Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen Luontotieto Oy 23/2011 Jyrki Oja
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 5 4. Epävarmuustekijät... 11 5. Yhteenveto syysmuutosta... 11 6. Lähteet ja kirjallisuus... 12 7. Liitteet... 13 2
1. Johdanto Voimavapriikki Oy tilasi Suomen Luontotieto Oy:ltä lintujen syysmuuttoselvityksen suunnitteilla olevan Forssan tuulipuistohankkeen vaikutusalueelta. Selvitys kuuluu hankkeiden ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä Ramboll Finland Oy:ssä on toiminut Asko Ijäs, Jokioisten Maanrakennus Oy:ssä Lasse Kosonen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Oja. 2. Aineisto ja menetelmät Forssan kaupungin eteläpuolelle suunnitellun tuulipuiston alueen läpimuuttavaa linnustoa havainnoitiin 15.8 2.11.2011 välisenä aikana. Havainnointia suoritettiin Forssan Kiimassuon jätteidenkäsittelyalueelta sekä Torronsuon Kiljamon lintutornista. Kummaltakin havaintopaikalta näkyy koko suunnittelualueen yläpuolinen ilmatila lähes esteettömästi. Kiimassuolla havainnointipaikkana toimi biokaasulaitoksen siilon katto. Kurkimuuton aikaan tehtiin myös havaintoja muuttavista kurkiparvista Kalliojärven peltoaukealta ja nämä havainnot otettiin mukaan aineistoon (yhdistetty Kiljamon havaintoihin). Havainnointia suoritettiin yhdestä pisteestä kerrallaan yhden havainnoijan voimin. Elokuussa havainnointipäiviä oli yhteensä 5. Syyskuussa havainnointia suoritettiin yhteensä 12 päivänä. Lokakuussa muutonseurantapäiviä oli 7 ja marraskuussa 1. Pääsääntöisesti muutto seurattiin aamuisin auringonnoususta noin klo 12.00 ja peto- ja kurkimuuton aikaan myös iltapäivällä 13.00-17.00. Iltamuuttoa tai yömuuttoa ei seurattu. Yhteensä havainnointia oli 25 päivänä (Liite 1) ja havainnointiin osallistui Jyrki Oja sekä avustajina toimivat myös Tikli Matikainen ja Hanna-Kaisa Hietajärvi. Kiljamon lintutornissa samanaikaisesti olleiden havainnoitsijoiden havainnot kelpuutettiin mukaan aineistoon. Kiljamon tornin muutonseurantapaikka. Kuva suunnittelualueen suuntaan 3
Suomen Luontotieto Oy Muutonseuranta ei ollut satunnaista ja muutontarkkailupäivät pyrittiin valitsemaan muuton kannalta sääolosuhteiltaan parhaimpiin päiviin. Kurkien läpimuutosta alueen läpi saatiin hyvä kuva, sillä kurjen päämuutto ajoittui syksyllä 2011 hyvin lyhyelle ajanjaksolle, jolloin havainnointi oli aukotonta. Muuttohavainnot kirjattiin yksilöittäin ja yksilömäärän sekä kellonajan lisäksi kirjattiin muuttokorkeus sekä linnun käyttämä reitti suunnittelualueen kohdalla. Suunnittelualue oli jaettu viiteen sektoriin (W1, W2, 0, E1 ja E2). Sektorit oli helppo paikallistaa korkeiden maastokohteiden (linkkimastot ym.) perusteella ja ennen havainnointia selvitettiin maastossa sektoreiden rajat siten, että kumpikin havainnoitsija käytti varmasti samoja rajalinjoja linnun liikkeitä tulkitessaan. Muuttokorkeudessa käytettiin kolmipykäläistä asteikkoa, jossa 1 pykälä tarkoitti 0-60 m, 2 pykälä 60 175 ja kolmas yli 175 m. Muutonseurannan lisäksi laskettiin elo-lokakuussa Kalliojärven pelloilla levähtäneet kurjet ja laulujoutsenet. Selvitysalue käsitti koko valtatie 2 ja Torronsuon välisen peltoalueen. Alue ajettiin autolla läpi ja kaikki kurjet ja laulujoutsenet kirjattiin ylös. Havainnoinnissa käytetyt sektorit ja muutontarkkailupaikat 4
3. Tulokset Muutontarkkailussa havaitut muuttolinnut ja yksilömäärät on esitetty taulukossa 1. Seuraavassa alueen läpi kulkevaa syysmuuttoa kuvataan ryhmäkohtaisesti. Taulukko. 1 Muutonseurannassa havaitut lajit yksilömäärineen Laji Yksilömäärä Ampuhaukka 4 Anas sp 45 Buteo sp 6 Falco sp 4 Haapana 424 Haarapääsky 120 Harmaahaikara 6 Harmaahanhilaji 57 Hiirihaukka 45 Isolepinkäinen 1 Kaakkuri 7 Kahlaajalaji 80 Kalasääski 4 Kanahaukka 4 Kapustarinta 40 Keltavästäräkki 43 Keltasirkku 74 Kiuru 126 Kottarainen 243 Kuikka 29 Kuikkalintulaji 32 Kulorastas 46 Kuovi 8 Kurki 5328 Käki 2 Laulujoutsen 63 Laulurastas 71 Liro 17 Mehiläishaukka 19 Merikotka 9 Metsähanhi 68 Metsäkirvinen 382 Metsäviklo 6 Mustalintu 150 Muuttohaukka 2 Laji Niittykirvinen 134 Nuolihaukka 22 Närhi 43 Pajusirkku 23 Peippo 1421 Peippolaji 1640 Piekana 7 Pikkulintu 1900 Pikkukäpylintu 76 Punakylkirastas 112 Punatulkku 67 Rastas sp 210 Ruskosuohaukka 13 Rautiainen 95 Räkättirastas 3470 Sepelkyyhky 2312 Sinisorsa 78 Sinisuohaukka 15 Suokukko 320 Taivaanvuohi 8 Tavi 30 Telkkä 2 Tervapääsky 58 Tikli 8 Turturi/ 1 Turkinkyyhky Tuulihaukka 24 Töyhtöhyyppä 127 Urpiainen 430 Uuttukyyhky 9 Valkoviklo 2 Varpushaukka 136 Viherpeippo 43 Vihervarpunen 221 Västäräkki 165 Yksilömäärä 5
Kuikka- ja uikkulinnut sekä haikarat Arktisten kuikkalintujen päämuuttoreitit eivät syksyisin kulje Lounais-Hämeen yli. Alueen läpimuuttavat kuikkalinnut ovat todennäköisesti sisämaan pesiviä kuikkia ja kaakkureita. Hyvin poikkeuksellisten itätuulien aikaan on mahdollista, että Itä-Suomen päältä tavallisesti kulkeva arktisten kuikkalintujen muuttoreitti saattaa ulottua myös Lounais-Hämeeseen, mutta tämänkin kaltaisessa säätilanteessa määrät jäävät hyvin vähäisiksi verrattuna päämuuttoväylien kuikkalintumääriin Myös alueen yli muuttavat uikkulinnut ovat todennäköisesti Etelä -ja Keskisuomen pesimäkantaa. Alueella havaittiin vain 29 läpimuuttavaa kuikkaa ja kuikkalinnuiksi määritettiin 32 yksilöä. Kaikki muuttavat kuikat havaittiin huomattavan korkealla eli selkeästi törmäysriskirajan yläpuolella. Kaakkureita havaittiin syksyllä 7. Muuttavia uikkulintuja ei syysmuutolla havaittu. Harmaahaikaroita nähtiin elokuussa kuuden linnun parvi, jonka muuttosuunta oli luode. Laulujoutsen Laulujoutsenen muutto ajoittuu alueella loka-marraskuulle. Torronsuon alueella ja lähijärvillä pesineet linnut liikkuvat alueella jonkin verran syyskuussa ja mm. Kalliojärven pelloilla nähtiin ruokailevia laulujoutsenia. Nämä linnut eivät kuitenkaan tavallisesti lennä suunnittelualueen yli. Muuttavia laulujoutsenia nähtiin alueella hyvin vähän. Yhteensä muuttaviksi linnuiksi tulkittiin 63 yksilöä. Osasyynä saattoi olla lämmin syksy, joka venytti laulujoutsenien muuton alkutalveen. Muuttaviksi tulkitut laulujoutsenet muuttivat hyvin matalalla, juuri puiden latvojen yläpuolella. Lintujen muuttosuunta oli poikkeuksetta lounas. Hanhet Metsähanhi Torronsuon alue lähiympäristöineen on perinteinen metsähanhien kevätmuutonaikainen levähdysalue. Syksyllä sen sijaan laji harvoin levähtää alueella ja ilmeisesti kova metsästyspaine saa metsähanhet nykyisin muuttamaan pois Suomesta jo heti metsästyskauden alussa. Metsähanhia ei nykyisin pesi Torronsuon alueella. Kalliojärven alueella ei syyskaudella havaittu levähtäviä metsähanhia. Syksyn aikana havaittiin 68 läpimuuttavaa metsähanhea. Tämän lisäksi havaittiin 57 muuttavaa lajilleen määrittämätöntä harmaahanhea (Anser sp). Näistä yksikään ei ylittänyt suunnittelualuetta törmäyskorkeudella. Hanhia ei havaittu levähtävän alueella syksyllä 2011. Kuvassa meri- ja metsähanhia ja tundrahanhi. 6
Taulukko 2. Kalliojärven pelloilla levähtäneet laulujoutsenet ja kurjet syksyllä 2011. Päivämäärä Laulujoutsen Kurki 5.9 3 210 10.9 9 240 15.9 9 161 (1 värirenkaallinen) 17.9 3 280 23.9 14 32 5.10 23 0 27.10 32 0 Arktiset hanhet Arktisten hanhien syysmuuttoreitit eivät tavallisesti kulje Lounais-Hämeen poikki, mutta kovilla itätuulilla muutto saattaa ulottua myös suunnittelualueelle. Arktisia hanhia ei syysmuutonseurannassa havaittu. Puolisukeltajasorsat, telkkä ja muut vesilinnut Useimmat vesilintulajit ovat yömuuttajia ja aamun muutontarkkailussa nähdään usein vain muuton rippeet. Koska lajit muuttavat keskiyön tunteina, ei tarkkoja muuttoreittejä ole mahdollista selvittää valoisan ajan havainnoinnilla. Vesistöt toimivat sisämaassa useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten suunnittelualueen poikki muuttaa todennäköisesti vain hyvin pieni määrä puolisukeltajasorsia. Aamumuuton seurannan yhteydessä nähtiin jonkin verran haapanoita ja sinisorsia. 16.9 nähtiin kaksi suurehkoa korkealla muuttanutta haapanaparvea (120 +140 yksilöä). Lokakuussa alueen poikki muutti pieniä määriä todennäköisesti arktisilta alueilta tulleita sinisorsia ja haapanoita. Talpianjärvelle kerääntyy syksyisin pieniä määriä puolisukeltajasorsia, joista osa muuttanee suunnittelualueen poikki. Sorsastuskauden alkaessa suurin osa sorsalinnuista aloittaa muuttonsa ja poistuu merialueelle, tai sorsastukselta rauhoitetuille alueille. Telkkiä nähtiin muuttavina vain muutamia. Lähes kaikki havaitut puolisukeltajasorsat muuttivat huomattavan korkealla eli yli 300 m. korkeudella. Arktiset vesilinnut (mustalintu, pilkkasiipi ja alli) Arktisten vesilintulajien muuttoreitit eivät normaalisti kulje suunnittelualueen poikki. Aivan poikkeuksellisesti Itä-Suomea pitkin kulkeva muuttovirta voi voimakkaan itätuulen vuoksi suuntautua aiemmin sisämaahan ja tällöin myös Forssan seudulla saattaa nähdä yksittäisiä mustalintu- tai alliparvia. Mantereen yllä nämä lajit muuttavat tavallisesti erittäin korkealla. Lokakuun lopulla nähtiin kaksi hyvin korkealla muuttanutta mustalintuparvea (n. 150 yksilöä). Alleja tai pilkkasiipiä ei muutontarkkailussa havaittu lainkaan. Maa ja merikotka Maa-ja merikotkan syysmuutto ajoittuu loka-marraskuulle. Elo-syyskuussa alueella havaittiin kolme nuorta tai esiaikuista merikotkaa muuttolennossa etelän suuntaan. Nämä linnut saattavat olla kierteleviä pesimättömiä lintuja, jotka liikkuvat laajalti ympäri Etelä-Suomea. Kiimassuolla havaittiin lisäksi yksi paikallinen nuori merikotka 16.9. Lokakuussa muuttavia merikotkia nähtiin yhteensä 6. Kaikki havaitut linnut olivat nuoria tai esiaikuisia yksilöitä. Maakotkia ei syysmuutolla havaittu. Muut petolinnut Lounais-Hämeessä ei ole merkittäviä petolintujen muuttoreittejä, joita petolinnut selkeästi noudattaisivat keväällä tai syksyllä. Nousevia ilmavirtauksia käyttävien petolintujen muutto on riippuvainen nousevista ilmavirtauksista ja alueilla, josta puuttuvat korkeat maastomuodot, muuttoreitit eivät ole pysyviä ja ne vaihtelevat vuodesta toiseen. 7
Syksyn muutonseurannassa havaitut petolinnut muuttivat hyvin laajalla alueella ja useimmat havaitut yksilöt muuttivat hyvin korkealla (joka sisämaassa on tavallista). Havaittujen petolintujen yksilömäärät jäivät pieniksi, jos määriä vertaa rannikon muutontarkkailupaikkoihin, mutta havaittuun kevätmuuttoon verrattuna yksilömäärät olivat suurempia. Runsaslukuisin muuttava laji oli varpushaukka (136) ja toiseksi runsain laji oli hiirihaukka (45). Muita muuttavana havaittuja petolintulajeja olivat piekana (7) muuttohaukka (2), ampuhaukka (4), tuulihaukka (24), nuolihaukka (22), kanahaukka (4) mehiläishaukka (19), ruskosuohaukka (13), sinisuohaukka (15) ja kalasääksi (4). Havaitut petolinnut muuttivat laajalla alueella, eikä selkeää muuttoväylää alueella havaittu. Petolintujen muutosta alueen poikki saatiin todennäköisesti hyvä kuva, sopivien muuttosäiden osuttua muutontarkkailupäiville. Kevääseen verrattuna muuttavien petolintujen muuttokorkeus oli selkeästi korkeampi ja esim. kurkien päämuuton aikaan osa petolinnuista jäi todennäköisesti havaitsematta suuren lentokorkeuden vuoksi. Sinisuo- ja ruskosuohaukat muuttivat selkeästi muita petoja matalammalla. Kurki Syysmuuton seurannan tärkein seurattava laji oli kurki, sillä suurikokoisista muuttolinnuista sen muutto on yksilömäärässä mitaten selkeästi merkittävin koko Hämeen ja Lounais-Suomen alueella. Torronsuo ja sen ympäristön pellot ovat merkittäviä kurkien kevätmuutonaikaisia levähdysalueita. Kurkien syksyinen muuttoreitti kulkee tavallisesti lounaisen Suomen yli siten että päämuuttovirta kulkee tavallisesti läntisen Uudenmaan ja Turun välistä. Se mitä reittiä kurjet käyttävät riippuu pitkälti sääolosuhteista. Muuttosään ollessa edullinen kurjet jatkavat usein matkaansa, eivätkä pysähdy lainkaan Torronsuon alueella. Myöhään iltapäivällä tai illalla alueelle saapuvat muuttoparvet sen sijaan saattavat pysähtyä alueelle yöpymään. Syksyn 2011 havainnoinnissa kurkien ei havaittu yöpyvän Torronsuon alueella Kurkien päämuutto ajoittui syksyllä hyvin lyhyelle aikavälille (17 19.9), jolloin Birdlife Suomen julkaiseman tiedotteen mukaan eteläisen Suomen yli olisi muuttanut noin 50000 kurkea. Kurkien muutto kulki laajana rintamana siten että esim. Lahden seudulla ja Lounais- Suomessa nähtiin samanaikaisesti hyvin voimakasta muuttoa. Muuton käynnisti säätilan nopea muutos ja voimakas luoteistuuli, jonka seurauksena kurkimuutto oli hyvin nopeaa ja parvien muuttokorkeus oli suuri. Päämuuttopäivinä kurkien muuttoreitti kulki sekä Torronsuon yli että kaukana lännessä ja idässä. Minkäänlaista selkeää yhtä muuttolinjaa ei kurjilla sisämaassa ollut ja vasta rannikon läheisyys pakotti kurjet selkeälle linjalle. Kurkien muuttokorkeus oli suunnittelualueen kohdalla hyvin korkea ja pääsääntöisesti muutto kulki yli 500 metrin korkeudessa. Havainnoinnissa laskettiin yhteensä 5328 alueen läpi muuttavaa kurkea. Näistä 1425 kulki suunnittelualueen (sektorit W1 ja 0) yli ja näistä törmäyskorkeudella lensi yhteensä 393 kurkea. Kurjet muuttolennossa 8
Taulukko 3. Syysmuutolla havaittujen kurkien yksilömäärät sektoreittain (N= 5328) sekä % osuus kokonaismäärästä sektoreittain. W2 W1 0 E1 E2 1910 858 567 432 1561 36 % 16 % 11 % 8 % 29 % Taulukko 4. Suunnittelualueen (W1 ja 0) yli muuttaneiden kurkien lentokorkeus (1-3) ja % osuus koko havaitusta kurkimäärästä. 1 2 (törmäysriskialueella) 3 0 393 1032 7 % 19 % Kahlaajat Muutonseurannassa suunnittelualueen poikki havaittiin muuttavan vain pieniä määriä kahlaajia. Suurin osa kahlaajista on yömuuttajia ja aamumuutolla näkyy tavallisesti vain yöllisen muuton jälkijoukkoja. Kevääseen verrattuna kahlaajalajisto oli selkeästi erilainen ja mm. kuoveja näkyi vain muutamia. Runsaslukuisin laji oli suokukko, joita nähtiin yhteensä 320. Suokukon runsaus selittyy yhdellä nähdyllä suurparvella, jossa oli noin 270 yksilöä. Arktisia kahlaajia ei nähty lainkaan, yhtä hyvin korkealla lentänyttä sirriparvea (n. 60 yksilöä) lukuun ottamatta. Lämpimän syksyn vuoksi lokakuun loppupuolella nähtiin vielä lähes 100 muuttavaa töyhtöhyyppää, kun tavallisesti laji muuttaa huomattavasti aiemmin. Piekana kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon 9
Lokkilinnut Lokkilintujen muuton seuraaminen ja muuttajien yksilöiden tulkitseminen on suunnittelualueen ytimessä sijaitsevan Kiimassuon jätteidenkäsittelyalueen vuoksi haastavaa. Syksyllä lokkilintuja liikkui sekä pohjoisen että etelän suuntaan ja muuttajien tulkinta on käytännössä mahdotonta. Kiimassuon alulla ruokailleita lokkilintuja ei kevään tapaan laskettu, mutta esim. harmaalokkien määrä oli jonkin verran kevättä suurempi mm. nuorten lintujen ilmaantumisen vuoksi. Naurulokkien määrä vähenee alueella jo heinäkuussa ja elokuussa nuoria lintuja näkee alueella enää satunnaisesti. Etelä-Suomen kaatopaikoilla vierailevat linnut liikkuvat niin keväällä kuin syksyllä hyvin laajalla alueella ja sama lintu voi muutaman päivän sisällä vierailla useilla kaatopaikoilla. Nuorten harmaalokkien syksyinen liikehdintä pohjoisen suuntaan näkyi myös seurannassa ja erityisesti lokakuussa nuoria harmaalokkeja näkyi joka seurantapäivänä. Syysmuuton havainnoinnissa selkeää pohjois-eteläsuuntaista muuttoa alueen yli ei havaittu yhdelläkään lokkilintulajilla. Kyyhkyt Sepelkyyhkyjä muutti alueen poikki huomattavasti kevättä runsaammin ja parvikoko oli selkeästi suurempi. Elokuussa nähtiin useita suurparvia, jotka todennäköisesti ovat metsästykseltä pakenevia lintuja, eivätkä varsinaisia syysmuuttajia. Toisin kuin keväällä sepelkyyhkyillä ei havaittu selkeää muuttolinjaa ja linnut muuttivat kevättä korkeammalla. Uuttukyyhkyjä havaittiin syysmuutolla 9 ja lisäksi havaittiin yksi turturi/turkinkyyhky 12.9. Sepelkyyhkyjen muutto jatkui lokakuun toiselle viikolle, ja lokakuun alkupuolella nähtiin myös useita suurparvia. Sepelkyyhkyt muuttivat syksyllä pääsääntöisesti törmäyskorkeudella. Varpuslinnut Varpuslintujen muutto sisämaassa tapahtuu tavallisesti laajana rintamana, jos muuttoa ohjaavia vesistöjä tai laajoja peltoaukeita ei ole (mm. Pöyhönen 1995). Vaikka seurannassa keskityttiin suurten ja törmäyksille mahdollisesti alttiiden lajien seurantaan havaittiin muuttavia varpuslintuja yllättävän runsaasti. Sepelkyyhkyjä muutti alueen läpi kevättä runsaammin 10
Suurin muuttava varpuslinturyhmä olivat peippolinnut, ja toisin kuin keväällä, järripeippoja muutti alueen poikki huomattavasti enemmän. Peippojen muutto ajoittui pitkälle aikavälille ja ensimmäiset muuttajat havaittiin elokuun lopulla, päämuuton osuttua syyskuun lopulle. Peippolintujen lisäksi myös rastaita havaittiin runsaasti ja erityisesti räkättirastaita muutti runsaasti (3470). Suurin osa muuttavista lajeista jätettiin kuitenkin määrittämättä (pikkulintu). Myös metsäkirvisiä, västäräkkejä sekä keltavästäräkkejä havaittiin kevättä runsaammin. Lokakuussa vaelluslintuja, kuten tiaisia, urpiaisia ja tilhiä nähtiin jonkin verran, mutta määrät olivat kuitenkin melko pieniä. Toisin kuin keväällä Torronsuon poikki kulkeva metsäkannas ei toiminut selkeänä muuttolinjana vaan varpuslintujen muutto kulki laajana rintamana alueen poikki ilman selkeitä muuttolinjoja. Varpuslintujen muuttokorkeus vaihteli aivan puiden latvusten tasolta muutamaan sataan metriin. Selkeällä säällä muuttokorkeus oli sadekeliä korkeampi ja tällöin valtaosa linnuista muutti törmäysriskialueella. Räkättirastaiden muuttokorkeus jäi useimmiten törmäysrajan alapuolelle. Muuttokorkeus ei varpuslintujen kohdalla eronnut keväällä havaitusta. 4. Epävarmuustekijät Lintujen muuttoreitit, muuton ajoitus ja monet muut muuttoon vaikuttavat tekijät vaihtelevat vuosien välillä. Esim. alueen läpi muuttavien kurkien määrä vaihtelee huomattavasti vuosien välillä ja kurkien päämuuttoreitti voi vaihdella kymmeniä kilometrejä syksyjen välillä. Merkittävin muuttoon vaikuttava tekijä on sääolot, jotka vaihtelevat huomattavasti vuosien välillä. Nyt saadut tulokset selvittävät lintujen muuttoa alueen poikki syksyllä 2011, eikä tulosten perusteella voi antaa yleispätevää kuvaa lintujen syysmuutosta alueella. Havainnoinnin tehokkuutta lisäsi se, että kumpikin käytetty havainnointipaikka on poikkeuksellisen hyvä havainnointitehokkuuden kannalta (esteetön näkyvyys kaikkiin suuntiin sekä riittävä korkeus). Havainnointi osui hyvin muuton huippuhetkiin erityisesti suurten lintujen osalta ja ainakin kurkimuuton perusasiat alueelta tulivat selvitetyiksi. 5. Yhteenveto syysmuutosta Syksyn 2011 muuttohavainnoinnin perusteella suunnitellun tuulipuiston alueen poikki ei kulje selkeitä muuttolinjoja, kurjen leveää, koko läntisen Suomen käsittävää muuttoreittiä lukuun ottamatta. Torronsuo ja sen ympäristön pellot ovat merkittäviä kurkien kevätmuutonaikaisia levähdysalueita, jonne osa kurjista pysähtyy yöpymään. Syksyllä 2011 ei suolla havaittu merkittäviä määriä levähtäviä kurkia ja kurkien päämuutto ajoittui kolmen päivän aikajaksolle. Syksyn 2011 havaintojen perusteella suurin osa kurjista kuitenkin muutti pysähtymättä Torronsuon kautta ja näistä linnuista suurin osa ei kulkenut suunnittelualueen kautta. Alueen läpi havaittiin muuttavan noin 5000 kurkea, joka oli arviolta noin kymmenesosa koko kurkimuuton huipusta. Alueen poikki muutti jonkin verran metsähanhia, mutta toisin kuin keväällä nämä linnut eivät levähtäneet. Vesilintuja alueen läpi muuttaa vain vähän, selkeiden vesistölinjojen puuttuessa. Myöskään kahlaajia ei alueen läpi havaintojen perusteella muuta merkittäviä määriä. Petolintuja muuttaa alueen poikki laajana rintamana, eikä selkeää muuttolinjaa pedoilla havaittu. Petolintuja havaittiin kevääseen verrattuna huomattavasti runsaammin ja lintujen muuttokorkeus oli huomattavasti korkeampi kuin keväällä. Lähes kaikki havaitut muuttavat petolinnut ylittäisivät mahdollisen tuulipuiston selkeästi törmäyskorkeuden yläpuolelta. Sepelkyyhkyjä muutti alueen poikki huomattavasti kevättä enemmän ja kyyhkyjen muuttokorkeus oli kevättä selkeästi korkeampi. Varpuslinnut muuttavat alueen poikki laajana rintamana ja kevään tapaista selkeää muuttolinjaa alueen poikki ei havaittu. Ainoa selkeä muuttolinja, joka seurannassa havaittiin, kulki Torronsuon poikki pohjois-eteläsuunnassa menevää kannasta pitkin. 11
6. Lähteet ja kirjallisuus Bergman, G. 1979: Muutto ja sää. Teoksessa (Hildén, O, Tiainen, J. & Valjakka, R.): Muuttolinnut: 110-124. Ilmatieteen laitos (2007): Sään vaikutus lintujen muuttoon. http://www.fmi.fi/saa/sadejapi_6. html Koistinen, J. 2004. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. 42 s. Ympäristöministeriö. Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B Nro 18. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen 1991:Monoitoring bird populations in Finland. A manual of methods applied in Finland. Finnish Museum of Natural History. Helsinki 145 s. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus. Oja Jyrki & Kosonen Lasse 2011: Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa. Otava. Helsinki. 255 s. Ranta, E. & Halkka, A. 2008: Maakotkan ja muuttohaukan seurannan kehittäminen Suomessa. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 Tucker, G.M: & Heath, M. F. 1994: Birds in Europe: their Conservation Status. Bird Life Conservation Series No. 3. 600 s. Cambridge, UK: Valste, J. 2006: Merikotkia törmännyt tuulivoimaloihin. Suomen Luonto 6/2006. 54. Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s. Ympäristöministeriö. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi Ympäristöministeriö 2007b: Suomen kansainväliset vastuulajit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1891&lan=fi Ympäristöministeriö 2007c: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9837&lan=fi Ympäristöministeriö, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Lapin liitto (2004). Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä. Suomen Ympäristö 666. Helsinki 2004. 145 s. 12
7. Liitteet Liitetaulukko 1. Muutontarkkailupäivät kellonaikoineen 16.8 5.30-11.00 Kiljamo 21.8 6.20-11.00 Kiimassuo 22.8. 13.00-18.00 Kiljamo 28.8 7.00-13.00 Kiljamo 29.8 6,00-11.00 Kiljamo 3.9 7.15-14.00 Kiljamo 5.9 7.30-10.30 Kiljamo 8.9 7.00-11.00 Kiljamo 11.9 11.00-15.00 Kiljamo 12.9 6.30-12.30 Kiljamo 14.9 7.30-15.00 Kiljamo + Kiimassuo 15.9 6.45-12.00 Kiljamo 16.9 9.00-16.00 Kiljamo 17.9 10.00-16.00 Kiljamo+ Kalliojärvi 18.9 10.00-15.30 Kiljamo 19.9 8.00-12.00 Kiljamo 23.9 11.30-16.00 Kiljamo 1.10 9.00-12.30 Kiljamo 4.10 9.00-14.00 Kiljamo+ Kiimassuo 9.10 9.00-13.00 Kiljamo 11.10 10.00-14.00 Kiljamo 12.10 9.00-15.00 Kiljamo 16.10 9.00-13.00 Kiljamo 24.10. 9.15-12.00 Kiljamo 27.10 9.00-14.00 Kiljamo 2.11 9.30-14.00 Kiljamo 13