Työnantaja ja työnetsijä Helsingin kaupungin kokemuksia maahanmuuttajien työllistämisestä Työvoimasuunnittelija Tomi Tommola oa Helsingin kaupunki/ Työhönohjaus tomi.tommola@hel.fi/ p. 050 3049384
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Helsingissä i - tilastojat
Kansainvälinen menneisyys Helsinki on aina ollut kansainvälinen kaupunki. Viime vuosisadan alussa ulkomailla syntyneiden osuus oli yhtä suuri kuin nykyisin. Itsenäistymisen jälkeen osuus alkoi laskea, ja saavutti aallonpohjan 1970 luvulla, joka oli koko maan tasolla yhtenäiskulttuurin aikaa. Kuvio 1. Ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin väestöstä 1900-2007. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. 3
1990 luvun murros Vuonna 1990 Helsinkiin muutti ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen historiassa ulkomailta enemmän ihmisiä kuin ulkomaille lähti. Maahanmuuttajaväestön nopea kasvu liittyy monella tapaa Neuvostoliiton hajoamiseen ja koko maan kansainvälistymiseen. Vuonna 1990 alkoi inkerinsuomalaisten maahanmuutto. Somalian sekä entisen Jugoslavian sodat toivat maahan pakolaisia, joiden maahanmuutto olisi Neuvostoliiton aikaan ollut lähes mahdotonta. Maahanmuuttajien määrän nopea nousu ei ollut ainoa Helsinkiä kansainvälistävä ilmiö, vaan maan avautuminen näkyi myös 0 talouden ja kulttuurin kansallisten rajojen murtumisena. EU jäsenyys vuonna 1995 vauhditti tätä kehitystä edelleen. 12 10 8 6 Ulkomailla synt. Suomen kansalaiset, % 4 2 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Ulkomaan kansalaiset, % Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden y väestöosuus Helsingissä 1979 2009. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. 4
Maahanmuutto kaupunkiilmiönä Kuten muuallakin maailmassa myös Suomessa maahanmuuttajat keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, jotka tarjoavat parhaat mahdollisuudet uuden elämän rakentamiseen. Suomessa 80 prosenttia maahanmuuttajista asuu Tampere Turku linjan eteläpuolella, ja puolet pääkaupunkiseudulla. Helsinki houkuttelee maahanmuuttajia suoraan ulkomailta, mutta myös muualta Suomesta. Kuvio 3. Ulkomaan kansalaisten osuus Helsingin, Helsingin seudun sekä koko maan väestöstä 1990-2007. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. 5
Maahanmuuttajat kasvumoottorina Viime vuosina Helsingin ja Helsingin seudun nettomuuttovoitosta ulkomailta suuntautuva t muutto on kattanut ktt t 80 prosenttia. Jos laskee mukaan maahanmuuttajaväestön syntyvyyden, y yy,perustuu 90 prosenttia Helsingin väestönkasvusta maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin. Tämä ä kehitys on tuttua monista muistakin länsieurooppalaisista kaupungeista,,joiden väestönkasvu on jo vuosia ollut maahanmuuttajien varassa. Kuvio 4. Helsingin seudun nettomuutto lähtömuuttoalueittain 1997 2007 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. 6
Suurimmat kieliryhmät Vuosien 2008 2009 vaihteessa helsinkiläiset puhuvat äidinkielinään noin 150 kieltä mukaan lukien suomi ja ruotsi, ja joukkoon mahtuu 165 maan kansalaisia. Nuoremmissa ikäluokissa maahanmuuttajien osuus on suurempi kuin vanhemmissa: 7 15 vuotiaista helsinkiläisistä 12 prosenttia on muunkielisiä. Kieliryhmistä ylivoimaisesti suurin on venäjänkieliset, joita on yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurimpien ryhmien edustajia vironkielisiä ja somalinkielisiä. Kuvio 5. Helsingin suurimmat muunkieliset kieliryhmät 2008. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. 7
Työllisyys Maahanmuuttajien työllisyysaste on alempi kuin muun väestön, ja maahanmuuttajien työllisyys reagoi herkemmin työmarkkinatilanteen vaihteluihin kuin kantaväestön. Tämä johtuu osin siitä, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina tt i osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa. Maahanmuuttajien työttömyyskin on useammin kausi- kuin pitkäaikaistyöttömyyttä. Varsinkin maassa asumisen alkuvaiheessa maahanmuuttajien työuralle on tyypillistä tä työ-, työttömyys-, koulutus- ja toimenpidejaksojen nopea vaihtelu. 100.0 80.0 60.0 40.0 20.0 0.0 Yhteensä Suomi+ruotsi Muu kieli 2002 2007 Kuvio 10. Työllisyysaste äidinkielen mukaan Helsingissä 2002 (N= 277 967) ja 2007 (N= 289 468) Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. 8
Työmarkkina aseman kehitys Maahanmuuttajien työmarkkinaasema kohenee nopeasti maassaolovuosien karttuessa. Kielitaito, it ammattitaito, kulttuuriset t taidot ja suhdeverkosto mukautuvat vähitellen uuden yhteiskunnan olosuhteisiin. Eri ryhmien välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi hyvä koulutuspohja edesauttaa uusien tietojen ja taitojen oppimista. Pakolaisilla ja naisilla on maassaolon alkuvuosina muita ryhmiä heikompi asema työmarkkinoilla, mutta ero pienenee vuosien myötä. 60 50 40 30 naiset 20 Kuvio 11. Vuosina 1989 93 Suomeen muuttaneiden työikäisten 10 0 Muuttovuosi 1997 2001 2004 Kuvio 12. Ulkomaan kansalaisten työllisyysaste sukupuolen mukaan muuttovuodesta vuoteen 2004 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus miehet 9
Helsingin Kaupungin maahanmuuttoon, maahanmuuttajiin ja etniseen monimuotoisuuteen liittyvän strategiaohjelman linjaukset v. 2009-2012 Varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys. Maahanmuuttajien osuus kaupunkikonsernin henkilöstöstä kasvaa ja lähestyy maahanmuuttajien osuutta väestöstä. 10
Maahanmuuttajien rekrytoimista kaupungin palvelukseen ei ymmärretä yksinomaan yhteiskuntavastuukysymyksenä, y y y vaan keinona laajentaa henkilöstön osaamista. Monimuotoistuvan väestön tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarpeisiin vastaaminen vaatii henkilöstöltä laajempaa osaamista esimerkiksi maahanmuuttajiin liittyvissä kysymyksissä kuin taustoiltaan ja tarpeiltaan yhtenäisemmän väestön. Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen ja kasvaminen edellyttävätrekrytoinnilta rekrytoinnilta, perehdyttämiseltä ja työyhteisötaidoilta valmiuksia, joita kartutetaan henkilöstökoulutuksen ja valmennuksen keinoin. 11
Tahtotila, tavoitteet ja ohjeet 1) Helsinki haluaa lisätä maahanmuuttajien määrää työvoimassaan 2) Helsingillä ll on pyrkimys palkata maahanmuuttajia samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä 3) maahanmuuttajien palkkaamisesta on kirjalliset ohjeet 12
Työhönohjausyksikkö Työvoimasuunnittelijat työstä työhön Yksilöllistä ohjausta kaupungilla työharjoittelussa tai palkkatukityössä oleville asiakkaille Tavoite: työ avoimilla työmarkkinoilla tai koulutus Työvalmentajat valmennuksesta työhön Yksilöllistä ohjausta työttömille helsinkiläisille Tavoite: työ avoimilla työmarkkinoilla tai koulutus 13
Työhönohjausyksikön palvelut Yksilöohjaus: tilannekartoitus osaamiskartoitus koulutustarvekartoitus k paneudutaan työhakemusten tekemiseen ja CV:n päivittämiseen tarvittaessa työhaastatteluun valmentautuminen mahdollisuus ohjata asiakas täsmäkoulutukseen mahdollisuus ryhmäohjaukseen 14
Työhönohjaus Odotamme asiakkaalta Omaa aktiivisuutta Halua työllistyä Kiinnostusta sta oman työuran suunnitteluun Tarjoamme asiakkaalle Henkilökohtaista tukea ja apua työpaikan löytämiseen ja työllistymiseen Tukea asiakkaan omien suunnitelmien toteuttamiseen Tukea ja apua työssäoloaikana työtä tai työolosuhteita koskeviin asioihin 15
Talent studio - Uusia puolia työnhakijoista, uusia näkökulmia rekrytointiin Työnhakijat tekevät e omat www kotisivut Persoonallinen työnhakijagalleria Hakemukset, ansioluettelot Työnäytteitä Esittelyvideoita Videoneuvottelutyöhaastattelut Sosiaalinen media ym. 16
17
18
Talent Studion hyödyt työnantajalle? Valmis, työhaluinen, helsinkiläinen työnhakijajoukko Tunnettuja ja valmiiksi seulottuja työnhakijoita Työllistämiseen erikoistuneet asiantuntijat Teknisesti uudenaikaiset toimitilat työhaastatteluihin tai yritysesittelyihin Yhteistyökumppani luotettava Helsingin kaupunki 19
Työtä, tietoa ja työvoimaa projekti tarjoaa yrityksille Apua maahanmuuttajataustaisen työvoiman palkkaamisessa Valmiiksi haastatellut, tunnetut työnhakijat Tietoa tukimuodoista ja avustamisessa niiden hakemisessa Monimuotoisuuskoulutusta työyhteisössä Kulttuuritulkkausta konfliktitilanteissa Tukea työsuhteen alkuvaiheen koulutuksissa Työpaikkakohtaiset kielenoppimismateriaalit 20
Saako satamasta enää aamulla töitä? Eli Mikä on työnhaussa muuttunut 21
Maahanmuuttajien kynnyksiä y työnhaussa Nykyajan teknistynyt työnhaku. Työnhakuprosessissa ylikorostuu IT taidot Työhakuprosessissa ylikorostuu kirjallisen suomentaito Yhteydenotot puhelimitse vaikeaa suomalaiselle, vielä vaikeampaa maahanmuuttajalle Oman osaamisen markkinointi Kylmää vai kuumaa? asenneilmasto 22
Työnantajien haasteita maahanmuuttajien työllistämisessä puuttuva tieto eri kulttuureista, yhteisen kielen puuttuminen puuttuva tieto työllistämisen tukimuodoista tai byrokratian mörkö pienillä työnantajilla puuttuvat resurssit työntekijöiden kouluttamiseen asenteet (stereotypiat, huonot kokemukset) 23
KEINOJA: monimuotoisuuskoulutus, tukea työnantajille perehdyttämisvaiheessa, työvalmentajapalveluiden lisääminen, tietoatukimahdollisuuksista tukimahdollisuuksista, tukea pienille työnantajille alkuvaiheen koulutuksiin 24
Apua aloittamiseen - TYÖKALUVIUHKA Työkaluviuhka 25
Työhönohjauksen yhteystiedot y Käyntiosoite : Käenkuja 3 aa, 5. krs, 00500 HELSINKI Postiosoite: PL 8680, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Faksi: 09 31046729 S posti: etunimi.sukunimi@hel.fi Vaihde: 09 310 4011 Neuvonta: 09 310 73358 26
Entäs Suomalainen ulkomailla? - Maahanmuuttajan kokemuksia työnhausta Norjassa
Muuttaessasi toiseen maahan, aloitat työnhakijana tyhjästä. Suomessa hankkimasi kokemukset, todistukset ja suositukset eivät paljoakaan paina. Sinun kannattaa käännättää jo ennen lähtöäsi tärkeimmät työ ja kurssitodistuksesi sekä opiskelutodistuksesi joko ruotsiksi tai englanniksi. 28
Jollet osaa kirjoittaa norjaa täydellisesti, voit unohtaa julkishallinnolliset työpaikat. 29
norjaa on käytännössä pakko osata edes sen verran, että pystyt jokapäiväiseen kommunikaatioon. Muuten et voi edes ajaa taksia. 30
Jos julkisen hallinnon työt ovat sinulta poissuljettuja, silloin et voi myöskään ajatella työskenteleväsi norjalaisissa järjestöissä; samaten mahdollisuutesi työskennellä tutkijana rajoittuvat yksityiseen sektoriin. 31
Laajin toimintakenttä ulkomaalaiselle löytyy yksityiseltä sektorilta. 32
Kaikkia työpaikkoja ei kuitenkaan koskaan julisteta auki, jolloin ei myöskään ole työpaikkailmoituksia. Ne pitää etsiä itse. 33
Vasta maahanmuuttaneella ei kuitenkaan näitä suhteita voi olla, ja kannattaakin liittyä erilaisiin verkostoihin, kuten LinkedIn tai Xing. 34
Sitten kun ollaan päästy siihen vaiheeseen, että on löydetty aktuaalinen työpaikka, jota halutaan hakea, Norjassa suositellaan puhelimen käyttöä. 35
Vaikka kuinka periaatteellisista syistä katsoisi hienoksi i eleeksi opetella maan kieltä, niin kannattaa kuitenkin käyttää englantia, jos ei ole kovin vahvoilla. Ainakin hakemus hk kannattaa kirjoittaa i sillä kielellä, jota parhaiten osaat ; muuten tulet antaneeksi kiitsestäsi iepärealistisen i vaikutelman, josta jäät kiinni viimeistään haastattelussa, jos sinne asti pääset. 36
Saattaakin kannattaa palkata työnhakuagentti,,jos on varaa. 37