GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 31. 12. 2009 89 / 2012 Etelä-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty
SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat 3 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 4 2.1 GTK:n ja TVL:n Mikkelin piirin kiviainestutkimukset 4 2.2 Uudet kohteet 5 3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN 6 3.1. Mikkelin seutukunta 7 3.2. Pieksämäen seutukunta 16 3.3. Savonlinnan seutukunta 23 LIITTEET Liite 1. Etelä-Savon kumpumoreenialueet, harjujaksot ja reunamuodostumat Liite 2. Etelä-Savon tutkitut ja uudet moreenikohteet Liite 3. Mikkelin seutukunnan moreenikohteet Liite 4. Puumalan moreenikohteet Liite 5. Pieksämäen seutukunnan moreenikohteet Liite 6. Savonlinnan seutukunnan moreenikohteet Liite 7. Kohdetaulukko 1
Etelä-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Etelä-Savon liiton alueelta mahdollisesti murskauskelpoisia moreenikohteita ja muita maaperämuodostumia, joiden sisältämää moreeniaineista voitaisiin käyttää sorateiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen. Esitetyt kohteet jakautuvat kahteen ryhmään: GTK:n ja TVL:n Mikkelin piirin 80-luvulla inventoimiin kohteisiin ja uusiin, pääasiassa karttatulkintaan perustuviin kohteisiin. Selvitystyön yhteydessä tehtiin lisäksi yleispiirteiset rajaukset Etelä-Savon kumpumoreenialueista, harjujaksoista ja reunamuodostumista (liite 1). Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Se peittää yli puolet maapinta-alasta ohuehkona kallioperää verhoavana peitteenä ja erityyppisinä moreenimuodostumina. Noin 10 % moreenista esiintyy kumpumoreenimuodostumina, jotka ovat pääasiallisin murskauskelpoisen moreeniaineksen lähde. Kumpumoreenimuodostumien aineksesta vain melko pieni osa on hyvää, lähes sellaisenaan sorateillä käytettäväksi kelpaavaa karkearakeista moreenia. Muodostumien aineksesta on kuitenkin usein mahdollista valmistaa erilaisia tienpitoon ja maanrakennukseen soveltuvia massoja seulomalla, murskaamalla, suhteuttamalla sekä hienoainesta poistamalla tai lisäämällä. Kumpumoreenimuodostumien rakenteelle on niiden syntytavasta johtuen tyypillistä erilaisten kerrosten vaihtelu. Niiden pinnalla on usein hyvin runsaasti lohkareita, ja karkein murskauskelpoinen aines (kivikko, sora, kivinen sora, kivimoreeni, soramoreeni) esiintyy yleensä muodostumien yläosassa muutaman metrin paksuisessa löyhässä ja huuhtoutuneessa pintamoreenikerroksessa. Suurin osa pintamoreenikerroksesta on usein kuitenkin murskaukseen kelpaamatonta hiekkamoreenia. Karkeaa ainesta voi lisäksi esiintyä syvemmällä vaihtelevan paksuisina kerroksina ja linsseinä tai toisinaan myös runsaskivisenä massiivisena pohjamoreenina. Moreenimuodostumien sisäosissa aines on yleensä yläosaa vähäkivisempää, tiukemmin pakkautunutta ja se sisältää enemmän hiekkaa ja hienoainesta. Peruskallion pinnan lähellä aineksessa voi olla hyvin runsaasti kiviä ja lohkareita. 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät Moreenin tekniset kelpoisuusluokitukset perustuvat moreeniaineksessa olevien raekooltaan erilaisten maalajitteiden määrään. Tienpidon kannalta käyttökelpoisimmat moreenit ovat sopivasti suhteistuneita siten, että niissä on riittävästi kiviä ja sopivasti hienoainesta, mutta ei liikaa hiekkaa eikä lohkareita. 2
Tielaitoksen ja GTK:n kehittämä moreenin murskauskelpoisuusluokitus: Ø <0,074 mm Ø 64-600 mm Luokka I <13% 25% Luokka II 13-20% 15-25% Luokka III >20% <15% Luokan I karkearakeiset moreenit soveltuvat sellaisenaan tai murskattuna sorateiden kulutuskerroksessa käytettäväksi. Luokan II keskikarkeat moreenit soveltuvat tien kantaviin kerroksiin sellaisenaan tai hienoaineksen poiston jälkeen. Luokan III moreenit soveltuvat pato-, penger- ja verhoilumateriaaleiksi. Tähän raporttiin valittujen GTK:n ja Tiepiirin 80-luvulla inventoimien moreenikohteiden aines on ollut murskauskelpoisuudeltaan pääsääntöisesti I- tai II-luokkaa. Yleisimmät moreeniaineksen käyttökelpoisuuteen liittyvät ongelmat ovat sopivan aineksen vähäisyys muodostumissa, aineksen liian vähäinen kivisyys tai kiviaineksen heikot lujuusominaisuudet. Kivisyyttä ja aineksen määrää on kuitenkin toisinaan mahdollista kasvattaa lisäämällä moreeniainekseen läheisistä kallioista saatavaa louhetta. Huomattavan suuri lohkareisuus muodostuman pinnalla ja aineksessa voi vähentää moreenin käyttökelpoisuutta, ja liian suuri hienoaineksen määrä puolestaan lisää moreenin routivuutta. 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat Parhaat murskauskelpoiset moreenimuodostumat ovat useimmiten jyrkkäpiirteisiä ja pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenimuodostumia. Niiden syntyyn ja aineksen laatuun ovat ensin vaikuttaneet mannerjäätikön pohjaosien prosessit, joiden aikana on tapahtunut kallioperän louhintaa ja vanhojen maaperäkerrostumien uudelleenmuokkautumista. Myöhemmin näiden prosessien seurauksena syntynyttä moreeniainesta on kulkeutunut myös jäätikön yläosaan. Jäätiköitymisen loppuvaiheessa osa pohja- ja pintaosien moreeniaineksesta on kerrostunut sopivissa olosuhteissa kumpumoreenimuodostumiksi. Kumpujen sisältämä moreeniaines voi olla osittain jäätikön sulavesivirtausten lajittelemaa, ja muodostumat ovat mahdollisesti joutuneet vielä jäätikön sulamisen jälkeen rantavoimien huuhtomiksi. Eniten tällaisia kumpumoreenimuodostumia ja kumpumoreenialueita löytyy harjujaksojen välittömästä läheisyydestä. Usein myös karkearakeisimmat harjut tai heikosti kehittyneet harjumaiset muodostumat voivat olla ainekseltaan varsin käyttökelpoisia. Kelvollista ainesta voi löytyä lisäksi mm. reunamuodostumien ja harjujen saumakohdista, reunamuodostumien jäätikön puoleisista vastasivurinteistä, poikittaisista ja pitkittäisistä kumpumoreenimuodostumista kalliomäkien vastasivurinteillä ja ruhjelaaksoissa sekä pinnaltaan runsaslohkareisista moreenikerrostumista jyrkkien kalliokohoumien suojasivulla. Myös huuhtoutuneiden pohjamoreenikerrostumien, karkearakeisimpien rantakerrostumien ja jopa rapakallioalueiden aines voi olla käyttökelpoista, mutta nämä kerrostumat ovat yleensä ohuita eikä niiden laajuutta ole helppoa hah- 3
mottaa. Rantakerrostumien ainesta voidaan toisinaan myös yhdistää niiden alla olevaan moreeniin, jolloin hyödynnettävän aineksen määrä kasvaa. Ainekseltaan epävarmempia, murskauksen kannalta usein liian vähän kiviä mutta liikaa hiekkaa tai hienoainesta sisältäviä kohteita ovat esim. laajojen kumpumoreenikenttien loivapiirteiset kummut ja selänteet, mäkien suojasivurinteiden loivapiirteiset moreenikerrostumat sekä moreenipeitteiset harjumuodostumat. Jäätikön pohjalla kerrostunut pohjamoreeni, jota on suurin osa kaikesta moreenista, on yleensä vähäkivistä ja runsaasti hiekkaa ja/tai hienoainesta sisältävää murskaukseen kelpaamatonta hiekka- tai hienoainesmoreenia. Se esiintyy useimmiten kallioperää verhoavana vaihtelevanpaksuisena kerroksena, mutta se voi muodostaa myös varsin suurikokoisia itsenäisiä selänteitä (drumliineja) ja kumpuja. Käyttökelpoista runsaskivistä pohjamoreenia on kuitenkin voinut sopivissa olosuhteissa kerrostua esim. murroslaaksoihin, rikkonaisen kalliomaaston yhteyteen sekä kalliokohoumien vastasivurinteille. Tällaisten kerrostumien tulkitseminen kartalta on kuitenkin hankalaa. Aineksen laatu ja määrä voi vaihdella huomattavasti jo yhden pienen moreenimuodostuman eri osissa, eikä muodostuman pintalohkareisuuden tai ylimpien kerrosten aineksen perusteella voi päätellä muodostuman sisäosien rakenteita ja maalajisuhteita. Lisäksi muodoiltaan samantyyppiset muodostumat eivät välttämättä ole ainekseltaan ja rakenteeltaan samanlaisia. Kelvollista ainesta on täysin mahdollista löytää (ainakin pieniä määriä) muodostumista, jotka eivät päällisin puolin kartalla tarkasteltuna herätä juuri lainkaan huomiota, ja toisinaan hyvin lupaavilta vaikuttavat muodostumat voivat olla ainekseltaan käyttökelvottomia. Vaikka potentiaalisia käyttökelpoisia moreenimuodostumia pystytäänkin melko hyvin hahmottamaan geologisten aineistojen ja muodostumien ulkoasuun ja syntyprosesseihin perustuvan karttatulkinnan avulla, vaatii aineksen lopullisen käyttökelpoisuuden varmistaminen aina tarkempia koekuoppa- ja luotaustutkimuksia. 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 GTK:n ja TVL:n Mikkelin piirin kiviainestutkimukset GTK:n ja TVL:n Mikkelin piirin vuosina 1983-85 tekemien kiviainestutkimusten tavoitteena oli löytää murskauskelpoisia moreeneita sekä muita tienpitoon soveltuvia kiviainesesiintymiä ja kallioalueita maakunnan alueelta. Tutkimuksia tehtiin maakunnan pohjois-, luoteis- keski- ja lounaisosissa, ja niiden tulokset on koottu 5 tutkimusraporttiin. Osa tutkimuksista tehtiin nykyisen Päijät- Hämeen maakunnan puolella. Kartta- ja maastotöihin pohjautuneen ennakkotulkinnan perusteella valittuihin kohteisiin kaivettiin yhteensä 335 koekuoppaa. Koekuoppatutkimuksissa selvitettiin mm. aineksen kivisyyttä, kerrosjärjestystä sekä otettiin näytteitä seulonta-analyyseja varten. Lisäksi lupaavimmilla kohteilla tehtiin myöhemmin yhteensä 44 seismistä luotaustutkimusta. GTK:n tutkimuksista vastaavina geologeina toimivat Jaakko Tikkanen ja Ilpo Kurkinen. Koska tutkituilla kohteilla on tehty vain muutamia yksittäisiä koekuoppatutkimuksia ja luotauksia, ovat arviot aineksen käyttökelpoisuudesta ja massamääristä parhaimmillaankin vain suuntaaantavia, ja lupaavimmatkin kohteet vaativat aina tarkempia lisätutkimuksia. 4
Tutkimusraporteissa kohteita on luokiteltu aineksen murskauskelpoisuuden suhteen kolmeen luokkaan, mutta luokittelu ei kata koko aineistoa. Luokittelu ei myöskään välttämättä anna oikeaa kuvaa kohteen käyttökelpoisuudesta, sillä ensiluokkaista ainesta sisältävä kohde voi olla massamäärältään varsin pieni, käyttökelpoinen aines voi esiintyä heikompilaatuisten kerroksien alla, ja aineksen laatu voi vaihdella eri puolilla kohdetta hyvinkin paljon. Tutkittujen kohteiden luettelosta on jätetty pois ainoastaan yksi runsaasti I-luokan murskauskelpoista moreeniainesta sisältävä kohde, Haikansalon kumpumoreenialue, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. 2.2 Uudet kohteet Tähän raporttiin etsittiin karttatulkinnan ja erilaisten geologisten aineistojen avulla myös uusia murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon mahdollisesti soveltuvia kohteita. Uusien kohteiden etsinnässä on hyödynnetty GTK:n geologisia aineistoja ja tutkimusraportteja, joista on saatu lisävihjeitä eri muodostumatyyppien rakenteesta ja aineksesta. Uusien kohteiden luettelossa on mukana muutamia GTK:n ja Tiepiirin tutkimuksissa lupaavilta vaikuttaneita, mutta tarkemmin tutkimatta jääneitä kohteita sekä GTK:n maa-ainestutkimuksissa inventoimia lajittuneita muodostumia. Kaikki uudet kohteet, jotka on mainittu aikaisemmissa tutkimuksissa tai inventoinneissa, on eritelty kohdeluettelossa (k)-merkinnällä. Luettelossa olevien lajittunutta ainesta sisältävien uusien kohteiden massamääräarviot perustuvat GTK:n 1970-luvulla tekemiin maa-ainestutkimuksiin. Osalla uusista kohteista on lisäksi voimassa olevia tai päättyneitä maa-aineksenottolupia, joiden tiedot ja ainesmäärät ovat peräisin ympäristökeskusten ja GTK:n ylläpitämistä kiviainestietokannoista. Kohteilta ei kuitenkaan ole välttämättä otettu kaikkea luvan sallimaa ainesmäärää. Uudet kohteet on valittu mahdollisimman läheltä olemassa olevaa tiestöä, mutta monin paikoin kohteille pääsy voi vaatia myös uuden, lyhyen tieyhteyden rakentamista. Uusia kohteita etsittäessä vältettiin myös mm. suojelualueille, maisemallisesti herkille ranta-alueille ja liian lähelle asutusta sijoittuvia muodostumia sekä karsittiin kokonaan pois valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Etelä-Savon liiton alueella on yhteensä 47 valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa: 33 drumliinikohdetta, 12 kumpumoreenikohdetta ja 2 reunamoreenikohdetta. Muutamilla luettelossa olevilla kohteilla on lisäksi jonkin verran paikallista geologista arvoa, mikä ei kuitenkaan ole este niiden hyödyntämiselle. Uusista kohteista suurin osa on erilaisia kumpumoreenimuodostumia, mutta mukana on myös useita karkeita pohjamoreenikerrostumia sekä muutamia reunamuodostumakohteita, pieniä harjukohteita ja rantakerrostumia. Uudet kohteet ovat mahdollisia mutta eivät varmoja maa-ainesreservejä. Niiden todellisen käyttökelpoisuuden selvittäminen vaatii muodostumien rakenteiden, aineksen raekoko-ominaisuuksien ja massamäärien tarkempaa tutkimista sekä muiden alueiden käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden, mm. sijainnin, kuljetusetäisyyksien, kustannusten, maanomistuksen ja ympäristövaikutuksien arvioimista ja huomioonottamista. Tutkittujen ja uusien kohteiden sijainti on esitetty kartalla (liite 2). 5
3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN GTK:n ja Tiepiirin kiviainestutkimusraporteista valittiin tähän raporttiin murskauksen ja sorateiden kunnossapidon kannalta käyttökelpoisimmiksi arvioituja I- ja II-luokan kohteita. Tutkituista kohteista on esitetty seuraavia, pääosin tutkimusraporteista saatuja koekuoppakohtaisia tietoja: muodostumatyyppi ja sijainti, maalajit pinnalta alaspäin 2-4 metrin syvyyteen (r = Tiepiirin rakeisuusanalyysin mukainen maalajinimi alle 64 mm ainekselle), moreeniaineksen kivisyysprosentti (pääsääntöisesti 64-600 mm kivet) ja hienoainespitoisuus, mahdolliset massamäärä- ja käyttökelpoisuusarviot sekä muita tietoja. Osa kohteista on ollut tai on parhaillaan maa-ainestenoton piirissä. Uusista kohteista on esitetty muodostumatyyppi, sijainti, mahdollinen nykyinen käyttö ja muita käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ja arvioita. Raportissa on yhteensä 280 kohdetta. Tutkittuja kohteita on 74. Uusia kohteita on 206, joista 180 on kokonaan uusia ja 26 GTK:n ja Tiepiirin kiviainestutkimuksissa havaittuja lupaavia, mutta tutkimatta jääneitä kohteita tai GTK:n maa-ainestutkimuksissa inventoituja lajittuneita muodostumia (k). Kohteet on esitetty kartoilla pistesymboleina, jotka on merkitty kunkin kohteen todennäköisesti parhaan muodostuman (tutkituilla kohteilla lupaavimman koekuopan) kohdalle. Etelä-Savon luoteis- ja keskiosien laajojen drumliini- ja kumpumoreenikenttien muodostumissa on runsaasti moreeniainesta, mutta se on useimmiten murskauksen kannalta käyttökelvotonta hiekkaista, hienoainespitoista ja vähäkivistä pohjamoreenia. Suurin osa raportissa kuvatuista Etelä-Savon moreenikohteista sijoittuu maakunnan luoteis-, keski- ja pohjoisosien pitkille ja kapeille kumpumoreenialueille ja varsin usein harjujaksojen yhteyteen. Harjut ja kumpumoreenialueet ovat suuntautuneet viuhkamaisesti luoteesta kaakkoon kohti Salpausselkiä. Vähiten moreenikohteita on maakunnan etelä- ja keskiosien rikkonaisilla kalliovaltaisilla järvialueilla. Pieniä käyttökelpoisia pohjamoreeniesiintymiä voi kuitenkin löytyä kalliokohoumien yhteydestä lähes koko maakunnan alueelta, ja kaakkoisosan reunamuodostumissa voi olla paikoin hyvinkin runsaasti murskauskelpoista ainesta. Etelä-Savossa on moreenin päällä melko niukasti ohuita ja hiekkavaltaisia rantakerrostumia, eivätkä ne yleensä sovellu murskattavaksi. Murskauskelpoiset moreenikohteet ovat massamäärältään yleensä pieniä ja ainekseltaan vaihtelevia, ja ne voivat vaatia runsaasti tutkimuksia aineksen laadun varmistamiseksi ja kalliopinnan aseman määrittämiseksi. Moreenikohteet ovat tavallisesti myös hieman harjukohteita vaikeapääsyisempiä. Harjujen yhteydessä olevat moreenikohteet on tyypillisesti jätetty pääosin käyttämättä, vaikka harjuaines voi olla lähes kokonaan loppuun kaivettu. Moreenikohteiden hyödyntäminen voikin olla niiden pienen koon ja hankalan sijainnin takia usein taloudellisesti kannattamatonta. Murskauskelpoiset moreeni- ja kalliokohteet ovat kuitenkin tärkeä kiviainespotentiaali seuduilla, missä harjuainesta ei ole saatavilla tai sen käyttöä on erilaisin suojelullisin perustein rajoitettu. Lyhenteet: KiMr = kivimoreeni, SrMr = soramoreeni, HkMr = hiekkamoreeni, kisrmr = kivinen soramoreeni, hksrmr = hiekkainen soramoreeni, sisrmr = silttinen soramoreeni, lohkmr = lohkareinen hiekkamoreeni, srhkmr = sorainen hiekkamoreeni, sihkmr = silttinen hiekkamoreeni, hksimr = hiekkainen silttimoreeni, SiMr = silttimoreeni, Ki = kivikko, Sr = sora, Hk = hiekka, Si = siltti, kisr = kivinen sora, hksr = hiekkainen sora, srhk = sorainen hiekka, kehk= keskikarkea hiekka, hhk=hienohiekka. 6
3.1. Mikkelin seutukunta (yhteensä 114 kohdetta) Mikkelin seutukunnan kohteet sijoittuvat pääasiassa pitkiin luode-kaakkosuuntaisiin kumpumoreenikaistaleisiin ja harjujen yhteyteen. Kohteet ovat pohjois- ja keskiosissa yleensä kumpumoreeneja, etelämpänä myös erityyppisiä pohjamoreenikerrostumia ja lajittuneita kerrostumia. Mäntyharjun kumpumoreenialue sijaitsee pääosin rapakivialueella, ja moreenin kiviaines voi olla melko heikkolaatuista. Kuusi kohdetta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan puolella. (liitteet 3 ja 4). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (40 kpl): Hirvensalmi 7, Kangasniemi 16, Mikkeli 9, Mäntyharju 1, Pertunmaa 1, Puumala 0, Ristiina 0, (Hartola 1, Heinola 2, Sysmä 3). 1. Läsänniemi, Kangasniemi. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma peitteisten kallioselänteiden päällä. Osa kummuista voi olla kalliota. Aines SrMr, paksuus 3-4 m. Kivisyys 70%, hienoainespitoisuus 3%. Pinnalla on paikoin vähäkivisempi ja hienoainespitoisempi soramoreenikerros. Alemmassa soramoreenissa on aineslohkareita ja rapautunutta kiviainesta. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta vaatii lisätutkimuksia. 2. Myllymäki, Kangasniemi. Pohjamoreenikerrostuma kalliomäen itärinteellä. Aines SrMr, paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 50% (kasvaa alaspäin), hienoainespitoisuus 7%. Kivet ovat osittain rapautuneita. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. 3. Vuorisenmäki, Kangasniemi. Pohjamoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä pienen ja katkonaisen harjujakson vieressä. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 20-25% (kasvaa alaspäin), hienoainespitoisuus 18%. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Kohteen eteläpuolella puolen kilometrin päässä olevalla Puolukkavuoren kumpumoreenialueella on myös mahdollisesti murskauskelpoista moreeniainesta, mutta kohde vaatii tien. 4. Vitkanmäki, Kangasniemi. Drumliini. Aines selänteen laella kalliokohouman suojasivulla srhkmr, paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 30%, hienoainespitoisuus 8%. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia mm. kalliopinnan aseman määrittämiseksi. Kohteelta on mahdollisesti otettu jonkin verran karkeaa lajittunutta ainesta. Kohteen tyyppisiä drumliineja ja suojasivumoreeneja on seudulla runsaasti, mutta ainekseltaan vastaavanlaisten muodostumien löytäminen pelkän karttatulkinnan avulla on vaikeaa. 5. Riitapuru, Kangasniemi. Hajanainen kumpumoreenialue laakson rinteellä. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 25%, hienoainespitoisuus 16%. Vaatii lisätutkimuksia mm. kalliopinnan aseman selvittämiseksi. Kohteen pohjoispuoliselta kumpumoreenialueelta on ilmeisesti otettu jonkin verran karkeaa lajittunutta ainesta. 6. Nätselä, Kangasniemi. Pieni kumpumoreenialue kalliomäen suojasivurinteellä. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 23%, hienoainespitoisuus 16%. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia mm. kalliopinnan aseman selvittämiseksi. 7. Muurankorvenmäki, Kangasniemi. Pinnaltaan runsaslohkareinen, kumpuileva moreenikerrostuma rikkonaisen kalliomaaston päällä. Aines srhkmr, paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 24%, hienoainespitoisuus 16%. Vaatii lisätutkimuksia mm. kalliopinnan aseman selvittämiseksi. 7
8. Tahkomäki, Kangasniemi. Pieni kumpumoreenialue katkonaisen harjujakson vieressä. Aines kisrmr, paksuus seismisen luotauksen perusteella 8-10 m. Kivisyys 50-70% (kasvaa alaspäin), hienoainespitoisuus 9%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Harjussa on monttu. 9. Takkisenmäki, Kangasniemi. Paksu suojasivumoreenikerrostuma, johon on leikkautunut harjujakson syntyvaiheessa sulavesiuomia. Aines pinnalla 2 m vähäkivistä HkMr, jonka alla ainakin 2 m hksrmr. Alemman moreenin kivisyys on 50% ja hienoainespitoisuus 7%, ja se koostuu mahdollisesti morenisoituneesta lajittuneesta aineksesta. Moreenin paksuus pohjavedenpinnan yläpuolella on seismisen luotauksen perusteella 10 m ja kokonaispaksuus yli 20 m. Kohteena oleva pieni selänne on murskauskelpoisuudeltaan I-luokkaa, mikäli valtaosa muodostumasta on alemman moreenin tyyppistä ainesta. 10. Pieni Paihmas, Kangasniemi. Moreeniselänne kalliomäen suojasivurinteellä katkonaisen harjujakson vieressä. Aines pinnalla 2,5 m HkMr, jonka alla SrMr. Ylemmän moreenin kivisyys 10-30%, alemman moreenin kivisyys 40-50%, hienoainespitoisuus keskimäärin 19%. Vaatii lisätutkimuksia alemman moreenin kerrospaksuuden selvittämiseksi. 11. Jokisaari. Kangasniemi. Ohuehko, pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikerrostuma kalliokumpujen päällä. Aines srhkmr, paksuus ilmeisesti noin 3 m. Kivisyys 30%, hienoainespitoisuus 13%. Vaikea kaivaa. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Kohteen lähellä on asutusta. 12. Pitkä-Valkeinen, Kangasniemi. Hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue rikkonaisessa kalliomaastossa. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 20% (vähenee alaspäin), hienoainespitoisuus 17%. Lupaava, mutta vaatii lisätutkimuksia mm. kalliopinnan tason määrittämiseksi. 13. Rajaniemi, Kangasniemi. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 30%, hienoainespitoisuus 16%. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. 14. Koskiniemi, Kangasniemi. Pieni kumpumoreenialue. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 36%, hienoainespitoisuus 14%. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Heti kohteen länsipuolella on useita loma-asuntoja. 15. Hiisivuori, Kangasniemi. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa. Aines SrMr, paksuus kohteena olevassa selänteessä ainakin 2 m. Kivisyys 60%, hienoainespitoisuus 10%. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia mm. kalliopinnan aseman selvittämiseksi. 16. Pitkäjärvi, Kangasniemi. Pieni, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa. Aines srhkmr, paksuus ainakin 2 m. Kivisyys 52%, hienoainepitoisuus 4%. Vaikea kaivaa. Vaatii lisätutkimuksia kalliopinnan aseman selvittämiseksi. 17. Myllyvuori, Hirvensalmi. Rantakerrostuma pohjamoreenin päällä kalliomäen etelärinteellä. Aines pinnalla Hk ja Sr 3,5 m, alla vähäkivistä sihkmr. Rantakerrostuman ja moreenin yhdistelmä on murskauskelpoinen. Kohteella on kalliopaljastuman ja maantien välissä noin hehtaarin alue, jonka kokonaiskerrospaksuus on 3-4 m. 8
18. Suontaus, Hirvensalmi. Pieni kumpumoreenialue. Aines pinnalla Sr ja Hk 1,3 m, alla ainakin 3 m srhkmr. Moreenin kivisyys on 34% ja hienoainespitoisuus 11%. Murskauskelpoinen. Kohteella on monttu. Karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on ollut yhteensä 47 000 m³. 19. Juurikkalahti, Hirvensalmi. Moreenikumpu hajanaisella kumpumoreenikentällä. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 46%, hienoainespitoisuus 11%. Murskauskelpoinen. Kohteella on monttu. 20. Lautakangas, Hirvensalmi. Pieni kumpumoreenialue. Aines SrMr, srhkmr. Kivisyys (20-600 mm) 35-40%. Massamäärä on ollut vähintään 30 000 m³. Kohteella on monttu. Kohteen on tutkinut TVL:n Keski-Suomen piiri. 21. Suonsalmi, Hirvensalmi. Pieni kumpumoreenialue. Aines pinnalla 1 m huuhtoutunutta HkMr, alla ainakin 3 m srhkmr. Keskimääräinen kivisyys 23% (kasvaa alaspäin), hienoainespitoisuus 13%. 22. Kortteenkangas, Hirvensalmi. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 36%, hienoainespitoisuus 16%. Runsaasti aineslohkareita, vaikea kaivaa. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia mm. kalliopinnan aseman määrittämiseksi. 23. Tervaniemi, Hirvensalmi. Pieni kumpumoreenialue kalliomäen suojasivurinteellä. Kohteena olevan kummun aines on pinnalla noin 1 m srhkmr, ja sen alla on HkMr ja Hk-välikerroksia. Ylemmän moreenin kivisyys on 20-25% ja hienoainespitoisuus 10-15%, alemman moreenin kivisyys on 17% ja hienoainespitoisuus 20%. Kummun lakiosa on ilmeisesti murskauskelpoinen, mutta kohde vaatii lisätutkimuksia. 24. Iso-Poikimo, Mikkeli. Moreenikumpu pienen kumpumoreenialueen reunassa. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 20%, hienoainespitoisuus 13%. Murskauskelpoisuus III-luokkaa. Kohteen lähellä on asutusta, ja se on maisemallisesti melko herkkä. 25. Sikomäki, Mikkeli. Kumpumoreenialue harjun ympärillä. Kohteena olevan kummun aines SrMr. Paksuus seismisen luotauksen perusteella 7-14 m, josta pohjavedenpinnan yläpuolella 5 m. Kivisyys 26%, hienoainespitoisuus 8%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. 26. Pitkälahti, Mikkeli. Moreenikumpuja harjun vieressä. Aines pinnalta huuhtoutunutta kisrmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 40%, hienoainespitoisuus 9%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä on 50 000 m³. 27. Myllyvuori, Mikkeli. Pieni suojasivumoreenikerrostuma. Aines pinnalla 2 m kisr (kivisyys 40%), jonka alla on ainakin 1 m kisrmr. Kerrostuman kokonaispaksuus on seismisen luotauksen perusteella 8-11 m. Alemman moreenin kivisyys on 40% ja hienoainespitoisuus 21%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä tutkitun koekuopan ympärillä on useita 10 000 m³. Kohteen eteläpuolella on monttu Sr- ja Hk-kerrostumissa. 28. Asilanlahti, Mikkeli. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpu- tai suojasivumoreenikerrostuma harjun vieressä. Aines on kohteena olevassa selänteessä pinnalla 3 m kisrmr, jonka alla on ainakin 1 m sihkmr. Ylemmän moreenin kivisyys on 37% ja hienoainespitoisuus 7%, alemman moreenin kivisyys on 24% ja hienoainespitoisuus 32%. Kokonaispaksuus on seismisen luotauksen perusteella 12-17 m, josta pohjavedenpinnan yläpuolella 6-7 m. Kohteen eteläpuolella pintakerrok- 9
sessa on puolestaan ainakin 3 m kisr (kivisyys 44%) ja länsipuolella 4 m hksrmr (kivisyys 28%), ja maakerrosten paksuus pohjavedenpinnan yläpuolella on 8-15 m. Kohteen alueella on runsaasti murskauskelpoista I-luokan ainesta. Harjussa on monttu. Kohteen lähistöllä on asutusta. 29. Valkjärvi, Mikkeli. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen suojasivumoreeni. Aines HkMr, paksuus seismisen luotauksen perusteella 4,5 m. Kivisyys 24%, hienoainespitoisuus 15%. Runsaasti aineslohkareita. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. 30. Mörönpesänkangas, Mikkeli. Pinnaltaan lohkareinen suojasivumoreeni. Aines kisrmr, paksuus seismisen luotauksen perusteella noin 5 m. Kivisyys 31%, hienoainespitoisuus 13%. Jonkin verran aineslohkareita ja Sr- ja Hk-välikerroksia. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä on useita 10 000 m³. 31. Pursukanlahti, Mikkeli. Pieni kumpumoreenialue harjun vieressä. Aines KiMr, paksuus pohjavedenpinnan yläpuolella seismisen luotauksen mukaan 5 m. Kivisyys 50%, hienoainespitoisuus 6%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen määrä on ainakin 100 000 m³. Harjussa on suuria monttuja. 32. Kukkomäki, Mikkeli. Pieni kumpumoreenialue kalliomäen suojasivurinteellä harjun vieressä. Aines pinnalla vajaat 2 m kisrmr, alla vähäkivistä sihkmr. Ylemmän moreenin kivisyys 30% ja hienoainespitoisuus 10%. Ilmeisesti liian ohut murskattavaksi. Harjussa on vanhoja monttuja. 33. Lylymäki. Mäntyharju. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa. Aines srhkmr, paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 44%, hienoainespitoisuus 13%. Vaatii lisätutkimuksia kalliopinnan aseman määrittämiseksi. 34. Hallikangas, Pertunmaa. Pieni harjuselänne. Aines pinnalla vajaat 2 m kisr, jonka alla Sr. Pohjavedenpinta on noin 3,5 m syvyydessä. Kivisyys ylemmässä kerroksessa 40%. Kohteen kokonaismassamäärä on arviolta 60 000 m³, josta murskauskelpoista ainesta on noin 10 000 m³. 35. Aittokangas, Hartola (Päijät-Häme). Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa. Aines kohteena olevan kummun reunalla hksrmr, paksuus pohjavedenpinnan yläpuolella seismisen luotauksen perusteella 9 m. Kivisyys 21%, hienoainespitoisuus 16%. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. 36. Lamminpohja, Sysmä (Päijät-Häme). Pieni kumpumoreeniselänne. Aines pinnalla 1 m kisr, alla 1,5 m kisrmr. Moreenin kivisyys 40% ja hienoainespitoisuus 5%. Murskauskelpoisuus I- luokkaa, mutta voi olla kerrospaksuudeltaan liian ohut. 37. Peräsuo, Sysmä (Päijät-Häme). Laajahko, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue katkonaisen harjujakson ympärillä. Aines kummussa alueen reunalla SrMr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 31%, hienoainespitoisuus 15%. Murskauskelpoisuus II / I-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. 38. Lampistenlammit, Sysmä (Päijät-Häme). Laajahko, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue katkonaisen harjujakson ympärillä. Osa kummuista voi olla kalliota. Aines kummussa alueen reunalla SrMr, paksuus ainakin 3,5 m. Kokonaiskivisyys 26%, hienoainespitoisuus 15%. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Kohteen länsipuolinen kumpualue vaatii lisätutkimuksia ja tiestöä. 10
39. Matarainen, Heinola (Päijät-Häme). Pieni kumpu- tai suojasivumoreenikerrostuma harjun vieressä. Aines kisrmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 38%, hienoainespitoisuus 12%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. 40. Kommorinkangas, Heinola (Päijät-Häme). Pohjamoreeniselänne moreenipeitteisen kalliomäen länsikyljellä. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 27%. hienoainespitoisuus 12%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Uudet kohteet (74 kpl): Hirvensalmi 9, Kangasniemi 17, Mikkeli 16, Mäntyharju 17, Pertunmaa 5, Puumala 5, Ristiina 5. 41. Karhulehto, Kangaslampi (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreeniselänne katkonaisen harjujakson vieressä. Voi olla murskauskelpoinen, jos kerrospaksuutta on riittävästi. Harjussa on monttu. Kohteen pohjoispuolella kilometrin päässä Vellimäen luoteisrinteessä on lisäksi pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue, jonka aines voi olla niin ikään murskauskelpoista. Aines voi sisältää myös lajittuneita välikerroksia. Vellimäelle ei kuitenkaan ole tieyhteyttä. 42. Pietinen, Kangasniemi. Hajanainen kumpumoreenialue. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on runsaasti samantyyppistä kumpumoreenimaastoa. 43. Mesiänmäki, Kangasniemi. Suojasivumoreeni kalliomäen eteläpuolella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 44. Pikojärvi, Kangasniemi. Hajanainen kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 45. Kulmala, Kangasniemi. Kumpumoreeniselänne katkonaisen harjujakson vieressä. Aines voi olla liian hiekkaista ja vähäkivistä murskattavaksi. Kohteella on monttu. Kohteen kaakkoispuolella 1-2 km päässä oleva Heinälamminkangas on ilmeisesti samantyyppinen kumpumoreenialue, mutta sinne ei ole tieyhteyttä. 46. Viidanlampi, Kangasniemi. Hajanainen kumpumoreenialue katkonaisen harjujakson vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 47. Rajakangas, Kangasniemi. Kumpuileva suojasivumoreeniselänne. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on runsaasti samantapaisia muodostumia, mm. vajaan kilometrin päässä koillisessa Pyyvinlammen länsirannalla. 48. Männistö, Kangasniemi (k). Hajanainen kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien? 49. Niemisenjoki, Kangasniemi. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantyyppistä maastoa on kohteen ympäristössä melko runsaasti, mutta kerrostumat voivat olla hyvin ohuita. 11
50. Autiokangas, Kangasniemi. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma peitteisen kalliomaaston päällä harjun vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähellä on asutusta. 51. Pitkäsuo, Kangasniemi (k). Hajanainen kumpumoreenialue rikkonaisessa kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 52. Haapaniemi, Kangasniemi (k). Pinnaltaan lohkareinen pieni kumpumoreenialue tai suojasivumoreeni. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 53. Kiukuustenniemi, Kangasniemi. Pinnaltaan lohkareinen pieni kumpumoreenialue. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen eteläosassa on pieni monttu, samoin kohteen itäpuolisen drumliinin kyljellä olevassa rantakerrostumassa. 54. Mäntymäenkangas, Kangasniemi. Kumpuileva suojasivumoreeniselänne kalliomäen eteläpuolella. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on suurehko monttu. Karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on ollut 13 000 m³. 55. Lehtola, Kangasniemi. Rantakerrostumia moreeniselänteiden päällä? Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on monttu. 56. Syvälampi, Kangasniemi. Hajanainen kumpumoreenialue harjun ympärillä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 57. Pohjalampi, Kangasniemi. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma peitteisen kalliomaaston päällä harjun vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harjussa on monttuja. Kohteen lähellä on loma-asutusta. 58. Juurimäki, Hirvensalmi. Kumpumoreenialue kalliokohouman suojapuolella. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähellä on asutusta. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 59. Annosenlampi, Hirvensalmi. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpuileva suojasivumoreeni katkonaisen harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantapaiset kerrostumat on mahdollisesti myös vajaan kilometrin päässä kohteen kaakkoispuolella Tupakivenmäen eteläosassa ja eteläpuolella puolentoista kilometrin päässä Annosenmäen drumliinin keski- ja eteläosassa. Annosenmäen drumliinilla on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 60. Kuivalahti, Hirvensalmi. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliomaastossa. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttuja ja länsipuolisella Sokkasenmäellä louhos. 61. Lylylampi, Hirvensalmi. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen suojasivumoreeni tai moreenikerrostuma harjun vieressä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 62. Purunmäki, Hirvensalmi. Kumpuileva suojasivumoreeni kalliomäen etelärinteessä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 12
63. Päijänneenkangas, Hirvensalmi. Suurehko kumpumoreenimuodostuma peitteisessä kalliomaastossa. Voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen voimassa oleva moreeniaineksen ottolupamäärä on 94 500 m³ ja kalliokiviaineksen ottolupamäärä 5000 m³. 64. Lammisto, Hirvensalmi. Pieni ja hajanainen kumpumoreenialue kalliomaastossa harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harjussa on monttuja ja kallioalueella suuri louhos. 65. Hirvisalo, Hirvensalmi. Pieni kumpumoreenialue kalliomaaston päällä harjun vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 66. Pieni-Niemistö, Hirvensalmi. Moreenikumpuja murroslaaksossa harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 67. Kärppäkangas, Mikkeli. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliomaastossa. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 68. Valkosenkangas, Mikkeli. Pinnaltaan lohkareinen vastasivumoreenin tyyppinen kerrostuma harjun vieressä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 69. Hietajärvi, Mikkeli. Pieni, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa harjun vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 70. Surmanvuori, Mikkeli. Kumpuileva suojasivumoreeni. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttuja. 71. Ruhmukangas, Mikkeli. Pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla hyvin ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen pohjoispuolella on runsaasti samantyyppistä maastoa. Harjussa on useita suuria monttuja. 72. Koivuranta, Mikkeli. Moreenikumpuja harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 73. Jussila, Mikkeli. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähistöllä on loma-asutusta. 74. Kärmekangas, Mikkeli. Kumpuileva moreenikerrostuma peitteisessä kalliomaastossa harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 75. Koivunoro, Mikkeli. Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 76. Tattalankangas, Mikkeli. Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 77. Kurkilampi, Mikkeli. Pieni kumpumoreenialue rikkonaisessa kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähellä on asutusta. 78. Ojastinlahti, Mikkeli. Pieni kumpumoreenialue kallioperän murroslaaksossa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähistöllä on loma-asutusta. 13
79. Ukonsärkemävuori, Mikkeli. Pinnaltaan lohkareisia moreenikumpuja kallioperän murroslaaksossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 80. Kaitoinvuori, Mikkeli. Suojasivumoreeni kalliomäen kaakkois- ja etelärinteellä? Voi olla hyvin ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 81. Karttukankaanvuori, Mikkeli. Suojasivumoreeni? Voi olla hyvin ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 82. Koiravuori, Mikkeli. Suojasivumoreenin tyyppinen moreenikerrostuma kallioperän murroslaakson rinteellä. Pinnalla on mahdollisesti ohut rantakerrostuma. Voi olla hyvin ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttu. 83. Haukilampi, Ristiina. Pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla hyvin ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 84. Kukkamäki, Ristiina. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen suojasivumoreenin tyyppinen moreenikerrostuma peitteisessä kalliomaastossa harjun vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien? 85. Honkaniemi, Ristiina. Suojasivumoreenin tyyppinen moreenikerrostuma kalliomäen juurella. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on suurehko monttu. Voimassa oleva karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on 15 000 m³ ja kalliokiviaineksen 8000 m³. 86. Romunmäki, Ristiina. Pinnaltaan lohkareinen suojasivumoreenin tyyppinen moreenikerrostuma kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla hyvin ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 87. Likolamminharju, Ristiina. Harjumuodostuma rikkonaisessa kalliomaastossa. Kohteen arvioitu kokonaismassamäärä on 5,1 miljoonaa m³, josta murskauskelpoista ainesta on 30 000 m³ ja soraa 2,0 miljoonaa m³. Kohteella on kaksi monttua. Karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on ollut yhteensä 59 000 m³. Voimassa oleva karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on 15 000 m³. Kohteen eteläosa on maisemallisesti melko herkkä. 88. Nironkylä, Mäntyharju. Kumpuileva suojasivumoreeni. Voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähellä on asutusta. 89. Hiekka-Pekko. Mäntyharju. Kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on suurehko monttu. Kohteen karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on ollut 70 000 m³, ja voimassa oleva karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on yhteensä 166 900 m³. 90. Niittumäki, Mäntyharju. Moreeniselänne hajanaisella kumpumoreenikentällä peitteisessä kalliomaastossa. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 91. Syrjälä, Mäntyharju. Pieni hajanainen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 92. Huhtamäki, Mäntyharju. Pinnaltaan runsaslohkareinen selännemäinen moreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa. Voi olla osittain kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 14
93. Ilokukkula, Mäntyharju. Moreenikumpuja kalliomaastossa harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harjussa on monttuja. 94. Viidansuo, Mäntyharju. Moreenikumpuja harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 95. Alimmainen Myllylampi, Mäntyharju. Moreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 96. Lähdesuo, Mäntyharju. Pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma murroslaaksossa harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harjussa on monttuja. 97. Takasuo, Mäntyharju. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 98. Iso Paavolampi, Mäntyharju. Laajahko ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue rikkonaisessa ja peitteisessä kalliomaastossa. Kohteen voimassa oleva moreeniaineksen ottolupamäärä on 57 000 m³, mutta kartalla ei näy monttuja. Kohteen luoteispuolinen Pienen Paavolammen kumpumoreenialue on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. 99. Mökkyrinvuori, Mäntyharju. Pinnaltaan lohkareinen suojasivumoreenin tyyppinen moreenikerrostuma. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 100. Kortelampi, Mäntyharju. Laajahko ja hajanainen kumpumoreenialue pienen harjun ympärillä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohde sijoittuu rapakivialueelle, ja moreenin kiviaines voi olla melko heikkolaatuista. 101. Kivilampi, Mäntyharju. Laaja kumpumoreenialue. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohde sijoittuu rapakivialueelle, ja moreenin kiviaines voi olla melko heikkolaatuista. Kohteen itä- ja kaakkoispuolella on runsaasti samantyyppistä maastoa. 102. Koivula, Mäntyharju. Laajahko ja hajanainen kumpumoreenialue harjun ympärillä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohde sijoittuu rapakivialueelle, ja moreenin kiviaines voi olla melko heikkolaatuista. 103. Kemisuo, Mäntyharju. Hajanainen kumpumoreenialue harjun ympärillä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohde sijoittuu rapakivialueelle, ja moreenin kiviaines voi olla melko heikkolaatuista. Harju on pohjavesialuetta. 104. Kanajärvi, Mäntyharju. Suurehko kumpumoreenimuodostuma tai kalliokohoumaa peittävä moreenikerrostuma harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohde sijoittuu osittain rapakivialueelle, ja moreenin kiviaines voi olla melko heikkolaatuista. 105. Iivarinlahti, Pertunmaa. Hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue peitteisessä kalliomaastossa harjun vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kiviaines voi olla osittain rapautunutta. 106. Leppälahti, Pertunmaa. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikerrostuma murroslaakson reunalla harjun vieressä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 15
107. Riutanmäet, Pertunmaa. Pinnaltaan paikoin hyvin runsaslohkareinen moreenikerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä harjun vieressä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttu, jonka pintakerroksen aines on pyöristynyttä kivikkoa ja soraa. 108. Perälampi, Pertunmaa. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpu- tai pohjamoreenikerrostuma kalliokohouman kyljellä harjun vieressä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien? 109. Jousanharju, Pertunmaa. Pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma rikkonaisessa kalliomaastossa harjun ympärillä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttuja. 110. Hurissalo, Puumala. Vastasivumoreenin tyyppinen moreenikerrostuma kalliomaastossa. Voi olla hyvin ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Maisemallisesti melko herkkä. 111. Riutanniemi, Puumala (k). Harju- tai reunamuodostuma kalliomaastossa. Kohteen arvioitu kokonaismassamäärä on 4,4 miljoonaa m³, josta murskauskelpoista ainesta on 100 000 m³ ja soraa 1,3 miljoonaa m³. Kohteen lähistöllä on loma-asutusta ja Natura-alue, ja se on maisemallisesti melko herkkä. 112. Lampila, Puumala. Suojasivumoreenin tyyppinen kumpumoreenikerrostuma harjun pohjoispuolella. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähellä on loma-asutusta, ja se on maisemallisesti melko herkkä. 113. Tuomilahti, Puumala. Vastasivumoreenin tyyppinen moreenikerrostuma kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla hyvin ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 114. Honkalahti, Puumala (k). Suurehko reunamuodostuman tyyppinen lajittunut muodostuma rikkonaisessa kalliomaastossa. Kohteen arvioitu kokonaismassamäärä on 6,1 miljoonaa m³, josta murskauskelpoista ainesta on 200 000 m³ ja soraa 2,2 miljoonaa m³. Käyttökelpoisinta ainesta on mahdollisesti muodostuman luoteisosassa. Kohteella on monttu. Karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on ollut 2500 m³. Kohde rajoittuu idässä Natura-alueeseen, ja sen liepeillä on loma-asutusta. Maisemallisesti melko herkkä. 3.2. Pieksämäen seutukunta (yhteensä 88 kohdetta) Pieksämäen seutukunnan kohteet sijoittuvat pääasiassa pitkiin ja kapeisiin kumpumoreenikaistaleisiin ja yleensä harjujen yhteyteen. Kohteet ovat pääosin kumpumoreenikohteita, Juvan eteläosissa on myös erityyppisiä pohjamoreenikohteita. (liite 5). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (8 kpl): Joroinen 1, Juva 3, Pieksämäki 4, Rantasalmi 0. 115. Pieni-Ristinen, Pieksämäki. Hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue. Aines SrMr, paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 40% (vähenee alaspäin), hienoainespitoisuus 7%. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohteella on monttu. Karkearakeisen aineksen ottolupamäärä on ollut 4000 m³. Kohteen pohjoispuoliset kummut vaativat lisäselvityksiä. 16
116. Loukee, Pieksämäki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun vieressä. Aines HkMr, paksuus seismisen luotauksen perusteella noin 8 m. Kivisyys 35%, hienoainespitoisuus 15%. Murskauskelpoisuus hiekkaisuuden takia II-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. 117. Myllykangas, Pieksämäki. Pinnaltaan hyvin runsaslohkareinen kumpuileva moreenikerrostuma rikkonaisen kalliomaaston päällä harjun vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota. Aines srhkmr, paksuus 3-4 m. Kivisyys 30%, hienoainespitoisuus 13%. Runsaasti aineslohkareita, vaikea kaivaa. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Harjussa on vanhoja monttuja. 118. Haapakaarre, Pieksämäki. Suuri, pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Aines SrMr, paksuus seismisen luotauksen perusteella noin 10 m. Kivisyys 50-70%, hienoainespitoisuus 4%. Suuri osa kivistä on rapautunutta kiillegneissiä. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Maisemallisesti hieman herkkä. Vaatii tien? 119. Väärälampi, Joroinen. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 26-38%, hienoainespitoisuus 20-23%. Murskauskelpoisuus korkean hienoainespitoisuuden takia I / II-luokkaa. Käyttökelpoisinta ainesta lienee alueen keskiosassa, jossa arvioitu massamäärä on 300 000 m³. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 120. Iso Koiralampi, Juva. Kumpumoreenialue harjun vieressä. Aines kohteena olevassa kummussa hksrmr, paksuus pohjavedenpinnan yläpuolella seismisen luotauksen perusteella 5-6 m. Kivisyys 33%, hienoainespitoisuus 6%. Osa kivistä on rapautuneita. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Heti kohteen pohjoispuolella olevan kummun aines on kuitenkin käyttökelvotonta vähäkivistä HkMr. 121. Luikujärvi, Juva. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja rikkonaisessa ja peitteisessä kalliomaastossa. Aines kisrmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 39%, hienoainespitoisuus pinnalla 1,6 m kerroksessa 40%, alempana 9%. Aineslohkareita. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. 122. Pekurila, Juva. Moreenikumpuja rikkonaisessa kalliomaastossa harjun vieressä. Aines kisrmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 46%, hienoainespitoisuus 14%. Pohjavedenpinta 3,3 m syvyydellä. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Uudet kohteet (80 kpl): Joroinen 16, Juva 25, Pieksämäki 34, Rantasalmi 5. 123. Kurkilampi, Pieksämäki. Laajahko kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 124. Keltavuori, Pieksämäki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen vastasivurinteessä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien. 125. Luode-Luokki, Pieksämäki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kallioperän murroslaaksossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien. 126. Luokinkangas, Pieksämäki. Kumpumoreenialue kallioperän murroslaaksossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 127. Kulopalokangas, Pieksämäki. Hajanainen kumpumoreenialue. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 17
128. Lintusuo, Pieksämäki. Moreenikumpu katkonaisen harjujakson vieressä. Voi olla osittain kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 129. Palokangas, Pieksämäki. Kumpuileva suojasivumoreeni laajan ja hajanaisen kumpumoreenialueen reunalla. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 130. Kirvesvuori, Pieksämäki. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 131. Tervasenvuori, Pieksämäki. Kumpuileva suojasivumoreeni? Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 132. Kolmisopenlahti, Pieksämäki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliokohouman päällä, ensisijainen kohde lounas-koillissuuntainen selänne. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 133. Hirsikankaankukkula, Pieksämäki. Laaja, hajanainen kumpumoreenialue. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien? 134. Uprinpuro, Pieksämäki (k). Pieni harjuselänne pienen kumpumoreenialueen vieressä. Arvioitu kokonaismassamäärä on 70 000 m³, josta murskauskelpoista ainesta 6000 m³ ja soraa 24 000 m³. Vaatii tien. 135. Kettukangas, Pieksämäki. Laajahko kumpumoreenialue pienen ja katkonaisen harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 136. Itäkylä, Pieksämäki. Pieni kumpumoreenialue katkonaisen harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 137. Mykänlampi, Pieksämäki. Kumpumoreenialue harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 138. Salvosenmäki, Pieksämäki. Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue harjun ympärillä. Ensisijainen kohde on hieman suojasivumoreenin tyyppinen, pinnaltaan lohkareinen kerrostuma mäen kaakkoisrinteellä. Voi olla ohut ja pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 139. Tahinlampi, Pieksämäki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreeniselänne harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 140. Kaatronlampi, Pieksämäki. Laajahko ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harju on pohjavesialuetta. 141. Korkeakangas, Pieksämäki. Suuri selännemäinen kumpu- ja pohjamoreenimuodostuma harjun vieressä. Kallio voi olla lähellä pintaa selänteen pohjoisosassa, ja aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Harju on pohjavesialuetta. 142. Harjakangas, Pieksämäki. Suurehko selännemäinen kumpu- ja pohjamoreenialue harjun itäpuolella. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 18