk. 59 Muu 86 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, vuosi 2010 ennakkotietoja. Tilastointiperusteet muuttuneet 2003 Suurin osa tieliikenteessä loukkaantuneista oli liikkeellä henkilöautolla, kuitenkin henkilöauton kuljettajien ja matkustajien osuus poliisin tietoon tulleista loukkaantuneista on laskussa Itä Suomessa. Sen sijaan erityisesti 2000 luvulla mopo ja moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä on ollut nousussa, tosin viime vuonna tämä kehitys pysähtyi. 7
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 100 000 asukasta kohden 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 140,1 118,7 113,2 90,3 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, vuosi 2010 ennakkotietoja. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003 Asukaslukuun nähden suhteutettuna Pohjois Savossa oli 90,3 henkilövahinko onnettomuutta 100 000 asukasta kohti, kun vastaava luku oli Pohjois Karjalassa 118,7 ja Etelä Savossa 140,1. Koko maassa oli 113,2 henkilövahinko onnettomuutta 100 000 asukasta kohti. Liikennemäärä kasvoi Itä Suomen pääteillä vuonna 2010 yhteensä 1,8 prosenttia. Raskaan liikenteen määrä kasvoi henkilö ja pakettiautoliikenteen määrää enemmän. Selvästi eniten liikenne kasvoi Pohjois Karjalassa, jossa raskasta liikennettä oli peräti 11,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pohjois Savossa kasvu oli kokonaisuudessaan maltillisempaa. Etelä Savossa kokonaisliikennemäärä väheni 1,7 prosenttia, mutta raskaan liikenteen määrä kasvoi 6 prosenttia. Liikennemäärien muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 Kaikki ajoneuvot Kevyet ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Pohjois Savo 1,2 % 1,0 % 3,8 % Etelä Savo 1,7 % 2,5 % 6,0 % Pohjois Karjala 3,1 % 2,6 % 11,5 % Koko Itä Suomi 1,8 % 1,4 % 7,2 % Rattijuopumustilanne ennallaan Itä Suomen rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyi 11 henkeä, mikä on saman verran kuin edellisvuonna. Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuneita oli hieman edellisvuotta enemmän. Heitä oli nyt 112, ja edellisvuonna 99. Itä Suomen rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet maakunnittain Vuosi 2010, ennakkotiedot Maakunta 2010 2009 keskiarvo 2006 2008 Etelä Savo 5 5 3 Pohjois Karjala 3 2 3 Pohjois Savo 3 4 8 Itä Suomi yhteensä 11 11 14 8
9
3. Liikenneilmapiiri ja turvavälineiden käyttö 3.1 Liikenneilmapiiri Liikenteen ilmapiirimittauksessa TNS Gallup Oy kerää Liikenneturvalle vuosittain tietoja noin 1000 autoilevalta henkilöltä eri puolilta Suomea. Vuonna 2010 vastaajista 7 prosenttia koki ilmapiirin parantuneen viimeisen puolen vuoden aikana ja 31 prosenttia huonontuneen. Suurin osa kyselyyn vastanneista ei ollut havainnut ilmapiirissä mitään muutoksia. Sekä parantumisen että huonontumisen kokeminen pysyivät jotakuinkin edellisvuoden tasolla (7 % ja 31 %). Itä Suomessa koettiin hieman useammin ilmapiirin parantumista ja harvemmin huonontumista kuin koko maassa keskimäärin. Onko liikenteen ilmapiirissä mielestäsi tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana? Koko maa Itä Suomi On, ilmapiiri on parantunut 7 % 9 % On, ilmapiiri on huonontunut 31 % 29 % Ei, ilmapiiri ei ole muuttunut (tai en osaa sanoa) 62 % 62 % Itä Suomessa kyselyyn vastasi vuonna 2010 yhteensä 148 kuljettajaa. Itä Suomessa ilmapiirin kielteisten piirteiden yleistymistä koettiin suunnilleen samalla tavalla kuin koko maassa keskimäärin. Kahteen aiempaan vuoteen verrattuna Itä Suomessa oli vähentynyt etenkin kaahaamisen kokeminen. Hieman kasvua edellisvuoteen verrattuna oli liikenteen pelottavuudessa. Monien myönteisten piirteiden yleistymistä koetaan Itä Suomessa hieman useammin kuin muualla maassa. Vuoteen 2009 verrattuna muutosta oli erityisesti kohteliaisuuden ja joustavuuden kokemisessa, mikä oli yleistynyt 10 prosenttiyksikköä. Koko maa Itä Suomi Kaahaaminen 51 % 54 % Liikenteen pelottavuus 29 % 33 % Malttamattomuus ruuhkissa 59 % 52 % Lähellä perässä roikkuminen 64 % 60 % Riskinotto ohituksissa 64 % 63 % 10
Koko maa Itä Suomi Kohteliaisuus ja joustavuus 22 % 28 % Liikennesääntöjen noudattaminen 13 % 15 % Turvallisuudesta huolehtiminen 18 % 21 % Toisten oikeuksien kunnioittaminen 12 % 15 % 3.2 Turvalaitteiden käyttö Liikenneministeriö käynnisti vuonna 1992 liikennekäyttäytymisen seurantajärjestelmän. Seurantatietojen avulla täydennetään onnettomuustilastojen antamaa kuvaa liikenteen turvallisuuden kehityksestä sekä arvioidaan toteutettujen liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksia. Seurantajärjestelmän tietoja kerätään usean liikenneturvallisuusalalla toimivan organisaation yhteistyönä. Järjestelmän ylläpitäjänä on Liikenneturva, joka huolehtii myös tulosten säännöllisestä tiedottamisesta. Turvavyö Turvavyön käyttö henkilöautoissa yleistyi edelleen vuonna 2010 koko maan tasolla taajamissa ja pysyi suunnilleen ennallaan taajamien ulkopuolella. Itä Suomessa turvavyön käyttö etuistuimilla yleistyi hieman. Itä Suomessa turvavyötä käytettiin myös muuta maata yleisemmin. Taajamassa henkilöauton etuistuimella esimerkiksi Pohjois Karjalassa turvavyötä käytti 98 %, koko maassa keskimäärin 91 %. Taajaman ulkopuolella turvavyötä käytti henkilöautossa itäisillä alueilla 97 % 99 %, koko maassa 94 %. Turvavyön käyttö henkilöautoissa etupenkillä taajamissa 2006 2007 2008 2009 2010 Etelä Savo 92 % 86 % 89 % 91 % 94 % Pohjois Karjala 83 % 87 % 97 % 96 % 98 % Pohjois Savo 86 % 88 % 91 % 95 % 95 % Koko maa 87 % 86 % 85 % 89 % 91 % 11
Turvavyön käyttö henkilöautoissa etupenkillä taajamien ulkopuolella 2006 2007 2008 2009 2010 Etelä Savo 97 % 93 % 93 % 97 % 99 % Pohjois Karjala 95 % 93 % 99 % 97 % 97 % Pohjois Savo 97 % 94 % 94 % 96 % 98 % Koko maa 95 % 92 % 92 % 95 % 94 % Turvavyön käyttö takaistuimella 2009 alle 6 vuotta 6 14 vuotta yli 14 vuotta yhteensä ja 2010 ikäryhmittäin Joensuu 2009 98 % 92 % 87 % 93 % Joensuu 2010 98 % 95 % 75 % 86 % Mikkeli 2009 98 % 91 % 73 % 84 % Mikkeli 2010 100 % 91 % 95 % 98 % Kuopio 2009 100 % 97 % 75 % 89 % Kuopio 2010 100 % 84 % 85 % 93 % Koko maa 2009 98 % 90 % 79 % 87 % Koko maa 2010 98 % 86 % 73 % 84 % Pyöräilykypärä Pyöräilykypärän käyttö lisääntyi Pohjois Savossa vuonna 2009 1 ja pysyi muualla Itä Suomessa entisellään. Pohjois Savossa pyöräilykypärää käytettiin useammin kuin koko maassa keskimäärin. Etelä Savossa ja Pohjois Karjalassa sen sijaan kypärän käyttö oli koko maan keskiarvoa vähäisempää. Pyöräilykypärän käyttö 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Etelä Savo 18 % 15 % 16 % 12 % 20 % 23 % 23 % Pohjois Karjala 18 % 15 % 16 % 18 % 19 % 23 % 22 % Pohjois Savo 36 % 22 % 19 % 29 % 27 % 35 % 42 % Koko maa 27 % 25 % 29 % 29 % 33 % 31 % 32 % ETELÄ SAVO lapset miehet naiset yhteensä alle 7 vuotiaat (omalla pyörällä) 100 % 100 % alle 7 vuotiaat (aikuisen kyydissä) 100 % 100 % 7 12 vuotiaat 73 % 60 % 69 % 13 17 vuotiaat 4 % 13 % 9 % 18 64 vuotiaat 19 % 27 % 24 % yli 64 vuotiaat 16 % 16 % 16 % aikuinen (lapsi kyydissä) 0 % 0 % 0 % yhteensä 100 % 18 % 24 % 23 % 1 vuoden 2010 kypärä- ja heijastintuloksia ei ole vielä julkistettu 12
POHJOIS KARJALA lapset miehet naiset yhteensä alle 7 vuotiaat (omalla pyörällä) 100 % 100 % alle 7 vuotiaat (aikuisen kyydissä) 92 % 92 % 7 12 vuotiaat 70 % 89 % 80 % 13 17 vuotiaat 14 % 15 % 14 % 18 64 vuotiaat 18 % 17 % 18 % yli 64 vuotiaat 13 % 33 % 25 % aikuinen (lapsi kyydissä) 57 % 42 % 46 % yhteensä 97 % 20 % 21 % 22 % POHJOIS SAVO lapset miehet naiset yhteensä alle 7 vuotiaat (omalla pyörällä) 100 % 100 % alle 7 vuotiaat (aikuisen kyydissä) 100 % 100 % 7 12 vuotiaat 89 % 75 % 86 % 13 17 vuotiaat 34 % 57 % 38 % 18 64 vuotiaat 34 % 45 % 40 % yli 64 vuotiaat 35 % 33 % 35 % aikuinen (lapsi kyydissä) 100 % 100 % 100 % yhteensä 100 % 37 % 45 % 42 % Itä Suomessa heijastimen käyttö vaihtelee paikkakunnittain. Etelä Savossa ja Pohjois Karjalassa heijastinta käytettiin tarkkailujen mukaan selkeästi koko maata useammin (käyttöasteet 65 % ja 77 %), kun taas Pohjois Savossa käyttö oli selkeästi vähäisempää (käyttöaste 26 %). Koko maassa heijastimen käyttöaste vuonna 2009 taajamissa oli 42 %. Maakunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Etelä Savo 47 % 50 % 34 % 37 % 53 % 50 % 44 % 44 % 61 % 59 % 61 % 65 % Pohjois Karjala 58 % 56 % 56 % 63 % 73 % 62 % 83 % 74 % 77 % Pohjois Savo 22 % 23 % 20 % 26 % 27 % 35 % 46 % 26 % 26 % Koko maa 26 % 30 % 30 % 30 % 27 % 28 % 27 % 31 % 34 % 43 % 49 % 42 % 4. Liikenneturvallisuustyö 4.1 Itä Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma ja vuositeemat Itä Suomen nykyisessä liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2007 2011 asetettiin tavoitteet ja toimenpiteet silloisen läänin liikenneturvallisuustyölle vuoteen 2011 saakka. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteita toteutetaan vuosittaisten liikenneturvallisuusteemojen avulla. Vuositeemoilla tuetaan myös kuntien liikenneturvallisuustyötä, sillä suunnitelman toimenpideosioon on koottu toimenpiteitä, joita kunnat voivat toteuttaa omassa työssään vuosittain. Vuoden 2010 teemana oli Koululaiset ja alkaneen vuoden 2011 teema on Iäkkäät. Teemaan liittyviä aiheita pidetään esillä vuoden aikana järjestettävissä tapahtumissa ja teema näkyy myös Itä Suomen liikenneturvallisuustoimijan toiminnassa. "Koululaiset" teemaa jatketaan vuoden 2011 teeman rinnalla. Uusi Itä Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2012 2014 laaditaan vuoden 2011 aikana Itä Suomen liikenneturvallisuustyöryhmän toimesta. 13
4.2 Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat Kunnat laativat ja ylläpitävät liikenneturvallisuussuunnitelmia ja ajantasainen suunnitelma onkin kunnan liikenneturvallisuustyön tärkein työkalu. Liikenneturvallisuussuunnitelmat koostuvat liikenneympäristön parantamista koskevasta osasta sekä kasvatusta, valistusta ja tiedotusta koskevasta liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmasta. Nämä osiot voidaan laatia joko yhdessä tai erillisinä. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty Itä Suomen kuntien liikenneympäristön parantamissuunnitelmien sekä liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmien valmistumisvuodet. Suunnitelmat tulisi uusia 5 10 vuoden välein ja suunnitelmia laaditaan yhä enemmän seudullisesti. Itä Suomen kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien ajantasaisuus on pääosin hyvä. Liikenneympäristön parantamissuunnitelma on vanhentunut ainoastaan Rautalammilla sekä Savonlinnassa ja sen ympäristökunnissa Enonkoskella, Sulkavalla, Kerimäellä ja Punkaharjulla. Lähivuosina uusittavaksi tulevat myös Nilsiän, Kuopion ja Kangasniemen suunnitelmat. Kuopiossa ja Kangasniemellä myös liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat ovat vanhentumassa. Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alussa ja suunnitelma uusitaan seuraavan kerran Kuopion suunnitelman yhteydessä. Vuonna 2010 Itä Suomessa valmistui kolme erillistä liikenneturvallisuussuunnitelmatyötä, joissa päivitettiin yhteensä 10 kunnan suunnitelmat. Keiteleen, Tervon ja Vesannon alueelle sekä Varkaus Pieksämäki seudulle laadittiin kokonaisvaltaiset suunnitelmat, jotka käsittivät sekä liikenneympäristöä koskevan osan että liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman. Lisäksi Juvan ja Rantasalmen kuntiin laadittiin liikenneympäristön parantamissuunnitelmat. Parhaillaan on käynnissä neljä erillistä liikenneturvallisuussuunnitelmatyötä, jotka sisältävät myös yhteensä 10 kunnan suunnitelman ajantasaistamisen; Ylä Savon seudun, Outokummun, Liperin ja Tuusniemen, Kontiolahden sekä Joensuun suunnitelmat valmistuvat kuluvan vuoden alkupuolella. Lisäksi vuoden 2011 aikana käynnistetään myös Savonlinnan seudun liikenne ja liikenneturvallisuussuunnitelma. 4.3 Itä Suomen liikenneturvallisuustoimija hanke Pohjois Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY keskus) hallinnoiman Itä Suomen liikenneturvallisuustoimija hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää kuntien liikenneturvallisuustyötä. Hanketta oli vuonna 2010 rahoittamassa yli puolet Itä Suomen kunnista (Pohjois Savossa 12/23 kuntaa, Etelä Savossa 8/14 kuntaa ja Pohjois Karjalassa 12/17 kuntaa). Toimijahanketta toteuttavat yhteistyössä Sito ja Destia ja työtä ohjataan Itä Suomen liikenneturvallisuustyöryhmässä. Liikenneturvallisuustoimija osallistuu tarvittaessa kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan sekä avustaa liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmien laadinnassa ja toteuttamisessa. Toimija edistää kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitystyötä ja tekee kunnille mm. pieniä räätälöityjä liikenneturvallisuutta edistäviä suunnitelmia, tarjoaa liikenneturvallisuuteen liittyvää neuvontaa ja avustaa erilaisten liikenneturvallisuustapahtumien järjestämisessä. Toimija ylläpitää myös kuntien onnettomuustilastoja. Linkki kouluteiden liikenneturvallisuuskarttoihin, kuntakohtaiset onnettomuustilastot ja runsaasti muuta aineistoa löytyy liikenneturvallisuustoimijan internet sivuilta: www.itatoimija.fi. 14
Vuonna 2010 toimija tuki Itä Suomen liikenneturvallisuusteemaa Koululaiset järjestämällä opettajakoulutuksia ala ja yläkoulujen opettajille sekä kannustamalla ja avustamalla kouluja omien liikenneturvallisuussuunnitelmien tekoon. Näitä kouluja tukevia toimenpiteitä jatketaan myös alkaneena vuonna. Itä Suomen vuoden 2011 liikenneturvallisuusteemaa Iäkkäät tuetaan mm. järjestämällä esteettömyyteen ja ikääntyvien liikkumiseen liittyvää koulutusta. Kuva 1. Itä Suomen kuntien liikenneympäristön parantamissuunnitelmien valmistumisvuodet. 15
Kuva 2. Itä Suomen kuntien liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmien valmistumisvuodet. 16
5. Alueiden käyttö ja liikenneturvallisuus Alueiden käyttö vaikuttaa suoraan liikkumiseen, liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen. Alueiden käyttöön ja jokapäiväisen elinympäristön olosuhteisiin vaikutetaan suunnitellusti kaavoituksella, tie, katu ja liikenneturvallisuussuunnittelulla. Erittäin merkittävästi vaikuttavat koettuun liikenneturvallisuuteen myös monet yksittäiset ratkaisut, joihin ei suunnittelun keinoin pystytä vaikuttamaan. Hajarakentaminen ja muu yhdyskuntarakenteen hajautuminen jatkuu myös Itä Suomessa, mistä on osoituksena suuri kuntien tekemien poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen määrä. Niiden johdosta asutusrakenne hajautuu edelleen. Hajautuva kehitys näkyy liikenneturvallisuuden näkökulmasta lukuisina toiveina kevyenliikenteenväylistä, alikulkutunneleista, teiden valaisemisesta, nopeusrajoituksista, hidasteista, pysäkkikatoksista, joukkoliikennevuoroista jne. Pienien väkimäärien vuoksi ne kuitenkin monin paikoin jäävät toteutumatta, koska resursseja priorisoidaan käyttäjä ja liikennemäärien perusteella. Hajautuminen näkyy myös muun muassa liike ja vapaa ajantoiminnoissa. Sijoittuessaan keskustojen ja taajamien ulkopuolelle ne synnyttävät huomattavassa määrin liikkumistarvetta ja liikennettä. Useimmissa tapauksissa niin asiointi, matkailu kuin harrasteliikkuminenkin tapahtuu yksityisautoilla. Hyvin monimuotoisen vapaa ajanliikkumisen suunnittelu ja järjestäminen on monella tapaa hankalampaa kuin työmatkaliikenteen, myös liikenneturvallisuuden kannalta. Kuntien kaavoitus on keskeinen ja laaja alaisin liikennesuunnittelun väline. Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan yhdyskuntarakenteen yleistä kehitystä ja määritellään mm. runsasta liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittuminen. Asemakaavoilla suunnitellaan yksityiskohtaisesti jokapäiväistä elinympäristöä ja tehdään monia mm. liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä ratkaisuja. Valitettavasti monissa kaavoissa liikenteellisten vaikutusten ja vaihtoehtojen selvittäminen ja arviointi on puutteellista tai puuttuu jopa kokonaan. Usein käy valitettavasti myös niin, että kaavojen hyvät liikkumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja ratkaisut jäävät kuitenkin käytännössä toteutumatta. Pelkkä suunnittelu ei paranna liikenneturvallisuutta, vaan ainoastaan sitoutuminen ratkaisujen tekemiseen. 6. Liikenneturvallisuustoimenpiteet maanteillä 6.1 Tiestön hoito Tiestön hoidossa tehtiin valtakunnallisen linjauksen mukainen muutos, jossa vuonna 2010 kilpailutetuissa urakoissa talvihoidon laatuvaatimuksia kiristettiin toimenpideaikojen muutoksella. Aiemmin yöajan kunnossapidon laatutaso oli yhden kunnossapitoluokan päiväajan vaatimusta alhaisempi. Samalla alimpien kunnossapitoluokkien talvihoidon laatu parantui, kun jääpolanteen polanneurien syvyys alentui 30 mm:stä 20 mm:iin. Kilpailutetut urakat olivat Pohjois Savossa Pielaveden alueurakka (pääasiallinen tiestö Pielaveden, Keiteleen ja Maaningan kuntien alueella), Pohjois Karjalassa Viinijärven alueurakka (pääasiallinen tiestö Outokummun, Polvijärven ja Liperin kuntien alueella) ja Etelä Savossa Savonlinnan alueurakka (pääasiallinen tiestö Savonlinnan, Punkaharjun, Kerimäen, Enonkosken ja Heinäveden kuntien alueella). 17
Kelin seurantaa tehostettiin täydentämällä valtatiellä 5 Lapinlahdella ja valtatiellä 9 Jännevirralla ja Vartialassa sekä kantatiellä 73 Louhiojassa sijaitsevia tiesääasemia optisesti kitkaa mittaavalla laitteistolla. Vastaavaa täydennystä tehtiin myös Etelä Savon puolella. Lisäksi Etelä Savon alueelle lisättiin kolme uutta kelikameraa (valtatie 14 Hiismäki, valtateiden 5 ja 13 risteys Mikkeli ja maantielle 438 Lohilahteen), sekä rakennettiin yksi uusi kevyt tiesääasema maantielle 435 Raaskankankaalla. 6.2 Liikenteen ohjaus ja hallinta Nopeusrajoituksia alennettiin yhteensä noin 92 kilometrin matkalla. Merkittävin muutos koski valtatien 5 tiejakson Päiväranta Vuorela olosuhteiden mukaan vaihtuvan nopeusrajoituksen muuttamista pysyvästi 80 kilometriin tunnissa. Muutos on voimassa rakennushankkeen ajan ja voi olla alhaisempi työnaikaisten liikennejärjestelyjen niin edellyttäessä. Valtatiellä 14 alennettiin myös kesärajoitus 100 kilometriä tunnissa 80 kilometriin tunnissa noin 5 kilometrin matkalla välillä Savonlinna Anttola. Muualla rajoituksia alennettiin pääasiassa alemmalla tieverkolla kuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien ja uudistetun nopeusrajoitusohjeen mukaisiksi. Valtatielle 5 saneerattiin automaattivalvonnan laitteisto nykyaikaisemmaksi ja parannettiin valvontatolppien sijoittelua. Toimenpide tehtiin välille Kuvansi Vehmasmäki. Joensuun kehätien rakennushankkeen vuoksi tiejaksolta vapautui neljä valvontatolppaa, jotka siirrettiin kantatielle 74 Heinävaaran kohdalle sekä valtatielle 9 Tohmajärven taajaman kohdalle. Uusia täristäviä merkintöjä tehtiin noin 116 kilometrin matkalle, joista keskiviivan merkintöjä oli n. 100 kilometriä. Reunaviivan merkinnässä tehtiin kokeiluna uutta, siniaallon muotoista jyrsintää valtatielle 13 Mikkelistä Jyväskylän suuntaan noin 11 km sekä valtatielle 9 välille Ylämylly Viinijärvi noin 5 kilometrin matkalle. Keskiviivamerkintä lisättiin maalauksena maantielle 5370 välille Hiltulanlahti Puutossalmi. 6.3 Rakenteelliset toimenpiteet tiestöllä Taajamien liikenteen rauhoittamiseksi ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi rakennettiin yhteensä noin 20 loivapiirteistä töyssyä tai keskisaareketta seitsemään eri taajamaan. Hidasteita tehtiin Tuupovaaraan, Vehmersalmelle, Sonkajärvelle, Varpaisjärvelle, Kangaslammille, Siilinjärvelle Toivalan taajamaan sekä Kontiolahdelle. Siilinjärven keskustaajamassa valmistui kantatielle 75 jalankulkijoiden tien vaaralliset ylitykset estävä aita. Lisäksi Asematien katuliittymä muutettiin suuntaisliittymäksi. Nilsiän keskustan esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta parannettiin päällystyksellä sekä liittymien muotoilulla. Pääteiden pengerkaiteita rakennettiin ja saneerattiin yhteensä noin 20 kaidekilometriä mm. tieosuuksilla Mikkeli Jyväskylä, Mikkeli Pieksämäki, Siilinjärvi Pielavesi, Leppävirta Kuopio sekä Iisalmi Sukeva. Pääteiden varsilla oleviin noin 300 pysäkkikatokseen asennettiin pysäkin ja matkustajien havaittavuutta parantavat heijastinliuskat. Liikenneturvallisuushankkeiden toteuttamiseen ohjelmoidulla lisärahoituksella toteutettiin Varkauden kaupungin kanssa yhteishankkeena liikennevalot valtatien 23 ja Harjulantien risteykseen. 18
Investointi ja ylläpitohankkeina valmistuivat Nurmeksen Akkosalmen kevyenliikenteenväylä sekä Lehmon Ristisaaren kevyenliikenteenväylä ja tasoristeyksien poistamishankkeet. Valtatietä 9 parannettiin ajorataa leventämällä, kallioleikkauksia avartamalla ja uusimalla tiekaiteet välillä Suonenjoki Vehmasmäki. Liikenneturvallisuutta parantavien toimien yhteisvaikutuksesta henkilövahinko onnettomuuksien arvioidaan vähenevän Itä Suomen tieverkolla noin 3,5 onnettomuutta vuodessa. 7. Liikenteen valvonta Liikennevalvontaa ja valistustoimintaa on tehty perinteisesti sekä liikkuvan poliisin että paikallispoliisin yhteistyönä. Moniviranomaisyhteistyönä tehtävä liikennevalvonta on lisääntynyt ja sen merkitys jatkossa tulee kasvamaan erityisesti itärajalla. Viranomaisyhteistyön painopistealueena ovat olleet erityisesti ulkomainen raskas liikenne ja muu rajan yli tapahtuva liikennöinti. Paikallispoliisissa liikennevalvonnan voimavarat on keskitetty erityisesti taajamaliikenteen valvontaan sekä rattijuopumusvalvontaan. Lisäksi erityisenä painopistealueena ovat olleet mopoilijat, joiden toiminta, ajotavat ja häiritsevä käytös ovat herättäneet vilkasta keskustelua paikallisen yleisön keskuudessa ja aiheuttaneet lukuisia valvontatoiveita poliisin suuntaan. Tähän liittyen on pidetty koulujen kanssa info ja valvontatilaisuuksia sekä järjestetty kohdennettua teemavalvontaa koulujen läheisyydessä sekä muualla saadun yleisöpalautteen perusteella. Liikkuva poliisi on omassa valvonnassaan keskittynyt sopimusten mukaisesti valtateiden ja taajamien läheisyydessä tapahtuvaan valvontaan. Lisäksi vuoden aikana on pidetty muutamia yhteisiä valvontateemoja, joissa on huomioitu valtakunnallinen teemavalvonta. Jatkossa valvontaa tulee suunnata aiempaa enemmän myös maastoliikenteeseen. Maastoajoneuvojen lisääntyessä niillä aletaan liikkua aiempaa enemmän taajamissa kaduilla ja muilla maanteillä. Vaaratilanteet ovat lisääntyneet niin maastossa kuin tiestölläkin. Valvontateemoja on vuoden aikana pyritty mahdollisuuksien mukaan kohdentamaan analyysitiedon perusteella sellaisille alueille, joissa on havaittu liikenteellisiä ongelmia tai on viranomaisyhteistyön kautta saatu tietoa ongelmakohteista (esim. kaupungin suorittamat nopeusmittaukset eri kohteissa). Automaattinen liikennevalvonta Automaattisen liikenteenvalvonnan piirissä Itä Suomen tiestöstä on 800 kilometriä. Kameratolppia on kaikkiaan 271 kappaletta. Lisäksi Itä Suomen alueella on 2 automaattista liikenteenvalvonta autoa. Vuonna 2009 toteutettu poliisin liikennevalvontastrategian muutos puuttumiskynnystä alentamalla näkyy erityisen hyvin automaattisen liikenteenvalvonnan tilastoissa (Taulukko 1, Kuva 3), mutta myös muussa poliisin nopeusvalvonnassa huomautusten ja rikesakkojen määrällisenä kasvuna. Puuttumiskynnyksen laskun seurauksena suurten ylinopeuksien määrä väheni huomattavasti myös vuoden 2010 aikana. Tältä osin painopisteenmuutos näyttää onnistuneelta ja on tuottanut toivottua tulosta. 19
Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutuksista on tehty useita tutkimuksia. Itä Suomen alueella tällainen tutkimus tehtiin vuonna 2007. Tutkimuksissa on yhdenmukaisesti todettu, että automaattisen nopeudenvalvonnan käyttöönotto alentaa keskinopeuksia ja vähentää erityisesti suuria ylinopeuksia. Itä Suomessa tehdyssä tutkimuksessa keskinopeudet alenivat noin 2 km/h siten, että alenemat olivat suurempia kesällä kuin talvella. Suuret ylinopeudet (vähintään 20 km/h yli nopeusrajoituksen) vähenivät kolmanneksella. Automaattinen nopeusvalvonta vähentää merkittävästi tiejakson onnettomuuksia sekä onnettomuuksien vakavuusastetta. Taulukko 1. Automaattisen liikennevalvonnan seuraamukset vuonna 2010. Automaattivalvonnassa käytettävä ehdollinen rikesakko postitetaan kotiin ns. selvissä tapauksissa, kun kuvasta voidaan päätellä, että kuljettajana on omistaja tai haltija. Ehdollinen rikesakko on maksettava 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista, ellei rikesakkomääräyksen saanut sitä vastusta. Itä Suomen liikenneturvallisuuskeskus 2010 Ei Rangaistusvaatimus rikesakko Ehdollinen Huomautus Rikesakko Seuraamus seuraamusta 01 10 1 293 6 278 368 209 1 959 10 107 02 10 1 677 7 371 426 199 1 570 11 243 03 10 1 506 7 542 366 191 1 602 11 207 04 10 740 6 874 377 221 1 680 9 892 05 10 340 5 185 408 211 2 079 8 223 06 10 320 4 869 344 247 1 597 7 377 07 10 297 2 842 264 196 1 277 4 876 08 10 367 5 014 463 251 1 998 8 093 09 10 237 5 113 424 185 1 561 7 520 10 10 489 7 054 273 236 1 578 9 630 11 10 389 5 544 334 258 1 284 7 809 12 10 732 4 782 71 182 1 162 6 929 2010 8 387 68 468 4 118 2 586 19 347 102 906 Kuva 3. Automaattisen liikennevalvonnan seuraamukset vuonna 2010. 20