Logistisen toimintaympäristön ja meriliikenteen näkymiä Itämeren alueella Itämeri-foorumi 2012 Sakari Kajander Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus 1
Alustuksen sisältö Yleiskuva Itämeren merikuljetusten kehityksestä ja volyymiennuste 2030 Itämeren alueen logistinen kilpailukyky Itämeren alueen kehitysskenaarioita Merenkulun muuttuvat ympäristövaatimukset Logistiikan trendit ja muutokset Suomen näkökulmasta
Merikuljetusvolyymien kehitys Itämerellä
Tonnes Itämeren satamien kokonaisvolyymi Kokonaisvolyymi 2006-2010 Jakautuminen maittain (2010) 900 000 000 800 000 000 700 000 000 600 000 000 500 000 000 400 000 000 300 000 000 200 000 000 100 000 000 0 +4.4% -0.4% +9.2% -9.9% 2006 2007 2008 2009 2010 Estonia Germany 5,7 % (Baltic Sea coast) 6,8 % Poland 7,4 % Latvia 7,6 % Denmark (Baltic Sea coast) 9,9 % Lithuania 5,0 % 808.7 Mt Finland 13,6 % Sweden 22,2 % Russia 21,9 % Lähde: Baltic Port List 2011
Rahtimäärät tavaralajeittain Itämeren satamissa 2006-2010 Tonnes 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 190 Mt=26% +12% +5% -4% -10% +4% +3% -0% 305 Mt=41% +2% Dry bulk Liquid bulk Other dry cargo (all non-bulk) Units 7.4 M TEU +27% 7.0 M UNITS 241 Mt=33% 9 000 000 +10% +17% +5% +10% 8 000 000 +16% -2% +8% -4% 7 000 000-25% -16% -18% 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Containers (TEU) Trucks and Trailers Lähde: Baltic Port List 2011
Meritse tapahtuvan viennin, tuonnin ja kotimaanliikenteen osuudet maittain 2010 Export Import Domestic Latvia Russia Estonia Lithuania Poland Germany (Baltic Sea coast) Sweden Finland Denmark (Baltic Sea coast) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Baltic Port List 2011
Neste- ja kuivabulkin ja muun rahdin prosentuaaliset osuudet maittain 2010 liquid bulk dry bulk other dry cargo Estonia Latvia Russia Lithuania Poland Denmark (Baltic Sea coast) Finland Sweden Germany (Baltic Sea coast) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Baltic Port List 2011
Nestebulkin volyymikehitys 2006-2010 Tonnes 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 +3% +4% -0% +2% Liquid bulk Total liquid bulk volume in 2010: 305 million tonnes International liquid bulk development by country in 2006-2010 Tonnes 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 Russia Sweden Finland Denmark (Baltic Sea coast) Latvia Germany (Baltic Sea coast) Poland Estonia Lithuania Lähde: Baltic Port List 2011
Baltic Transport Outlook 2030 Itämeren meriliikenteen volyymiennuste All cargoes +30% Containers +138% Ro-Ro +51% Dry bulk +42% Other cargoes +32% Liquid bulk -7% 2010 2030 Lähde: Baltic Transport Outlook 2030
Merikuljetusvolyymien kasvu 2010-2030 (pl. nestebulk) Lähde: Baltic Transport Outlook 2030
Maakohtainen volyymiennuste 2010 2030 (kansainväliset merikuljetukset) +27% +42% +28% +24% +30% +4% +22% +18% +22% +49% Lähde: Baltic Transport Outlook 2030
Itämeren alueen logistinen kilpailukyky
Logistics Performance Index 2012 International LPI World ranking 22 25 28 20 10 12 7 5 16 24 44 51 11 40 34 42 55 75 78 69 66 54 36 27 Lähde: Connecting to Compete 2012, The World Bank
Logistics Performance Index 2012 International LPI indeksin osatekijät Tullauksen toimivuus Toimitusten oikeaaikaisuus Lähetysten seuranta Liikenneinfran taso Kuljetusten saatavuus Suomi Saksa Tanska Ruotsi Puola Liettua Viro Latvia Venäjä Logistiikan laatu ja osaaminen Lähde: Connecting to Compete 2012, The World Bank
Itämeren alueen logistinen SWOT (Baltic Transport Outlook 2030) S O Vahvuudet Kaikki Schengen alueen maita Venäjää lukuunottamatta Vienti kokonaisuutena edelleen melko vahvaa Vahva merenkulku- ja satamasektori Hyvät roro-lauttayhteydet Elinvoimainen logistiikkatoimiala Kehittyneet intermodaaliketjut (erit. Ruotsi ja Norja) Kärkialue kestävän kehityksen edistämisessä Mahdollisuudet Itämeren alueen liikenneverkon strateginen suunnittelu yli maarajojen Panostaminen T&K toimintaan ja kestävään kehitykseen ohjaa tehokkaampaan logistiikkaan ICT:n kehittäminen ja hyödyntäminen Venäjän talouspotentiaali ja sen linkittäminen EU-talouteen Uusien jäsenmaiden infrastruktuurin kehittäminen Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtiin panostaminen tuottamassa hyviä tuloksia Itämeren alue porttina Kauko-Itään W T Heikkoudet Yhä eroja uusien ja vanhojen EU-jäsenmaiden ja Venäjän välillä (esim. infra) Laajoja harvaan asuttuja alueita, joiden saavutettavuuden kehittäminen haasteellista Raideliikenteen kehittämistä jarruttaa jakautuminen eri raideleveyksien alueisiin Satamien ja takamaiden raideyhteyksissä puutteita Venäjän puuttuminen Schengen-alueesta Kansainvälinen yhteistyö esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisessä melko vähäistä Pullonkauloja rajaliikenteessä kolmansiin maihin Uhat Erot idän ja lännen välillä tasoittuvat hitaasti Talouskriisin jatkuminen Julkisten talouksien tarve säästää menoissa rapauttaa infrastruktuuria Venäjän transitovolyymien leikkautuminen kauttakulkumaista Harvaanasuttujen seutujen saavutettavuuden heikkeneminen (lentoliikenne) Lainsäädännöllinen ja tekninen harmonisointi ei etene, mikä syö kilpailukykyä Liialliset tiukennukset ympäristösäädöksissä voi johtaa ei-toivottuihin siirtymiin (tiekuljetusten kasvu)
Itämeren alueen kehitysskenaarioita
TransBaltic Baseline 2030 Vision Kasvun painopiste väestökeskittymissä Infrastruktuuri kehittyy tällä hetkellä olevien suunnitelmien mukaan. Painopiste pääväylissä. Kuljetusvälineiden energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys jatkavat tasaista kehittymistä Itä- ja länsiosien erot jatkavat supistumista Itämeren alueen maiden kauppa Venäjän, Kiinan ja muun Aasian kanssa kasvaa
TransBaltic Cohesion Scenario Raja-aitoja EU:n ja idän välillä madalletaan oleellisesti Kauppa ja kuljetukset alueen sisällä sekä edelleen Kiinan ja Keski-Aasian kanssa kasvavat merkittävästi Itä-Länsi kuljetuskäytävien infrastruktuuriin, erit. raideinfraan, panostetaan merkittävästi Koillisväylästä tulee tärkeä merikuljetusreitti läpi kesän. Kasvavilla kuljetusmäärillä negatiivisia ympäristövaikutuksia
TransBaltic Rivalry Scenario 2030 Luottamuksellinen yhteistyö EU:n ja itäisten naapurien kesken ei kehity suotuisasti Kauppa, kuljetukset ja infrastruktuuri itälänsi-suunnassa eivät kehity Kauppa EU:n sisällä kuitenkin lisääntyy Talouskasvun ja asutuksen keskittyminen urbaaneille seuduille voimakasta Keskusalueiden välisiin runkoväyliin panostetaan, syrjäseutujen infrastruktuuri rapistuu Liikenneteknologiaan EU:ssa panostetaan merkittävästi
TransBaltic Green Scenario Syntyy vihreitä korridoreja, joissa komodaalisuus on kehittynyttä ja jotka pystyvät houkuttelemaan rahtia muilta kuljetuskäytäviltä Myös harvempaan asutut alueet kehittyvät, mm. kehittyneemmän kuljetusoptimoinnin avulla Tuotanto pienimuotoisempaa ja hajautetumpaa Raideliikennettä kehitetään voimakkaasti Kuljetussuoritetta siirtyy vihreille korridoreille liikennepoliittisen ohjauksen seurauksena
Merenkulun muuttuvia ympäristösäännöksiä
Ympäristövaatimusten taustalla globaalin tason, Euroopan ja Itämeren tason tavoitteita ja toimijoita, mm: YK:n puitesopimus ilmastonmuutoksesta 1992 Kioton pöytäkirja päästöjen vähentämiseksi 2008-2012-> Eurooppa 2020 strategia, mm. ilmasto- ja energia-alan tavoitteita Liikenteen valkoinen kirja 2011 IMOn yleissopimukset liitteineen Itämeren suojelukomissio HELCOM
Merenkulkuun vaikuttavia ajankohtaisia / tulevia muutoksia ympäristövaatimuksiin SO X päästörajoitukset / SECA-alue 2015 alusta Matalarikkinen polttoaine MGO Rikkipesurit Vaihtoehtoiset polttoaineet: LNG, biopolttoaineet NO X päästörajoitukset tulossa (2016?) Painolastivesien käsittelysäännökset Lastiruumien pesuvesiin liittyvät säännökset Matkustaja-alusten jätevesien käsittelysäännökset Uusien alusten energiatehokkuusindeksi EEDI Laivan energiatehokkuussuunnitelma SEEMP
Kuljetusvälineen ominaisuudet suhteessa kulutukseen, kustannuksiin ja päästöihin Merikuljetuksissa: Alusten koon kasvattaminen Slow steaming Lähde: Mäkelä et al., Trafi 18/2011
Lähde: Mäkelä et al., Trafi 18/2011 Laivan tehontarve eri nopeuksilla
Voimistuvat trendit logistiikassa ja arvioita Suomen logistisen toimintaympäristön kehityksestä
Voimistuvia trendejä logistiikassa vuoteen 2030 Lähde: Suomen ulkomaankaupan logistinen kilpailukyky ja kehittämistarpeet, LVM 6/2012
Arvio Suomen logistisesta toimintaympäristöstä 2030 Lähde: Suomen ulkomaankaupan logistinen kilpailukyky ja kehittämistarpeet, LVM 6/2012
Kiitos!