Kunnan nimi: Sote -alueen nimi: Postitoimipaikka Meltola. Puhelin

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Folkhälsan Välfärd Ab Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Toimintayksikön nimi Villa Rosa Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Raasepori Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Ympärivuorokautista hoitoa ja palvelua tarvitsevat ikäihmiset / 21 paikkaa Toimintayksikön katuosoite Vanha tie 21 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Susanne Lindgren Postitoimipaikka Meltola Puhelin Sähköposti susanne.lindgren@folkhalsan.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Tehostettu palveluasuminen, henkilökuntaa ympärivuorokautisesti kirjaamo@valvira.fi PL 210, Helsinki Lintulahdenkuja 4, Helsinki Faksi Puhelin Koskenranta 3, Rovaniemi Faksi

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Tuotamme Villa Rosassa korkealaatuisia, terveyslähtöiseen ajattelutapaan perustuvia palveluja. Arvot ja periaatteet. Villa Rosan henkilökunta toimii Folkhälsanin yhteisten arvojen, Osaamista, Osallisuutta ja Huolenpitoa, mukaisesti. Haluamme tarjota asukkaillemme jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa hyvää elämänlaatua ja päivittäistä toimintaa. Panostamme erityisesti asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja, mahdollisuuksien mukaan, olemassaolevien voimavarojen vahvistamiseen. Siksi rohkaisemme heitä osallistumaan päivittäisiin askareisiin ja pyrimme järjestämään heille joka päivä tilaisuuden ulkoiluun. Asukkaat asuvat hoitokodissa elämänsä loppuun asti. Hoito perustuu asiakkaan elämäntarinaan, hoitosuunnitelmaan sekä päiväsuunnitelmaan, jotka omahoitaja tekee yhdessä asukkaan kanssa. Jos niin toivotaan, omaiset osallistuvat suunnitelmien laatimiseen. Hoidon laadun konkreettisena työkaluna käytämme Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirjaa. RISKINHALLINTA (4.1.3) Riskinhallinnan järjestelmä ja menettelytavat Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että omavalvonta järjestetään, siitä annetaan ohjeet ja työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että turvallisuuden takaamiseksi osoitetaan riittävät resurssit. Lisäksi johdolla on päävastuu siitä, että luodaan myönteiset asenteet turvallisuuskysymyksiin. Riskinhallinta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä myös muulta henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ tule koskaan valmiiksi. Voidaksemme tarjota turvallista ja korkeatasoista palvelua yksikön koko henkilökunnalta edellytetään osallistumista sekä kykyä oppia erehdyksistään ja elää muutoksessa. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan käyttöön, kun koko henkilökunta otetaan mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään omavalvontaa. Riskien tunnistaminen Folkhälsan on laatinut oman riskinhallintapolitiikan. Sen mukaisesti on kartoitettu vanhuspalvelualan kriittiset riskit ja kuvattu yksikkökohtaisesti seuraavat riskialueet: Asiakas kuolee, Asiakas loukkaa itsensä, karkaa tai katoaa, Asiakasta käytetään seksuaalisesti hyväksi, Väärän lääkityksen riski, Ruokamyrkytys, Henkilökuntaan kohdistunut väkivalta, Työhön sopimaton henkilökunta, Tehottomat prosessit, Tietotekniikan turvallisuusongelma, Omien IT-palvelimien vaurioituminen, Tulipaloriski, Varkauksien riski, Hälytysjärjestelmän toimimattomuus. Yksikkö on laatinut kartoituksen perusteella toimintasuunnitelmat riskien mahdollisten toteutumisten varalta. Riskien käsitteleminen Poikkeaman tapahtuessa työvuorossa oleva yksikön henkilö/henkilöt kirjaa/kirjaavat aina poikkeaman siihen tarkoitukseen laaditulle lomakkeelle. Vaaratilanteesta raportoidaan yksikönvastaavalle. Hän vastaa tarvittavista toimenpiteistä, joilla voidaan välttää poikkeaman toistuminen. Yksikönvastaava arkistoi lomakkeen ja raportoi vakavista poikkeamista välittömästi johtoryhmän jäsenelle. Kaikki poikkeamat raportoidaan kolmen kuukauden välein johtoryhmälle. Poikkeamien määrä on yksi ohjauskorttimme prosessinäkökulman mittaluvuista. Työntekijät vastaavat siitä, että johdolle välitetään tiedot tapahtuneesta. Ikävistä tapahtumista keskustellaan myös henkilökunnan, asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa. Jos on sattunut jotain niin vakavaa, että on aiheutunut korvattavia vahinkoja, asiakkaalle tai omaisille ilmoitetaan, miten korvausta voi hakea. Korjaavat toimenpiteet Henkilökunta, asukkaat tai omaiset voivat kääntyä omahoitajan tai yksikönvastaavan puoleen. Ilmoitustaululla on kaikkien nähtävissä myös kunnan sosiaaliasiamiehen yhteystiedot. Yksikönvastaava ottaa ilmenneet laatupoikkeamat tai ikävät tapahtumat puheeksi erikseen johdon ja asiaan liittyvien osapuolten kanssa tai johdon ja/tai työtiimin kanssa, jos sen arvioidaan olevan tarpeen. Tapahtuma ja se, miten asia kokouksessa sovitaan hoidettavan, dokumentoidaan kirjallisesti. Lisäksi määräajan kuluessa tarkistetaan, että sovituista asioista on huolehdittu. Muutoksista tiedottaminen Henkilökuntaa informoidaan vuoron vaihtuessa ja kirjallisin ohjein. Korjaavia toimenpiteitä käsitellään seuraavassa henkilöstökokouksessa. Yhteistyökumppaneille tiedottamisesta huolehtii aina vastaava johtoryhmän jäsen. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Yksikönvastaava ja yksikön henkilökunta ovat osallistuneet suunnitelman tekemiseen. Asumisyksikön johtaja ja sosiaalihuolto ovat hyväksyneet suunnitelman. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Susanne Lindgren / susanne.lindgren@folkhalsan.fi / Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. 2

3 Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Yksikönvastaava vastaa päivittämisestä vuosittain tai kun toiminnassa on tapahtunut muutoksia. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Päivitettyä omavalvontasuunnitelmaa tulee pitää yksikössä esillä niin, että asukkaat, heidän omaisensa ja kaikki yksikön omavalvonnasta kiinnostuneet voivat lukea sen ilman että heidän tarvitsee erikseen pyytää sitä. Omavalvontasuunnitelma on kaikkien asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan nähtävissä yhteisessä oleskelutilassa. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Tarvetta arvioidaan RAI-työkalulla ja tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jossa tuodaan esiin yksilölliset voimavarat, toiveet ja tarpeet. RAI-arvio tehdään kaksi kertaa vuodessa tai terveydentilan olennaisesti muuttuessa. Päivittäinen seuranta perustuu hoitosuunnitelmaan. Kunnan niin pyytäessä tehdään myös RAVA-arviointi. Tarvittaessa tehdään MMSE-testi. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelujen tarve kuvataan RAI:ssa yksilöllisessä, asiakkaan päivittäistä hoitoa, palveluja tai kuntoutusta koskevassa suunnitelmassa. Suunnitelman tarkoituksena on auttaa asiakasta, jotta hän yltäisi elämänlaatuaan ja toimintakykyään koskeviin tavoitteisiin. Päivittäista hoitoa ja palvelua koskeva suunnitelma on yksilöllistä palvelusuunnitelmaa täydentävä asiakirja, josta koko henkilökunta saa tietoa asiakkaan palvelutarpeen muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Kun henkilö tulee Villa Rosaan, laaditaan hänen, omaisen ja tehtävään valitun henkilökohtaisen yhteyshenkilön yhteistyönä RAI-arviointiin perustuva hoito- ja palvelusuunnitelma. Vähintään kerran työvuoron aikana tehtäviin päivittäisiin kirjauksiin dokumentoidaan kaikki tapahtumat, jotka ovat asukkaan kannalta merkittäviä ja jotka liittyvät hoitosuunnitelmassa sovittuihin tavoitteisiin. Dokumentointia käyttäen pystytään seuraamaan tilannetta ja saadaan hoitokokonaisuuden kannalta olennaista tietoa. RAI-seuranta tehdään vähintään kuuden kuukauden välein ja aina kun asukkaan tilanteessa tapahtuu olennainen muutos. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Suunnitelma on kirjattu jokaisen omaan RAI-dokumentointiohjelmaan. Henkilökunta välittää sen eteenpäin raportoimalla suullisesti ja kirjallisesti. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus otetaan huomioon potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) perusperiaatteiden mukaisesti. Asukkaiden oikeutta päättää itse kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi dementiahoidon asiantuntijoita konsultoidaan tarvittaessa tai kun on kysymys sellaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta, joilla on mielenterveysongelmia tai alentunut toimintakyky. Psyykkisistä sairauksista kärsivien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden huomioon ottaminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa hoidon laiminlyöntiä. Koska itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset voivat näissä tapauksissa olla perin vaikeita ja monimutkaisia, henkilökunta on erityisen tarkka arvioidessaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja hyvän hoidon vaatimusten välistä rajaa. Jos vanhuksen ja omaisten toiveet ja näkemykset hoidosta poikkeavat toisistaan, kunnioitetaan ensisijaisesti asiakkaan toiveita. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Rajoittavilla hoitotoimenpiteillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joihin ryhdytään turvallisuussyistä, jotka rajoittavat asiakkaan liikkumis- tai toimintavapautta ja jotka voidaan käsittää pakottamiseksi. Toimintakulttuuri, jonka mukaan keskiössä on aina ihminen ainutlaatuisena yksilönä, minimoi rajoittavien toimenpiteiden käytön. Rajoittavia toimenpiteitä käsitellään toistuvasti henkilöstökokouksissa, koulutuksissa sekä arvokeskusteluissa. Toimenpiteiden on perustuttava arviointiin, lääkärin lupaan, asiakkalle ja omaisille tiedottamiseen sekä suunnitelmaan siitä, mitä toimenpiteitä tehdään, miten niitä arvioidaan ja miten pitkään ne kestävät. Siten pyritään varmistamaan, että toimenpide on läpikotaisin harkittu ja perustuu asiakkaan tarpeisiin. Tietyissä tilanteissa saattaa asiakkaan terveyden, tapaturmariskin tai vastaavien syiden vuoksi olla välttämätöntä ryhtyä rajoittaviin toimenpiteisiin. Folkhälsanin vanhuspalveluissa niihin ryhdytään vain, kun asiaa vakavasti pohdittaessa on tultu siihen tulokseen, että toimenpiteet ovat hoidon kannalta ehdottoman välttämättömiä, ja jos kaikki muut vaihtoehdot on selvitetty. Rajoittavista hoitotoimenpiteistä on ensin konsultoitava lääkäriä ja häneltä on saatava niihin lupa. Mikäli mahdollista, pyydetään vanhuksen suostumusta. Muussa tapauksessa asiasta sovitaan omaisten tai edunvalvojan kanssa. Rajoittavat hoitotoimet ovat aina määräaikaisia. Sitten tulee tehdä uusi arvio. Tarkoitukseen laadittu lomake tulee täyttää ja arkistoida asukkaan asiakasasiakirjoihin. Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirjassa kuvataan rajoittavien toimenpiteiden prosessi ja lomake rajoittavien toimenpiteiden suunnitelmaa varten. Asiakkaan kohtelu Jokainen hoitaja on velvollinen puuttumaan tilanteeseen, jos herää epäily asiattomasta tai loukkaavasta kohtelusta. Yksikönvastaava keskustelee asianomaisten työntekijöiden kanssa, ja yhdessä sovitaan, miten varmistetaan, ettei vastaavia tilanteita enää synny. Varoitus annetaan, jos sen edellytykset täyttyvät. Mikäli henkilökunnan käyttäytyminen toistuu, harkitaan, voidaanko työsopimusta jatkaa. Yksikönvastaava vastaa siitä, että asiakas saa kaiken avun ja huolenpidon, jota hän tarvitsee 3

4 tilanteen käsittelemisessä. Sosiaalihuoltolaki 48 Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. 48 :ää sovelletaan alkaen. Villa Rosassa prosessi toteutetaan seuraavasti: 1. Epäkohdan havaitseva työntekijä tekee esimiehelle kirjallisen raportin. 2. Esimies kutsuu osapuolet keskusteluun. 3. Laaditaan kirjallinen sopimus siitä, mitä on sovittu epäkohdan korjaamiseksi. 4. Sovitun ajan kuluessa seurataan, että sopimusta on noudatettu. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen. Palautteen kerääminen Koko henkilökunta ottaa huolellisesti huomioon välittömän palautteen, jota asukkaat tai omaiset antavat henkilökunnalle päivittäisissä kontakteissa, ja reagoi siihen. Palaute voi olla kommentteja, kritiikkiä, ehdotuksia tai myönteistä palautetta. Hoitokodissa järjestetään säännöllisesti tapaamisia, joissa asukkaat voivat yhdessä omaisten kanssa tavata henkilökuntaa. Asukkaiden, omaisten tai työntekijöiden pyynnöstä voidaan järjestää myös heidän toivomistaan aiheista keskusteluja, joissa asiakkaat voivat keskustella työntekijöiden kanssa henkilökohtaisesti. Kirjallista palautetta voi jättää nimettömänä asiakaspalautelaatikkoon. Samoin asukkaat ja omaiset voivat antaa palautetta nimettömänä kerran vuodessa tehtävässä TAK-asiakaspalautteen keruussa. TAK-tuloksista annetaan selvitys asukkaille ja heidän omaisilleen ja tulokset otetaan esiin henkilökunnan viikkopalaverissa. Tulosten perusteella tarvittavat muutostoimenpiteet tehdään yhdessä. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Palaute voi olla välitöntä tai kohdennettua (kyselyt). Spontaani suullinen tai kirjallinen palaute dokumentoidaan ja käsitellään kolmen vuorokauden kuluessa. Positiivista palautetta seurataan kuukausittain. Kielteisen palautteen syihin puututaan aina. Kaikki palaute kerätään ja raportoidaan eteenpäin kolmen kuukauden välein. Raportista on käytävä ilmi, onko palaute ollut myönteistä vai kielteistä ja mitä toimenpiteita on tehty kielteisen palautteen perus-teella. Kielteisen palautteen antaja kutsutaan aina keskustelemaan asiasta. Pyrimme aina rakentaviin ratkaisuihin, joihin kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä. Kohdennettua palautetta kerätään säännöllisesti vanhuspalvelujen kehittämisen tueksi. Kerran vuodessa vanhuspalvelujen asiakkaille ja heidän omaisilleen lähetetään vanhuspalveluista kysely, jonka kysymykset ovat kaikille samat. Palautteen käsittelystä on tiedot intranetissä. a) Muistutuksen vastaanottaja Yksikönvastaava Susanne Lindgren, puh Kunnan yhteystiedot Raasepori: Jeanette Pajunen puh. (019) , s-posti: etunimi.sukunimi@raseborg.fi Espoo: Mona Hägglund puh. (09) , s-posti: etunimi.sukunimi@espoo.fi Kirkkonummi:Sari Suurjoki-Niemi puh , etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kunnan sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Raasepori: Birgitta Gran puh.vaihde (019) , Espoo: Solveig Rosenberg-Wikström puh. (09) , s-posti: etumini.sukunimi@espoo.fi Kirkkonummi: Birgitta Gran puh.vaihde (019) , c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot ja tiedot tarjottavista palveluista Kuluttajaneuvonta on siirtynyt kunnilta valtakunnalliseksi palveluksi, jota hoitaa keskitetysti Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja toimipisteet ovat maistraateissa. Suomenkielisen kuluttajaneuvonnan valtakunnallinen puhelinnumero on (arkisin klo 9-15). Tietoa kuluttajan ostoksia koskevista säännöistä, neuvontaa menettelystä, malleja valituksen tekemisestä, ajankohtaisia tiedotteita sekä lisätietoja kuluttajaneuvonnasta on verkkosivulla d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Palaute käsitellään Folkhälsanin yleisen palautepolitiikan mukaisesti: asiaan liittyvien henkilöiden kanssa, yksikössä henkilöstökokousten yhteydessä. Vakavasta kielteisestä palautteesta raportoidaan vastaavalle johtoryhmän jäsenelle välittömästi. Koko henkilökunta ottaa palautteen huomioon ja vastaa asian hoitamisesta sopivalla tavalla. Erityisesti tähdennetään omahoitajan ja esimiehen vastuuta. Pakolliset toiminnan laadun mittarit ovat: 1.RAI-vertailukehittämisen 27 laatuindikaattoria. Ensinnäkin kaksi kertaa vuodessa seurataan, kuinka moni yksikön indikaattoreista on parempi, samanlainen tai huonompi kuin RAI-vertailukehittämiseen osallistuvilla koko maassa keskimäärin. Toiseksi verrataan, kuinka moni yksikön 27 indikaattorista on yltänyt korkeampaan kansainväliseen rajaarvoon. 4

5 Raportointi kaksi kertaa vuodessa yhtiön johdolle. 2.Välittömän kirjallisen myönteisen ja kielteisen palautteen määrä sekä toimenpiteiden määrä suhteessa kielteiseen palautteeseen. Yksikön odotetaan ryhtyvän toimiin kaiken kielteisen palautteen johdosta. Se tarkoittaa vähintään henkilökohtaista yhteydenottoa palautteen antajaan sekä analyysia siitä, mitä voidaan tehdä. Kuukausiraportointi yhtiön johdolle. 3.Kohdennettu palaute. Yksiköt tekevät vuosittain asiakkaille ja omaisille kyselyn, jolla mitataan asiakastyytyväisyyttä. Vuosiraportointi yhtiön johdolle. 4.Poikkeamien määrä. Seurataan poikkeamia hyvistä käytänteistä. Kuukausiraportointi yhtiön johdolle. 5.Lääkepoikkeamien määrä. Kuukausiraportointi yhtiön johdolle. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Yksikönvastaavat vastaavat siitä, että palautteen ja yhteystietonsa antanut henkilö saa suullisen tai kirjallisen vastauksen välittömästi mutta viimeistään 3 päivän kuluessa. Palautejärjestelmään kuuluvat vuosittaiset asiakkaille, omaisille ja henkilökunnalle tehdyt kyselyt (TAK). TAK-kyselyn tulokset esitellään asiakkaille ja omaisille. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Folkhälsanin yhteiset arvot Osaamista, Osallistumista ja Huolenpitoa ovat vanhuspalvelujen toimintaperiaatteiden lähtökohta. Folkhälsanin vanhuspalvelut tarjoavat mahdollisuuden elää merkityksellistä, yhteisöllistä elämää jokaisen oman elämäntavan mukaisesti. Toiminta konkretisoidaan yksilöllisissä hoitosuunnitelmissa. Niiden kulmakivi ovat terveystekijät, jotta myös ryhmäkodissa asuvien elämä olisi merkityksellistä. Asiakkaille tarjotaan palveluja, hoitoa ja hoivaa jokaisen yksilöllisten voimavarojen, tarpeiden ja elämäntavan perusteella. Jokaisella asukkaalla on yksikköön tullessaan mahdollisuus kertoa ja kirjoittaa elämäntarinansa omahoitajan ja halutessaan omaisten kanssa. Palvelu perustuu terveyttä edistävään työotteeseen. Sen mukaan kaiken toimintamme lähtökohtana ovat yksilölliset voimavarat. Työssämme pyrimme siihen, että asukkaat tuntevat selviytyvänsä arjestaan ja olevansa osallisia elämässään ja että he pitävät elämäänsä merkityksellisenä. Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja on työmme laadun konkreettinen työkalu. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Kun asukas muuttaa hoivakotiin, hänelle tehdään hoitosuunnitelman yhteydessä erillinen harjoitusohjelma. Suunnitellut aktiviteetit ovat nähtävissä hänen päiväsuunnitelmassaan, jota seurataan päivittäin kirjallisen ja suullisen raportoinnin yhteydessä. RAI-arviointi tehdään vähintään 2 kertaa vuodessa kuuden kuukauden välein ja jos asukkaan tilanteessa tapahtuu huomattavia muutoksia. Aktiiviteettipäiväkirjan avulla seurataan, että asukkaalle on tarjottu päivittäin mahdollisuus aktiiviteetteihin. Ravitsemus Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirjassa korostetaan yhteisten, miellyttävien ruokailutilanteiden ja ravitsemuksellisesti hyvien aterioiden merkitystä. Henkilökunta on hyvin selvillä siitä, että hyvä ravitsemustila on toimintakyvyn ylläpidon ja hyvän terveyden perusedellytys. Jokainen asukas punnitaan vähintään kolmen kuukauden välein, ja henkilökunta tarkkailee laihtumista ja lihomista. Jos asukkaan terveydentila muuttuu niin, että aiheutuu elimistön kuivumisen tai nesteen kertymisen vaara, nestetasapainoa aletaan seurata niin kutsutun nesteytyslistan avulla. MNA-mittauksen avulla voidaan tunnistaa aliravitsemuksen vaarassa olevat ikäihmiset. Riittävä energian- ja ravinnonsaanti varmistetaan tarvittaessa lisäravinteilla. Tiedot suun terveydestä, suunhoidosta ja aiemmista hampaidenhoitotottumuksista kirjataan henkilökohtaiseen hoitosuunnitelmaan. Myös muut ruokahaluun ja suun terveyteen vaikuttavat tiedot kirjataan (lääkitys, toimintahäiriöt jne.). Hygieniakäytännöt Jokaisen asukkaan on voitava huolehtia päivittäisestä perushygieniastaan kuten hampaiden harjauksesta, kasvojen pesusta ja intiimihygieniasta joko itse tai niin että henkilökunta ohjaa, tukee ja auttaa häntä. Kaikki pääsevät suihkuun tai saunaan vähintään kerran viikossa. Jos joku haluaa tai hänellä on tarve käydä suihkussa useammin, asia voidaan hoitaa asukkaan toiveiden mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman liitteenä on käsihygieniaohje sekä ohje sairaalainfektioiden ehkäisemisestä ja hoidosta. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Suuhygienisti tapaa kaikki asukkaat kerran vuodessa. Tarvittaessa asukkaalle varataan aika hammaslääkärille. Lääkä- 5

6 ri kiertää talossa säännöllisesti kerran kuussa. Kiireellisissä sairaustapauksissa kutsutaan paikalle ambulanssi. Ambulanssihenkilökunta tekee arvion jatkotoimenpiteistä. Lääkäri voi lähettää asukkaan erikoissairaanhoitoon, ja asiakkaan sinne toimittamisesta vastaavat työntekijät. He toimivat myös saattajina, elleivät omaiset voi lähteä mukaan. Odottamattoman kuolemantapauksen sattuessa otetaan aina yhteys lääkäriimme, poliisiviranomaisiin sekä omaisiin. Villa Rosassa on toimintasuunnitelma siitä, miten henkilökunnan tulee menetellä kuolemantapauksen sattuessa. Villa Rosassa on omavalvontasuunnitelman liitteenä selvitys tavallisimmista tapaturmien syistä hoivakodeissa sekä tapaturmien estämisestä. Pelastussuunnitelmassa on kuvaus menettelytavoista tapaturman sattuessa. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Kaikki hoitajat vastaavat siitä, että lääkärien määräämät hoitotoimenpiteet tehdään ja niitä seurataan. Päävastuun kantaa yksikönvastaava, sairaanhoitaja Susanne Lindgren, puh , Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Yksikkö on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen Turvallinen lääkehoito (2015:14) mukaisen lääkehoitosuunnitelman. Yksikönvastaava vastaa siitä, että lääkehoitosuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai useammin, jos on tapahtunut olennaisia muutoksia. Yksikön vastaava sairaanhoitaja vastaa siitä, että lääkehoito toteutetaan tarkasti suunnitelmaa noudattaen. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Ulla-Brita Ertman, s-posti Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Yhteistyökunnat tekevät auditointikäynnin hoivakotiin kerran vuodessa. Muu yhteydenpito hoidetaan sähköpostilla, kirjeitse ja puhelimella. Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Yksikönvastaava vastaa yksikön asiakasturvallisuudesta. Villa Rosan miljöö on suunniteltu erityisesti turvallisuutta ja yksikön toimintaa silmällä pitäen. Lattiamateriaali on valittu niin, että kaatumistapaturmat voitaisiin välttää, ja tilat on suunniteltu sellaisiksi, että asukkaat voivat liikkua apuvälineisiin tukeutuen. Yksikössä on sprinklerit. Palovaroittimet on sijoitettu voimassa olevien suositusten mukaisesti. Yksikköjen sammuttimien ja sammutuspeitteiden paikat on merkitty. Kolme moduulia on erotettu toisistaan palo-osastoivin ovin, jotka sulkeutuvat palohälytyksen sattuessa mutta avautuvat automaattisesti 5 sekunnin kuluttua. Palohälytysjärjestelmä kontrolloidaan kerran kuussa. Turvallisuuskansion päivityksestä vastaa turvapäälliköksi nimetty sairaanhoitaja. Perehdyttämisen yhteydessä uudet työntekijät perehdytetään myös asiakasturvallisuuskysymyksiin. Henkilöstökokouksissa käydään kerran vuodessa läpi tapaturmien ehkäisy ja turvallisuussuunnitelma. Turvakoulutus kerran vuodessa. Sammutus- ja pelastusharjoitus kerran vuodessa. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Henkilöstö a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Henkilöstömitoitus on 0,55 eli 11,5 henkilötyövuotta Hoitohenkilökuntaan kuuluu: 0,5 Yksikönvastaavaa hallinnollisissa tehtävissä 2,1 Sairaanhoitajaa 9,4 Lähihoitajaa Muu henkilökunta 1 Hoitoapulainen ja / tai siivooja Ruokapalvelut Folkhälsanin ruokapalvelusta Kiinteistönhuoltopalvelu b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Kiireellisiä tilanteita varten kaikilla yksiköillä on lista sijaisista, ja työvuorossa oleva vastaava kutsuu sijaiset. Sijaisten rekrytoinnissa pyritään siihen, että sijaisella on hoitoalan koulutus tai että sijainen on opintojensa loppuvaiheessa eli jäljellä on korkeintaan kaksi viimeistä lukukautta. Jos sijainen on opiskelija, hänen on saatava ohjausta samaan ammattiryhmään kuuluvalta henkilöltä. Sijaiset palkataan lyhyeksi aikaa siten, että henkilöstömitoitus täytetään. Ellei kukaan yksikön listalla olevista sijaisista voi ottaa hoitaakseen vuoroa, josta puuttuu työntekijä, joku vakinaisista työntekijöistä tekee kaksi peräkkäistä vuoroa tai vaihtaa vuoroa niin, että sopiva sijainen ottaa hänelle soveltuvan vuoron. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Folkhälsan suosii toistaiseksi jatkuvia työsuhteita. Hoitohenkilökuntaa rekrytoidessa edellytetään alan koulutusta. Yksikönvastaava vastaa alkuperäisten todistusten kontrolloinnista ja tarkistaa, että sairaanhoitajat on otettu Valviran rekisteriin. Aina ennen työhönottoa hakija haastatellaan henkilökohtaisesti. Jos hakijalla on työhistoriaa, yksikönvastaava vastaa siitä, että suositukset tarkistetaan aiemmilta työnantajilta. Rekrytoinnissa otetaan huomioon hakijan erityisosaamisen soveltuvuus yksikön toimintaprofiiliin ja osaamistarpeisiin sekä hakijan kiinnostus työskennellä Folkhälsanin vanhuspalvelujen arvojen ja vision mukaisesti. 6

7 lähtien informoidaan myös pysyvässä työsuhteessa olevia henkilöitä, joilla on sosiaalialan tutkinto, että heillä on lakisääteinen velvollisuus rekisteröityä Valviran rekisteriin. Esimies kontrolloi viimeistään , että kaikki ovat rekisteröityneet. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Yksikön uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttäminen kuvataan Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirjassa seuraavasti: Henkilöstöoppaassa esitellään Folkhälsan työpaikkana. Tarvittaessa henkilöstöosasto, henkilöstövastaava tai esimies voi täydentää tätä yleistä esittelyä. Ikäihmisten palvelujen yksikön tai osaston perehdyttämisestä laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa kerrotaan, mitä perehdyttäminen käsittää, miten se toteutetaan (henkilökohtaisesti, kirjallisesti jne.), kuka toimii perehdyttäjänä, kuka vastaa perehdyttämisestä ja milloin eri vaiheet toteutetaan (heti, viikon kuluessa jne.). Perehdyttämiseen kannattaa sisällyttää ainakin seuraavat kokonaisuudet: Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja, omavalvontasuunnitelma, yksikön toimintasuunnitelma, yksikön päiväohjelma, rutiinit ja muut käytännön tiedot, kokouskäytännöt, hoitosuunnitelmat, asiakasasiakirjat ja dokumentointi, arviointityökalut (esimerkiksi RAI, RAVA), terveyttä edistävät työtavat, lääkehoito, laitteiden käyttö (hoitolaitteet, tietokoneet), toiminta akuuttitilanteissa ja kuolemantapauksissa, turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, riskienhallinta, yhteistyökumppanit, noudatettavaien työehtosopimusten pääkohdat. a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Folkhälsan Välfärd järjestää jatkuvasti täydennyskoulutuksia dokumentoinnista ja asiakasasiakirjojen käsittelystä. Uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti dokumentointiin ja asiakasasiakirjojen käsittelyyn. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Folkhälsan haluaa tukea työntekijöiden osaamista kehittämistyöllä ja koulutuksilla. Jokaisen työntekijän odotetaan ottavan vastuun omasta kehittymisestään ja päivittävän osaamistaan. Folkhälsan järjestää säännöllisesti erilaisia täydentäviä koulutuksia ja jatkokoulutuksia. Esimies laatii vuosittain alaistensa kanssa toimintasuunnitelman ja budjetin laatimisen yhteydessä henkilöstökoulutussuunnitelman. Siinä otetaan huomioon ajankohtaiset koulutustarpeet, jotka ovat nousseet esiin esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät osallistuvat koulutuksiin ja käyttävät niihin vähintään kolme päivää vuodessa. Toimitilat Kaikilla 21 asiakkaalla on yksikössä pinta-alaltaan vähintään 20 m²:n suuruinen huone, jossa on oma wc-kylpyhuone. Huoneiden kalustuksena on vuode, patja, yöpöytä, verhot ja vaatekaappi. Asukkaat saavat mielellään kalustaa huoneen omin kalustein. Yhteisiin tiloihin kuuluu 3 ruokasalia/seurustelutilaa, suuri yhteinen oleskelutila sekä talvipuutarha ja sauna. Ulkoilua helpottaa se, että Villa Rosa sijaitsee luonnonläheisessä ympäristössä. Villa Rosaa ympäröi aidattu puutarhaalue, jossa on kukkapenkkejä, pensaita ja puutarhakalusteet. Aivan lähiympäristössä on päällystettyjä kävelyteitä. Asukkailla on mahdollisuus yhteisiin aterioihin. Viriketoimintaa järjestetään päivittäin, useimmiten oman moduulin seurusteluhuoneessa mutta toisinaan suurissa yhteistiloissa. Silloin asukkaat tapaavat myös toisten moduulien asukkaita. Noin kaksi kertaa vuodessa järjestetään yhteinen tapaaminen, johon myös omaiset ovat tervetulleita. Omaisilla ja ystävillä on halutessaan mahdollisuus yöpyä Villa Rosassa siten että asukkaan huoneeseen viedään ylimääräinen vuode. Jos asukas on syystä tai toisesta kotiutettu joksikin aikaa, hän saa pitää huoneensa ilman että kukaan muu käyttää sitä hänen ollessaan poissa. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Siivous: Kaikissa yksiköissä on tehty ylläpitosiivouksen siivousmitoitus, jota päivitetään jatkuvasti. Lisäksi joka yksikössä on siivoussuunnitelma, josta käyvät ilmi tilat, siivoustiheys ja työvaiheet. Kerran vuodessa tai tarpeen mukaan tehdään perussiivous ja pestään ikkunat. Nämä työt tekee joko siivousyksikön oma henkilökunta tai siivousyritys. Koulutettuun ja osaavaan siivousyksikön henkilökuntaan kuuluu toimitilahuoltajia, laitoshuoltajia sekä siivoustyön johtaja. Kokonaisuudesta vastaa siivousteknikko. Useimmilla työntekijöillä on pitkä kokemus alalta. Hoitoyksiköissä työskentelevillä siivoustyöntekijöillä on lisäksi hygieaniapassi ja ensiaputaidot. Kolmella esimiehistä on Clean Card -laatuvalmentajan koulutus. Siivousmenetelmät, -välineet ja aineet ovat ympäristöystävällisiä. Siivouskoneita käytetään säännöllisesti, jotta pinnat pysyvät puhtaina ja siivoustyöntekijöiden fyysinen rasitus olisi pienempi. Siivoustyöntekijät osallistuvat tarvittaessa yksikön pyykinkäsittelyrutiineihin. Joka yksiköllä ja kiinteistöllä on jätteenkäsittelyohje, jota siivoustyöntekijät noudattavat. Pyykin käsittely: Yksikössä on vaatehuoltoon tarkoitettu huone, jossa asukkaiden kaikki henkilökohtaiset vaatteet ja vuodevaatteet pestään, kuivataan ja tarvittaessa myös silitetään ja mankeloidaan. Jätteenkäsittely: liitteen mukaisesti Teknologiset ratkaisut Joka moduulilla on oma Vivago-vastaava, joka tarkistaa säännöllisesti, että turvajärjestelmä toimii virheettömästi. Vivago-operaattori tulee kerran vuodessa sekä tarvittaessa huoltokäynnille Villa Rosaan. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Joka moduulilla on oma Vivago-vastaava, joka tarkistaa säännöllisesti, että turvajärjestelmä toimii virheettömästi. Vivago-operaattori tulee kerran vuodessa sekä tarvittaessa huoltokäynnille Villa Rosaan. 7

8 Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Sängyn, nostolaitteen tai muun lääketieteellisen varusteen hankintoja tehtäessä otetaan huomioon asukkaiden toimintakyky ja tarpeet. Jokaisen hoitajan vastuulla on tarkistaa, että tilat, tuotteet ja varusteet ovat kunnossa. Puutteista raportoidaan Ryhtiohjelmassa. Asiakasturvallisuutta vaarantavista puutteista raportoidaan välittömästi esimiehelle ja työtovereille. Samalla ryhdytään toimenpiteisiin asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi ja huolehditaan korjaajan tilaamisesta. Yksikön kaikki sängyt ovat hydraulisia hoitosänkyjä. Yksikössä on nostolaite. Yksikön lääketieteelliseen välineistöön kuuluu seuraavaa: Verenpaine- ja verensokerimittari sekä kuumemittari. Yksikönvastaava vastaa siitä, että ne ovat kunnossa. Asiakkaiden henkilökohtaisista apuvälineistä vastaavat kuntien apuvälinekeskukset. Yksikön henkilökunta vastaa kuitenkin siitä, että kunta hoitaa puutteellisten apuvälineiden korjaukset tai hankkii tilalle uusia. Villa Rosassa on rekisteri vuoteista, nostolaitteista ja muista varusteista sekä niiden huoltosuunnitelma. Huollot tehdään kerran vuodessa ja tarvittaessa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Vivago-vastaava on Maria Grönqvist, Asiakas- ja potilastietojen käsittely Yksikkö dokumentoi potilaskertomukset paperimuodossa ja sähköisessä RAIsoft-dokumentointijärjestelmässä. Terveyden- ja sairaanhoidon tiedot kirjataan erityisesti niille suunnitellulle lomakkeelle, koska niiden tulee olla erillään sosiaalipalvelujen dokumentoinnista. Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirjassa on asiasta kirjalliset, vanhuspalvelujen ylimmän johdon hyväksymät ohjeet. Kun Folkhälsan tekee palvelutuotantosopimuksen kunnan kanssa, noudatetaan kunnan sääntöjä dokumentoinnista ja arkistoinnista. Kun asiakas vaihtaa hoitoyksikköä, kaikki sosiaalihuollon asiakirjat siirretään uuteen yksikköön. Folkhälsan arkistoi terveyden- ja sairaanhoidon dokumentit, mutta jatkohoidossa välttämättömät dokumentit kopioidaan ja toimitetaan asiakkaan tai edunvalvojan luvalla uuteen hoitoyksikköön. Dokumentoinnin tarkoitus on luoda edellytykset hoidon ja palvelujen jatkuvuudelle ja työn joustavalle sujumiselle. Lisäksi sillä turvataan se, että hoidon ja palvelujen kannalta tarvittava informaatio on saatavilla ja hoitotoimet suoritetaan ja niitä seurataan. Dokumentoinnin tulee antaa selkeä kuva ikäihmisen kaikesta hoidon tarpeesta, tavoitteista, menetelmistä sekä saavutetuista tuloksista. Hoidon dokumentoinnilla tarkoitetaan kaikkien sellaisten tehtävien kirjaamista, joilla on merkitystä hoitoon kokonaisuutena. Dokumentointi kattaa hoitosuunnitelman, toimintakyvyn ja terveydentilan seurannat, hoitotyön ja palvelujen toteuttamismerkinnät ja muut hoidon ja palvelujen kannalta olennaiset seikat. Asiakasasiakirjoilla tarkoitetaan paperimuodossa olevia tai sähköisiä asiakirjoja, joita käytetään tai jotka laaditaan tai otetaan vastaan hoidon ja palvelujen yhteydessä ja jotka sisältävät ikäihmisen terveyteen, hoitoon ja elämäntilanteeseen liittyvää ja muuta henkilökohtaista tietoa. Asiakasasiakirjoihin dokumentoitavien tietojen tulee olla selkeitä ja hoidon ja palvelujen arvioinnin ja suunnittelun kannalta välttämättömiä. Oikaisut (joilla merkintöihin tehdään muutoksia, poistoja tai lisäyksiä) tehdään niin, että sekä vanha että uusi merkintä ovat näkyvissä. Oikaisun tehnyt henkilö kirjoittaa asiakirjaan nimensä, ammattiasemansa, päivämäärän ja syyn, miksi hän on tehnyt oikaisun. Kaikki asiakasasiakirjat ovat salassa pidettäviä ja niitä käsitellään luottamuksellisesti. Asiakasasiakirjoja käsittelevät terveydenhuollon koulutuksen saaneet työntekijät. He vastaavat asiakirjoihin kirjattavista merkinnöistä ja tiedoista. Myös muut työntekijät, jotka hoitavat asiakasta tai tekevät muuten hänen hoitoonsa liittyvää työtä, voivat tehdä merkintöjä ammattihenkilöstön määräyksestä. Opiskelijat voivat työssäoppimisjaksolla tehdä merkintöjä asiakasasiakirjoihin, mutta ammattikoulutuksen saaneen ohjaajan on aina hyväksyttävä opiskelijoiden merkinnät allekirjoituksellaan. (Folkhälsanin ikäihmisten palvelujen käsikirja). Asiakkailla on oikeus tutustua heitä koskeviin asiakasasiakirjoihin. Omaiset voivat tutustua niihin asiakkaan luvalla tai edunvalvojan ominaisuudessa. a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Folkhälsan Syd järjestää jatkuvasti koulutuksia dokumentoinnista ja asiakasasiakirjojen käsittelystä. Uudet työntekijät perehdytetään järjestelmällisesti dokumentointiin ja asiakasasiakirjojen käsittelyyn. b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Selvitys tietoturvasta on omavalvontasuunnitelman liitteenä. Asukkaalle ja omaisille kerrotaan ensimmäisessä hoitosuunnitelmakokouksessa asukkaan muuttaessa hoivakotiin siitä, miten näitä tietoja käsitellään. Yksikössä on kaikkien nähtävissä rekisterikuvaukset RAI- ja Vivago-järjestelmästä. d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Jan Selén, puh. (019) (vaihde) YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 8

9 Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet, ja riskin vakavuudesta riippuen sovitaan suunnitelmasta, jolla asia hoidetaan kuntoon. Toimintayksiköillä on päivitetty turvallisuussuunnitelma, johon sisältyvät paloturvallisuus-, pelastus- ja evakuointiohjeet sekä ohjeet siitä, miten menetellään karkaamis- ja väkivaltatapauksissa ja tapaturman sattuessa. Kaikki työntekijät perehtyvät suunnitelmiin ja vahvistavat asian nimikirjoituksellaan. Vuosittain järjestetään paloturvallisuus-, evakuointi- ja ensiapukoulutuksia. Folkhälsan on laatinut käsikirjan kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi, Liite 2. Työsuojelu tekee kaikissa yksiköissä riskikartoituksen henkilöstön terveystarkastusten yhteydessä vähintään joka kolmas vuosi. OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Raasepori, Allekirjoitus Susanne Lindgren 9

10 LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. - STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille - STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus - STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi - STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus pdf&title=Vammaisten_asumispalveluiden_laatusuositus_fi.pdf Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle - Valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia omavalvonnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissa Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: - Turvallinen lääkehoito -opas: Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä: - Valviran määräys 4/2010: Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn - Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: - Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: yynj/ - Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf - Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: bacf f6e-9cc407f10e6d/sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE: Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tulee voimaan Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma. 10