SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Folkhälsan Sy ab Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Vanhusten tehostettu palveluasuminen Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Raasepori Sijaintikunnan yhteystiedot Tove Hjelt-Fri Puh. (019) 289 2274, sähköposti: etunimi.sukunimi@raseborg.fi Palvelujen tuottajan virallinen nimi Folkhälsan Syd ab Toimintayksikön nimi Villa Rosa Toimintayksikön postiosoite Vanha tie 21 Postinumero 10350 Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Susanne Lindgren Postiosoite Vanha tie 21 Postinumero 10350 Sähköposti etunimi.sukunimi@folkhalsan.fi Postitoimipaikka Meltola Postitoimipaikka Meltola Palvelujen tuottajan Y-tunnus 1801682-8 Puhelin (019) 278 6910 Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 21.11.2002 Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta 17.3.2011 Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Jatkuva 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Vuonna 1921 perustetun Samfundet Folkhälsanin tavoitteena on edistää suomenruotsalaisen väestön terveyttä. Toimintaideamme on edelleen sama ja on ilmaistu niin kutsutussa tavoitepykälässä vuodelta 1921 (Samfundet Folkhälsanin sääntöjen 1 ): Samfundet Folkhälsan i svenska Finland toimii kansanterveyden edistämiseksi Suomen ruotsinkielisellä alueella. Järjestö tekee monipuolista tieteellistä tutkimusta väestön henkisestä ja ruumiillisesta terveydestä ja käytännön työtä terveyden edistämiseksi. Folkhälsan Sydin vanhuspalvelujen tavoitteena on täyttää käyttäjäasiakkaan odotukset. avi21u1 1/18

Tarjoamme palveluja ja huolenpitoa lähtökohtanamme ihmisen omat hyvinvoinnin voimavarat, elämäntavat ja toiveet. Toimimme terveyttä edistävästi ja tavoitteemme on tarjota ikäihmisille tilaisuus mielekkääseen elämään, jossa he selviytyvät arjestaan. Tuomme esiin sen, että omaisten huomioon ottaminen on itsestään selvä osa toimintatapaamme. Folkhälsans Förbund ja Folkhälsanin tutkimusyksikkö ovat luonnollisia yhteistyökumppaneitamme terveyttä edistävässä vanhustyössä. Käytämme RAI- ja TAK-järjestelmiä sekä palautteen seurantaa mittaamaan, miten hyvin olemme täyttäneet käyttäjäasiakkaidemme odotukset. Voidaksemme vastata asiakkaan odotuksiin huolehdimme siitä, että vanhuspalvelumme täyttävät valvontaviranomaisten asettamat vaatimukset. Valvontaviranomaiset ovat velvoittaneet kunnat tekemään vuosittaiset auditoinnit, joista saadun palautteen perusteella mittaamme tavoitteiden saavuttamista. Keskeiset prosessit kuvataan Vanhustyön käsikirjassa. Yksiköillä on omat työprosessinsa, joissa ne käyttävät mittausvälineenä RAI-järjestelmää. Parantaaksemme tuloksia käytämme hyväksemme uusinta olemassa olevaa tietoa. Tavoitteiden saavuttamisessa selkeät prosessikuvaukset ovat tärkeitä. Siksi vanhuspalveluja varten on laadittu riskinhallintasuunnitelma suurimpia riskejä varten, eri ammattiryhmien toimenkuvat ja tiedotusprosessien kuvaus. Vanhuspalveluissa on tärkeää, että henkilökunta jaksaa, osaa ja haluaa tehdä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarjoamme mahdollisuuden hoitaa työtehtävät hyvin. Koska on tärkeää, että työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä ja että työtehtävät on mahdollista hoitaa, johto työskentelee terveyslähtöisesti. Se tarkoittaa, että annamme työntekijöille mahdollisuuden osallisuuteen, huolehdimme siitä, etteivät he kuormitu liikaa ja annamme runsaasti palautetta. Arvot ja toimintaperiaatteet Folkhälsanin yhteiset arvot Osaamista, Osallistumista ja Huolenpitoa ovat vanhustyön toimintaperiaatteiden taustalla. Folkhälsan tarjoaa vanhustenhoitoa, jossa jokainen elää mielekkäässä yhteisössä oman elämäntapansa mukaisesti. Toiminta konkretisoidaan yksilöllisissä hoitosuunnitelmissa. Niissä terveystekijät ovat myös ryhmäkodissa mielekkään arjen perusta. Seuraamme onnistumistamme eri mittareiden avulla (RAI, TAK, Palaute). Pyrimme siihen, että meillä on työntekijöitä, jotka osaavat (osaamista), haluavat (osallistumista) ja jaksavat (motivaatio) työskennellä vanhustyön vision ja yksikön tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet konkretisoidaan vuosittain toimintasuunnitelmissa. Asiakkaille tarjotaan palveluja, hoitoa ja hoivaa lähtökohtana jokaisen yksilölliset voimavarat, elämäntapa ja tarpeet. Jokainen voi yksikköön tullessaan kertoa tai kirjoittaa elämäntarinansa, halutessaan omaisten sekä oman hoitajansa kanssa. RAI-vertailu on yksikön toiminnan kehittämisen tärkein työkalumme. 29 laatuindikaattorin tulosten perusteella valitsemme kehittämisalueet, joiden tavoitteet, mittaluvut ja aikataulu konkretisoidaan toimintasuunnitelmissa. Palvelun perustana on terveyttä edistävä työote. Toisin sanoen kaiken toimintamme lähtökohtana ovat yksilölliset voimavarat ja sellainen toimintatapa, että ikäihmiset tuntevat selviytyvänsä arjesta ja olevansa osallisia elämässään, jonka kokevat mielekkääksi. Vanhustyön käsikirja on työmme laadun varmistamisen käytännön työkalu. Päivittämissuunnitelma Folkhälsan käyttää johtamisen, toiminnan kehittämisen ja itsearvioinnin kehystyökaluna EFQMlaatumallia (European Foundation for Quality Management). Kehittämistyön tarkistuslistana ovat mallin yhdeksän kriteeriä. Niiden perusteella huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin: toiminnan perusteet, resurssit, työprosessit ja tulokset. Folkhälsanin oma sovellus kansainvälisestä Balanced Scorecard -kehittämistyökalusta on nimetty strategiatyön ja pitkän aikavälin toiminnan suunnittelun Kartaksi ja kompassiksi. Käytännössä se tarkoittaa, että Folkhälsanin toimintayksiköt yhdessä järjestön korkeimman johdon kanssa sopivat toiminnan tavoitteista, seurannasta ja kehittämisestä neljästä näkökulmasta: asiakas, talous, prosessit ja henkilökunta. avi21u1 2/18

Eräs prosessinäkökulman tavoitteista on, että jokaisella yksiköllä on omavalvontasuunnitelma. Suunnitelma on yksikössä nähtävillä ja se on arkistoitu Folkhälsanin sähköiseen arkistointiohjelmaan. Yksikönvastaava vastaa omavalvontatyön johtamisesta ja organisoinnista. Tiimivastaavat raportoivat yksikönvastaaville ja heille voidaan siirtää osa omavalvonnan käytännön toteutusvastuusta. Laatutyö perustuu Folkhälsanin Karttaan ja kompassiin, joka yksikköjen toiminnan osalta konkretisoidaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Ne sisältävät toiminnan tavoitteet, suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mittaluvut, joilla seurataan tavoitteiden saavuttamista. Pakolliset toiminnan laadun mittarit ovat: 1.RAI-vertailukehittämisen 29 laatuindikaattoria. Ensinnäkin kaksi kertaa vuodessa seurataan, kuinka moni yksikön indikaattoreista on parempi, samanlainen tai huonompi kuin keskimäärin koko maan RAI-vertailukehittämiseen osallistuvilla. Toiseksi verrataan, kuinka moni yksikön 29 indikaattorista on saavuttanut korkeamman kansainvälisen raja-arvon. Raportointi kaksi kertaa vuodessa yhtiön johdolle. 2.Välittömän kirjallisen myönteisen ja kielteisen palautteen määrä sekä toimenpiteiden määrä suhteessa kielteiseen palautteeseen. Yksikön odotetaan ryhtyvän toimiin kaiken kielteisen palautteen johdosta. Se tarkoittaa vähintään henkilökohtaista yhteydenottoa palautteen antajaan sekä analyysia siitä, mitä voidaan tehdä. Kuukausiraportointi yhtiön johdolle. 3.Kohdennettu palaute. Yksiköt tekevät vuosittain asiakkaille ja omaisille asiakastyytyväisyyttä mittaavan kyselyn. Vuosiraportointi yhtiön johdolle. 4. Poikkeamien määrä. Seurataan poikkeamia hyvistä käytänteistä. Kuukausiraportointi yhtiön johdolle. 5. Lääkepoikkeamien määrä. Kuukausiraportointi yhtiön johdolle. Yksikönvastaava vastaa omavalvontasuunnitelman päivityksestä seuraavasti: 1. Kun johonkin tämän suunnitelman kohtaan tai suunnitelman liitteeseen tehdään muutos 2. Joka vuosi syyskuussa, jolloin hän lähettää suunnitelman johtoryhmän vanhushuollon vastaavalle hyväksyttäväksi. Aiemmat omavalvontasuunnitelman versiot talletetaan tarkoitukseen varattuun kansioon ja säilytetään 10 vuotta. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Vanhushuollon johtaja Kira Exell-Paakki Hyväksyy suunnitelman Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Yksikönvastaava Susanne Lindgren Puhelin (019) 278 6910 Sähköposti: etunimi.sukunimi@folkhalsan.fi Vastaa ohjelman päivityksestä ja siitä, että se on viranomaisvaatimusten mukainen. Vastuussa siitä, että toiminta vastaa omavalvontasuunnitelmaa. Yksikönvastaava vastaa omavalvontatyön johtamisesta ja organisoinnista. Tiimivastaavat raportoivat yksikönvastaaville, ja heille voidaan siirtää osa omavalvonnan käytännön toteutuksen vastuusta. Laatutyö perustuu Folkhälsanin Karttaan ja kompassiin, joka yksikköjen toiminnan osalta konkretisoidaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Ne sisältävät toiminnan tavoitteet, suunnitelmat tavoitteiden saavutettamiseksi sekä mittaluvut, joilla tavoitteiden saavuttamista seurataan. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Yksikönvastaava Sairaanhoitajat Lähihoitajat avi21u1 3/18

Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen 1.Omavalvontasuunnitelman läpikäyminen kuuluu yksikön koulutussuunnitelmaan. Kuuluu yksikön perehdytyssuunnitelmaan kohdassa perehdytys yksikön kirjauksiin. Perehdytyksestä on kirjallinen suunnitelma, ja perehdytyksestä vastaava henkilö vahvistaa päivämäärällä ja allekirjoituksellaan sen, että perehdytys on toteutettu. 2.Omavalvontasuunnitelman läpikäyminen kerran vuodessa henkilöstökokouksessa. Liite 1. Perehdytyssuunnitelma Katso perehdytyssuunnitelman kuvaus myös: Folkhälsanin vanhustyön käsikirja. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Folkhälsanilla on oma palautepolitiikka kaikkea toimintaansa varten. Niin välitön palaute (kommentit, kritiikki, ehdotukset) kuin kohdennettu palaute (kyselyt) toimitetaan eteenpäin, siihen vastataan ja se käsitellään. Palaute on olennainen toiminnan kehittämisen syy. Vanhuspalveluissa välitön palaute voi olla esimerkiksi palautetta, jota asiakas antaa päivittäisissä kontakteissa henkilökunnan kanssa, palautetta, jota omaiset antavat vierailuillaan, ollessaan yhteydessä henkilökuntaan tai omaistapaamisissa ja hoitokokouksissa tai myös palautelomakkeilla tai niin kutsuttuun risuja ja ruusuja laatikkoon nimettömänä annettua palautetta. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palaute käsitellään Folkhälsanin yleisen palautteen käsittelysuunnitelman mukaisesti: asiaan liittyvien henkilöiden kanssa, yksikössä henkilöstökokouksen yhteydessä. Vakavasta kielteisestä palautteesta raportoidaan välittömästi vastaavalle johtoryhmän jäsenelle. Koko henkilökunta ottaa palautteen huomioon ja vastaa sen asianmukaisesta käsittelystä. Erityisesti korostuu omahoitajan ja esimiehen vastuu. Yksikönvastaava vastaa siitä, että yhteystietonsa jättänyt palautteen antaja saa suullisen tai kirjallisen vastauksen välittömästi mutta viimeistään 3 päivän kuluessa. Palautejärjestelmään kuuluvat vuosittaiset asiakkaille, omaisille ja henkilökunnalle tehtävät kyselyt (TAK). TAK-kyselyn tulos esitellään asiakkaille ja omaisille. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Myönteinen palaute välitetään kiitoksin henkilöille, joita asia koskee ja sitä hyödynnetään toiminnan vahvojen puolien korostamiseksi. Kielteisestä palautteesta keskustellaan asianomaisten henkilöiden kanssa ja tehdään suunnitelma tilanteen parantamiseksi. Suunnitelmaan voi kuulua tukikeskusteluja, koulutusta. Yleisluontoisempaa kielteistä palautetta käsitellään yksikön henkilöstökokouksissa ja sovitaan yhteisistä linjauksista toiminnan parantamiseksi. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi - Vuosittaiset yksikkökohtaiset TAK-kyselyt asiakkaille ja omaisille - Kuukausittain raportointi johtoryhmälle myönteisestä ja kielteisestä palautteesta - Jatkuva seuranta myönteisen ja kielteisen palautteen määrästä sekä menettelystä kielteisen palautteen jälkeen. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Folkhälsan on laaatinut riskienhallintapolitiikan. Vanhustyössä on sen mukaisesti kartoitettu sektorin kriittiset riskikohdat. Yksiköittäin on kuvattu seuraavat riskialueet: Asiakas kuolee, Asiakas loukkaantuu, karkaa tai katoaa, Asiakasta käytetään seksuaalisesti hyväksi, Väärän lääkityksen riski, Ruokamyrkytys, Henkilökuntaan kohdistunut väkivalta, Henkilökunnan sopimattomuus työhön (narkomaani, pedofiili tai vastaava), Tehottomat prosessit, Puutteet tietoverkkojen turvallisuudessa, Omien IT-palvelimien vaurioituminen, Tulipaloriski, avi21u1 4/18

Varkauksien riski, Hälytysjärjestelmän toimimattomuus. Kartoituksen perusteella yksikkö on laatinut toimintasuunnitelmat mahdollisten riskien varalta. Kaikissa toimintayksiköissä on päivitetty turvallisuussuunnitelma, jossa on pelastus- ja evakuointiohjeet sekä ohjeet tulipalon, karkaamis- ja väkivaltatilanteiden ja tapaturmien varalta. Kaikki henkilökuntaan kuuluvat tutustuvat suunnitelmiin ja vahvistavat asian nimikirjoituksellaan. Vuosittain järjestetään ensiapukoulutusta sekä koulutustilaisuuksia menettelystä tulipalon sattuessa sekä evakuoinnista. Folkhälsan on laatinut käsikirjan tapaturmien ehkäisystä Liite 2. Työsuojelu tekee kaikissa yksiköissä riskikartoituksen henkilökunnan terveystarkastusten yhteydessä vähintään joka kolmas vuosi. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Yksikössä henkilö/henkilöt, joka on ollut työvuorossa poikkeaman sattuessa, kirjaa aina poikkeaman tarkoitukseen varatulle lomakkeelle. Uhkaava tilanne raportoidaan yksikönvastaavalle. Hän vastaa tarvittavista toimenpiteistä, joilla voidaan välttää poikkeaman toistuminen. Yksikönvastaava arkistoi lomakkeen ja raportoi vakavista poikkeamista välittömästi johtoryhmän jäsenelle. Kaikki poikkeamat raportoidaan kuukusittain johtoryhmälle. Poikkeamien määrä on yksi ohjauskorttimme prosessinäkökulman mittaluvuista. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Tapahtuma analysoidaan ja yksikönvastaava vastaa prosessien päivityksestä ja siitä, että koko henkilökunnalle tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä. Jos poikkeama on koskenut suoranaisesti asiakasta, omaisille ilmoitetaan välittömästi tapahtumasta ja siitä, miten on menetelty. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Henkilökunnalle tiedotetaan asiasta vuoron vaihtuessa ja kirjallisin ohjein. Korjaavat toimenpiteet käsitellään seuraavassa henkilöstökokouksessa. Yhteistyökumppaneille tiedottamisesta vastaa aina vastaava johtoryhmän jäsen. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Henkilöstömitoitus on 0,55, mikä on 11,5 henkilötyövuotta Hoitohenkilökuntaan kuuluu: 0,5 Yksikönvastaava vastaa hallinnollisista tehtävistä 3 Sairaanhoitajaa tai muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta 8,5 Lähihoitajaa Muu henkilökunta 2 Hoitoapulaista ja/tai siivoustyöntekijää Ruokapalvelu Folkhälsanin ravitsemispalveluista Kiinteistönhoito Folkhälsanin kiinteistönhuollosta Yksikönvastaava seuraa henkilöstömitoitusta tarkistaen, että suunniteltu ja toteutunut tuntien määrä vastaa henkilöstömitoituksen tuntikehystä. avi21u1 5/18

Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Folkhälsan palkkaa työntekijät mieluiten toistaiseksi. Rekrytoitavalta hoitohenkilökunnalta edellytetään alan koulutusta. Yksikönvastaavan vastuulla on tarkistaa alkuperäiset todistukset ja varmistaa, että sairaanhoitajat ovat Valviran rekisterissä. Työhönottoa edeltää aina henkilökohtainen haastattelu. Jos hakijalla on työhistoriaa, yksikönvastaava tarkistaa suositukset edellisiltä työnantajilta. Työhönotossa otetaan huomioon se, miten henkilön erityisosaaminen sopii yksikön toimintakuvaan ja osaamistarpeisiin. Samoin otetaan huomioon se, miten sopiva ja kiinnostunut hän on työskentelystä Folkhälsanin vanhuspalvelujen arvopohjan ja vision mukaisesti. Suunnitelma sijaisten käytöstä Folkhälsan Sydillä on yhteinen sijaisten välityspalvelu, ja järjestön yhden työntekijän pääasiallinen tehtävä on sijaisten palkkaaminen. Yksiköt tilaavat sijaisia sähköisen tietojärjestelmän välityksellä. Kiireellisiä tilanteita varten kaikilla yksiköillä on luettelo sijaisista, ja vastuuvuorossa oleva henkilö kutsuu sijaiset töihin. Sijaisia palkattaessa pyritään saamaan töihin henkilö, jolla on hoitoalan koulutus tai joka on vähintään opintojensa loppuvaiheessa eli on viimeisen tai toiseksi viimeisen lukukauden opiskelija. Jos sijainen on opiskelija, paikalla on samaan ammattiryhmään kuuluva henkilö ohjaamassa häntä työssä. Henkilöstömitoituksen täyttämiseksi työntekijöiden lyhyehköjen poissaolojen ajaksi palkataan sijaiset. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä yksikössä kuvataan Vanhustyön käsikirjassa seuraavasti: Yleistä tietoa Folkhälsanista työpaikkana saa henkilöstöoppaasta ja lähimmältä esimieheltä. Perehdytyssuunnitelmassa määritellään, mitä perehdyttämiseen kuuluu, kuka ohjauksesta huolehtii ja miten ohjataan (henkilökohtaisesti, kirjallisen materiaalin avulla jne.), kuka on vastuussa perehdytyksestä sekä ohjeistetaan kohta kohdalta perehdytysaikataulu (heti, viikon sisällä jne.). Perehdytykseen tulee sisältyä ainakin seuraavat asiat: Vanhustyön käsikirja, yksikön toimintasuunnitelma, yksikön prosessit, kokousrutiinit, hoito- ja palvelusuunnitelmat, omavalvontasuunnitelma, potilasasiakirjat ja kirjaamiskäytännöt, arviointimenetelmät (esim. RAI, RAVA), työnjako, työtoverit, yhteistyö, tiimityö, erityisalueet, lääkehoito, laitteiden käyttö (hoitolaitteet, tietokoneet), menettely kiireellisissä tilanteissa ja kuolemantapauksen yhteydessä, turvallisuussuunnitelma, riskienhallinta. Liite 1: Toimintayksikön perehdytyssuunnitelma Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Folkhälsan on terveyttä edistävä työpaikka. Hyvinvoivan työpaikan aikaansaaminen edellyttää tavoitteellista yhteistyötä. Terveyttä edistävän työpaikan tulee tarjota työntekijöille turvallisuutta, viihtyisyyttä ja työn iloa. Työterveyshuolto ja työsuojelu ovat tärkeitä terveydenedistämistyön kumppaneita. Folkhälsanin henkilöstöpolitiikan suuntaviivat kuvaillaan Folkhälsanin henkilöstöpolitiikassa ja johtamispolitiikassa. Folkhälsan kehittää henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa täydennyskoulutuksen sekä tiimi- ja kehittämistyön turvin. Koulutussuunnitelmista päätettäessä lähtökohtana ovat sekä yksikön että henkilökohtaiset koulutustarpeet, joita arvioidaan vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Jokainen työntekijä osallistuu vuoden mittaan vähintään kolmeen täydennyskoulutuspäivään. Yksikön koulutustarpeiden kartoituksessa ovat tärkeitä työkaluja RAI-työkalulla mitattu asiakkaiden toimintakyky (kognitiivinen, fyysinen ja sosiaalinen), RAI-laatuindikaattorit, asiakaskyselyt, henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut. Kaikkien työntekijöiden kanssa käydään säännöllisesti joka vuosi kehityskeskustelu, joka kirjataan. Joka vuosi tehdään myös työnarviointi, jossa työntekijän osaaminen ja työsuoritus arvioidaan Folkhälsanin johtoryhmän asettamien arviointiperusteiden mukaisesti. Suositus on, että työnarviointi tehdään kehityskeskustelun yhteydessä. Lomakkeet kehityskeskustelua ja työnarviointia varten ovat intranetissä. Johtoryhmä seuraa arviointikeskustelujen määrää. Vaatimus on, että keskusteluihin osallistutaan 100-prosenttisesti. Johtoryhmä analysoi sairauslomien määrän neljännesvuosittain. Analyysit avi21u1 6/18

tehdään sairauslomien pituuden mutta myös diagnoosiryhmien perusteella. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Vanhustyöhön pyritään saamaan työntekijöitä, jotka jaksavat, osaavat ja haluavat työskennellä tavoitteidemme mukaisesti. Haluamme tarjota työntekijöillemme hyvän työnteon edellytykset. Siksi on tärkeää, että työntekijät voivat kokea työnsä merkitykselliseksi ja työtehtävänsä mahdollisiksi hoitaa. Tästä syystä johdon työtapa on terveyslähtöinen. Se tarkoittaa, että annamme työntekijöille mahdollisuuden osallisuuteen, huolehdimme siitä, etteivät he kuormitu liikaa ja annamme runsaasti palautetta. Folkhälsanin yksikönvastaavat osallistuvat vuosittain järjestön omaan esimieskoulutukseen. Lisäksi esimiehille annetaan mahdolisuus suorittaa johtamisen erikoisammattitutkinto. Folkhälsan panostaa henkilökuntaan HR-ohjelmalla voidakseen tukea henkilökunnan hyvinvointia. Työterveyshuolto on apuna työkyvyn säilyttämisessä, tekee seurantaa ja antaa varhaista tukea. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisella 21 asiakkaalla on oma vähintään 20 m²:n huone, jonka yhteydessä on oma WCkylpyhuone. Huoneen kalustukseen kuuluu sänky patjoineen, yöpöytä, verhot ja vaatekaappi. Asukkaat saavat mielellään kalustaa huoneen omin huonekaluin. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Yhteisiä tiloja ovat 3 ruokasalia/seurustelutilaa sekä suuri yhteinen oleskelutila, talvipuutarha ja sauna. Villa Rosassa on hyvät edellytykset olla ulkoilmassa, koska rakennus on aivan lähellä luontoa. Villa Rosaan kuuluu aidattu puutarha, jossa on kukkapenkkejä, pensaita ja puutarhakalusteita. Lähiympäristössä on päällystettyjä kävelyteitä. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Villa Rosassa voidaan aterioida yhdessä. Joka päivä järjestetään virkistystoimintaa, useimmiten oman moduulin oleskelutilassa. Toisinaan toimintaa järjestetään isoissa yhteisissä tiloissa, jolloin asiakkaat tapaavat myös toisten moduulien asukkaita. Pari kertaa vuodessa on yhteisiä tilaisuuksia, joihin omaiset ovat tervetulleita. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Siivous: Jokaista yksikköä varten on laadittu ylläpitosiivouksien siivousmitoitus, jota päivitetään jatkuvasti. Lisäksi joka yksiköllä on siivoussuunnitelma, josta käyvät ilmi tilat, siivoustiheys ja työvaiheet. Perussiivoukset tehdään ja ikkunat pestään kerran vuodessa tai tarvittaessa. Niistä huolehtii joko siivousyksikön oma henkilökunta tai siivousyritys. Siivousyksikön henkilökunta on tehtäviinsä koulutettua ja osaavaa. Henkilökuntaan kuuluu toimitilahuoltaja, laitoshuoltaja ja siivoustyön johtaja. Kokonaisuudesta vastaa siivousteknikko. Useimmilla on pitkä alan kokemus. Hoitoyksikköjen siivoustyöntekijöillä on lisäksi hygieniapassi ja ensiaputaidot. Esimiehistä kolme on koulutettuja Clean Card laatuvalmentajia. Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä menetelmiä, välineitä ja aineita. Siivouskoneita käytetään säännöllisesti, jotta pinnat pysyisivät kunnossa ja siivoushenkilökunnan fyysinen kuormitus vähenisi. Siivoustyöntekijät osallistuvat tarvittaessa yksikön pyykinkäsittelyrutiineihin. Joka yksiköllä ja kiinteistöllä on jätteenkäsittelyohjeet, joita siivoustyöntekijät noudattavat. avi21u1 7/18

Pyykinkäsittely: Yksikössä on vaatehuoltoa varten varustettu tila, jossa kaikki asiakkaiden henkilökohtaiset vaatteet ja vuodevaatteet pestään, kuivataan ja tarvittaessa silitetään tai mankeloidaan. Jätehuolto: Liitteen mukaisesti Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) FH Syd Ab:n kiinteistönhuolto-organisaatio vastaa kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta. Jokaisella kiinteistöllä on vastaava kiinteistönhoitaja. Kiinteistöjä hoidetaan säännöllisesti ja joka kiinteistöllä on sähköinen palvelukirja. Kiinteistönhoitaja tarkastaa kuukausittain koko kiinteistön ja sen varustuksen, mukaan luettuna ilmastointijärjestelmä. Kiinteistöissä on myös automaattinen järjestelmä, joka hälyttää murroista ja poikkeamista. Ilmastointikanavat puhdistetaan säännöllisesti viranomaismääräysten mukaisesti. Sisäilma- ja ilmavirtausmittaukset tehdään tarvittaessa. Henkilökunta tiedottaa virheilmoituksista suoraan kiinteistönhoitajalle tai kiinteistönhoitoyritykselle. Virheilmoituksen voi tehdä 24 h/vrk kaikkina viikonpäivinä. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Yksikön kaikki vuoteet ovat hydraulisia hoitosänkyjä. Yksikössä on nostolaite. Yksikön lääketieteelliseen varustukseen kuuluu seuraavaa: Verenpaine- ja verensokerin mittari sekä kuumemittari. Yksikönvastaavien vastuulla on huolehtia niiden toimintakunnosta. Kuntien apuvälinekeskukset vastaavat asiakkaiden henkilökohtaisista apuvälineistä. Yksikön henkilökunta huolehtii kuitenkin siitä, että kunta korjaa rikkoutuneet apuvälineet tai korvaa ne uusilla. Vastuuhenkilön yhteystiedot Tf. Yksikönvastaava Susanne Lindgren Puhelin: (019) 278 6910 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24 26 :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Kun hankitaan vuode, nostolaite tai muita lääketieteellisiä varusteita, asiakkaiden toimintakyky ja tarpeet otetaan huomioon. Jokainen hoitaja on vastuussa siitä, että tilojen, tuotteiden ja varusteiden toimintakelpoisuus tarkistetaan. Puutteista raportoidaan Ryhti-ohjelmassa. Potilasturvallisuutta uhkaavista puutteista raportoidaan välittömästi esimiehelle ja työtovereille. Samalla ryhdytään toimiin asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja tilataan huollot ja korjaukset. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Yksikönvastaava Susanne Lindgren Puhelin: (019) 278 6910 sähköposti: etunimi.sukunimi@folkhalsan.fi avi21u1 8/18

Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Asiakasturvallisuudesta vastaa yksikönvastaava. Villa Rosan miljöö on suunniteltu erityisen turvalliseksi ja yksikön toimintaan sopivaksi. Lattiamateriaalit on valittu niin, että vältyttäisiin kaatumistapaturmilta, ja tilat on suunniteltu sellaisiksi, että henkilöt voivat liikkua apuvälineiden avulla. Yksikössä on voimassa olevien suositusten mukaisesti sijoitetut palovaroittimet. Palosammuttimet ja sammutuspeitot on sijoitettu merkittyihin paikkoihin. Kolme moduulia on erotettu toisistaan palo-ovin, jotka sulkeutuvat palohälytyksen tullessa, mutta avautuvat automaattisesti 5 sekunnin kuluttua. Palohälytysjärjestelmä testataan kerran kuussa. Sairaanhoitaja joka on saanut turvallisuus ja suojelujohdon koulutuksen vastaa turvallisuuskansion päivityksestä. Henkilökunta osallistuu säännöllisesti paloturvallisuuskoulutukseen. Turvahälytysjärjestelmä Vivago Vista on olennainen osa asiakasturvallisuutta. Järjestelmä mahdollistaa henkilökohtaisen aktiivisuustason seurannan ja se voidaan asettaa hälyttämään, kun aktiivisuustaso on poikkeava. Asiakas voi myös hälyttää apua kaikkina vuorokauden aikoina painamalla turvanappia. Ulko-ovi pidetään lukittuna vuorokauden ympäri. Vierailijat soittavat ovikelloa ja hoitaja avaa oven joko henkilökohtaisesti kuittaamallaan avaimella tai käyttämällä oven sisäpuolella olevaa koodilukkoa. Omaiset saavat tietää lukon koodin, jotta he pääsevät helposti ulos. Ovikoodi voidaan tarvittaessa vaihtaa. Liite 2: Kaatumistapaturmien ehkäisy Liite 3: Turvahälytin Liite 4: Turvallisuussuunnitelma Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Liite 3: Turvahälytin Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Liite 3: Turvahälytin Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Uudet työntekijät saavat perehdytyksen yhteydessä tiedot myös asiakasturvallisuudesta. Vuosittain käydään henkilöstökokouksessa läpi kaatumistapaturmien ehkäisy, turvallisuussuunnitelma Jokavuotinen turvallisuuskoulutus Jokavuotiset sammutus- ja pelastusharjoitukset 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Yksikköön sijoittamisesta päättää kunnan viranhaltija. Kolmantena päivänä asiakkaan muutosta yksikköön aloitetaan seitsemän päivän arviontijakso, jonka jälkeen omahoitaja tekee RAI (Resident Assessment Instrument)-arvioinnin. Asiakas ja omaiset osallistuvat arviointiin kykyjensä ja toiveidensa mukaisesti. RAI-arvioinnissa kiinnitetään huomio muun muassa fyysiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä avi21u1 9/18

psykososiaaliseen hyvinvointiin, avun ja hoivan tarpeeseen, terveydentilaan ja hoidon tarpeeseen kaikkiaan noin 400 kysymyksen perusteella. Kun koko RAI-arvio on tehty, laaditaan RAIhoitosuunnitelma hoidon tarpeen ja yksilöllisten voimavarojen arvioinnin (RAPS) osoittamalla tavalla. Hoitosuunnitelma ja arvio päivitetään joka kuudes kuukausi tai kun toimintakyky muuttuu olennaisesti. Lisäksi tehdään yksilöllisen hoitosuunnitelman pohjaksi kirjaukset jokaisen henkilön elämäntarinasta, elämäntavasta ja toiveista. RAVA- ja MMSE-mittaukset tehdään tilaajan ohjeiden mukaisesti ja kirjataan hoitosuunnitelmaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Päivittäinen seuranta kirjataan potilasasiakirjoihin. Yksityisasiakkaat: Laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun sisältö, vuokran suuruus ja ateria-, palvelu- ja hoitomaksut. Sopimus sisältää myös tiedot sopimuksen päättämisestä. Muuten edellä olevan mukaan. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Kun asiakkaalle on tarjottu paikkaa Villa Rosasta, hän ja omaiset voivat tulla ennen muuttoa yksikköön tutustumaan huoneeseen ja yhteisiin tiloihin. Samalla he saavat tietoa käytännön asioista, muun muassa terveyden- ja sairaanhoidon ja lääkehoidon järjestämisestä. Asiakas on tervetullut käymään niin päivä- kuin ilta-aikaan. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Henkilöt, jotka ovat yksikössä kaupungin Folkhälsan Syd ab:n kanssa tekemän tuotantosopimuksen perusteella, saavat tietoa maksuista kaupungin virkamiehiltä. Yksityisasiakkaat tekevät Folkhälsan Syd ab:n kanssa sopimuksen, jossa määritellään palvelun ja hoidon sisältö ja päätetään vuokran suuruus ja ateria- ja palvelumaksut. Lisäpalvelujen laskutuksesta sovitaan aina erikseen asiakkaan tai hänen edunvalvojansa kanssa. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Itsemääräämisoikeus otetaan huomioon potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) perusperiaatteiden mukaisesti. Asiakkaan oikeutta päättää itse kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Mielenterveysongelmaisten tai toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden itsemääräämisoikeudesta konsultoidaan asiantuntijoita, esimerkiksi dementiahoidon asiantuntijoita. Mielenterveysongelmaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeuden huomioon ottaminen ei kuitenkaan saa johtaa hoidon laiminlyöntiin. Koska itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset voivat näissä tapauksissa olla perin vaikeita ja monimutkaisia, henkilökunta on erityisen tarkka arvioidessaan, missä kulkee asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja hyvän hoidon vaatimusten välinen raja. Jos vanhuksen ja omaisten näkemykset ja toiveet hoidosta poikkeavat toisistaan, kunnioitetaan ensisijaisesti asiakkaan toiveita. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Henkilökunta ei todista juridisia tai taloutta koskevia asiakirjoja, vaan omaisten tulee hankkia ulkopuoliset todistajat. Henkilökunta ei muutenkaan puutu asiakkaan talousasioihin. Tarvittaessa tehdään aloite edunvalvojan valitsemiseksi asiakkaalle. Jotkut kunnat ovat edellyttäneet, että Folkhälsan hallinnoi vanhuksen pienehköjä käteissummia ja tällöin Folkhälsanin on hoidettava tehtävä. Vastuu on silloin kokonaan Folkhälsanin. Rahat ovat lukitussa toimistokaapissa ja työvuoron vastaava hoitaja kuittaa ne todistajan läsnä ollessa. Kumpikin kuittaa noston nimellään ja kirjaus tehdään aina, kun asiakkaan rahaa tulee säilytettäväksi tai hän nostaa sitä. Säilytettävä summa asukasta kohti on korkeintaan 200. Hoitajat eivät käsittele pankkikortteja eivätkä koodeja. Asiakkaan muuttaessa Villa Rosaan korut ja muut arvoesineet käydään läpi ja kirjataan. Asiakkaan tulee mieluiten vakuuttaa arvoesineet, koska Folkhälsan ei voi vastata vanhusten henkilökohtaisista arvoesineistä. Koska asiakas helposti kokee olevansa riippuvuussuhteessa hoitajaan, pidetään yleisesti epäeettisenä sitä, että hoitaja ottaa asiakkaalta vastaan suurehkoja lahjoja tai testamentin. Siksi avi21u1 10/18

Folkhälsan on kieltänyt työntekijöitään ottamasta asiakkailta vastaan lahjoja tai testamenttia. Jos asiakas haluaa antaa rahaa, on kieltäydyttävä ystävällisesti mutta päättäväisesti (myös vähäisistä summista). Tavanomaiset pienehköt lahjat kuten kukkakimppu, suklaarasia, muut makeiset tai täytekakku voivat tulla kysymykseen. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Rajoittavilla hoitotoimenpiteillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joihin ryhdytään turvallisuussyistä, jotka rajoittavat asiakkaan liikkumis- tai toimintavapautta ja jotka voidaan käsittää pakottamiseksi. Näiden toimenpiteiden käytön minimoi hoitokulttuuri, jossa keskeisenä on aina ihminen ainutlaatuisena yksilönä. Rajoittavia toimenpiteitä käsitellään toistuvasti henkilöstökokouksissa, koulutuksissa sekä toiminnan arvopohjasta käydyissä keskusteluissa. Toimenpiteiden on perustuttava arviointiin, lääkärin lupaan ja suunnitelmaan, joka sisältää tehtävät toimenpiteet, niiden arvioinnin ja toimenpiteen keston.. Toimenpiteistä on kerrottava asiakkaalle ja omaisille. Aina pyritään varmistamaan, että toimenpide on läpikotaisin harkittu ja perustuu asiakkaan tarpeisiin. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Tietyissä tilanteissa saattaa asiakkaan terveyden, tapaturmariskin tai vastaavien syiden vuoksi olla välttämätöntä tehdä rajoittavia toimenpiteitä. Folkhälsanin vanhustenhuollossa näihin toimenpiteisiin ryhdytään vain vakavan pohdinnan jälkeen, jos niihin on ehdottomasti ryhdyttävä hoidon vuoksi ja jos kaikki vaihtoehtoiset mahdollisuudet on selvitetty. Jos rajoittavia hoitotoimenpiteitä käytetään, on ensin konsultoitava lääkäriä ja häneltä on saatava niihin lupa. Mikäli mahdollista, pyydetään vanhuksen suostumusta, muussa tapauksessa asiasta sovitaan omaisten tai edunvalvojan kanssa. Rajoittavat hoitotoimet ovat aina määräaikaisia. Sitten tulee tehdä uusi arvio. Tarkoitukseen laadittu lomake tulee täyttää ja arkistoida asiakkaan potilasasiakirjoihin. Vanhustyön käsikirjassa on esitelty rajoittavien hoitotoimenpiteiden prosessi ja rajoittavien toimien toimenpidelomake. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Jokainen hoitaja on velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jos herää epäily asiattomasta tai loukkaavasta kohtelusta. Yksikönvastaava keskustelee asianomaisen henkilön kanssa ja sopii siitä, miten varmistetaan, ettei vastaavia tilanteita enää synny. Varoitus annetaan, jos sen edellytykset täyttyvät. Mikäli henkilökunnan käyttäytyminen toistuu, työsopimuksen jatkamisen mahdollisuutta harkitaan. Yksikönvastaava vastaa siitä, että asiakas saa kaiken avun ja huolenpidon, jota hän tarvitsee tilanteen työstämiseksi. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakkaita hoidetaan yksikössä pääsääntöisesti elämän loppuun asti. Jos ilmenee selkeä tarve saada hoitoa muussa hoitopaikassa, otetaan yhteys kunnan yhteyshenkilöön, joka päättää, siirretäänkö asiakas ja mihin. Ennen siirtoa otetaan yhteyttä vastaanottavaan yksikköön ja sovitaan sujuvasta siirtämisestä, lähtökohtana asiakkaan hyvinvointi. Asiakkaan mukana uuteen hoitopaikkaan toimitetaan lomake, johon on kirjattu hoidon jatkumisen kannalta tarpeelliset tiedot. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Kunnan yhteystiedot Raasepori: Jeanette Pajunen Puhelin: (019) 289 2214 sähköposti: etunimi.sukunimi@raseborg.fi Espoo: Mona Hägglund Puhelin: (09) 8164 7416 sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi avi21u1 11/18

Kirkkonummi: Sari Suurjoki-Niemi Puhelin: 040-5128150 Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Kunnan sosiaaliasiamiehen tiedot Raasepori: Birgitta Gran Puhelin: vaihde (019) 2892 000, 040 721 4239 Espoo: Solveig Rosenberg-Wikström Puhelin: (09) 8164 7506 sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi Kirkkonummi: Birgitta Gran Puhelin: vaihde (019) 2892 000, 040 721 4239 Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Mahdolliset huomautukset käsittelee aina vanhushuollon johtaja. Huomautuksesta tehdään aina välittömästi selvitys. Jos huomautuksen tekijä on antanut yhteystietonsa, häneen otetaan välittömästi yhteyttä ja sovitaan tapaamisesta. Huomautukseen annetaan kirjallinen vastaus määräaikana tai viimeistään viikon sisällä. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Asiakkaan hoitoa ja palvelua koskevissa mahdollisissa kysymyksissä otetaan yhteyttä kunnan yhteyshenkilöön. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Yksityisasiakkaiden kanssa tehtävä sopimus sisältää tiedot siitä, että erimielisyydet ratkaistaan kuluttajavalitusasioina. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Yksikkö käsittelee henkilöstökokouksessa vuosittain asiakkaan asemaa ja oikeuksia. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: http://www.valvira.fi/ Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Folkhälsanin vanhustyön perustana on terveyttä edistävä työote. Se tarkoittaa, että nähdään ihmisen voimavarat ja hänelle annetaan mahdollisuus käyttää niitä jokapäiväisessä elämässään. Terveyttä edistävän työotteen tavoitteena on auttaa vanhusta ylläpitämään, palauttamaan tai parantamaan toimintakykyään ja kokemaan olemassaolonsa merkitykselliseksi. Terveyttä edistävän työotteen perustana on hoitajien asennoituminen ja jokaisen hoitajan kyky nähdä voimavarat. Tällainen asenne on sisäistettynä hoitajan tapaan hahmottaa hoito ja huolenpito, häneen tapaansa nähdä ihminen. Henkilökunta ottaa huomioon ikäihmisten omaa hoitoaan koskevat mielipiteet, odotukset ja toivomukset ja rohkaisee heitä olemaan toimeliaita ja selviytymään mahdollisimman pitkälti itse avi21u1 12/18

arjesta. Toimintakykyä rajaavista esteistä riippumatta vanhuksen tulee aina olla osallisena siinä, mitä tapahtuu, ajatuksissaan, tunteissaan ja/tai toimimalla. Omaiset ja läheiset ovat kuntouttavan hoidon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Estetiikka on mielekkään elämän tärkeä osa. Elämäniloa voi saada miellyttävistä ruokailuhetkistä ja siitä kun tuntee itsensä hienoksi ja valitsee itse vaatteensa. Yhtä tärkeää ikäihmiselle on saada olla ulkona ja nauttia luonnosta tai esimerkiksi kuunnella musiikkia. Myös hengellinen ulottuvuus on keskeistä elämänlaadun kokemisessa. Kulttuurielämykset kuuluvat yksikön arkeen. Folkhälsan-talot tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia toimeliaisuuteen. Sukupolvien rajat ylittävä kohtaaminen lasten ja nuorten kanssa tuo lisää iloa päiviin. RAI-työkalu (Resident Assessment Instrument) ja elämäntarinat ovat tärkeitä työkaluja henkilökohtaisten voimavarojen tunnistamisessa. Hoitosuunnitelmien perustana ovat terveydenedistämistavoitteet, joiden saavuttamista mittaamme yksilöllisin RAI-arvioinnein vähintään puolivuosittain. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Ruokapalveluista vastaa Meltolan Folkhälsan-talon keittiö. Keittiö noudattaa toiminnassaan keskeisiä ravitsemussuosituksia ja pätevää keittiöhenkilökuntaa on riittävästi. Keittiöllä on valmius toimittaa erityisruokavalioita määräysten perusteella. Ruoan valmistuksessa ja jakamisessa noudatetaan hygienia- ja viranomaismääräyksiä ja kontrolloidaan laatua. Aamiainen ja päiväkahvi valmistetaan yksikössä. Vuorokauden mittaan tarjotaan aamiainen, lounas, kahvit, päivällinen, ilta-ateria sekä myöhäinen iltapala, jottei yöpaasto kestäisi yli kymmentä tuntia. Kattauksessa otetaan huomioon esteettisyys. Ruoka tarjoillaan yleisissä tiloissa tai omassa huoneessa riippuen henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta ja asukkaan yksilöllisestä tilanteesta ja toivomuksista. Yksikön työntekijöillä on hygieniapassit. Asiakkaiden ravitsemustilaa seurataan säännöllisin punnituksin vähintään kaksi kertaa vuodessa (RAI) ja se kirjataan henkilökohtaisiin hoitoasiakirjoihin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Yksikönvastaava Susanne Lindgren Puhelin (019) 278 6910 sähköposti: etunimi.sukunimi@folkhalsan.fi Keittiön yksikönvastaava Karola Bollström Puhelin (019) 278 6807 sähköposti: etunimi.sukunimi@folkhalsan.fi Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Mielekkääseen elämään kuuluu mahdollisuus monipuoliseen virkistystoimintaan ja kiinnostuksenkohteisiin, elämyksiin ja yhdessäoloon muiden kanssa. Vanhushuollon asiakkailla on tilaisuus osallistua kykyjensä mukaan aktiviteetteihin. Niitä käydään läpi hoidon suunnittelun yhteydessä ja omahoitaja vastaa yhdessä vanhuksen itsensä kanssa siitä, että tämä osallistuu virkistystoimintaan. Joka yksikköön valitaan viriketoiminnan vastuuhenkilö. Ikäihmisillä on mahdollisuus toiveidensa ja liikuntakykynsä mukaisesti oleskella säännöllisesti ulkona, esimerkiksi istua puutarhassa tai parvekkeella tai mennä kävelylle. Vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä resurssi, mutta hoidosta vastaa aina henkilökunta. Yksikössä on lista, jonka avulla seurataan ulkoilua, ja henkilökunta on selvillä siitä, että ulkoilu on yksikön päivittäistä toimintaa. Liikunta on tärkeä osa terveyttä edistävää työtapaa. Paitsi hyötyliikuntaa yksiköissä järjestetään säännöllisesti ikäihmisten toimintakykyyn sovellettua voimistelua, esimerkiksi tuolitanssia. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta avi21u1 13/18

Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Jokaista yksikköä varten on laadittu ylläpitosiivouksien siivousmitoitus, jota päivitetään jatkuvasti. Lisäksi joka yksiköllä on siivoussuunnitelma, josta käyvät ilmi tilat, siivoustiheys ja työvaiheet. Perussiivoukset tehdään ja ikkunat pestään kerran vuodessa tai tarvittaessa. Niistä huolehtii joko siivousyksikön oma henkilökunta tai siivousyritys. Hoitoyksikköjen siivoustyöntekijöillä on lisäksi hygieniapassi ja ensiaputaidot. Esimiehistä kolme on saanut Clean Card -laatuvalmentajan koulutuksen. Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä menetelmiä, välineitä ja aineita. Siivouskoneita käytetään säännöllisesti, jotta pinnat pysyisivät kunnossa ja siivoushenkilökunnan fyysinen kuormitus vähenisi. Siivoustyöntekijät osallistuvat tarvittaessa yksikön pyykinkäsittelyrutiineihin. Joka yksiköllä ja kiinteistöllä on jätteenkäsittelyohjeet, joita siivoustyöntekijät noudattavat. Pyykinkäsittely: Yksikössä on erillinen, ainoastaan vaatehuoltoon tarkoitettu tila. Erisan oxy+ - ainetta käytetään tarvittaessa. Jätteenkäsittely: Dan Brander Folkhälsan Syd järjestää vuosittain hygieniakoulutusta. Yksiköllä on kirjalliset käsihygienia- ja MRSA-ohjeet. Yksikkö seuraa infektioiden määrää RAI-vertailuarvojen avulla. Liite 5 Käsihygieniaohjeet. MRSA-ohjeet. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Folkhälsan työskentelee määrätietoisesti niin, että terveyslähtöinen ajattelutapa läpäisisi kaiken toiminnan. Vanhushuollossa se tarkoittaa tavoitteiden muotoilua sillä tavoin, että lähtökohtana ovat voimavarat ja asiakkaiden merkityksellinen ja heille käsiteltävissä oleva arki, josta he suoriutuvat. Yksikkö konkretisoi tämän vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Liite 6 Toimintasuunnitelma 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Kaikken hoitajien vastuulla on tarkkailla tilannetta ja reagoida, kun asiakkaan vointi muuttuu ja keskustella siitä sairaanhoitajan kanssa. Hän ryhtyy tarvittaessa toimiin. Pyritään siihen, että asiakas käy Karjaan terveysasemalla säännöllisissä terveystarkastuksissa, jotta hänen terveydentilaansa ja kroonisia sairauksiaan voidaan seurata. Lisäksi siellä käydään läpi lääkitys ja tehdään rutiininomaiset laboratoriokokeet. Karjaan terveysaseman diabetes- ja astmahoitajan kanssa tehdään yhteistyötä. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Karjaan terveysasema, vastaa asiakkaiden sairaanhoidosta kiireettömissä tapauksissa. Hoitaja kääntyy terveysaseman puoleen, josta hän varaa joko puhelinajan tai ajan lääkärin vastaanotolle. Hoitaja lähtee aina vanhuksen mukaan lääkärin vastaanotolle, elleivät omaiset voi viedä häntä. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Jos asiakas tarvitsee päiväaikaan kiireellistä sairaanhoitoa, otetaan yhteyttä Karjaan terveysasemalle, jossa sovitaan, miten ja missä asiakasta hoidetaan. Ilta- ja yöaikaan yksikköön tilataan ambulanssi. Ambulanssihenkilökunta arvioi tilanteen ja päättää, voidaanko asiakasta hoitaa paikan päällä vai pitääkö hänet siirtää akuuttipoliklinikalle jatkohoitoon. Omaisille ilmoitetaan asiasta. avi21u1 14/18

Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Lääkäri voi lähettää asiakkaan erikoissairaanhoitoon. Henkilökunta vastaa siitä, että asiakas pääsee erikoissairaanhoidon vastaanotolle ja lähtee saattajaksi, elleivät omaiset pääse tulemaan. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030 Yksikkö on tehnyt lääkehoitosuunnitelman Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (2005:32) mukaan. Yksikönvastaava vastaa lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä kerran vuodessa tai useammin, jos olennaisia muutoksia on tapahtunut. Yksikön vastaava sairaanhoitaja vastaa lääkehoidon toteuttamisesta tarkkasti ja laaditun suunnitelman mukaisesti. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Ulla-Brita Ertman sähköposti etunimi.sukunimi@folkhalsan.fi Potilasasiamiehen yhteystiedot Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Kunnan vuosittaisessa auditoinnissa keskustellaan terveyden- ja sairaanhoidon kehittämisestä. Jatkuva pyrkimys on, että kunnan lääkäri voisi käydä asiakkaiden luona asumisyksikössä tekemässä terveystarkastukset ja seurata kiireettömiä terveyteen liittyviä asioita. Akuuteissa terveyshuolissa, jotka eivät edellytä sairaalahoitoa, puhelinsoitto terveysasemalle voisi olla vaihtoehto päivystävän lääkärin vastaanottokäynnille. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Yksikössä tehdään kirjaamiset eli dokumentointi paperimuodossa oleviin potilasasiakirjoihin sekä sähköiseen dokumentointijärjestelmä Pegassokseen. Terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat tiedot kirjataan erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitellulle lomakkeelle, jotta ne voidaan pitää erillään sosiaalihuollon lainsäädäntöön liittyvistä asiakirjoista. Vanhushuollon ylimmän johdon hyväksymät kirjalliset ohjeet ovat Folkhälsanin vanhustyön käsikirjassa. Kun Folkhälsan tekee palvelutuotantosopimuksen kunnan kanssa, noudatetaan kunnan kirjaamis- ja arkistointisääntöjä. Kun asiakas vaihtaa hoitoyksikköä, kaikki sosiaalihuollon asiakirjat toimitetaan uuteen hoitoyksikköön. Folkhälsan arkistoi kaikki terveyden- ja sairaanhoidon asiakirjat, mutta kopioi ja luovuttaa jatkohoidon kannalta välttämättömät asiakirjat asiakkaan tai edunvalvojan luvalla. Kirjaamisen tarkoituksena on luoda edellytykset hoidon ja palvelun jatkuvuudelle ja työn joustavalle sujumiselle. Samoin tarkoituksena on turvata pääsy sellaisten tietojen äärelle, joita tarvitaan hoitoa ja palveluja varten, ja varmistaa, että hoitotoimenpiteet toteutetaan ja hoitoa seurataan. Kirjauksesta tulee käydä ilmi selkeästi vanhuksen koko hoidontarve, hoidon tavoitteet, millaisin menetelmin tavoitteisiin päästään ja millaisia tuloksia on saavutettu. Hoidon kirjaamisella tarkoitetaan sitä, että rekisteröidäään kaikki hoitotyön kokonaisuuden kannalta tärkeät tiedot. Kirjaamiseen kuuluu hoitosuunnitelma, toimintakyvyn ja terveydentilan seuranta, merkinnät siitä, miten hoitotyö ja palvelut toteutetaan sekä muut hoidon ja palvelun kannalta olennaiset asiat. Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan paperi- tai sähköisessä muodossa olevia asiakirjoja, joita käytetään tai jotka laaditaan tai otetaan vastaan hoidon ja palvelun yhteydessä ja joissa on tietoja henkilön terveydentilasta, hoidosta, elämäntilanteesta ja muista henkilökohtaisista avi21u1 15/18

asioista. Potilasasiakirjoja varten koottavien ja niihin merkittävien tietojen tulee olla virheettömiä sekä hoidon ja palvelujen arvioinnin ja suunnittelun kannalta välttämättömiä. Korjaukset merkintöihin (kun merkintöjä muutetaan, poistetaan tai täydennetään) tehdään siten, että sekä alkuperäinen että korjattu merkintä on näkyvissä. Korjauksen tekijä merkitsee asiakirjoihin nimensä, virka-asemansa, päivämäärän ja korjauksen perusteen. Kaikki potilasasiakirjojen tiedot ovat salassapitovelvollisuuden alaisia ja ne tulee käsitellä luottamuksellisesti. Potilasasiakirjoja käsittelevät terveydenhuollon ammattikoulutuksen saaneet työntekijät, ja niihin tehtävistä merkinnöistä ja niihin kirjattavista tiedoista vastaavat terveydenhuollon ammattihenkilöt. Heidän ohjeidensa mukaan myös muut asiakkaan hoitotyöhön osallistuvat työntekijät voivat tehdä merkintöjä. Terveydenhuollon opiskelijat voivat käytännön työharjoittelun tai työssäoppimisen yhteydessä tehdä merkintöjä potilasasiakirjoihin terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa. Ohjaaja hyväksyy allekirjoituksellaan opiskelijan merkinnät. (Vanhustyön käsikirja). Folkhälsan Syd järjestää jatkuvasti koulutusta kirjaamiskäytännöistä ja potilasasiakirjojen käsittelystä. Uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti kirjaamiskäytäntöihin ja potilasasiakirjojen käsittelyyn. Asiakkailla on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot potilasasiakirjoista. Omaiset voivat tutustua asiakirjoihin asiakkaan luvalla tai edunvalvojana. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/uploads/6jwqd57_1.pdf Tietosuojavastaavan yhteystiedot Jan Selén Puhelin: (019) 27811 (vaihde) jan.selen@folkhalsan.fi Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet www.tietosuoja.fi Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: http://www.tietosuoja.fi/uploads/m290kggfj8w.pdf ja http://www.tietosuoja.fi/uploads/drs1w.pdf Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas http://www.tietosuoja.fi/uploads/r63fxb8bp1c8toy.pdf Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/file/eef14b19-bacf-4820-9f6e- 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Uuden työntekijän perehdytyksessä kiinnitetään huomiota tietoturvaan ja dokumenttien hallintaan. Folkhälsan Syd järjestää toistuvasti tietoturva- ja dokumentointikoulutusta. Yksikönvastaavat vastaavat siitä, että henkilökunnan osaaminen on työn kannalta riittävää. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: http://www.tietosuoja.fi/uploads/64znaj.pdf ja http://www.tietosuoja.fi/uploads/8cv17p0zbo1.pdf Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla http://www.tietosuoja.fi/1582.htm : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Kunnan kanssa tehdyn tuotantosopimuksen mukaan asiakkaan asiakirjat palautetaan kotikuntaan, kun asiakas on lähtenyt yksiköstä. avi21u1 16/18

Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Terveyskeskus: Karjaan terveyskeskus, tarvittaessa puhelinyhteys Kunnan yhteyshenkilö: Yhteydenotto tarvittaessa Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Henkilökunnalle jatkuvasti dokumenttien hallinnan koulutusta. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Luettelo alihankkijoita Kehittämissuunnitelma 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontasuunnitelma perustuu Folkhälsanin johtamis- ja laatujärjestelmään. Järjestelmä kattaa tavoitteet, mittaluvut ja raportoinnin ja takaa siten jatkuvan seurannan. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Yksikönvastaava vastaa siitä, että omavalvontasuunnitelma päivitetään seuraavasti: 1. Kun jossain tämän suunnitelman kohdassa tai liitteessä tapahtuu muutos. 2. Joka vuosi syyskuussa. Yksikönvastaava lähettää suunnitelman hyväksyttäväksi vanhushuollosta vastaavalle johtoryhmän jäsenelle. Omavalvontasuunnitelman aiemmat versiot talletetaan tarkoitukseen varattuun kansioon ja säilytetään 10 vuotta. Vanhushuollon johtaja hyväksyy päivityksen. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. avi21u1 17/18

Paikka ja päiväys Raasepori 19.1.15 Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Susanne Lindgren avi21u1 18/18