Tiekkö-kirjastostrategia 2015 2020 Uusi palvelukulttuuri 1
Julkaisija Tiekkö-kirjastojen johtoryhmä: Eila Ainali, Tuula Alin-Biari Musafiri, Päivi Holsti, Ulla-Mari Kivi, Taneli Kolppanen, Arja Nevanperä, Inga Petäjäsoja ja Anne Tihinen Teksti Tiekkö-kirjastojen johtoryhmä ja Pirjo Tuomimäki Etu- ja takakansi Tuula Alin-Biari Musafiri, Eläinten kirjasto 2015, kollaasi Kuvat Tiekkö-kirjastot Taitto Annelia Anneli Tervonen Paino Kirjapaino Kuki Ky Nivala 2015
Uuden Tiekkö-kirjastostrategian toiminnan painopistealueet Johdanto Tiekkö-kirjastot ovat yleisiä kirjastoja pienissä ja keskisuurissa kunnissa Oulun eteläisessä. Tiekkö-kirjastoihin kuuluu seitsemän kuntaa: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Alueella oli vuoden 2014 lopussa asukkaita 55 197. Tiekkö-kirjastot ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 1991. Uuden Tiekkö-strategian työstöprosessi alkoi marraskuussa 2014 Nivalan kaupunginkirjaston hallinnoimassa Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri - suunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi -hankkeessa. Strategia valmistui heinäkuussa 2015. Strategian pohjana on tutkimus, joka sisältää toimintaympäristön kuvauksen, tilastotietoa kirjastojen toiminnasta sekä henkilöstö- ja asiakaskyselyt. Tutkimus on luettavissa Tiekköverkkokirjaston sivustolla osoitteessa www.tiekko.fi. Tähän versioon on koottu strategian ydinasiat. Laadukkailla kirjasto- ja tietopalveluilla kehitetään yhteiskuntaa myönteisesti ja kestävästi. Kirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn (2013) mukaan lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä (88 %) kokee kirjaston parantaneen elämänlaatuaan. Lisäksi yleisillä kirjastoilla on erittäin merkittävä rooli kulttuuriharrastusten tukijana ja vapaa-ajan vinkkien tarjoajana. Kirjastosta saa vastauksia ja aineistoja kunkin omaan ajankohtaiseen tarpeeseen. Kirjasto säästää ihmisten aikaa: kun ammattitaitoinen henkilöstö on arvioinut ja seulonut aineistoa asiakkaiden puolesta, etsimisen ja löytämisen prosessi nopeutuu ja helpottuu. Kirjastojen avulla on elinikäinen oppiminen ja kirjallisuuden harrastus kaikille mahdollista. Kirjasto tukee ihmisten henkistä kasvua ja sosiaalista selviytymistä. Kirjastotoiminta tukee kestävää kehitystä. Kirjasto on edullinen ja ympäristöystävällinen keino välittää tietoa, kulttuuria ja elämyksiä. Tiekkö-kirjastostrategia 2015 2020 koostuu neljästä toimintaa ohjaavasta painopistealueesta: ensimmäiseen kohtaan on koottu erilaisia lukemiseen ja lukemisen edistämiseen liittyviä teemoja, toiseen kohtaan yhteisöllisyyteen, kohtaamiseen ja kirjaston näkyvyyteen liittyviä teemoja, kolmanteen palveluiden kehittämiseen ja paikallisuuteen liittyviä teemoja ja neljänteen henkilökunnan kehittäminen ja jaksaminen. Tiekkö-kirjastostrategia 2015-2020 ja Oulun eteläisen kirjastostrategia 2015-2020 linjaavat alueemme yleisten ja oppilaskirjastojen yhteistoimintaa. 3
Merijärven kirjastossa voi lukea Tähtipuun alla. Kuva Hannele Saukko 4
Kirjallisuuden harrastus ja lukeminen nousuun Lukeminen lapselle, satutunnit ja kirjavinkkaus avaavat oven kirjojen maailmaan ja tukevat lukuharrastusta. Lastenkirjastotyö on kirjaston keskeinen ja tärkeä kehittämisalue. Kuva Ylivieskan kirjaston lastenosastolta. Kuva Elina Nurkkala Kirjallisuus ja lukeminen on keskeinen osa kirjastojen toimintaa ja tavoitteita. Tiekkö-kirjastojen tavoitteena on lukemisen arvon vahvistaminen. Kirjastot mahdollistavat kirjallisuuden laaja-alaisen harrastuksen. Kirjastoilla on tärkeä rooli lukemisen edistäjänä. Kirjasto tarjoaa sisältöjä kaikille, mutta erityispainopisteessä ovat lapset ja nuoret sekä seniorit ja erityisryhmät. Kokoelmien tulee olla hyvin hoidetut, ja niiden sisältöjä tulee avata. Kirjastot panostavat elektronisiin aineistoihin. Kokoelmia markkinoidaan monin eri keinoin: kirjastoissa on otettava käyttöön uudet esitys- ja viestintäteknologiat. Tavoitteena on niiden sekä kirjastojen verkkopalvelujen käytön opastus ja asiakkaiden mediataitojen tukeminen. Tiekkö-kirjastot järjestävät yhteisiä projekteja lukemisen edistämiseksi sekä alueen kirjallisen kulttuurin tukemiseksi ja markkinoimiseksi. 5
Nuorten fantasiaa Oulaisten kirjastossa. Kuva Juuso Vuoti Lukutaidon edistäminen ja lukemiskulttuurin synnyttäminen tarkoittaa konkreettisesti eri ryhmille seuraavaa: lapsille luettavan tarjoaminen, tutustuttaminen kirjoihin, eri tekstilajeihin ja erityisesti pitkiin teksteihin; nuorten lukutaidon monipuolistaminen; aikuisille luettavan tarjoaminen ja tutustuttaminen nuorten mediamaailmaan; ikäihmisille verkkolukutaitoa ja käyttäjäkoulutusta; maahanmuuttajille omakielistä aineistoa ja tukea kotimaisten kielten opiskelulle. Mediakasvatus on aloitettava jo lapsuudessa: käytännössä se on mediaympäristön huomioimista, näkemisen ja kuulemisen opettelua ja oman esityksen tuottamista. Mediataitojen oppimateriaalia löytyy paljon verkosta. Koko Tiekkö hyötyy kirjastohenkilöstön erityisosaamisesta ja asiantuntijuudesta. Se näkyy esimerkiksi verkkokirjaston päivityksessä ja sisällöntuotannossa. Tiekkö hyödyntää maakunnallisia ja valtakunnallisia sisällöntuotanto- ja digitointiprojekteja. Lukuinnon herättäminen ja lukemaan motivoiminen on merkittävä osa lasten- ja nuortenkirjastotyötä. Kirjasto tukee lasten lukuharrastusta huomioimalla perheiden tarpeet. Varhainen lukeminen lapselle edistää merkittävästi lukutaitoa jo ennen kuin lapsi itse osaa lukea. Lukemisen perusta rakennetaan 6
Lasten kirjauutuuksia Oulaisten kirjastossa. Kuva Juuso Vuoti päiväkoti- ja alakoulu-iässä. Tätä työtä tehdään perinteisesti yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa. Kirjastojen on kerrottava kouluille erilaisista aineistoista, korostettava kokoelman monipuolisuutta ja soveltumista opetuksen tueksi. Nuoriin pitää panostaa. Kirjaston tehtävänä on omalta osaltaan nuorten kasvun, hyvinvoinnin, osallisuuden ja elämänhallinnan edistäminen. Tarvitaan enemmän nuorilta nuorille -tyyppisen toiminnan kehittämistä. Tiekön kokoelmayhteistyön jatkaminen ja kehittäminen. Tiekkö-kirjastot tarjoavat asiakkaidensa käyttöön ajantasaiset, omaa kuntaa laajemmat kokoelmat. Kirjastojen kokoelmat mielletään osaksi seudullista kokoelmaa: kaikki kirjastot osallistuvat kokoelmien kehittämiseen hankkivina kumppaneina ja hoitavat osuutensa aineiston välityksestä ja varastoinnista Tiekössä. Seutulainauksen kehittämistä jatketaan. Kokoelmayhteistyössä pitää panostaa kokoelmien sisältöjen avaamiseen ja esittelyyn, sillä suositellut kirjat kiertävät hyvin. Kirjastojen perinteistä lainaustoimintaa voisi laajentaa asiakaskyselyssä esiin nousseiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kirjastojen palvelutarjonnasta kiinnostavat asiakaskyselyn perusteella eniten kaunokirjallisuus, aikakauslehdet, tietokirjallisuus, kaukolainapalvelu, 7
Kirjastojen palvelutarjontaan kuuluvat monenlaiset tapahtumat. Kalajoen kirjastossa järjestettiin hiihtolomaviikolla 2015 suosittu Lego-tapahtuma lapsille. Kuva Pirjo Tuomimäki, Teija Kurikkala elokuvat, henkilökohtainen palvelu, vinkkaus ja suositukset, musiikki ja tapahtumat ja näyttelyt. Näihin kannattaa suunnata resursseja. Myös muita kuin tavallisia lainattavia aineistoja kannattaa tarjota lainattavaksi. Asiakaskyselyssä toivotuimpia olivat e-kirjojen lukulaite, sähkönkulutusmittari, kannettava tietokone tai tabletti-tietokone, erilaiset pelit ja urheiluvälineet. Kalliita erikoisaineistoja, kuten elokuvat, pelit, kielikurssit ja vieraskielinen kirjallisuus, voitaisiin hankkia yhdessä erilaisina teemapaketteina ja kierrättää eri Tiekkö-kirjastoissa. Yhteisiä kokoelmahankkeita voisi olla esimerkiksi AV-aineiston varastointi- ja poistoperiaatteet, sillä pieniä kokoelmia uhkaa sisällöllinen pirstoutuminen. Tarvitaan Tiekkö-kirjastojen välistä erikoistumista ja musiikkikokoelmien kehittämistä. Internetin välityksellä ei saa kaikkea musiikkia. Musiikki on muutakin kuin äänitteitä pakattuna mahdollisimman nopeasti ladattavaan muotoon. Musiikin merkitys ihmisille ei ole vähenemässä, mutta äänentoistollisesti laadukkaiden julkaisujen saatavuus on epävarmaa. Kirjastot takaavat laadukkaan musiikin ja elokuvien saatavuuden. Kirjastot takaavat monipuolisesti kulttuurin eri osa-alueiden saatavuuden ihmisille heidän asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. 8
Mikko Mallikas ja Maisa Oulaisten kirjastossa. Kuva Juuso Vuoti Kirjastojen kotiseutukokoelmat vahvuudeksi Kirjastojen kotiseutukokoelmat tulisi tuoda paremmin esille. Yhteinen hanke voisi olla myös Tiekön vanhojen kirjakokoelmien evaluointi ja paikallisesti merkittävien vanhojen aineistojen digitointi. Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sisältävä Digi.kirjastot.fi tarjoaa julkaisualustan ja tukea kirjastojen tekemälle digitoinnille. Kirjastot tuottavat kotiseutukokoelmistaan näyttelyjä, esitteitä ja artikkeleita myös digitaalisina julkaisuina. Kirjastot panostavat Tiekkö-tietokannan aineistokuvailun informatiivisuuteen. Kirjastojärjestelmään tulisi liittää kotiseutukokoelmien teosten kansikuvat. Kotiseutukokoelmat vahvistavat paikallistuntemusta. Ikääntyneiden ja erityisryhmien palvelut Oletettavissa olevan eliniän pidetessä ikääntyneiden elämäntapa, ajankäyttö ja rooli yhteiskunnassa muuttuu. Ikääntyneiden toimintakyvyn odotetaan parantuvan. Hyvän elämän toteutumisessa suurimmat haasteet ovat yksinäisyys, mielekkään tekemisen puute, turvallisuus 9
Alavieskan kunnankirjastossa järjestetään taidenäyttely joka kuukausi. Kuvassa Alavieskan yhtenäiskoulun oppilaiden töitä. Kuva Ulla-Mari Kivi ja sosiaalisten suhteiden ylläpito. Kirjasto voi tukea hyvää vanhuutta ja erityspalvelutarpeita monin tavoin: kehittämällä kotipalvelutoimintaa, huolehtimalla vanhusväestön tietoyhteiskuntavalmiuksista, kehittämällä esimerkiksi Ruotsin ja Norjan mallin mukaan lukuasiamiestoimintaa sekä tarjoamalla mielekkäitä vapaaehtoistyömahdollisuuksia ja erilaista kirjastoon liittyvää ohjelmaa. sosiaalisten medioiden ja muunlaisen verkko-osaamisen merkityksen ja tärkeyden asiakkaille. Kirjasto opastaa kirjastopalvelujen käyttöön antamalla tiedonhaun ja sähköisten palvelujen opetusta. Kirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn (2013) mukaan yleisten kirjastojen verkkoaineistojen merkitys on keskimääräiselle asiakkaalle vielä vähäinen. Samansuuntainen tulos tuli myös Tiekön asiakaskyselystä keväällä 2015, sillä verkkoaineistot olivat huonosti tunnettuja (16 24 %). E-aineistot pitäisi saada kirjastoissa paremmin esille, ja niistä tulisi tiedottaa enemmän: kun sisällöistä ei tiedetä tarpeeksi, niin niitä ei osata käyttää tai kaivata. Kirjastoissa pitäisi järjestää enemmän opastustilaisuuksia kirjaston e-aineistojen käytöstä. Tiekkö-asiakasliittymän käytettävyyden parantaminen on tärkeää myös mobiililaitteissa. Tiekössä voitaisiin yhdessä tuottaa opastavia videoita kirjaston e-aineiston käytön opetuksen tueksi ja julkaista ne verkkokirjastossa tai muualla internetissä esim. YouTubessa ja Kirjastokaistalla. E-aineisto pitäisi myös tehdä kirjastossa paremmin näkyväksi. Virtuaaliset ja vuorovaikutteiset kirjastopalvelut Kirjaston tehtävänä on kansalaisten tasavertaisen kulttuurin ja tiedon lähteille pääsyn tukeminen. Kirjastot ymmärtävät 10
Tiekkö-kirjastojen Sähköisellä viikolla esitellään verkkopalveluja. Kuva Aila Krook Kirjailija Aleksi Delikouras suosittelee Oulaisten kirjastoa ja Pelihuonetta. Oulaisten kirjaston Pelihuone. Kuva Kalle Hautamäki 11
Tavataan kirjastossa Kirjasto rakentaa ja tukee yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa sekä oman alueensa hyvinvointia ja menestystä. Kirjasto edustaa hektisessä yhteiskunnassa jatkuvuutta, luotettavuutta, pitkäjänteisyyttä, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kirjasto on yhtä aikaa yleinen tila ja kulttuuri-, sivistys- ja hyvinvointipalvelu. Ville, Iida ja Noora hakivat kesälomatekemistä Alavieskan kunnankirjastosta, jossa heitä palveli kirjastovirkailija Riikka Heikkilä. Kuva Ulla-Mari Kivi. Maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla ei ole enää juuri yhteisiä tiloja, saati iltaisin auki olevaa tilaa, jossa voi oleskella ja viettää aikaa. Toisaalta kirjasto tarjoaa ainoita hiljaisia tiloja, joita tarvitaan keskittymiseen, opiskeluun ja työskentelyyn. Kirjastossa palvelujen käyttäjä voi toteuttaa itseään ja hyödyntää sisältöjä mielensä mukaan. Monipuolinen, esteettömästi saavutettava kokoelma on osa ns. kolmatta tilaa, joka sijaitsee kodin, työn ja koulun tai opiskelun ulkopuolella. Kirjaston palveluita ja kolmatta tilaa on osattava markkinoida. 12
Viihtyisät tilat äänivyöhykkeineen ovat tärkeitä. Ahtaat ja huonosti muunneltavat tilat osassa Tiekkö-kirjastoja on selvä heikkous. Tiekkö-kirjastojen näkyvyyttä parannetaan toimivalla aktiivisesti myös kirjaston ulkopuolella. Yhteistyötä tehdään kolmannen, neljännen ja yksityisen sektorin kanssa. Kirjasto menee mukaan paikallisiin tapahtumiin ja vierailee eri kohteissa tavoitellen uusia asiakasryhmiä. Asiakkaita kannustetaan mukaan kirjaston vapaaehtoistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Näin kirjaston kynnys madaltuu, ja kirjastot saavat paremman käsityksen erilaisten asiakkaiden tarpeista. Tiekössä vaihtelevat käytänteet ovat edelleen heikkoutena. Käytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan ja yhteistyötä tiivistetään yhteisen asiakaskunnan puolesta. Yhteistyöllä ja yhteisillä projekteilla tuotetaan parempia palveluja. Hankkeilla saadaan Tiekköön uutta osaamista, ja myös oman talon väkeä tulee osallistaa hankkeisiin, jotta osaaminen kirjastoissa karttuu. Tiekön yhteisiä hankeideoita ja tapahtumia voisivat olla esimerkiksi vuonna 2016 vietettävä Tiekkö-yhteistyön 25. juhlavuosi ja vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi identiteetti. Lapset ja nuoret ovat tärkeä asiakasryhmä Nivalan kaupunginkirjastolle. Kuva Irene Nevasaari Alavieskan kunnankirjasto on nimennyt lukuponikseen Moonan, jonka omistaa Mari Vaari. Kuva Ulla-Mari Kivi 13
Paikalliset palvelukirjastot vastaavat paikallisia tarpeita Tiekkö-kirjastojen arvoina ovat sivistys, tasa-arvo ja demokratia. Kirjasto ylläpitää yhteisönsä henkistä hyvinvointia, tukee elinikäistä oppimista, turvaa vapaan tiedonsaannin ja ehkäisee syrjäytymistä. Peruskirjastopalvelut ovat maksuttomia, ja muut palveluhinnat ovat kohtuulliset. Hyvä asiakaspalvelu on kirjastoille ykkösasia. Tähän kuuluu palvelukulttuurin hoito ja ylläpito sekä asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen. Himangan kirjaston palvelutiskillä Helena ja Tuula. Kuva Aino-Marja Rovio Taloustutkimuksen tekemän vuoden 2014 Asiakaspalveluyritystutkimuksen mukaan yleiset kirjastot saivat kuluttajilta parhaan arvion, kuten edellisenäkin vuonna. Myös kirjastojen kansallisissa käyttäjäkyselyissä kirjastojen erityiseksi vahvuudeksi nousee asiakaspalvelu. Kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä. Useille asiakkaille kirjastokokemus ratkaisee sen, kannattaako kirjastoa käyttää. Asiakas päättää, käyttääkö hän palvelua (kirjastorakennuksessa tai verkossa) vai korvaako hän kirjaston palvelut muulla tarjonnalla. Kirjaston on siksi tulevaisuudessa ansaittava uudet asiakkaansa. Arkielämässä hyvä laatu on sitä, että palvelu vastaa asiakkaan tarpeita. Palvelulla, joka ei kohtaa kysyntää, ei ole arvoa. Asiakaskeskeisyyden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kirjastolta kykyä ennakoida 14
Nivalan kirjastoauto koulureitillä. Kuva Irene Nevasaari asiakkaiden tarpeita ja jatkuvasti muuttuvaa ympäristöä. Palvelutapahtuman tason nostamiseksi henkilökunnan asiakaspalvelutaitoihin ja palvelusasenteeseen kiinnitetään huomiota säännöllisesti. Kirjastossa kaikki saavat yhtä hyvää palvelua. Käyttäjän tulee tuntea olevansa tervetullut. Asiakkaan on nähtävä, kuka häntä palvelee. Henkilöstön on erotuttava ja oltava helposti lähestyttävää. Asiakkaaseen ja hänen tiedontarpeensa täyttämiseen on voitava keskittyä. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja huomaavat, jos heidän eteensä nähdään vaivaa. Asiakkaan tarpeisiin pitää vastata nopeasti, ja vasteaika tulee ilmoittaa. Hyvää asiakaspalvelua saanut asiakas levittää myönteistä palautetta ja toimii samalla palvelumarkkinoijana. Kirjastojen pitää miettiä, miten palvelutapahtumassa asiakkaiden yksityisyyttä voidaan paremmin varjella. Voidaanko 15
asiakaspalvelussa käyttää kiireaikoina isommissa kirjastoissa esim. vuoronumeroita? Asiakkaan kokemaan laatuun vaikuttavat myös ulkoiset tekijät. Nämä tekijät jäävät usein päällimmäisenä asiakkaan mieleen, vaikka ne eivät olekaan tärkein asia. Ulkoisiin tekijöihin voidaan lukea esim. asiakaspalvelijoiden ulkoinen olemus, toimitilojen viihtyisyys ja palvelun saavutettavuus. Kirjasto kuuntelee asiakasta. Asiakaspalautteen antaminen tulisi tehdä asiakkaalle mahdollisimman helpoksi, ja saatua palautetta tulee arvostaa. Palautteen antamisväyliä tulee olla useita, joista asiakas voi valita mieluisen. Palautteet käsitellään, ja tarvittaessa niiden mukaan toimitaan. Näin toimien palautteista opitaan. Samalla kysytään lupa julkaista myönteistä palautetta kirjaston mainoksissa ja esitteissä. Sievin kirjastoauto Pauliina 2 talvipakkasessa. Kuva Taneli Kolppanen 16
Kirjastoautopalvelun kehittäminen. Vuonna 2014 Lastenkirjainstituutin Onnimanni -palkinnon sai suomalainen kirjastoautotoiminta. Perusteena oli se, että kirjastoautotoiminta pitää huolen siitä, että lapset ja nuoret kaikkialla Suomessa pääsevät kohtaamaan kirjan ja lukemisen ilmaiseksi, mahdollisimman usein ja säännöllisesti. Lukijan ja kirjan saattaminen yhteen on tärkeintä lukemista edistävää työtä. Erityisesti lapsille tulee turvata lyhyt ja turvallinen matka kirjastopalveluiden äärelle. Tulisi tutkia saataisiinko mahdollisella yhteishankkeella lisää resursseja ja ideoita kirjastoautotoiminnan kehittämiseen. Kirjastoauto Tarinatoukka vie kirjastopalvelut kylille. Kirjastoauto toimii Ylivieskan alakoulujen oppilaskirjastona. Kirjastoautosta lainataan n. 26 prosenttia kaikista lainoista. Kuva Keijo Rutanen Kirjastoautosta löytyy monipuolisesti luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Kuvassa Kalajoen kirjastoauto Kirjameren aineistotarjontaa. Kuva Teija Kurikkala 17
Henkilökunta osaa ja kehittää kirjastoa Työelämän laadun ja innovatiivisuuden kehittäminen on tärkeä osa kirjastopalveluja. Osaava henkilökunta jaksaa ja kehittää kirjastopalveluja. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan kirjastohenkilöstön tulee osallistua riittävästi suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen, mikä tarkoittaa vähintään 6 koulutuspäivää/ henkilö/ vuosi. Yleisten kirjastojen tilastotietokannan mukaan vuonna 2013 Oulaisten ja Kalajoen kirjastoissa ylitettiin minimitavoite Oulaisissa päästiin 9,07 ja Kalajoella 6,46 täydennyskoulutuspäivään/henkilötyövuosi. Jotta kirjasto kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, on sen välttämätöntä varmistaa sekä nykyinen että tulevaisuudessa tarvittava asiantuntemus ja osaaminen. Henkilöstön kehittäminen on joko ulkoista täydennys- tai jatkokoulutusta tai sisäistä henkilöstökoulutusta, joka voi olla esimerkiksi kokemuksen hyödyntämistä työparityöskentelynä. Kirjastot jakavat hyviä käytänteitä ja kiinnittävät erityistä huomiota hiljaisen tiedon siirtoon työtoverille ja uusille työntekijöille. Kirjastohenkilöstön eläkepoistumaan tulee varautua. Eläkkeelle siirtyvien osaaminen ja hiljainen tieto pitää saada ajoissa talteen. Eri-ikäisten yhdessä työskentely rikastuttaa kaikkia, ja kiinnostavia tehtäviä pitäisi olla tarjolla kaiken ikäisille. Kun työuria pidennetään, niin ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio ovat avainasemassa. Kirjastoissa tarvitaan osaamistarpeiden säännöllistä kartoitusta ja erilaisia henkilöstön täydennyskoulutushankkeita. Tässä tehdään yhteistyötä muiden Oulun eteläisen kirjastojen kanssa. Minimimiehityksellä tuotetut kirjastopalvelut tarkoittavat sitä, että organisaatioissa ei ole liikkumavaraa ja ne ovat haavoittuvia. Varsinkin Tiekön pienimmät kirjastot ovat tällaisia. Pienissä kirjastoissa työskennellään usein yksin, ja siitä syystä on vaikea päästä täydennyskoulutukseen. Henkilöresursseja pitäisi olla riittävästi ja sijaispankille on tarve. Henkilöstökyselyssä ilmeni, että henkilöstön työssä jaksamista auttaisi, että ns. toimistotyöaikaa voisi olla vähän enemmän, jolloin voisi paneutua omiin tehtäviin esim. kokoelmatyöhön ja tulisi tunne, että voi tehdä työnsä hyvin. Omatahtinen työn tekeminen palauttaa. Seudullista henkilöstökiertoa osaamisen jakamiseksi kannattaisi kehittää. Siitä kirjastonjohtajat ovat yksimielisiä, mutta kokevat asian käytännössä vaikeaksi tai hankalaksi toteuttaa. 18
Kuvassa Tiekkö-kirjastojen henkilökuntaa Kirjastopäivillä Seinäjoella kesäkuussa 2015. Henkilökunnalla on vapaus kehitellä ja ideoida, ja lupa myös epäonnistua. Hyvä työilmapiiri on kaiken perusta. Se auttaa jaksamaan ja heijastuu myös asiakkaisiin. Työyhteisöihin pitää kehittää keskinäisen kannustamisen ja arvostuksen ilmapiiri. Tunnustusta tulisi voida antaa myös muut henkilökunnan jäsenet kuin johtaja. Palautteenanto on tärkeää päivittäisessä toiminnassa ja se luo pohjaa oppimiselle. Hyvä palaute annetaan suoraan, ja se on selkeää ja yksityiskohtaista. Oikea ja osuva palaute rakentaa molemminpuolista luottamusta ja arvostusta. Tiekössä voitaisiin valita vuoden asiakaspalvelija tai vuoden palvelukeksintö. 19
Lopuksi Muutoksen hallinta ja uudistuminen on tulevaisuudessa avainasemassa muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutosta ja uudenlaisten palvelujen tuottamista ei voi tapahtua ilman, että jostain aikaisemmasta luovutaan. Kehityksessä pitää pysyä mukana, mutta aina ei tarvitse olla ensimmäinen tai edelläkävijä, siihen pienissä kirjastoissa resurssit ei riitä. Keskusteluun kirjastojen tehtävästä ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa liittyen voi todeta, että Tiekkö-kirjastot haluavat pysyä kehityksessä mukana, kukin omien resurssiensa mukaan. Modernit organisaatiot tarvitsevat selkeän päämäärän, jota kohti kulkea muuttuvissa oloissa. Perustehtävä, toimiminen kirjastona ja kirjasto-osaaminen, halutaan hoitaa hyvin ja tässä ajassa pysyen. Kirjastotyön keskiössä ovat jatkossakin kirjat ja kirjallisuus eri muodoissaan, lukemisen edistäminen ja sivistys. Tärkeää on kansalaisvalmiuksien edistäminen (mediataidot), hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukeminen. Tärkeää on myös taata paikalliset, maksuttomat kirjastopalvelut kaikille. Kirjastojen kehittäminen on kirjastojen omissa käsissä. Kehitykseen ei tule vain mukautua, vaan pyrkiä vaikuttamaan siihen ja tehdä omaa tulevaisuutta aktiivisesti. Tulevaisuus tehdään nykyhetken päätöksillä ja valinnoilla, joilla pidetään kirjasto elävänä ja tarpeellisena. Tulevaisuuden haasteisiin on vastattava niiden luonteesta riippumatta. Tavoitteena on, että uusi strategia pystytään siirtämään käytäntöä ohjaavaksi arkitoiminnaksi ja seudullinen kirjastoyhteistyö kehittyy ja syventyy entuudestaan. Kehittämistyö on jatkuva prosessi kirjasto ei ole koskaan valmis. Tiekkö-kirjastostrategian 2015 2020 toteutumista seuraa ja arvioi Tiekkö-johtoryhmä. Tiekön johtoryhmän syksyn kokouksissa suunnitellaan toimenpiteiden tarkemmat aikataulut, avustusten hakemiseksi ja toteuttamiseksi. 20
Tiekkö-kirjastojen visio 2020 Tiekkö-kirjastot ovat laadukkaita tiedon ja kulttuurin keskuksia ja kuvastavat paikkakuntansa erityislaatua. Asiakkaita palvellaan ammattitaitoisesti ja tasavertaisesti. Tiekkö-kirjastot ovat alueensa aktiivisia kehittäjiä ja haluttuja yhteistyökumppaneita. Sievin viihtyisä ja valoisa kirjasto. Kuva Maria Isoaho 21
22 Merijärven kirjaston sisäremontin yhteydessä kattoon asennettiin sateenvarjoja verhoksi. Kuva Hannele Saukko
Kuva Irene Nevasaari
24