Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta (ETA) Elektroniikan laitos. Toimintakäsikirja Versio 3

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta (ETA) Elektroniikan laitos Toimintakäsikirja Versio 3

Version hallinta Versio Päivitetty Laatinut Hyväksynyt Muutos 01 10.08.08 P.Kontio 02 21.08.08 P.Kontio Kommentit huomioitu 03 30.03.09 P.Kontio Poistettu kappaleet 1.3 1.4 (visio, arvot ja strategia) Viittaus SWOTanalyysiin Lisätty vuokaaviot Tutkijakoulu poistettu ja organisaatiokaavio päivitetty 1 30.03.09 P. Kontio R. Sepponen 7.9.09 P. Kontio R.Sepponen Kuvauksia muutettu sisäisen auditoinnin pohjalta 2.1 kuvaus muutettu Liite 2 tarkennettu 2.3 mittareiden seuranta kaavio 4.2 kansainvälinen tutkijanvaihto 2 R. Sepponen 3 draft 3.11 P. Kontio 4.1.1 perustutkinto 4.1.2 jatkokoulutus 3 18.11 P. Kontio R. Sepponen Linkitys perehdyttäminen 3.1.2 jatkokoulutus 4.1.2

1. ELEKTRONIIKAN LAITOS...4 1.1 Johdanto... 4 1.2 Laitoksen toimenkuva... 4 2. JOHTAMINEN...4 2.1 Laitoksen organisaatio... 4 2.2 Johtoryhmä... 5 2.2. Toiminnan ohjaus... 5 2.3 Mittarit, tiedon keruu ja tiedon analysointi... 5 3. VOIMAVARAT...7 3.1 Henkilöstö... 7 3.1.1 Laitoskokoukset... 7 3.1.2 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus... 7 3.1.3 Työsuojelu... 7 3.1.4 Seuranta... 8 3.2 Rahoitus... 8 3.3 Tilat... 8 3.4 Laitteet... 8 4. TOIMINNAN KUVAUS...9 4.1 Koulutus... 9 4.1.1 Perustutkinnot... 9 4.1.2 Tieteellinen jatkokoulutus... 10 4.1.3 Opintojen ohjaus ja tuutorointi... 12 4.2. Tutkimus... 12 4.2. Tutkimus... 13 4.3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 13 5. TOIMINNAN LAADUNVARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN...14 5.1 Laadunvarmistusjärjestelmä... 14 5.1.1. Opetuksen laadun varmistaminen... 14 5.1.2 Tutkimuksen laadun varmistaminen... 14 5.1.3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja laadunvarmistus... 16 6. TUKITOIMINNAT...16 6.1 Taloushallinto ja hankinnat... 16 6.2 Testaus- ja kalibrointilaboratorio... 16 6.3 ATK... 16 6.4 Laatujärjestelmän dokumentointi... 17 Liite 1. Elektroniikan laitoksen organisaatiokaavio... 18 Liite 2. Elektroniikan laitoksen vastuutaulukko... 19 3

1. ELEKTRONIIKAN LAITOS 1.1 Johdanto Elektroniikan laitos perustettiin Teknillisessä korkeakoulussa vuoden 2008 alussa toteutetun organisaatiouudistuksen yhteydessä, kun Sovelletun elektroniikan laboratorio, Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio ja Valaistuslaboratorio yhdistettiin. Elektroniikan laitos kuuluu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan. Tämä toimintakäsikirja kuvaa Elektroniikan laitoksen ydinprosessit ja laadunvarmistusjärjestelmän, jonka tavoitteena on toiminnan ja sen tulosten jatkuva parantaminen. Laitoksen koko henkilöstö osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän kehitysprosessiin. 1.2 Laitoksen toimenkuva Elektroniikan laitos tekee tutkimusta ja kehitystyötä sekä antaa siihen perustuvaa korkeinta opetusta sovelletun elektroniikan, valaistustekniikan, sähköisen talotekniikan ja elektroniikan integroinnin- ja luotettavuustekniikan aloilla sidosryhmien tarpeet huomioiden. Laitoksen professorit ja tutkijatohtorit hoitavat useita kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä, joista tärkeimpiä ovat: toiminta kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tutkimusohjelmissa ja teknisissä toimikunnissa (Puolustusministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, TEKES, VTT, SESKO, IEEE, CIE, IEA, COST 531) yrityksille suoritettava tutkimus- ja luotettavuustestauspalvelu tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksista tiedottaminen 2. JOHTAMINEN 2.1 Laitoksen organisaatio Laitoksen organisaatiorakenne perustuu korkeakoulun hallintojohtosääntöön ja laitostyöryhmän mietintöön (28.11.2007). Laitoksen johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää laitoksen toimintaa ja vastata sen toiminnan tuloksista. Tutkimus- ja opetustoiminta toteutetaan laitoksen professorien johdolla neljässä tutkimusryhmässä, jotka muodostuvat tutkijaopettajista, erikoistutkijoista, tutkijoista ja tutkijaopiskelijoista. Laitoksen varajohtajan alaisuudessa toimii opetuksen kehitysryhmä, johon kuuluvat lehtorit, opettavat tutkijat, yliassistentit ja assistentit. Laitoksen johtajan alaisuudessa toimivat talous ja hallintopalvelut ryhmä sekä tekninen ryhmä. Talous- ja hallintopalvelut ryhmä hoitaa talous-, projekti- ja henkilöstöhallintoon sekä sisäiseen tiedotukseen liittyvät asiat. Ryhmän tärkeimmät vastuut on kirjattu tehtäväkohtaiseen vastuutaulukkoon.(liite 2). Laitoksen talousvastaava toimii yhdyshenkilönä korkeakoulun taloushallintoon. 4

Tekniset henkilöt muodostavat tukipalveluryhmän, jonka tavoitteena on edistää ydintoimintojen onnistumista ja kehittämistä. Tukipalveluryhmän tehtäviä ovat mm. tutkimusryhmien avustaminen, laitteiden, työpajan ja kiinteistön ylläpitoon liittyvät tehtävät, hankinnat ja ATK-tuki. Laboratorioinsinööri koordinoi teknisen ryhmän tehtäviä ja toimii erikoislaboratoriomestarien lähiesimiehenä. Laitoksessa toimii neljä professoria ja kokonaishenkilömäärä on 50. Jokaisen laitoksella työskentelevän toimenkuva on kirjattu VPJ-järjestelmään. Laitoskäsikirjan liitteenä on organisaatiokaavio (liite 1), jota täydentää tehtäväkohtainen vastuutaulukko (liite 2). 2.2 Johtoryhmä Laitoksella toimii säännöllisesti kokoontuva johtoryhmä. Siihen kuuluvat laitoksen johtaja, laitoksen varajohtaja ja professorit. Laitoksen johtaja toimii kokouksen puheenjohtajana ja laitoksen talousvastaava sihteerinä. Johtoryhmä vastaa laitoksen strategian, vuosisuunnitelman, tavoitteiden ja budjetin suunnittelusta ja seurannasta. Johtoryhmä käsittelee myös yhteisiin asioihin kuten nimityksiin, henkilöstörekrytointeihin, laitehankintoihin ja huonetilojen käyttöön liittyvät kysymykset. Johtoryhmä vastaa myös laadunvarmistusjärjestelmän katselmoinnista ja kehittämisestä. 2.2. Toiminnan ohjaus Laitoksen johtaja laatii johtoryhmän avustamana alkusyksystä budjettiehdotuksen dekaanille. Rehtorin kanssa käytyjen tulossopimusneuvottelujen jälkeen dekaani sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet sekä resurssit. Strategista toimenpideohjelmaa varten laitoksen johtoryhmä laatii SWOT-analyysin, jonka avulla tunnistetaan Elektroniikan laitoksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. 2.3 Mittarit, tiedon keruu ja tiedon analysointi Laitoksen toimintaa seurataan tiedekunnassa yhteisesti sovituilla mittareilla. Tiedekunnan yhteisten laatumittareiden lisäksi laitoksen johtoryhmä laatii seurantamittareita oman toimintansa arviointiin. Niiden avulla johtoryhmä seuraa tutkimusryhmille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja päättää jatkotoimenpiteistä. Laitoksen mittareiden seuranta on kuvattu kaaviossa 1. Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n käsikirjassa. Talous- ja hallintopalvelut ryhmä vastaa tietojen keruusta ja syöttämisestä järjestelmiin. 5

ETA tiedekunta ja Elektroniikan laitos sopivat tulossopimusmittareista Laitoksen johtoryhmä laatii seurantamittarit tutkimusryhmille Johtoryhmä seuraa mittareiden kehittymistä Dekaani ja laitoksen johtaja arvioivat tavoitteiden toteutumista Tulokset/rahoitus Kaavio 1. Laitoksen mittareiden seuranta 6

3. VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Laitoksen henkilöstöjohtamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa ja henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelmaa. Henkilöstön kehittämistoimikunta seuraa ja arvioi strategian toimenpidesuunnitelman toteutumista. TKK:n strategia nostaa osaavan, motivoituneen ja yliopiston tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön yhdeksi korkeakoulun tärkeimmistä voimavaroista. Laitoksen talous- ja hallintopalveluryhmä hoitaa henkilöstöasiat TKK:n henkilöstöhallinnon ohjeistuksen mukaan. Vuosittain pidettävä lähiesimiehen ja työntekijän välinen kehityskeskustelu on yksilöjohtamisen tärkein työväline. Keskustelussa arvioidaan mennyttä työvuotta ja sovitaan seuraavan työvuoden tavoitteista ja työnkuvasta. 3.1.1 Laitoskokoukset Laitoksen johtaja järjestää hallintojohtosäännön 25.2 :n mukaisesti laitoskokouksia toiminnan kannalta merkittävien asioiden käsittelemiseksi, tiedon välittämiseksi ja henkilökunnan kuulemiseksi. Henkilökunta voi esittää asioita kokouksen asialistalle. Laitoskokouksia järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa ja yksi niistä on virallinen yhteistoimintalain mukainen kokous. 3.1.2 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Perehdyttämisen tarkoituksena on uuden henkilön tutustuttaminen Elektroniikan laitokseen, tiedekuntaan ja TKK:n. Perehdyttämistä varten laitoksella on oma perehdyttämisohje.tkk:n koulutusyksikkö järjestää perehdyttämiskoulutusta 4-5 kertaa vuodessa. \\ece.hut.fi\eceroot\units\el\lvj\perehdyttäminen\mo Elektroniikan laitoksen perehdyttämisohje v3.doc Henkilökohtainen koulutustarve arvioidaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. TKK:n koulutusyksikön tarjoama sisäinen koulutus on erittäin monipuolista ja kattaa mm. johtamis- opetus-, kieli-, ATK- ja projektikoulutusta. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvoite osallistua henkilöstökoulutukseen. Vuoden kestävä yliopisto-opetuksen opintokokonaisuus (YOOP) on suunnattu opetushenkilöstölle. YOOP-koulutus rakentuu osallistujan oman opetustyön kehittämisen ympärille. Pääteemat ovat opetuksen ja oppimisen suunnittelu, toteuttaminen ja opetukseen liittyvät ja vaikuttavat taustaoletukset. Puolet laitoksen opetushenkilökunnasta on osallistunut YOOP-koulutukseen. TKK:n koulutusyksikkö ylläpitää henkilöstökoulutusrekisteriä. 3.1.3 Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on työympäristön vaarojen ja niistä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäiseminen tai poistaminen määrätietoisesti. 7

Laitoksen henkilöstö ja opiskelijat noudattavat lakisääteisiä sekä korkeakoulun ja laitoksen työsuojelu ja turvallisuusohjeita. Laitoksen työsuojeluohjeistus koskee kemikaali- ja sähköturvallisuutta. TKK:n työsuojelutoimintaa kehittää työsuojelutoimikunta, jossa kaikki henkilöstöryhmät ovat edustettuna. http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/toimikunnat/tyosuojelutoimikunta/index.html \\ece.hut.fi\eceroot\units\el\lvj\työturvallisuus\sähköturvallisuus\toimintaohje elektroniikkatyöpisteessä versio1.doc TKK:n työntekijöiden työterveysasiat hoidetaan Suomen Terveystalon terveysasemilla. Työterveyshuolto toimii tiiviissä yhteistyössä TKK:n henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työyhteisöjen kanssa. Työterveystoiminnan pääpaino on ennalta ehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työterveyshuolto ja työsuojelutoimikunta toteuttavat vuosittain työpaikkakäyntejä ja tekevät niihin liittyvän työpaikkaselvityksen. Kohteet sovitaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Selvityksissä arvioidaan työpaikan fyysisiä ja henkisiä riskitekijöitä. Tulosten perusteella työterveyshuolto esittää tarvittaessa korjaus- ja kehittämisehdotuksia. 3.1.4 Seuranta Henkilöstön työviihtyvyyttä on selvitetty ulkopuolisen yrityksen suorittamalla työhyvinvointitutkimuksella. Tutkimuksen kysymykset kartoittavat organisaation toimivuutta sekä henkilöstön työtyytyväisyyttä. Laitoskokouksessa laitoksen johtaja esittää yhteenvedon kyselyn tuloksista sekä tarvittaessa päättää yhdessä henkilöstön kanssa parannustoimenpiteistä. Tutkimuksen pohjalta esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi on myös käynnistetty tiedekunnan yhteisiä kehittämishankkeita. Tiedekunnassa toimii hallintopäällikön johtama toimintakulttuuriryhmä, joka tekee ehdotuksia ja toimeenpanee työviihtyvyyteen liittyviä uudistuksia. 3.2 Rahoitus Vuoden 2008 alussa laitoksen budjetista OPM:n rahoitus kattoi 36% ja ulkopuolinen rahoitus 64%. Tutkimustoiminnan suurimpia rahoittajia olivat Tekes (24%) ja yritykset (12%). Sekä Suomen Akatemian että EU:n osuus oli 6 % budjetista. 3.3 Tilat Elektroniikan laitoksen toimitilat sijaitsevat Sähkötalo 1:ssä (Otakaari 7 A ja B). Laitoksen kiinteistöasioista vastaavat tiedekunnan kehityspäällikkö yhdessä korkeakoulun tila- ja turvallisuuspalveluyksikön ja Senaattikiinteistöjen kanssa. 3.4 Laitteet Laitoksen laitekannan arvo on korkeakoulun yhteisessä laiterekisterissä. Laitteiden hankinta, käyttöönotto ja ylläpito hoidetaan korkeakoulun palvelukeskuksen laatimien ohjeiden mukaisesti. 8

4. TOIMINNAN KUVAUS 4.1 Koulutus Elektroniikan laitos tarjoaa perustutkinto-opetusta elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineopiskelijoille, sekä jatko-opetusta korkeakoulun hallituksen hyväksymiltä jatkokoulutuksen tutkimusaloilta, joiden vastuuyksiköksi laitos on osoitettu. Laitoksen professorit vastaavat opetusalojensa opetuksesta. Opetussuunnitelmien ja kurssien laadinnassa ja opetuksen järjestämisessä noudatetaan TKK:n ja tiedekunnan ohjeistusta. Elektroniikan laitoksen opetukseen ja opiskeluun liittyvä materiaali on julkaistu TKK:n yhteisillä verkkosivuilla (www.noppa.fi ). Opettajia tukee työssään tiedekunnan opetuksen laatutoimikunta, jonka tehtäviin kuuluu opetuksen kehittäminen ja arviointi, opetuspalkkiot, opetusnäytteitten arviointi ja tutor-toiminnan kehittäminen. Opetuksen laatutoimikunta on laatinut ohjeistuksia mm. kurssien järjestämiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä sekä kandidaatin ja diplomitöiden arvosteluperiaatteista. Tämän lisäksi laitoksen opetusta tukee laitoksen opetuksen kehittämisryhmä. 4.1.1 Perustutkinnot Perusopetus annetaan kursseina, jotka muodostavat moduuleita. Tutkinto-ohjelmien koulutusneuvosto hyväksyy kurssit ja moduulisisällöt sekä niiden vastuuhenkilöt. Opetuksen tavoitteet asetetaan tutkintosäännössä ja tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa. Laitoksen vastuulla olevat moduulikokonaisuudet on esitetty taulukossa 1. Moduulien sisältö on kuvattu tutkinto-ohjelmien opinto-oppaissa. Laitoksen opetus- ja tutkimusryhmät vastaavat pääaineopiskelijoiden kandidaatti ja diplomitöiden valvonnasta ja arvostelusta. Alempi perustutkinto Tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkinto Diplomi-insinööri Bioadaptiivinen tekniikka Magneettikuvaus Bioniikka Bioniikka Bioelektroniikka ja laitetekniikka a Bioadaptiivinen tekniikka Bioelektroniikka Biotroniikka Elektroniikan integraatio ja luotettavuus Elektroniikan integraatio ja luotettavuus Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka Elektroniikka ja mittaustekniikka Perusmoduulit Jatkomoduulit Syventävät moduulit Erikoismoduulit taulukko1. Elektroniikan laitoksen vastuulla olevat moduulit 9

4.1.2 Tieteellinen jatkokoulutus Tohtorikoulutus on laitoksen strategiassa keskeisellä sijalla. Jatkokoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäisen tutkimustyön tekemiseen ja vaativiin asiantuntijatehtäviin kansainvälisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulun hallitus päättää jatkokoulutuksen tutkimusaloista. Elektroniikan laitoksen opiskelijoilla on valittavana neljä jatkotutkimuksen tutkimusalaa: Bioelektroniikka ja laitetekniikka (S105Z) Sovellettu elektroniikka (S007Z) Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka (S049Z) Elektroniikan tuotantotekniikka (S036Z) Laitoksen tutkimus-ja opetusryhmät suunnittelevat ja toteuttavat jatko-opintokursseja sekä hoitavat jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä ja opinto-oikeuden myöntämisestä päättää elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta. Jatko-opiskelijat työskentelevät tutkimusryhmissä ja laativat henkilökohtaisen ja vuosittain päivitettävän tutkimus- ja opintosuunnitelmansa valvovan professorin ohjauksessa. Jatko-opintoja valvova professori määrittelee tutkimustyön tieteellisen suunnan ja vaatimustason sekä huolehtii tiedekunnan kanssa, että jatko-opinnot täyttävät TKK:n tutkintosäännön vaatimukset. Tutkimus- ja opintosuunnitelman tulee sisältää jatkotutkintoon suunnitellut moduulit ja niihin liittyvät kurssit, tutkimussuunnitelman sekä opinnäytetyöhön liittyvät tiedot. Opiskelija sisällyttää tutkimus- ja opintosuunnitelmaan myös osallistumiset kansainvälisiin konferensseihin ja mahdolliseen tutkijanvaihtoon liittyvät vierailut. Jatko-opiskelijat allekirjoittavat jatko-opiskelusitoumuksen ja raportoivat vuosittain tutkijakoululle opintomenestyksestään. Kaikki laitoksen jatko-opiskelijat kuuluvat tiedekunnan elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tohtoriohjelmaan. Tiedekunnan tohtoriohjelman johtaja vastaa ohjelman toiminnasta sekä kehittää ja koordinoi tohtorikoulutusta. Johtajaa avustaa dekaanin nimittämä johtoryhmä, joka valmistelee ja koordinoi tohtoriohjelman käytännön asioita. Johtoryhmä huolehtii myös jatko-opintoihin liittyvien hallinnollisten prosessien toimivuudesta sekä arvioi jatkokoulutuksen tuloksia. Lisäksi johtoryhmän seurannassa ovat ne tutkijakoulut, joiden johtaja kuuluu tiedekuntaan. ETA- tiedekunnalla on myös oma tutkijakoulu, jota rahoitetaan tiedekunnan toimintamenomäärärahasta. Projektirahoituksella työskentelevät opiskelijat, jotka eivät saa palkkaa tutkijakoulusta, kuuluvat tiedekunnan tutkijakouluun. Tärkeimmät vaiheet jatko-opintojen ohjausjärjestelmästä on esitetty kaaviossa 2. Jatkokoulutusprosessin laajempi kuvaus valintamenettelyineen on esitetty TKK:n ja ETA-tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Lisäksi tietoa käytännön järjestelyistä löytyy opinto-oppaasta sekä tiedekunnan opintotoimiston ohjeista. http://laatu.tkk.fi/fi/toimintakasikirja/toiminnan_kuvaus/#tieteellinen%20jatkokoulut us https://wiki.tkk.fi/display/etatk/jatko-opiskelu 10

TKK Tieteellisen jatkokoulutuksen johtaminen Vararehtori /tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta ETA-Tiedekunta Tohtoriohjelmat jatko-opintojen seuranta ja kehittäminen jatko-opintojen tulosten arviointi tutkijakoulujen seuranta Tiedekuntaneuvosto jatko-opiskelijavalinta tutkintojen hyväksyminen Väitöskirjalautakunta valvoo väitöskirjojen yleistä tasoa antaa julkaisuluvan Elektroniikan laitos jatko-opintojen ohjaus (tutkimus ja julkaisutoiminta) jatko-opintokurssien suunnittelu ja toteutus jatko-opiskelijoiden rekrytointi Lisensiaattityön tarkastaminen Tekniikan lisensiaatin tutkinto Väitoskirjan tarkistaminen / väitöstilaisuus Tekniikan tohtorin tutkinto Kaavio 2. Jatko-opintojen ohjausjärjestelmä 11

4.1.3 Opintojen ohjaus ja tuutorointi Opintojen ohjausta ja tuutorointia varten tiedekunnassa toimii opintoneuvola, tuutorointiverkosto ja kanslia, joka tarjoaa opintohallinnon tukipalveluja. Laitoksen opintoneuvojat opastavat laitoksen kurssien sisältöön ja vaatimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Opetushenkilöstö osallistuu myös tuutorointitoimintaan, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa opintojen suunnittelemisessa ja siten edesauttaa tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Tutor järjestää jokaisen tuutoroimansa opiskelijan kanssa ainakin yhden henkilökohtaisen tapaamisen, jossa käydään läpi opiskelijan laatima henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kaaviossa 3. on kuvattu päävaiheet kandidaattitason tuutoroinnista. Kandidaattitason tuutorointi Elektroniikan laitoksella Tuutoroinnin suunnittelu ja kehittäminen: Tuutorien rekrytointi (tiedekunta, laitos) Tuutorien ohjaus (tiedekunta,laitos) Tuutorkokoukset (tiedekunta, laitos) Toiminnan suunnittelu (tiedekunta, laitos) Toiminnan toteutus ja teemat: Pakolliset teemat Opiskelijoiden yksilöohjaus (tuutori) Opintosuunnitelman laatiminen (tuutori) Vaihtuvia teemoja Työpaikan haku (laitoksen tuutoriyhteistyö) Kansainvälinen vaihtoinfo (laitoksen tuutoriyhteistyö) Ekskursiot (laitoksen tuutoriyhteistyö) Dokumentointi Tuutoritapaamisten raportit (to. suunnittelijalle) Tietopankki (tiedekunta http://www.ece.hut.fi/tietoa_tuutorille/index.html, laitoksen tietopankki Y:\common\Opetus\Tuutorointi\Dokumentit) Palaute Henkilökohtaiset keskustelut (tuutori + opiskelija) Laitoksen tuutorikokoukset (tuutorit) Opiskelijapalaute (tiedekunta, laitos) Tiedekunnan tuutorikokoukset (to suunnittelijalta palaute tuutoreille) Kaavio 3. Kanditason tuutorointi 12

4.2. Tutkimus TKK:n strategian mukaisesti laitoksen johdolla on vapaus päättää tutkimusalueista. Laitoksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää korkeatasoista tutkimusta sekä harjoittaa aktiivista yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten yliopistojen, tutkimusinstituuttien, ministeriöiden ja yritysten kanssa.strategia Laitoksen tutkimustoiminta on jakaantunut seuraaviin tutkimusryhmiin ja -alueisiin: sovellettu elektroniikka, jonka tutkimusalueita ovat terveystekniikka, aivotutkimus, itsenäinen selviytyminen ja kuntoutus puolustuselektroniikka valaistus- ja sähköinen talotekniikka, jonka tutkimusalueita ovat sisävalaistus ja energiatehokkaat valaistusjärjestelmät, liikennevalaistus, valon visuaaliset ja biologiset vaikutukset, sähköinen talotekniikka sekä valomittaus ja testaus. elektroniikan integraatio- ja luotettavuustekniikka, jonka tutkimusalueita ovat elektroniikan luotettavuus ja bioadaptiivinen tekniikka. Tutkimustoiminta jakaantuu useisiin itsenäisiin projekteihin. Hankkeiden päärahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, EU ja yritykset. Tutkimushankkeiden vastuulliset johtajat vastaavat tutkimuksesta. Projektipäällikkö vastaa projektisuunnitelman toteuttamisesta yhdessä projektin johtoryhmän kanssa. Talous-ja hallintopalvelut ryhmä hoitaa projekteihin liittyvät talous- ja sopimusasiat sekä päättyneiden projektien arkistoinnin. Tutkimusyhteistyötä tehdään useiden ulkomaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälinen vuorovaikutus on myös keskeinen tavoite jatko-opiskelussa. Laitos kannustaa jatko-opiskelijoita osallistumaan kansainväliseen tutkijanvaihtoon ja kansainvälisiin konferensseihin. Tärkeimpiä ulkomaisia yhteistyöyliopistoja ja tutkimuslaitoksia ovat Tokion, Osakan ja Grenoblen yliopistot, Fudanin yliopisto, ENTPE, Berliinin yliopisto, Delftin teknillinen yliopisto, School of Engineering Jönnköping, Belgian Building Research Institute, Bartenbach Lichtlabor, Russian Lighting Research Institute sekä Eindhovenin ja Chalmersin teknilliset korkeakoulut. 4.3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laitoksen professoreiden ja tutkijoiden toiminta asiantuntijoina kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tutkimusohjelmissa ja teknisissä toimikunnissa vaikuttaa hyvin laajalle yhteiskunta-alueelle kuten elektroniikka-, energia- ja rakennusteollisuuteen, valaistus- ja sähkösuunnitteluun, puolustuselektroniikkaan ja terveydenhuoltoon. Merkittävä osa yhteiskunnallista vaikuttavuutta on myös yhteistyössä toteutettujen kehityshankkeiden avulla tapahtuva tutkimustulosten ja teknologian siirto elinkeinoelämään sekä tieteellisen tiedon välittäminen. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on nostettu TKK:n strategiassa yhdeksi pääteemaksi koko korkeakoulutasolla tiedekunta- ja yksikkörajat ylittäen. Rehtori on nimennyt ohjausryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella tämän pääteeman tavoitteet ja määritellä tavoitteiden toteutumisen mittarit. 13

5. TOIMINNAN LAADUNVARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN 5.1 Laadunvarmistusjärjestelmä Laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä on integroitu johtamis- ja toimintakäytäntöihin. Tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen kaikilla osa-alueilla. Tässä työssä hyödynnetään TKK- ja tiedekuntatasolla kehitettyjä yhteisiä työkaluja (tieto- ja palautejärjestelmät, ohjeet ja koulutus) ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Erilaisten palautejärjestelmien ja arviointimenetelmien avulla tuotettu tieto vaikuttaa nykytilaan ja sen pohjalta kehitetään toimintaa kohti asetettuja tavoitteita. Johdon katselmuksen yhteydessä laitoksen johtoryhmä käsittelee sisäisten auditointien raportit ja päättää mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Opetukseen, tutkimukseen ja tukitoimintoihin liittyviä kehitystoimenpiteitä toteutetaan ryhmätyönä. 5.1.1. Opetuksen laadun varmistaminen Opetuksen kehittämistä varten Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa kerätään kurssipalaute sähköisen palautejärjestelmän avulla http://palaut.ee.hut.fi kaikista tiedekunnassa järjestetyistä kursseista. Lisäksi palautetta kerätään tutoroinnista, DI- vaiheesta ja jatko-opiskelijoilta. Tiedekunnan opetuksen laatutoimikunta käsittelee palautteet ja tekee niiden pohjalta kehitysehdotukset tiedekunnan johtoryhmälle. Elektroniikan laitoksella on edustaja tiedekunnan opetuksen laatutoimikunnassa. Laitoksen professorit ja opetuksen kehittämisryhmä suunnittelevat ja toteuttavat opiskelijoiden rekrytointiin, perus- ja jatko-opetukseen liittyvät kehitystoimenpiteitä. Opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä on esitetty kaaviossa 4. 5.1.2 Tutkimuksen laadun varmistaminen Tutkimushankkeiden rahoittajaorganisaatioiden (SA, TEKES, EU, ja yritykset) projektit ovat erittäin kilpailtuja. Ennen rahoitusmyöntöä kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat arvioivat projektisuunnitelmat sekä tutkimusyksikön resurssit. Sen lisäksi rahoittajat arvioivat erilliset tutkimusraportit projektin aikana ja sen päätyttyä. Suomen Akatemia valitsee tutkimuksen huippuyksiköt. Laitoksen sovelletun elektroniikan tutkimusryhmä on osana Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikköä. Kansainvälisen vertaisarvioinnin läpikäyneet tieteelliset julkaisut ja niiden korkeat sitaatioindeksit ovat osa laadunvarmistusprosessia. Mykäli tutkimuksessa syntyy keksintö tutkimusprojektin tulokset pidetään salassa patenttihakemuksen jättämiseen asti. Keksintöohjesääntö velvoittaa keksinnön tehnyttä henkilöä tai tutkimusryhmää toimittamaan keksintöilmoituksen Innovaatiokeskuksen asiamiehelle. Korkeakoulun laaturyhmä on laatinut ohjeistuksen, jonka tavoitteena on edistää tutkimusprojektien valmistelua, toteutusta ja raportointia http://laatu.tkk.fi/fi/tkktoimintaohjeistus/tutkimus/projektitoiminta. Lisäksi projektien hallinnoinnin tukemiseksi on kehitetty korkeakoulujen tietojärjestelmä halli. http://etkk.tkk.fi/fi/halli/. 14

Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen: Laitoskokoukset Laitoksen opetuksen yhteistyö Laitoksen opetuskokonaisuudet Kurssikohtaiset kokoukset Opiskelijapalautteen käsittely Toiminnan toteutus ja teemat: Toimenpiteet opiskelijapalautteen perusteella Verkko-opetuksen kehittäminen Opetusyhteistyön kehittäminen Opettajien pedagoginen koulutus (YOOP) Opinnäytteet (esim. Valaistustekniikan opetus korkeakoulutasolla) Määrärahakemukset Palaute Tiedekunnan sähköinen kurssipalautejärjestelmä Http//palaute.ee.hut.fi/ Kaavio 4. Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen 15

5.1.3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja laadunvarmistus Kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön palkinnot ja tunnustukset laitoksen professoreille ja tutkijoille ovat osoituksena toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Myös laitoksen pitkäaikaiset hankkeet ja hankkeiden jatkosopimukset yritysten, ministeriöiden ja tutkimuslaitosten kanssa ovat laadukkaan toiminnan tuloksia. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunnassa on perustettu neuvottelukunta, johon kuuluu teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. 6. TUKITOIMINNAT 6.1 Taloushallinto ja hankinnat Laitoksen talous- ja hallintoryhmä hoitaa laitoksen käytännön talousasiat, joita ovat mm. määrärahojen käytön seuranta, laskujen käsittely ja matkustusasiat. Laitoksen talousvastaava laatii laitoksen vuosibudjetin sekä vastaa budjetin seurannasta ja raportoinnista. Käytännön toiminta-ohjeet on kirjattu tiedekunnan Sihteerien ja hallinnon käsikirjaan. Ohjeistus perustuu Teknillisen korkeakoulun taloussääntöön ja palvelukeskus PAVE:n ohjeistukseen. http://palvelukeskus.tkk.fi/fi/ohjeita/ http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/taloushallinnon_ohjeita/taloussaanto_042 008.pdf Hankinnoissa noudatetaan valtion hankintalain mukaisia menettelyjä ja TKK:n hankintaohjeistusta. Sovelletun elektroniikan, valaistustekniikan ja elektroniikan valmistuksen ja luotettavuuden tutkimusryhmät ylläpitävät hankinnoistaan omaa tilausrekisteriä. Tilaaja kirjaa rekisteriin tilausnumeron, tomittaja-, tarvike-, ja hintatiedot sekä projektinumeron, jolle kustannukset kohdennetaan. Laitoksen hankintavastaava koordinoi ostotoimintaa sekä tarvittaessa kilpailuttaa hankintoja. 6.2 Testaus- ja kalibrointilaboratorio Valaistustekniikan tutkimusryhmä ylläpitää testaus- ja kalibrointilaboratoriota, joka on akkreditoitu FINAS:in toimesta. Testaus- ja kalibrointilaboratorion tavoitteena on tuottaa luotettavia valoteknisiä testaus- ja kalibrontipalveluja tutkimuksen, teollisuuden ja viranomaisten tarpeisiin.toimintaohjeessa TO-002v2.0 on kuvattu testaus- ja kalibrointitoiminnan johtaminen, vastuut sekä mittauksiin liittyvät menettelyt. Toiminnassa käytettävät standardit on esitetty toimintaohjeissa TO-004 ja TO-011. 6.3 ATK Laitoksen ATK-vastaava hoitaa verkkoympäristöön, palvelimiin ja työasemiin liittyvät tehtävät ja toimii myös laitoksen tietoturvavastaavana. Tiedekunnassa toimii ATK-tuki, johon myös laitoksen ATK-vastaava kuuluu. ATK-tuen tehtävänä on opastaa, koordinoida ja valvoa tietoturvaan liittyviä toimenpiteitä. Tietojärjestelmien ylläpidosta, ylläpitäjien vastuista ja oikeuksista tietojärjestelmän toiminnan ja käytön hallintaan sekä sen tietoturvasta huolehtimiseen. 16

6.4 Laatujärjestelmän dokumentointi Toimintakäsikirja on laatujärjestelmän päädokumentti. Sitä täydentävät työ- ja toiminta-ohjeet, jotka löytyvät laitoksen verkkosivuilta. Ohjeiden nimeämisessä noudatetaan korkeakoulun ohjeistusta. Laitoksen johtaja hyväksyy laitoksen toimintakäsikirjan ja muut ohjeet tutkimusryhmän johtaja tai laatuvastaava. 17

Elektroniikan laitos Prof Sepponen JOHTORYHMÄ TALOUS JA HALLINTO Holmberg, Väisänen TEKNINEN PALVELU Kontio, Kurhinen, Rajala, Ruostemäki, Viitala Prof Halonen Prof Sepponen Prof Eskelinen Prof Halonen Prof Paulasto-Kröckel OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Hyvärinen, Laurila, Palva,Turunen, Vuorinen SOVELLETTU ELEKTRONIIKKA Terveystekniikka Linnavuo Aivotutkimus Paukkunen Itsenäinen selviytyminen Ropponen, Riminen Kuntoutus Reijula, Blomqvist PUOLUSTUS JÄRJESTELMÄT VALAISTUS JA SÄHKÖINEN TALOTEKNIIKKA Energia, Valolähteet Sisävalaistus Raunio,Tetri, Bhusal, Amogpai, Paakkinen, Viitanen, Liikennevalaistus Puolakka,Ylinen Jaatinen,Andersen Valon visuaaliset ja biologiset vaikutukset Puolakka, Rautkylä ELEKTRONIIKAN INTEGROINTI JA LUOTETTAVUUS Elektroniikan luotettavuus Laurila, Mattila, Vuorinen, Karppinen, Hokkanen, Li,Toivanen Bioadaptiivinen tekniikka Turunen, Lahti; Haaja, Hallila, Ritvanen, Saloniemi Valomittaus ja -testaus Lehtovaara, Kurhinen Liite 1. Elektroniikan laitoksen organisaatiokaavio 18

Liite 2. Elektroniikan laitoksen vastuutaulukko Tehtävä /toiminta Vastuu Henkilö Toimintastrategia Laitoksen johtaja ja johtoryhmä Raimo Sepponen Pekka Eskelinen Liisa Halonen Mervi Paulasto-Kröckel Johdon katselmus Opintoyhdyshenkilöt Laitoksen johtoryhmä Lauri Palva, Vesa Vuorinen, Mikko Hyvärinen, Markus Turunen Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehitysryhmä Liisa Halonen,Lauri Palva, Tomi Laurila, Vesa Vuorinen, Markus Turunen, Mikko Hyvärinen, Reeta Lahti Laitoksen edustaja tiedekunnan opetuksen laatutoimikunnassa Tutkimushankkeet Tomi Laurila Hankkeiden vastuulliset johtajat ja projektipäälliköt Raimo Sepponen Pekka Eskelinen Liisa Halonen Mervi Paulasto Matti Linnavuo, Toni Mattila, Eino Tetri, Marjukka Puolakka, Vesa Vuorinen Projektikansioiden arkistointi Leena Väisänen Pia Holmberg Henkilöstöasiat Laitoksen johtaja ja talous- ja hallintopalvelut ryhmä Raimo Sepponen Pia Holmberg Leena Väisänen Laitoskokoukset Laitoksen johtaja Raimo Sepponen Talousasiat Laitoksen johtaja/ Talousvastaava Raimo Sepponen / Pia Holmberg Verkkoympäristö, palvelimet, ATK-vastaava Esa Kurhinen työasemat ja Web sivusto Hallivastaavat Talous- ja hallintopalvelut Pia Holmberg, Leena Väisänen ryhmä Viestintävastaava Talous- ja hallintopalvelut Leena Väisänen ryhmä Matkavastaava Talous- ja hallintopalvelut Leena Väisänen ryhmä Hankintavastaava Laboratorioinsinööri Pirjo Kontio Sähkölaboratorio Laboratorioinsinööri Matti Linnavuo Laatuvastaavat Mikko Hyvärinen, Pirjo Kontio Tekninen palvelu, työpaja, tilat, laitteet, kemikaalit ja jätehuolto Tekninen palveluryhmä Kimmo Rajala,Heikki Ruotoistenmäki, Riitta Viitala, Pirjo Kontio Perehdyttäminen Lähiesimies/proj.päällikkö (työtehtävät ja tutkimusryhmä) Laboratorioinsinööri (tilat ja työsuojelu) Projektisihteeri (työsuhdeasiat ) 19