ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 58/04/2 Dnro Psy-2003-y-65 Annettu julkipanon jälkeen

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 58/04/2 Dnro Psy-2003-y-65 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Kivinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala ja Vuolijoki Vuolijoen Turve Oy Otanmäentie 22 88270 VUOLIJOKI

SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVATJA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Tuotteet ja tuotanto...5 Valumavesien käsittely... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Liikenne... 5 Toiminnan lopettaminen... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 Ympäristöhallintajärjestelmä... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 7 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Jätteet... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen hydrologia... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Vesistön tila ja käyttö... 10 Vedenlaatu... 10 Kalatalous... 10 Muu vesistön käyttö... 11 Maaperä ja pohjavesiolot... 11 Ilman laatu, melutilanne ja liikenne... 11 Muut elinkeinot ja toiminnot... 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 12 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 12 Vaikutus pintavesiin... 12 Vaikutus vedenlaatuun... 12 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 13 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 14 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 14 Melun ja tärinän vaikutukset... 14 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 15 Käyttötarkkailu... 15 Päästötarkkailu... 15 Vaikutustarkkailu... 15 Raportointi... 16 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 16 Ympäristövahinkovakuutus... 16 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 16 Kalataloudelliset velvoitteet... 16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 17 Lupahakemuksen täydennykset... 17 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 17 Lausunnot... 17 Muistutukset ja mielipiteet... 19 Hakijan kuuleminen ja vastine... 19 MERKINTÄ... 20 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 20 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 20 2

LUPAMÄÄRÄYKSET... 21 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 21 Päästöt pintavesiin... 21 Päästöt ilmaan... 22 Melu ja tärinä... 22 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 22 Varastointi... 22 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 22 Toiminnan lopettaminen... 23 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 23 Kalatalousmaksu... 23 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 24 RATKAISUN PERUSTELUT... 24 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 24 Luvan myöntämisen edellytykset... 24 Lupamääräysten perustelut... 24 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 24 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 25 Kalatalousmaksu... 25 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 26 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 26 Päätöksen voimassaolo... 26 Lupamääräysten tarkistaminen... 27 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 27 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 27 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 27 KÄSITTELYMAKSU... 27 Ratkaisu... 27 Perustelut... 27 Oikeusohje... 28 MUUTOKSENHAKU... 29 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vuolijoen Turve Oy on 31.3.2003 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Kivinevan tuotannossa olevalle turvetuotantoalueelle ympäristölupaa 10 vuodeksi ja toistaiseksi voimassa olevaa lupaa Kivinevan kunnostettavalle ja myöhemmin tuotantoon otettavalle alueelle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kivinevan turvetuotantoalue sijaitsee Vaalan kunnan kaakkoiskulmassa, aivan Vuolijoen kunnan rajalla Oulujärven Alassalmen kohdalla. Kivinevan lisäalue sijaitsee välittömästi Kivinevan nykyisen turvetuotantoalueen eteläpuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVATJA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty lupaa. Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1991. Seutukaavan tulee korvaamaan tällä hetkellä luonnosvaiheessa oleva Kainuun maakuntakaava. Seutukaavassa tai maakuntakaavaluonnoksessa ei ole merkintöjä Kivinevan kohdalla. Vaalan kunnassa on valmisteilla Oulujärven länsirannan rantaosayleiskaava, joka sisältää Kivinevan laskuojan pohjoispuolisen rantaalueen. Kivineva, Kivijärvi tai Kivioja eivät kuulu kaava-alueeseen. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hakijan tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa 76 ha:n suuruisella alueella ja ottaa tuotantoon noin 40 ha:n suuruinen lisäalue. Turvetuotanto Kivinevalla on alkanut vuonna 1985. Lisäalueella on tarkoitus aloittaa turvetuotanto kesällä 2004. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojeluraken-

teiden jälkeen laskuojaa pitkin noin 1,5 km suon itäpuolella sijaitsevaan Kivijärveen ja edelleen Oulujärveen. Turve kuljetetaan Kajaaniin. 5 Tuotteet ja tuotanto Kivinevalla on tällä hetkellä tuotannossa tai auma-alueena yhteensä 76 ha. Nykyinen tuotantomäärä on arviolta 50 000 60 000 m 3 vuodessa. Kivinevalla tuotetaan lähinnä sateisuudesta riippuen jyrsinturvetta tai palaturvetta. Myös lisäalueella tullaan tuottamaan jyrsin- ja palaturvetta hakumenetelmällä. Turvetuotanto ajoittuu touko-syyskuulle, ja sääoloilla on merkittävä vaikutus tuotantotoimintaan. Valumavesien käsittely Kivinevan vedet johdetaan ympäri vuoden laskeutusaltaiden kautta vesistöön. Tuotantoalueen ojissa on päisteputket ja lietesyvennykset. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojia pitkin laskuojaan. Kivinevalla ei ole ollut vapaita alueita pintavalutuskentän rakentamiseen. Hakija on esittänyt vesiensuojelun tehostamiseksi virtaamansäätöä ja sittemmin vaihtoehtoisesti lohkon 3 kokoojaojan alaosan laajentamista pumppausaltaaksi, josta vedet pumpataan laskeutusaltaaseen. Lisäalueen vedet johdetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan vesistöön yhden virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaasta vedet kulkeutuvat mittapadon kautta samaan laskuojaan nykyisen tuotantoalueen vesien kanssa ja edelleen Kivijärveen ja Kiviojaan. Lisäselvityksen mukaan lisäalueella voidaan toteuttaa vesienkäsittely pintavalutuksena ottamalla osa alun perin tuotantoalueeksi kaavaillusta alueesta pintavalutuskenttäkäyttöön. Pintavalutuskentäksi suunniteltu alue on tällä hetkellä luonnontilaista soistunutta aluetta. Suunnitelman mukaan lisäalueen vedet pumpataan sulan maan aikana laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentän jako-ojaan. Roudan aikana vedet ohjataan altaasta sulkulaitteen kautta laskuojaan. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan Kivinevan nykyisen tuotantoalueen tukikohdassa sijaitsevissa säiliöissä. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Turvetuotantoalueen tukikohta-alueella on 2 000 5 000 litran polttoainesäiliöitä, joista suurin osa on paikoillaan ympäri vuoden. Liikenne Kulku turvetuotantoalueelle tapahtuu Vuolijoki Vaala -tien (879) sekä Kivijärvelle kääntyvän paikallistien kautta. Kulku lisäalueelle tapahtuu Kivinevan nykyisen turvetuotantoalueen läpi, minkä lisäksi alueen länsireunaan rakennetaan ajotie. Tuotantokauden aikana liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä. Työmaalla käydään tuotantokauden aikana lähes päivittäin. Turve kuljetetaan tuotantoalueelta Kajaaniin käytettäväksi pääosin talvikaudella.

6 Toiminnan lopettaminen Turpeennoston loputtua tuotantoalue metsitetään metsänuudistamista koskevien ohjeiden mukaisesti. Jälkihoitovaiheen tarkkailua ei esitetä, koska nykyisen käytännön mukaisesti metsätalous ei kuulu tarkkailtavan maankäytön piiriin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kivinevalla ei ole ollut vapaita alueita pintavalutuskentän rakentamiseen. Laskeutusaltaat, päisteputkirakenteet ja lietesyvennykset täyttävät hakijan käsityksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kivinevan nykyisellä turvetuotantoalueella. Ympäristöhallintajärjestelmä Hakemuksessa ei ole selvitystä ympäristöhallintajärjestelmästä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Tuotannossa olevan Kivinevan kuormitus on arvioitu pinta-alalle 76 ha, josta vedet johdetaan vesistöön ympäri vuoden laskeutusaltaiden kautta. Kuormituksen arvioinnissa on käytetty vuosien 1998 2002 ominaiskuormitusarvoja, jotka on saatu Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailuista. Kesäajan alivalumakauden kuormitusarviossa on otettu huomioon laskeutusaltaallisen Heposuon alivalumakauden kuormitusvähenemät. Ylivalumatilanteen ominaiskuormituslukuina on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailutuloksia vuosilta 2000 2002. Arvioidut kuormitukset on yli- ja alivalumatilannetta lukuun ottamatta esitetty sekä brutto- että nettokuormituksena. Muiden vuodenaikojen kuin kesän kuormitusarvioissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vuosilta 1999 2001. Arvio Kivinevan tulevasta tuotantokauden aikaisesta kuormituksesta erilaisissa virtaamatilanteissa vuosina 2003 ja 2010 sekä laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut:

Tuotantovaiheen ominaiskuormitus Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N laskeutusaltaat g/ha d g/ ha d g/ ha d g/ha d Kesän keskiarvo (brutto) 259 296 0,6 14 Kesän keskiarvo (netto) 230 149 0,5 11 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 367 1181 2,6 49 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 41 47 0,1 1,3 Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N V. 2003 ha kg/d kg/d kg/d kg/d Kesän keskiarvo (brutto) 76 20 23 0,05 1,1 Kesän keskiarvo (netto) 17 11 0,04 0,9 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 28 90 0,20 3,7 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 3,1 3,6 0,01 0,1 Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N V. 2010 ha kg/d kg/d kg/d kg/d Kesän keskiarvo (brutto) 40 10 12 0,02 0,6 Kesän keskiarvo (netto) 9,2 5,9 0,02 0,5 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 15 47 0,10 1,9 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 1,7 1,9 0,00 0,1 7 Seuraavassa taulukossa esitetään Kainuun ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitusluvut vuosina 1998 2002 eri valumatilanteissa sekä niihin perustuvat Kivinevan lisäalueelle arvioidut kuormitukset: Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Pintavalutuskentälliset suot g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kesän keskiarvo, brutto 27 183 0,16 5,9 Kesän keskiarvo, netto 12 50 0,04 1,2 Kesän ylivalumakausi, brutto 132 991 1,1 33 Kesän alivalumakausi, brutto 5 37 0,02 1,2 Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kivinevan lisäalue ha kg/d kg/d kg/d kg/d Kesän keskiarvo, brutto 40 1,1 7,3 0,006 0,24 Kesän keskiarvo, netto 0,47 2,0 0,002 0,05 Kesän ylivalumakausi, brutto 5,3 40 0,043 1,3 Kesän alivalumakausi, brutto 0,21 1,5 0,001 0,05 Kivijärven, Kivinevan laskuojan sekä Kivinevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu elo-syyskuussa 2002. Tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueelta lähtevä vesi on hyvin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Elo-syyskuussa 2002 veden väriluku oli keskimäärin 433 mg/l Pt ja humuspitoisuutta kuvaava COD Mn 58 mg/l. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat korkeita (kok.p 83 µg/l, kok. N 2 767 µg/l). Fosforista oli epäorgaanisessa muodossa vajaat 20 % ja typestä oli ammoniummuodossa noin 37 %. Vesi on humuspitoisille vesille tyypilliseen tapaan varsin rautapitoista. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kivineva ei aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.

8 Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Turvetuotannon pölyhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella, koneiden valinnalla sekä suojavyöhykkeillä. Jos voimakkaan tuulen suunnan havaitaan olevan asuttuja tiloja kohti, tuotantotoimintaa pyritään rajoittamaan siten, että asutukseen kohdistuva pölyhaitta olisi mahdollisimman pieni. Tuotantokalustona haku- ja palaturvemenetelmissä käytetään traktorikäyttöisiä hihnakuormaajia sekä erilaisia perävaunuja. Lisäksi käytössä on yksi mekaaninen keruuvaunu jyrsinturvetuotantoa varten. Tuotannossa ei käytetä imuvaunuja, joiden aiheuttama pölyhaitta olisi selvästi suurempi. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, loka-huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turvetuotannon meluhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella, koneiden valinnalla sekä suojavyöhykkeillä. Kivinevan turvetuotannosta aiheutuvat meluhaitat keskittyvät lähinnä päiväsaikaan. Kivinevalla tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta haku-menetelmällä, ja tuotanto on harvoin ympärivuorokautista. Palaturpeen nostoa voidaan joskus tehdä myös yöaikaan, jolloin toiminnasta aiheutuva melu on lähinnä traktorin melua. Yöllä vältetään turpeen nostamista asuttujen tilojen lähellä. Tuotannossa ei käytetä imuvaunuja, joiden aiheuttama meluhaitta olisi selvästi suurempi.

9 Jätteet Kivinevan turvetuotantoalueella syntyy vähäisessä määrin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä sekä jäteöljyä. Jätteitä ei kerätä tuotantoalueelle. Urakoitsija kuljettaa jätteet pois tuotantoalueelta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Kivinevan turvetuotantoalue sijaitsee Oulujärven Ärjänselän vesistöalueella (59.321). Alueen valumavedet laskevat Kiviojaa pitkin Oulujärveen. Ärjänselän lähivaluma-alueesta (722 km 2 ) Kiviojan valuma-alueen arvioidaan olevan noin 2,8 % (20 km 2 ). Kiviojan valuma-alueesta Kivinevan 76 ha:n turvetuotantoalue on 3,8 %. Tuotantoalueen vedet johdetaan käsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin noin 1,5 km suon itäpuolella sijaitsevaan Kivijärveen. Kivijärvi on noin 90 ha:n suuruinen järvi, jota on aikoinaan laajennettu veden nostolla. Kivijärvestä vedet kulkeutuvat Kiviojaa pitkin noin 0,5 km matkan Oulujärveen. Kiviojan virtaamat voidaan arvioida Myllypuron (Hyrynsalmi) ja Korpijoen (Kiuruvesi) pienten valuma-alueiden vertailujakson 1961 90 valumien perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvioita 25 l/s km 2 ja 3,0 l/s km 2. Valumien perusteella lasketut virtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa: Kiviojan suu m 3 /s Mq 0,24 Mq (kesä-syys) 0,17 Hq (kesä-syys) 0,51 Nq (kesä-syys) 0,06 Alueen luonto ja suojelukohteet Kivinevan turvetuotantoaluetta ympäröivät pellot ja ojitettu metsä. Lähin suojelualue, Rumaja Kuvaja Oudonrimmet, alkaa noin 1 km Kivinevan länsipuolella. Alue on Natura 2000 -verkostoon kuuluva linnustollisesti arvokas SPA-alue ja se kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alue on osittain myös luonnonsuojelualuetta. Lyhin matka suunnitellulta lisäalueelta suojelualueelle on noin 1 km. Muita suojelualueita tai arvokkaita alueita Kivinevan läheisyydessä ei sijaitse. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähin asuttu tila sijaitsee noin 0,5 km:n etäisyydellä tuotannossa olevan alueen reunasta. Lisäaluetta lähimmät asutut tilat sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä Ojanperän kylässä alueen kaakkoispuolella sekä koillispuolella Kiviojan varrella.

Kivinevan alapuolinen Kivijärvi on luonnonravintolammikko, jossa on harjoitettu kalankasvatusta. 10 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kivijärven, Kivinevan laskuojan sekä Kivinevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu elo-syyskuussa 2002. Kivinevalta Kivijärveen laskevassa ojassa vesi oli loppukesällä 2002 selvästi fosfori- ja rautapitoisempaa kuin Kivinevalta lähtevä vesi, mutta ojan vedessä oli vähemmän happea kuluttavaa ainesta sekä typpeä kuin turvesuon vedessä. Yli 50 % fosforista oli epäorgaanista fosfaattifosforia; typestä vajaat 20 % oli epäorgaanisessa muodossa. Vesi oli väriltään hyvin tummaa (väriluku 400 mg/l Pt), joskin väri oli lievästi alhaisempi kuin turvetuotantoalueelta lähtevässä vedessä. Ojan vesi oli lievästi hapanta. Veden happitilanne oli elokuun lopussa hyvä. Kivijärvestä lähtevä vesi oli vuonna 2002 laadultaan selvästi parempaa kuin Kivinevalta laskevassa ojassa. Veden ravinne- ja rautapitoisuudet olivat yläpuolista vesistöä alhaisempia, mutta edelleen suhteellisen korkealla tasolla (kok.p 47 µg/l, kok.n 735 µg/l, Fe 3 200 µg/l). Järvestä lähtevän veden ravinnepitoisuuksien perusteella Kivijärvi on rehevä. Epäorgaanisia ravinteita vedessä oli vähän. Vesi oli kesällä 2002 varsin tummaa, vaikka väriluku olikin selvästi alhaisempi kuin Kivinevalta lähtevässä vedessä tai laskuojan vedessä. Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä. Oulujärven Ärjänselän vedenlaatua on tarkkailtu viimeksi vuonna 2002. Tarkkailutulosten perusteella Ärjänselän vesi on vähäravinteista tai lievästi rehevää; pintaveden fosforipitoisuus oli heinäkuussa 10 µg/l ja typpipitoisuus 280 µg/l. Epäorgaanisia ravinteita vedessä on vähän. Vesi oli väriltään melko kirkasta ja siinä oli niukasti happea kuluttavaa ainetta. Eri vesikerrosten väliset erot vedenlaadussa olivat pieniä. Heinäkuussa veden a- klorofyllipitoisuus oli karun tai lievästi rehevän vesistön tasolla (3,4 µg/l). Veden happitilanne on ollut hyvä lukuun ottamatta huhtikuun havaintokertaa, jolloin pohjan lähellä happitilanne oli heikentynyt. Ärjänselän vedenlaatu on ollut samankaltainen myös aikaisempina vuosina. Kalatalous Kivijärvi on luonnonravintolammikko, jossa Fortum Powert and Heat Oy on kasvattanut siikaa vielä kesällä 2002. Kivijärven käyttö luonnonravintolammikkona lopetetaan. Oulujärven kalataloustarkkailun mukaan Alassalmessa Salmenrannan osakaskunnan alueella kalasti vuonna 2000 verkoilla, katiskoilla, rantarysillä ja heitto- sekä vetouisteluvavoilla 24 kotitarvekalastajaa. Kokonaissaalis oli noin 1,5 t, josta kolme neljännestä oli haukea, ahventa, muikkua ja siikaa. Näiden lisäksi saatiin madetta, taimenta, järvilohta, kuhaa ja särkeä. Kalastajakohtainen vuosisaalis oli keskimäärin 61 kg. Oulujärven kalataloustarkkailun mukaan Oulujärvellä (Palta-, Ärjän- ja Niskanselkä) kalasti vuonna 2000 yhteensä noin 2 500 kotitarvekalastajaa sekä 64 ammattikalastajataloutta. Kotitarvekalastajien tärkeimmät pyydykset olivat eriharvuiset verkot, katiskat, rantarysät sekä vetouisteluvavat ja ammattikalastajilla vastaavasti trooli, nuotta, verkot ja isorysät.

Oulujärvellä kokonaissaalis oli vuonna 2000 noin 520 t, josta muikkua oli puolet, haukea 17 % ja ahventa 12 %. Ammattikalastajien osuus kokonaissaaliista oli noin kaksi kolmannesta. Ammattikalastajien saaliista puolet saatiin troolipyynnillä. Kotitarvekalastajien keskimääräinen vuosisaalis oli 79 kg kalastajaa kohden ja ammattikalastajien 5,1 t taloutta kohden. Oulujärven Ärjänselän kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: muikku, siika, taimen, järvilohi, hauki, ahven, kuha, made, lahna, säyne, särki, seipi, salakka, kuore ja kiiski. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Oulujärveen on istutettu viime vuosina sekä velvoiteistutuksina että mm. osakaskuntien vapaaehtoisina istutuksina huomattavia määriä siikaa, kuhaa ja järvitaimenta. Näiden lisäksi on istutettu järvilohta, harjusta ja haukea. 11 Muu vesistön käyttö Kivinevan alapuolinen Kivijärvi on vielä luonnonravintolammikko, jolla ei ole virkistyskäyttöä. Fortum Power and Heat Oy on hakenut ympäristölupavirastolta lupaa säännöstelyrakenteiden poistamiseen ja Kivijärven ennallistamiseen. Oulujärven Alassalmen alueella vesistön käyttö on normaalia kiinteään asutukseen ja kesäasutukseen liittyvää toimintaa kuten kalastusta, veneilyä ja uintia. Maaperä ja pohjavesiolot Kivineva sijaitsee lähellä Oulujärveä, ja suon lähimaasto on varsin tasaista. Erityisesti Kivinevan länsipuolella on runsaasti soita. Kivinevan lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita tai veden ottoon soveltuvia pohjavesialueita. Kivinevan kohdalla Oulujärven rannan loma-asukkailla on muutamia käytössä olevia kaivoja. Ilman laatu, melutilanne ja liikenne Kivinevan lähiympäristössä ei ole pölyämistä tai melua aiheuttavia toimintoja. Kivinevan ohi kulkevalla Kivinevantiellä on turvetuotantoalueelle suuntautuvan liikenteen lisäksi lähinnä henkilöliikennettä Kivinevan läheisyydessä oleville asutuille tiloille ja Oulujärven rantatiloille. Isommalla Vuolijoki Vaala -tiellä (879) henkilöautoliikennettä sekä raskasta liikennettä on runsaammin. Muut elinkeinot ja toiminnot Kivinevan turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita tai teollisuutta. Kivijärveä ja Kiviojaa kuormittaa Kivinevan turvetuotannon sekä järven kalankasvatuksen lisäksi maa- ja metsätalous sekä vähäisessä määrin haja-asutus.

12 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Kivinevan nykyisin tuotannossa olevista alueista ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäröivään luontoon. Kivinevan lisäalueeksi kaavailtu alue on kauan sitten ojitettua soista metsää. Alueen kunnostus turvetuotantoa varten poistaa nykyisen kasvillisuuden. Kivinevan turvetuotannon ei arvioida vaikuttavan läheiseen soidensuojelualueeseen. Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta. Kivinevan turvetuotantoalueen ja lisäalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Kiviojan suulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Vuonna 2003 kiintoaineen bruttokuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys on arvion mukaan noin 0,6 1,3 mg/l ja COD Mn :n lisäys noin 0,7 2,1 mg/l. Fosforipitoisuudet kohoavat noin 1,6 4,5 µg/l ja typpipitoisuudet 18 85 µg/l. Suurimmillaan pitoisuusmuutokset ovat COD Mn :n sekä ravinteiden osalta ylivalumatilanteessa. Kiintoainepitoisuuksien arvioidaan kohoavan keskimääräisessä virtaamatilanteessa hieman enemmän kuin yli- tai alivalumakaudella. Vuoden 2010 tilanteessa kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat noin puolet pienempiä kuin vuonna 2003. Pintavalutuskentällisen Kivinevan lisäalueen tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kiviojan suulla ovat keskimääräisessä virtaamatilanteessa 0,07 mg/l kiintoainetta, 0,49 mg/l COD Mn, 0,42 µg/l fosforia ja 16 µg/l typpeä ja ylivalumatilanteessa noin kaksinkertaisia. Kiviojan suulle keskimääräisen virtaaman aikana lisäalueen kuormituksesta aiheutuva kiintoainelisäys on 0,3 mg/l pienempi kuin tilanteessa, jossa virtaamansäätö ja laskeutusallas olisivat lisäalueen vesienkäsittelymenetelmänä. Keskimääräinen COD Mn -lisäys puolestaan on 0,4 mg/l, fosforilisäys 1,0 µg/l ja typpilisäys 21 µg/l pienempi kuin ilman pintavalutuskenttää. Kivinevalta Kivijärveen laskevassa vedessä oli kesällä 2002 noin 5,2 mg/l kiintoainetta, 104 µg/l fosforia, 1 060 µg/l typpeä ja 32 mg/l COD Mn, eli vesi oli varsin tummaa ja ravinteikasta. Pintavalutuskentällisen lisäalueen kuormituksen vesistövaikutusten arvioidaan olevan pieniä. Pitoisuuslisäykset Kiviojassa ovat enimmillään noin 2 3 % ojan veden nykyisistä pitoisuuksista. Omalta osaltaan lisäalueen kuormitus lisää alapuolisen vesistön rehevyyttä, mutta vaikutukset jäävät melko pieniksi. Kivijärvessä tapahtuva sedimentaatio parantaa vedenlaatua, ja Kiviojan suulla pitoisuuslisäykset

ovat tässä esitettyjä pienempiä. Vuonna 2010 Kivinevan koko turvetuotantoalueen yhteiskuormituksen aiheuttamilla pitoisuusmuutoksilla voi olla hieman vaikutusta veden rehevyystasoon, veden tummuuteen ja pohjan liettymiseen, vaikka esitetyt pitoisuuslisäykset ovat alhaisia verrattuna ojan nykyisiin pitoisuustasoihin. Seuraavassa esitetään Kivinevan lisäalueen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kiviojan suulla eri virtaamatilanteissa sekä Kivinevan koko turvetuotantoalueen aiheuttamat pitoisuuslisäykset vuoden 2010 tilanteessa: 13 Kiviojan suu valuma virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Lisäalueen tuotanto l/s km 2 l/s mg/l mg/l µg/l µg/l Kesän keskiarvo (brutto) 8,6 170 0,07 0,49 0,42 16 Kesän keskiarvo (netto) 8,6 170 0,03 0,13 0,11 3,2 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 25 510 0,12 0,91 1,0 30 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 3,0 60 0,04 0,28 0,17 9,0 Kiviojan suu v. 2010 valuma virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Lisäalue + vanha alue l/s km 2 l/s mg/l mg/l µg/l µg/l Kesän keskiarvo (brutto) 8,6 170 0,76 1,3 2,0 53 Kesän keskiarvo (netto) 8,6 170 0,64 0,53 1,4 33 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 25 510 0,46 2,0 3,4 75 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 3,0 60 0,36 0,64 1,0 19 Suurin osa Kivinevan lisäalueelta tulevasta kiintoaine- ja fosforikuormituksesta kuitenkin sedimentoituu Kivijärveen ennen kulkeutumistaan Kiviojaan ja edelleen Oulujärveen. Kivijärvi on rehevä ja tummavetinen järvi, jota kuormittavat myös maatalous ja kalankasvatus. Kivinevan lisäalueelta tuleva kuormitus voi nykyisten tuotantoalueiden tavoin osaltaan voimistaa Kivijärven pohjan liettymistä ja lisätä veden rehevyyttä. Kivinevan yhteiskuormituksen aiheuttamat vesistövaikutukset ovat suurimmillaan kuntoonpanovaiheessa sekä lisäalueen tuotannon alkuvaiheessa, jolloin tuotannosta poistuneet vanhat alueet ovat vielä pieniä. Talviaikana perustuotannon ollessa minimissään rehevöittävän kuormituksen vaikutukset ovat pienempiä kuin kesällä. Vuoteen 2010 mennessä arvioidaan Kivinevan koko kuormituksen vaikutusten olevan lähes samaa tasoa kuin nykyään tuotannossa olevilla alueilla. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätkutuisten lajien kuten hauen, ahvenen, kuhan ja särkien kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Syyskutuiset muikku ja siika sekä talvikutuinen made kärsivät kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Merkittävä osa Kivinevan kuormituksesta jää Kivijärveen eikä sillä arvioida olevan enää merkittävää haitallista vaikutusta Oulujärven siika- tai muikkukannoille. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat tutkimustulosten (Laine ym., 1996) mukaan heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei ko. tutkimuksessa kuitenkaan määritetty eikä turvetuotannon kalastovaikutuksia pystytty selvästi erittelemään metsäojitusten vaikutuksista.

Kivinevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Oulujärven vedenlaatuun purkualueen lähellä. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus ja pyydysten likaantuminen. Kalojen käyttökelpoisuuteen Kivinevan kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Käytännössä Kivinevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous sekä asutus. Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kivijärveen ei johdeta Kivinevan lisäksi muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Oulujärveen laskevin jokiin johdetaan Kivinevan lisäksi useiden muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Kivinevan kuormitus ja vesiensuojelujärjestelmä huomioon ottaen sen kalataloudellisten vaikutusten arvioidaan edellyttävän kompensaatiotoimia. 14 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kivinevan turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Kivinevan turvetuotanto voi ajoittain aiheuttaa pölyhaittaa tuotantoalueen itäpuolella noin 500 metrin päässä sijaitsevalle lähimmälle asutukselle. Alassalmen ranta-asutukseen saakka pölyn ei arvioida kulkeutuvan. Vaalan tai Vuolijoen kuntiin ei ole tullut valituksia tuotannon aiheuttamista pölyhaitoista. Lähimmät mahdolliset kohteet, joihin Kivinevan lisäalueen turvetuotannosta syntyvä pöly voisi luoteistuulen aikana vaikuttaa, ovat asutut tilat kilometrin päässä lisäalueen koillis- ja kaakkoispuolella. On kuitenkin epätodennäköistä, että Kivinevan lisäalueen pölyäminen aiheuttaisi haittaa kaakkoispuolisten asuntojen käytölle, sillä tilojen ja suunnitellun lisäalueen väliin jää suojaavaa metsää. Lisäksi luoteesta on pitkällä ajanjaksolla tuullut suhteellisen vähän (9 %). Koillispuoliselle tilalle pölyä saattaa lounais- ja länsituulien mukana hieman kulkeutua nykyisen turvetuotantoalueen lisäksi myös lisäalueelta, sillä asunnon ja turvetuotantoalueen väliin jää enimmäkseen viljelypeltoa. Oulujärven ranta-alueen asutukseen saakka pölyvaikutusten ei arvioida kulkeutuvan. Turvetyömaalla työskenteleville pöly voi aiheuttaa lieviä nuhamaisia oireita. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta esim. haittaa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepölyyn. Melun ja tärinän vaikutukset Kivinevan turvetuotantoalueella meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta paikallistielle. Lähimmät kiinteistöt si-

jaitsevat noin 0,5 1 kilometrin päässä suon itäpuolella. Lähinnä melun yöaikainen ohjearvo (50 db) saattaa ylittyä lähimmissä kiinteistöissä ajoittain. Vuolijoki-Vaala -maantiellä turvekuljetusten aiheuttama melun sekä liikenteen lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Kivinevan turvetuotantoalueen suunnitellulla lisäalueella meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta paikallistielle ja seututielle. Koska kulku lisäalueelle tapahtuu nykyisen turvetuotantoalueen läpi, meluhaitan vaikutusalue ei kasva lisäalueen kuntoonpanotöiden sekä turvetuotannon myötä. Seututiellä 879 turvekuljetusten aiheuttama melun sekä liikenteen lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Muutokset nykytilanteeseen ovat pieniä, varsinkin kun otetaan huomioon nykyiseltä tuotantoalalta tulevat poistumat lähivuosina. Lisäalueen ottaminen tuotantoon ei kasvata tuotantopinta-alaa ja tuotannosta johtuvaa meluhaittaa merkittävästi. 15 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kivinevan turvetuotantoalue on kuulunut Kainuun ympäristökeskuksen alueen Oulujoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Tarkkailu on ollut käynnissä vuodesta 1988 lähtien. Ohjelma koostuu kuormitus- ja vesistötarkkailusta. Periaatteena on ollut, että kuormitustarkkailuun valittujen soiden tulosten perusteella on laskettu menetelmäkohtaiset ominaiskuormitusluvut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailut on toteutettu erillisinä tarkkailuina, joista sovitaan tuottajan ja ympäristökeskuksen kesken. Uusin päivitetty ohjelma on laadittu vuosille 2003 2005. Käyttötarkkailu Tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. Päästötarkkailu Kivineva ei ole tarkkailuohjelman tarkkailukohteena vuosina 2003 2005. Päästötarkkailussa tarkkailukohteita voidaan vaihtaa tarkkailukauden aikana, mikäli joku kohteista osoittautuu heikosti tarkkailuun soveltuvaksi tai jollain muulla kohteella tarkkailu tulee tarpeelliseksi. Päästötarkkailun virtaamanmittausjakso on tuotantokauden ajan eli toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Vesinäytteet otetaan mittapadoilta kertanäytteinä kahden viikon välein samalla jaksolla kuin virtaamanmittaus toteutetaan. Päästötarkkailunäytteistä määritetään aina kiintoaine, COD Mn, Kok.P, Kok.N ja väri. Lisäksi vesistötarkkailun yhteydessä kesäkuussa ja elokuussa määritetään PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja Fe. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailupisteet on valittu pääasiassa tarkkailusoiden alapuolisesta ja mahdollisesti yläpuolisesta vesistöstä. Vuonna 2004 tarkkailussa on myös muita kohteita ja tarkkailuun on liitetty biologista tarkkailua. Vesistötarkkailuun on liittynyt myös järvikohteiden perifytontutkimusta ja a- klorofyllimäärityksiä.

Vuosittain toistuvassa tarkkailussa vesinäytteet otetaan kesä- ja elokuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väri, COD Mn, a-klorofylli järvistä, kiintoaine, Kok.P, PO 4 -P, Kok.N, NO 2+3 -N ja Fe. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys. 16 Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kahden viikon kuluessa näytteenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset lähetetään tarkkailun aikana sähköpostilla ja tarkkailukauden jälkeen myös allekirjoitettuna paperikopiona. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti tulosten valmistuttua ja viimeistään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kuormitukset ilmoitetaan brutto- ja nettokuormituksina. Vuosiyhteenveto valmistuu seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle, tarkkailukohteiden kuntiin, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvepalot ovat merkittävä turvetuotannon riskitekijä. Kivinevan turvetuotantoalueelle on tehty paloviranomaisia varten palontorjuntasuunnitelma. Palontorjuntasuunnitelma päivitetään sisältämään myös suunniteltu lisäalue. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaiset tekevät säännöllisesti arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Toiminnan harjoittaja sekä työmaalla toimiva henkilöstö osallistuvat säännöllisesti koulutukseen. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Vesistökuormituksen kannalta häiriötilanteita voi aiheuttaa patojen ja penkereiden sortuminen. Tulva-aikoina altaiden veden virtaama saattaa myös ylittää altaiden reunat. Häiriötilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Kivinevalla patojen kuntoa seurataan lähinnä tuotantokauden aikana. Ympäristövahinkovakuutus Kivinevan turvetuotantoalueelle ei ole otettu ympäristövahinkovakuutusta. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Hankkeen kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.

Kivinevan kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensointia voidaan arvioida Vuottojoen vesistöalueella olevan Humpinsuon ja Mainuanjoen vesistöalueella olevan Lintusuon lupapäätösten perusteella. Molemmilla soilla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on pintavalutuskenttä. Humpinsuon (131 ha) kalatalousmaksu on 1,28 /ha ja Lintusuon (75 ha) 1,79 /ha. Kivinevalla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on laskeutusaltaat. Kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan Kivinevalla arvioida vesiensuojelujärjestelmä, turvetuotantoalueen vesien laadun paraneminen Kivijärvessä, Oulujärven kalataloudellinen arvo ja suon pinta-ala huomioon ottaen 2,50 /tuotantohehtaari. Suon tuotantopinta-ala vuonna 2003 on 76 ha, joten kalatalousmaksun suuruus on 190 vuodessa. Käytännössä tuotantopinta-ala tulee lähivuosina pienenemään, jolloin myös kalataloudelliset haitat vähenevät ainakin jonkinlaisella viiveellä. Kivinevan lisäalueella vesiensuojelun perusjärjestelmänä on laskeutusaltaat sekä virtaamansäätö. Kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida vesiensuojelujärjestelmä, turvetuotantoalueen vesien laadun paraneminen Kivijärvessä, Oulujärven kalataloudellinen arvo ja suon pinta-ala huomioon ottaen 2,00 /tuotantohehtaari. Lisäalueen pinta-ala on 44 ha, joten kalatalousmaksun suuruus on 88 vuodessa. 17 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty: 19.6.2003 (lisäselvityksiä) 25.7.2003 (lisäaluetta koskeva hakemus) 26.8.2003 (lisäaluetta koskevia selvityksiä) 10.9.2003 (luvan voimassaoloa koskeva tarkennus) 21.11.2003 (vesiensuojelumenetelmää koskeva suunnitelma) Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Vaalan ja Vuolijoen kunnissa 9.9. 9.10.2003 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 9.9.2003 Kainuun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vaalan ja Vuolijoen kunnilta sekä kuntien ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että hakija voisi selvittää vaihtoehtoisena vesiensuojelumenetelmänä virtaamasäätöpatojen rakentamiselle olemassa olevan kokoojaojan alaosan laajentamista pumppausaltaaksi, josta vedet pumpattaisiin laskeutusaltaaseen. Mikäli laskeutusaltaasta joudutaan pumppaamaan vesiä alapuoliseen laskuojaan, tulisi pumppauksen tapah-

tua pintapuomin alapuoliselta osalta mahdollisimman läheltä pintaa kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumisen estämiseksi. Ympäristökeskus on ilmoittanut hyväksyvänsä lisäalueelle esitetyt vesiensuojeluratkaisut. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Kivinevan turvetuotanto vaaranna alueen läheisyydessä sijaitsevan Rumaja-Kuvaja-Oudonrimmen suojelualuetta. Kivinevan käyttö-, päästö- ja kuormitustarkkailu tulee hoitaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kivinevaa sekä uutta lisäaluetta tulee tarkkailla osana Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden velvoitetarkkailua alueelle laaditun vuosien 2003 2005 tarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristökeskus ei ole vaatinut pöly- ja melutarkkailua. Pölyja meluhaittoja tulee kuitenkin pyrkiä vähentämään ottamalla huomioon tuulen suunta ja nopeus sekä tuotantomenetelmä. Tarkkailun tulokset on toimitettava Vaalan ja Vuolijoen kuntien ympäristöviranomaisille sekä Kainuun ympäristökeskukselle niiden määrääminä aikoina. Vesiensuojelurakenteet tulee pitää kunnossa ja tarkastaa riittävän usein. Sarkaojien lietesyvennykset sekä laskeutusaltaat tulee tyhjentää tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Laskeutusaltaat tulee varustaa pintapuomeilla. Ojien kunnossapitotyöt tulee tehdä vähävetisenä aikana. Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksesta jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet tulee välittömästi ilmoittaa Vaalan ja Vuolijoen kuntien ympäristöviranomaisille ja Kainuun ympäristökeskukselle. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet tulee kirjata käyttötarkkailupäiväkirjaan, joka on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Turvetuotantoalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii ympäristösuojeluasioiden hoidosta ja käyttötarkkailupäiväkirjanpidosta. Toiminnalla tulee olla ympäristövahinkovakuutuslain (81/1998) mukainen vakuutus. Ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää ympäristölupavirastoon vuoden 2012 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Kivinevan turvetuotannon vaikutukset näkyvät lähinnä alapuolisessa ojastossa ja Kivijärvessä, mutta jossain määrin myös Oulujärvessä. Nykyisellään Kivinevan ja Oulujärven välisten vesien merkitys yleiselle kalatalousedulle on kuitenkin vähäinen. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen saamien tietojen mukaan kalankasvatus Kivijärvessä lopetetaan vuoden 2003 jälkeen. Hakijan esitys kalatalousmaksuksi on riittävä. Erillistä maksulla tehtävien toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailua ei ole tarpeen määrätä. Koska Kivijärven käyttö luonnonravintolammikkona lakkaa, maksua on voitava käyttää myös Kivijärven alueella. Hakijan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, minkä vuoksi lupamääräyksiin tulee liittää myös kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Tarkkailun laajuudesta ja intensiteetistä voidaan päättää tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä. Lupa Kivinevan turvetuotannolle ja lisäalueen kunnostamiselle turvetuotantoa varten voidaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon mukaan myöntää seuraavin ehdoin: 18

Lupa myönnetään olemaan voimassa toistaiseksi. Mikäli toimintaa on tarpeen jatkaa vuoden 2012 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä mainitun vuoden loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2003 alkaen vuotuinen 190 euron ja lisäalueen kuntoonpanotöiden aloittamisvuodesta alkaen yhteensä 278 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu on toteutettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Vaalan kunnan ympäristölautakunta 4. Vuolijoen kunta Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Vuolijoen kunta on ilmoittanut, että Kivijärven laskukanavana toimivan Kiviojan suun läheinen Oulujärven ranta-alue on tiheään rakennettua lomarakennusaluetta ja vesialuetta käytetään vilkkaasti virkistyskalastukseen. Tämän perusteella vesistöjen suojeluun tulee kiinnittää huomiota ja suojelu tulee toteuttaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen. Tämä merkitsee sitä, että uuden tuotantoalueen vesiensuojelurakenteena tulee olla pintavalutuskenttä, joka hakemuksen mukaan on maasto-olosuhteet huomioon ottaen mahdollista rakentaa. Vesiensuojelurakenteet on tehokkaalla huolto- ja kunnossapitotoiminnalla pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Huoltotoiminnasta on pidettävä kirjaa ja häiriötilanteista tulee viipymättä ilmoittaa ympäristönsuojelusta vastaaville viranomaisille. Ympäristöluvassa tulee määrätä vesipäästöjen tarkkailuohjelma, jota toteuttaa ulkopuolinen asiantuntijataho. 19 Muistutukset ja mielipiteet 5. A ja B (Kivipuro RN:o 19:58, Vuolijoki, Vuolijoki) Muistuttajat ovat ilmoittaneet omistavansa kesämökkikiinteistön Kivipuron varrella Oulujärven rannalla. He ovat ilmoittaneet, että jo vuosien ajan tuotantoalueelta on kulkeutunut turvetta Oulujärveen, turve kasaantuu paksuiksi tiiviiksi lautoiksi ja järven pohja on peittynyt turpeella ja rehevöitynyt. Muistuttajat ovat ilmoittaneet, etteivät he hyväksy turvetuotantoalueen vesien johtamista Oulujärveen ennen tarkempia tutkimuksia, toimivia vesiensuojelumenetelmiä, tekniikkaa ja valvontaa. Hakijalta tulee vaatia aktiivisuutta ja vastuuta ympäristöstä ja sen hyvinvoinnista. Muistuttajat ovat ilmoittaneet, että he tulevat vaatimaan korvauksia kiinteistönsä arvon alenemisesta, mikäli turvetta yhä kulkeutuu rannalle. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 29.10. ja 11.11.2003 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksista. Vastineissa hakija on lausunut seuraavaa:

20 1. Kainuun ympäristökeskus Hakija on ilmoittanut, että nykyisellä tuotantoalueella virtaamansäätöpadon sijaan voidaan kokoojaojan 3 alaosa laajentaa pumppaamoaltaaksi, josta vedet pumpataan laskeutusaltaaseen. 5. A ja B Hakija on ilmoittanut, että Kivinevan turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmiksi on esitetty laskeutusaltaita ja pintavalutusta. Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu tilakohtaista korvattavaa haittaa, koska mainittujen vesiensuojelumenetelmien johdosta turvetuotantoalueelta ei tule Oulujärveen turvetta. Fortum Power and Heat Oy on syksyyn 2003 saakka käyttänyt Kivijärveä kalankasvatukseen. Kivijärvi on tarkoitus entisöidä. Näin ollen loppuu jokasyksyinen järven tyhjentäminen, josta on aiheutunut Kivijärven ja Kivipuron pohjasta irtoavan aineksen kulkeutumista Kivipuron suulle. Aines ei silmämääräisen tarkastuksen perusteella ole turvetta. Näyte on otettu Kivipuron suulta 23.10.2003. MERKINTÄ Fortum Power and Heat Oy on 11.12.2003 toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen, joka koskee Kivijärven luonnonravintolammikon säännöstelyrakenteiden poistamista, pohjapadon rakentamista järven luusuaan ja järven vedenkorkeuden palauttamista ennen säännöstelyä vallinneelle tasolle. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vuolijoen Turve Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Vaalan ja Vuolijoen kunnissa sijaitsevalla Kivinevalla sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Kiviojan kautta Oulujärveen. Suoala on yhteensä noin 120 ha. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

21 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan piirustuksen "Kivinevan turvetuotantoalue" MK 1:10 000, lisäaluetta koskevan hakemuksen liitteen 2, 26.8.2003 toimitetun täydennyksen liitteiden 1.1 ja 1.2 ja 21.11.2003 toimitetun täydennyksen mukaisesti sekä muutoin hakemuksesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön. Lohkoilta 1 6 vedet on johdettava ympäri vuoden laskeutusaltaiden kautta ja lohkolta 7 sulan maan aikana laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta laskuojaan. Muuna aikana lohkon 7 vedet saadaan johtaa altaasta sulkulaitteen kautta laskuojaan. Lohkolla 3 sijaitseva laskeutusaltaan kokoojaojan alaosa on laajennettava pumpausaltaaksi, josta vedet on pumpattava laskeutusaltaaseen. Alueella olevien laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste 113) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Mitoitukset on tarkistettava tuotantokauden 2005 alussa. Mahdollisesti tarvittavat muutokset on toteutettava vuoden 2005 loppuun mennessä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Aumaalueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 3. Tuotantoalueen saattaminen tuotantokuntoon on aloitettava vesiensuojelurakenteista, eristysojista ja laskuojista. Kunnostuksen aloittamisesta on ilmoitettava ennakolta Kainuun ympäristökeskukselle. Tuotannon käynnistyttyä ei saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimiin keväisin, ennen kuin vedet voidaan johtaa pintavalutuskentälle. Kaikki vesiensuojelurakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön ennen kuin tuotanto aloitetaan. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä on huolehdittava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Tarpeetonta kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien laskuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöl-

lisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle. 7. Jos Kivinevalla ilmenee lupakauden aikana tarvetta massansiirtoihin, tulee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esittää ennakkoon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 22 Päästöt ilmaan 8. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Melu ja tärinä 9. Kuntoonpanotyöt ja turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Jätehuolto on järjestettävä Vaalan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 11. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu.