1 SISÄLLYS 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 8 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 9 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN 10 6. TULOSTAVOITTEET TUNNUSLUKUINA 17 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 19
2 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleistä Ilmatieteen laitos (IL) on lisännyt turvallisuustoimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta laajentamalla palvelujensa kirjoa, saatavuutta ja laatua. Näin on kyetty vastaamaan myös uusiin, äkillisiin haasteisiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi tulivuorituhkan leviämislaskelmat sekä luonnononnettomuuksiin, maanjäristyksiin, päästöjen leviämiseen, ankariin jäätalviin, helleaaltoihin ja myrskyihin liittyvät palvelut. Uusista palveluista hyötyvät niin kansalaiset, julkisen sektorin toimijat kuin elinkeinoelämäkin. IL:n data-aineistojen vapauttaminen maksuttomaan käyttöön on lisännyt toiminnan vaikuttavuutta entisestään. IL:n tuottama hyöty muun muassa liikenne- ja meriturvallisuudelle on lisääntynyt. Edelleen on odotettavissa sää- ja merituotteisiin pohjautuvaa uutta liiketoimintaa sekä innovatiivisia uusia palveluja, osin yhteistyössä IL:n kanssa. Vapaa datapolitiikka on selkeyttänyt myös IL:n suhteita asiakkaisiinsa. Datan vapauttaminen aloitettiin vuonna 2013 ja laajennettiin kattamaan kaiken IL:n omistaman datan 2014 alkaen. Lokakuussa 2014 IL:n avoimen datan rekisteröityneitä käyttäjiä oli yli 6000. Ilmastonmuutoksen ja arktisen alueen asiantuntemukselle on voimakasta kysyntää. Kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen rajoitustoimien epäonnistuttua painopiste on siirtynyt yhä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä muun muassa arktisen alueen muutoksesta hyötymiseen. Kansainvälisissä päästöjen rajoitusneuvotteluissa (UNFCC) huomiota ollaan kiinnittämässä myös mustan hiilen (noki), metaanin ja otsonin ilmastovaikutuksiin ja näihin liittyviin päästörajoituksiin. Ilmatieteen laitos tuottaa yksityisen ja julkisen sektorin tiedon tarvitsijoille laadukasta tutkimustietoa Suomen, arktisen alueen ja koko maailman ilmastokehityksestä tähän mennessä ja tulevaisuudessa. Laitos on myös saanut yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa johtovastuun Euroopan hiilen kiertokulun pitkäaikaisseurannassa. Satelliiteista tapahtuva ilmakehän ja maan havainnointi on osoittautunut menestykselliseksi tutkimustiedon ja laadukkaiden palveluiden tuottamisessa. Sodankylän uusi satelliittikeskus palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita datan vastaanotossa, prosessoinnissa, arkistoinnissa ja tuotteiden kehittämisessä. Sodankylän toiminnot ovat laajenemassa kattamaan muun muassa tutkasatelliittien vastaanottoa ja näihin liittyvää palvelutuotantoa. Suomen energiahuolto ja mobiiliviestintä ovat herkkiä sääilmiöille. Lähes kaikki sähkön jakeluhäiriöt johtuvat säästä. IL on yhteistyössä energia-alan kanssa kehittämässä nykyistä tehokkaampia menetelmiä sähkökatkosten pituuden lyhentämiseksi. Lisäksi kehitetään uuden tyyppisiä palveluja Pohjois-Euroopan energiavarojen hallintaan ja ennakointiin. IL tukee energiasektoria eri energiamuotojen päästökysymyksissä sekä uusiutuvan energian hyödyntämisen suunnittelussa.
3 Tuottavuuden kasvattaminen ja resurssien entistä tehokkaampi käyttö on julkisen sektorin jatkuva haaste. Ilmatieteen laitos on 2000-luvulla yli kaksinkertaistanut tuottavuutensa automaation, keskittämisen ja työvoiman käytön optimoinnin avulla. Resurssien yhteiskäyttö ja osaamiskeskittymien synnyttäminen yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja muiden palvelu- ja tutkimuslaitosten kanssa ovat lisänneet tuottavuutta ja toiminnan kansainvälistä menestystä. Laitos osallistuu aktiivisesti kustannustehokkaampien toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen LVM:n hallinnonalalla ja sen ulkopuolella. Tällaisia ovat muun muassa säähavainnointiin ja IT-toimintoihin liittyvät kustannustehokkuutta parantavat ratkaisut ja 24/7 tulvapalvelujen kehittämistyö. IL on kehittämässä yhteistä palvelukonseptia Liikenneviraston kanssa liikennettä haittaavien sääilmiöiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Valtionhallinnossa ollaan ottamassa käyttöön useita keskitettyjä järjestelmiä ja toimintamalleja. IL:n kannalta mm. hallinnon järjestelmien sekä ict-toimintojen keskittäminen ovat johtamassa tilanteeseen, jossa laitoksen kustannukset nousevat ao. järjestelyjen vaatimien palvelumaksujen vuoksi, mutta samaan aikaan IL:n perusrahoitukseen kohdistetaan yhä uusia säästötoimenpiteitä. Erityisesti Valtori-hankkeen osalta IL:n tuotantojärjestelmään liittyvän toimialariippuvan laitteiston ja sitä käyttävän henkilöstön pysyminen IL:n omassa välittömässä päätösvallassa on ehdoton edellytys koko laitoksen turvallisuus- ja muiden palvelujen tuotantokyvylle kaikissa olosuhteissa. Laitoksen rahoituksen pitämien tasapainossa tulee vaatimaan merkittäviä toimenpiteitä kaikkien menolajien osalta sekä menestymistä ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa muuttuvassa toimintaympäristössä. IL tulee toiminnassaan harjoittamaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa pitäen tärkeänä laitoksen korkean toimintakyvyn varmistamista tulevaisuudessa. Ilmatieteen laitoksen menestyksen kulmakiviä ovat korkeatasoinen substanssiosaaminen ja teknologia, joiden pohjalta suomalainen yhteiskunta saa käyttöönsä taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä tuottavia palveluja. Laitoksen T & K toiminnan hyöty näkyy kansainvälisesti korkeatasoisten palvelujen kautta ja suomalaista yhteiskuntaa palvelevina tutkimustuloksina. Tuloskeskeinen, asiantuntemustaan uudistava ja työstään innostunut henkilöstö on toiminnan ydin. Seuraavassa esitetään, mikä on Ilmatieteen laitoksen panos hallitusohjelman toteuttamiseksi ja arvioidaan hallitusohjelmakauden muita haasteita. Älyliikenteen olosuhdepalvelut sekä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Suomen kaikki liikennemuodot kärsivät sääilmiöiden ja Suomen ilmaston aiheuttamista haasteista. Ongelmia voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti hyödyntämällä sää- ja olosuhdepalveluja nykyistä tehokkaammin. Lumi- ja jääpalvelut tie- ja raideliikenteelle sekä jääpalvelut haastavissa meriolosuhteissa ovat esimerkkejä tällaisista palveluista. Uuden sukupolven satelliitit ja tutkamenetelmien hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia jääpalvelujen parantamiseen. Jäätämistilanteissa, lumi-, jää-, myrsky- ja tulvatuhotilanteissa IL:n sää- ja olosuhdepalvelut vähentävät ongelmia tieliikenteessä. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan edelleen edistää mobiiliviestinnällä, myrsky- ja tykkylumitilanteisiin liittyvillä ennakointipalveluilla sekä varoittamalla kansalaisia ennakkoon
4 kännykkäviestipalvelulla. Lisäksi IL on mukana Liikenteen tilannekeskuksen kehittämistyössä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Datapolitiikan vapauttamisella voidaan liikenne- ja meriturvallisuudessa saavuttaa jopa monikymmenkertainen taloushyöty verrattuna IL:n tulojen menetykseen. Suomen arktisen strategian toteutus Ilmatieteen laitos kehittää sää-, meri- ja jääpalveluja arktisten toimijoiden käyttöön. Suomalaista elinkeinoelämää ja julkista sektoria tuetaan myös arktisen alueen tieteellisen osaamisen avulla. Arktisen alueen viestintä-, sää- ja ilmastosatelliittiohjelmien kehitystyötä tehdään yhdessä suomalaisten yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. Arktisen alueen ilmasto-jäämeritutkimus edistää myös arktisen strategian toteuttamista. IL toimii myös Suomen ulkopolitiikan tukena muun muassa Kanadan, USA:n, Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa toteutettavissa yhteisissä T & K hankkeissa. Yhteistyö kattaa muun muassa arktisen alueen satelliittiohjelmat, jää-sää-meripalvelujen kehitystyön sekä yhteiset mittausasemat. Alueellinen tutkimus ja kehittämistoiminta Ilmatieteen laitoksessa alueellisen kehityksen painopisteet ovat pääkaupunkiseutu, Itä-Suomi ja Lappi, joissa tuetaan kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä yhdessä korkeatasoisten tutkimusalan, turvallisuusalan ja elinkeinoelämän kumppanien kanssa. Lapin ilmatieteellistä tutkimuskeskusta kehitetään edelleen kansainvälisenä ja kansallisena satelliittien vastaanotto-, prosessointi- ja arkistointikeskuksena. Ilmatieteen laitoksen Itä-Suomen Ilmatieteellistä Tutkimuskeskusta kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja sääpalveluasiakkaiden kanssa. Pallaksen tutkimusasemaa kehitetään kansainvälisesti keskeisenä mittauspisteenä. Ilmatieteen laitos on synnyttänyt kymmeniä korkean osaamistason työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ilmastokysymykset, vihreä talous ja ilmastopaneeli Ilmatieteen laitos on ilmakehän ja merien ilmastonmuutoskysymysten johtava asiantuntija Suomessa ja tuottaa tarvittavaa tietoa koko suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Suomi on saanut Euroopan johtavan roolin hiilen kiertokulun monitoroinnissa Integrated Carbon Observing System (ICOS) päämajan myötä. Tämä edellyttää hallituksen pitkäaikaista sitoumusta. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tuottaman uuden raportin pohjalta Ilmatieteen laitos jalostaa tietoja Suomen ilmastonmuutoksen sopeutumisen tarpeisiin mukaan lukien arktinen alue. IL:n asiantuntemusta hyödynnetään mm. tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergian lisärakentamisessa sekä uusien ja olemassa olevien ydinvoimaloiden leviämis- ja olosuhdeturvallisuuden varmistamisessa. IL osallistuu myös Suomen kansallisen ilmastopaneelin työhön. Lennonvarmistuspalvelujen uudelleenjärjestely Euroopassa Euroopan komissio edistää Single European Sky -hankkeen kautta nykyistä suurempien ilmatilalohkojen luomista. Tämä vaikuttaa lentosää- ja lennonvarmistuspalvelujen
5 järjestämiseen. Euroopan ilmatieteen laitokset ovat sopineet keskenään lentosääpalvelujen tuottamisesta maiden välisenä yhteistyönä nykyistä laajemmille alueille. Suomi, Norja, Viro ja Latvia ovat alustavasti sopineet ilmatieteen laitosten välisestä yhteistyöstä lentosääpalvelujen tuottamiseksi Pohjois-Euroopan ilmatilalohkolle allekirjoittamalla yhteisen Kööpenhaminan deklaraation. Myös Ruotsin ja Tanskan ilmatieteen laitokset ovat allekirjoittajina. Pohjois-Euroopan alueen ilmatilalohkon sääpalvelujen koordinaatiota tehdään IL:n toimesta. On tärkeää, että LVM edustaa Suomea aktiivisesti SES-neuvotteluissa siten, että Suomen siviili- ja sotilasilmailun palvelut voidaan tuottaa jatkossakin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kansallisten lennonvarmistus- ja sääpalvelujen säilyminen on Suomen edun mukaista. Julkisen tiedon maksuttomuus Ilmatieteen laitoksen tuottama hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle kasvoi merkittävästi, kun sen tuottamia aineistoja alettiin jakaa kansalaisille maksutta. Hallitus päätti vapauttaa IL:n säädataa julkiseen käyttöön alkaen vuodesta 2013. Data vapautettiin asteittain niin, että vuonna 2014 kaikki IL:n omistama data on maksutonta. Vapauttamisella saavutettava kustannushyöty on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. Ilmatieteen laitos tuottaa maksuttomia turvallisuussääpalveluja, julkisoikeudellisia palveluja sekä kaupallisia palveluja. Suoritteiden maksullisuutta säätelevät valtion maksuperustelainsäädäntö ja liikenne- ja viestintäministeriön maksuasetus. Vaarallisista sääilmiöistä tiedottavien alueellisten mobiiliviestien lähettäminen edistäisi yleistä turvallisuutta. Esimerkiksi Tanskassa, Sveitsissä ja Kiinassa järjestelmä on jo toiminnassa ja saadut kokemukset ovat hyviä. IL kehittää valmiuksia ottaa mobiili varoittaminen käyttöön. Mikäli asiassa ei edetä julkisen sektorin alalla, eräänä mahdollisuutena on toteuttaa pilottihankkeita esimerkiksi vakuutusyhtiöiden yhteistyönä. Merentutkimuksen osaamiskeskittymä IL:n merentutkimus palvelee erityisesti Itämeren ja kasvavassa määrin myös Arktisen alueen meriliikenteen ja merellisten toimijoiden tarpeita. IL ja SYKE tekevät merentutkimuksen alalla saumatonta yhteistyötä SYKEn fokuksen ollessa ympäristökysymyksissä. Data-aineistot, alukset ja mallit ovat yhteiskäytössä. IL on luonut Kumpulan toimitaloonsa fysikaalisen meritieteen osaamiskeskittymän yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tavoitteena on lisätä edelleen kansallista yhteistyötä ja pyrkiä saavuttamaan Suomen Akatemian huippuyksikön status suomalaiselle merentutkimukselle. Tutkimusinfrastruktuurit Ilmatieteen laitos ylläpitää kansallisesti merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja alallaan. Erityisen suuri arvo on infrastruktuurilla, jonka tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös välittömissä turvallisuuspalveluissa kansalaisille. Näitä ovat Ilmatieteen laitoksella sääpalvelun tarvitsema
6 havaintotoiminta, ilmanlaadun mittaustoiminta ja satelliittidatan vastaanotto- ja prosessointitoiminnot. Ne siis palvelevat myös laitoksen operatiivista toimintaa. Ilmatieteen laitos on myös saamassa johtovastuun koko Euroopan kattavasta hiilen kiertokulun mittausinfrastruktuurisista, jolla on maailmanlaajuista merkitystä (ICOS). Toiminta edellyttää kansallista pitkäaikaista panostusta jäsenmaista, myös Suomesta. Tutkimusinfrastruktuurien suhteen on pyritty mahdollisimman suureen yhteiskäyttöön muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa kustannustehokkuuden takaamiseksi. Laitoksen supertietokone on myös osa koko valtionhallinnon suurteholaskentajärjestelmää. IL osallistuu mielellään uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnitteluun ja hankintaan yhteistyökumppaniensa kanssa. Tutkimuslaitoksen rahoituksen muutos Tällä hetkellä ilmakehätieteissä ja fysikaalisessa merentutkimuksessa vallitsee kansallisesti ja kansainvälisesti erinomainen yhteistyön tila Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston, Itä- Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja alan yritysten kesken. Näin on saavutettu kansainvälisesti erittäin menestyksekäs osaamisen kokonaisuus, joka tuottaa erinomaisia turvallisuuspalveluja, tutkimusosaamista julkisen sektorin ja yritysten käyttöön sekä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja opetusta. Valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa 2013 tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen. Sen mukaan perustetaan strategisen tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus asteittain vuoteen 2017 mennessä. IL.n budjetista rahoitusta siirretään 4,3 milj. euroa vuodessa. Muutos asettaa suuria haasteita IL:n tulevien vuosien tutkimustoiminnan rahoitukselle. Kaiken kaikkiaan rahoitusmallin uudistus johtaa tutkimuslaitosten suoran budjettirahoituksen pienenemiseen. Lisäksi vaarana on tällä hetkellä erinomaisten yliopistosuhteiden heikentyminen keskinäisen kilpailun vuoksi. Toisaalta IL on toistaiseksi ollut dynaaminen ja kilpailukykyinen ulkopuolisesta rahoituksesta kilpailtaessa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteenliittymät muodostavat ketjun yhteiskunnan palvelemisesta soveltavaan tutkimukseen ja lopulta perustutkimukseen ja koulutukseen. Yliopistot edustavat jälkimmäisiä ja tutkimuslaitokset edellisiä. Voimavarat yhdistämällä saavutetaan paras yhteiskunnallinen hyöty sekä yliopistoissa että yhteiskuntaa palvelevissa tutkimuslaitoksissa. Tutkimuslaitokset palvelevat yhteiskunnan tiedontarpeita pitkäjänteisesti ja ylläpitävät kansallisesti tärkeitä tietoaineistoja ja infrastruktuureja. Yliopistoilla puolestaan vallitsee ns. tieteen vapaus. Tieteellinen suunta valitaan professorien omien mieltymysten mukaisesti, ja ne vaihtuvat usein professorien vaihtumisen myötä. Ilmatieteen laitos on edistänyt kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä. Näin on houkuteltu alalle kansainvälisesti korkeatasoisia osaajia sekä lahjakkaita suomalaisia asiantuntijoita. Lisäksi osaamiskeskittymät ovat tuottaneet hyötyä yrityksille. Esimerkiksi
7 Kumpulan kampuksella IL:n, HY:n ja Vaisalan yhdessä kehittämästä säätutkasta on tullut menestystuote maailmanmarkkinoilla. Kehitysyhteistyö ja kansainvälinen konsultointi Ilmatieteen laitos on yhdessä suomalaisten yritysten kanssa toteuttanut kehitys- ja konsultointiprojekteja noin sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä IL toimii noin 50 maassa. Hankkeissa kehitetään maiden kykyä tuottaa ennakkovaroituksia tuhoa aiheuttavista sääilmiöistä sekä liikenteen ja maatalouden sääpalveluja ja edistetään maiden varautumista ilmastonmuutokseen. Hankkeet edistävät Suomen kehitysyhteistyön, ilmastopolitiikan ja kauppapolitiikan tavoitteita. Niitä rahoittavat ulkoasianministeriö, Euroopan unioni, Maailmanpankki ja itse maat. IL on valmis jatkamaan edellisen hallituskauden kaltaista yhteistyötä UM:n kanssa ja edistämään edelleen Suomen tavoitteiden toteutumista. IT- toimintojen keskittäminen Ilmatieteen laitoksen ympärivuorokautinen tuotantojärjestelmä edellyttää erityisesti suurteholaskentaa, massiivista tallennuskapasiteettia sekä nopeita kansainvälisiä verkkoyhteyksiä. 24/7-toiminta vaatii järjestelmiltä korkeaa käytettävyysastetta ja poikkeusoloihin soveltuvaa häiriönsietokykyä. IL:n itse kehitetty operatiivinen IT-järjestelmä on erittäin kustannustehokas ja toimintavarma. Valtion IT-toimintojen rationalisointi on hyvä tavoite, ja mahdollista toteuttaa esimerkiksi sähköpostien, PC-laitteiden hankinnan ja ylläpidon aloilla. Sen sijaan toimialaspesifisten ITinfrastruktuurien siirto keskitettyyn organisaatioon ei ole mielekästä. IL:n sää- ja meripalvelujen tuotantojärjestelmä on kokonaisuus, missä tietoteknisiä ratkaisuja ja toimintoja ei voida erottaa muusta operatiivisesta ja T & K toiminnasta ilman että laitoksen 24/7 operatiivinen kyky kärsii. Samoin IL:n poikkeusolojen toimintakyky mm. säteilyonnettomuustilanteessa tai muussa kriisissä edellyttää omaa IT-infraa tiloineen. Tällaisten toimintojen kustannustehokkuutta on lisätty useiden valtion organisaatioiden yhteisellä infrastruktuurilla. Laitoksen supertietokonejärjestely on toteutettu tiiviissä yhteistyössä CSC:n kanssa kustannusten säästämiseksi ja toiminnallisuuden optimoimiseksi. IL:n koneratkaisu tukee myös valmiutta ja varautumista ja on optimoitu LVM:n hallinnonalan sisällä. IL edustaa IT-toimintojen raskasta sarjaa, ja esimerkiksi laitoksen www-sivuilla on enemmän kävijöitä kuin koko muussa valtionhallinnossa yhteensä (yli 2 miljoonaa kävijää/viikko, jopa 50 miljoonaa latausta/kk). Kone- ja tietojärjestelmiä valvotaan ja ylläpidetään 24/7-periaatteella. Laitos on edelleen valmis tarjoamaan IT-palvelujaan laajemmin LVM:n ja valtionhallinnon toimijoille kustannusten säästämiseksi. IL on harmonisoinut laitekantansa kustannusten säästämiseksi ja ylläpidon rationalisoimiseksi. Tuottavuus IL:n tuottavuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Julkaisujen määrä kansainvälisissä sarjoissa on lähes kolminkertaistunut. Palvelutuotteiden määrää ja valikoimaa on voitu lisätä
8 automaatiolla ja menetelmiä kehittämällä. Kustannussäästöjä on etsitty kaikista toiminnoista. Myös hallintoa on tehostettu koko ajan, ja prosessihyödyt on saavutettu. Hallintohenkilöstön vähentämisestä syntyvät säästöt eivät kuitenkaan kata Palkeiden kasvavia maksuja. Kiekujärjestelmän käyttöönotto syksyllä 2015 lisää hallinnollisia kustannuksia, koska järjestelmässä joudutaan ylläpitämään huomattava määrä konsernitason tietoa, joka ei hyödytä Ilmatieteen laitosta eikä sen asiakkaita. Valtion yhteistä järjestelmää suunniteltaessa ei ole riittävästi otettu huomioon kansainvälisen tutkimuslaitoksen tarpeita. IL joutunee säilyttämään osan nykyisistä järjestelmistään Kieku-järjestelmän lisäksi, jotta mm. erilaisten rahoittajien ja asiakkaiden vaatimukset pystytään toteuttamaan. Tämä tietysti lisää kustannuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut kokonaistuottavuuden kasvutavoitteeksi keskimäärin 2 % vuodessa. Ilmatieteen laitos on kyennyt nostamaan ulkopuolista rahoitustasoaan huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Tällä rahoituksella ei kuitenkaan voida kattaa laitoksen yleiseen turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen liittyviä ydintoimintoja. VTT:n vuonna 2007 tekemän arvion mukaan sääpalveluihin sijoitetut varat saadaan takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä vähintään 5 6-kertaisesti. Toimintoja leikkaamalla tämä hyöty vastaavasti pienenee. Vuoden 2014 alussa käynnistynyt IL:n ja SYKEn yhteinen tulvakeskus on uusi toiminta-alue, jolla voidaan saavuttaa lisää yhteiskunnallisia taloushyötyjä. LVM on päättänyt säähavaintotoimintansa keskittämisestä Ilmatieteen laitoksen yhteyteen. Näin odotetaan syntyvän kustannussäästöjä ja toiminnan rationalisointia. Lentosäähavaintojen osalta siirto onkin jo toteutettu. IL on valmis tarjoamaan myös satelliittipalveluja Sodankylässä koko valtionhallinnon tarpeisiin, mikä säästää kustannuksia valtiokonsernin tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan älystrategia IL on kehittämässä uusia liikenteen palvelukonsepteja yhteistyössä Liikenneviraston, VR:n, Destian, Arctia Shippingin ja kuntien kanssa. Yhteisen Liikenteen tilannekuvajärjestelmän kehittäminen on käynnissä LiVin ja muiden viranomaisten kanssa. Ilmatieteen laitos on panostanut erityisesti avoimen datan toteuttamiseen, johon investoiminen on jo alkanut. Muita teemoja toteutetaan kaikessa toiminnassa. Vihreä ICT on ollut vahvasti mukana mm. siten, että supertietokoneen tuottamaa hukkalämpöä on hyödynnetty laitoksen toimitilan energiankäytössä. 2. ARVOT JA VISIO Arvot osaaminen rohkeus rehti meininki
9 Visio Ilmatieteen laitos on ilmakehä- ja meriosaamisen kansainvälinen edelläkävijä, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja menestymisen takaamiseksi. Vision toteutuminen edellyttää panostusta asiakastarpeiden ymmärtämiseen, tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn voimavarojen tehokasta käyttöä ja oikeaa suuntaamista osaavan henkilöstön jatkuvaa kehittymistä, huippututkimusta sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen turvaamista. 3. TOIMINTA-AJATUS Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi ottaen huomioon varautumistarpeet. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä havainnoi Itämeren ja arktisen merialueen fysikaalista tilaa tuottaa laadukasta tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta tekee korkeatasoista tutkimusta ja kehitystyötä meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja kaukokartoituksen alueilla harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja lähiavaruuteen liittyvistä asioista päätöksentekijöille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Ilmatieteen laitos on määritellyt toiminnan painopistealueet, joilla vastataan yhteiskunnan haasteisiin. Ne ovat:
10 Sää ja turvallisuus o Tärkeä panos yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen haastavissa sää- ja meriolosuhteissa o 24/7-perusteiset sää-, vesi-, ilmasto- ja meripalvelut o Turvallisuusviranomaistoiminta, varautuminen ja valmius o Tuhkan, savujen ja vaarallisten aineiden leviämisen valvonta Ilmastonmuutos ja yhteiskunta o Johtava ilmakehän ja merien fysiikan osaaja Suomessa, päätöksenteon tuki o Ilmastonmuutoksen uhkatekijät ja mahdollisuudet Suomelle o Sään ja ilmaston talousvaikutukset o Ilmastokeskus Itämeri ja arktiset alueet o Meriturvallisuus (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) o Itämeren ja arktisen alueen muutokset ja turvallisuuspalvelut o Ilmaston ja merien vuorovaikutukset o Laivaliikenteen päästöt Liikenne ja energia o Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus osana älyliikennettä o Päästöjen ilmanlaatu- ja ilmastovaikutukset o Uusiutuva ja vähäpäästöinen energia o Energian toimitusvarmuus ja energiavarojen hallinta. 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN 5.1 Sää- ja turvallisuus Muutossignaali Yhteiskunnan sääherkkyys kasvaa infrastruktuurien kehittymisen myötä ja ilmastonmuutoksen kasvattaessa ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä. Tavoitteet Toimenpiteet Yhteiskunnan toimivuutta tuetaan haastavissa sää- ja meriolosuhteissa Seurataan tiiviisti sää- ja ilmastoherkkyyden muutoksia eri sektoreilla ja
11 Varoitusten kehittäminen ajallisesti, paikallisesti ja kohderyhmittäin Ääri-ilmiöiden parempi ymmärtäminen Hyvien mediasuhteiden ylläpito Kaupallisten mahdollisuuksien realisointi sopeutetaan varoitusjärjestelmää vastaavasti. Hyödynnetään tutkimustuloksia sekä menetelmäosaamista paremmin yli ryhmä- ja yksikkörajojen. Riskit Varoitetaan liikaa tai liian vähän. Kommentoidaan äärisäiden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä asiantuntemattomasti. Operatiivisen tuotantojärjestelmän häiriöt. Mahdollisuudet Vahvistetaan laitoksen roolia turvallisuusviranomaisena. Muutossignaali IL:n säädatat on vapautettu julkiseen käyttöön. IL lisää yleistä turvallisuutta ja kansalaisten palvelua korkealaatuisilla maksuttomilla tuotteilla. Tavoitteet Toimenpiteet Suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan uusi palvelukonsepti laajasti onnistuneeksi. Uusi datapolitiikka tuottaa uusia syvälliseen osaamiseen liittyviä asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Uudet datan hyödyntäjät tuottavat innovaatioita, joiden kautta IL:n yhteiskunnallinen hyöty kasvaa entisestään. Myös kansainvälisten organisaatioiden tuottamia aineistoja vapautetaan harkitusti säädatan hyödyn lisäämiseksi. Nowcasting-tuotteiden edistäminen => loppupalvelu-tuotevalikoima ja tuotantotapa muuttuvat. Lisensointipolitiikan ja datan käyttäjäkonseptien luominen sekä datan käyttäjien konsultointi Varaudutaan kaupallisten tuotteiden mahdolliseen kysynnän vähenemiseen. Dataan perustuvia tilastotieteellisesti päteviä julkaisuja (suomen lämpötilat, sateet, itämeren lämpötila) tehdään nopeasti. Hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet myös yksityisen sektorin kanssa Selkeytetään sidosryhmäviestintää laitoksen roolista sekä turvallisuusviranomaisena että kaupallisena toimijana.
12 Riskit Mahdollisuudet IL menettää asemaansa turvallisuusviranomaisena ja sääosaamisen huippuosaajana. Menetetään maksavia asiakkaita. IL:n datan mahdolliset virheet tuottavat kielteistä julkisuutta. Dataa käytetään vihamielisiin tarkoituksiin (ilmastokieltäjät). Avattu data tuottaa pettymyksen IL:n toimintoihin sijoitetuista resursseista saavutetaan nykyistä suurempi yhteiskunnallinen hyöty. Uusi politiikka lisää turvallisuutta ja synnyttää uutta taloudellista toimintaa. IL:lle syntyy tilaisuus solmia uusia asiakkuus- ja kumppanuussuhteita, joiden kautta saavutetaan taloudellista hyötyä ja uusia innovatiivisia palvelukonsepteja. Uusia kansainvälisiä käyttäjätahoja (HIRLAM/Baltia, Venäjä). IL:n datan laatu kehittyy asiakastarpeiden ja lisääntyneen käytön myötä ja IL:n imago paranee. 5.2 Ilmastonmuutos Muutossignaali Arktinen ilmastonmuutos etenee nopeasti, merireitit avautuvat, luonnonvarojen hyödyntäminen käynnistyy. Arktiselle alueelle kohdistuu maailmanlaajuinen tieteellinen ja taloudellinen mielenkiinto. Tavoitteet Toimenpiteet IL on Suomen johtava toimija arktisen ilmaston ja olosuhteiden alalla. IL:n osaaminen ja palvelut tuottavat merkittävää lisäarvoa yrityksille ja ulkopoliittiselle johdolle Suomen aseman parantamiseksi alueella. Sodankylän satelliittikeskukselle saadaan uusia kansainvälisiä ja kansallisia asiakkaita. IL hyötyy taloudellisesti alueelle tuotetuista palveluista. IL:lla on keskeinen rooli ulkopuolisesti rahoitetuissa Arktisen alueen T & K toiminnoissa. Suunnataan T & K voimavaroja arktisten palvelujen kehittämiseen. Lisätään arktista ilmasto- ja meriolosuhdetutkimusta osin ulkopuolisella rahoituksella. Luodaan rohkeasti uusia asiakas- ja kumppanuussuhteita Suomessa ja kansainvälisesti. Lisätään vuorovaikutusta yritysten ja ulkopoliittisen johdon kanssa. Panostetaan IL:n ja Sodankylän osaamisen markkinointiin.
13 IL tekee aktiivista yhteistyötä mm. Venäjän, Kanadan, USA:n ja Pohjoismaiden T & K hankkeissa ja tukee osaltaan Suomen kauppa- ja ulkopolitiikkaa. Riskit Suomi/IL ei ole tarpeeksi aktiivinen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Mahdollisuudet Muutos tarjoaa Suomelle taloudellisia ja tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Sää- ja jääpalvelujen sekä satelliittipalvelujen tarve kasvaa (polaarisatelliitit ja niiden maasegmentit). Toimintojen ympäristöturvallisuus korostuu. Tutkimustiedon tarve kasvaa: jääolojen lyhyt- ja pitkäaikaismuutokset, ilmastoon vaikuttavat tekijät (metaani, musta hiili, albedo) sekä öljy- ja ilmapäästöjen leviäminen. 5.3 Itämeri ja arktiset alueet Muutossignaali Ympäristöriskit lisääntyvät Itämerellä ja Arktisten alueiden merentutkimuksen tarve kasvaa. Tavoitteet Toimenpiteet Meriliikenteen kasvu Itämerellä ja Suomenlahdella lisää öljy- ja kemikaali-haverien ympäristöriskejä, minkä vuoksi meripalveluja kehitetään osana laitoksen tuotantojärjestelmää sekä luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää. Laitoksen rooli Arktisten alueiden osaajana kasvaa Euroopassa Kehitetään meriturvallisuuspalveluja (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) Selvitetään Itämeren ja Arktisten alueiden muutoksia Tutkitaan merien ja ilmaston vuorovaikutusta. Tutkitaan laivaliikenteen päästöjä ja niiden leviämistä.
14 Riskit Mahdollisuudet Riittävätkö taloudelliset ja henkilöresurssit. Mahdolliset häiriöt operatiivisessa tuotantojärjestelmässä. Meriturvallisuus paranee. Ympäristöriskit havaitaan ja niihin reagoidaan ajoissa. Laitoksen rooli vahvistuu Euroopassa 5.4 Liikenne ja energia Muutossignaali Älykäs sää- ja kelitieto hyödyttää kaikkia liikennemuotoja ja tuottaa turvallisia liikenneratkaisuja, lisää kustannustehokkuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä parantaa liikenteen ympäristöturvallisuutta. Tavoitteet Toimenpiteet IL on Suomen johtava toimija älyliikenteen palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Reaaliaikaiset ja ennakoivat olosuhdetiedot ja palvelut ovat keskeinen osa liikennejärjestelmän tilannekuvaa ja tähän liittyvää toiminnan suunnittelua. Kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa uusia palveluja ja lisätään sää-, keli- ja liikennetietojen yhteiskäyttöisyyttä kaikkien liikennemuotojen alalla. Erityishuomiota kiinnitetään IL-LiVi- TraFi-yhteistyöhön ja viranomaisten yhteisten vaikuttavuustavoitteiden määrittämiseen. Tavoitteena on perustaa yhteistyölle oma projekti ja ohjausryhmä sekä suunnata yhteisiä T & K voimavaroja palvelujen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään myös suomalaisten alan kaupallisten toimijoiden kanssa. Riskit Mahdollisuudet Kehittyykö uudenlaisten palvelujen synnyttämisen edellyttämää poikkihallinnollista ajattelua ja uudenlaisia yhteistyömuotoja eri viranomaisten ja palvelujen tarjoajien välille. Sää/keli on kaikkein yleisin häiriötä aiheuttava tekijä liikennemuodosta tai - Uuden liikennepoliittisen selonteon ja hallinnonalalla valmisteilla olevien eri liikennemuotojen strategioiden jalkauttamiseen liittyy älykkäiden sää-, keli- ja olosuhdepalveluiden toteuttaminen. Sää- ja kelitiedon nykyistä paremmalla
15 järjestelmistä riippumatta. Liikenteen turvallisuudelle on riski, jos viranomaisten yhteistyö ei ole saumatonta häiriötilanteiden ennakoinnissa ja tilanteiden aikana. hyödyntämisellä, eri toimijoiden yhteistyön tehostamisella ja avautuvan datan luomien uusien mahdollisuuksien avulla voidaan luoda kokonaan uusia liikenteen ja logistiikan turvallisuutta, kustannustehokkuutta, sujuvuutta sekä ympäristöystävällisyyttä parantavia palveluita ja palvelumuotoja. Muutossignaali Suomen energiapolitiikka on muutosvaiheessa. Panostukset vähäpäästöiseen ja uusiutuvaan energiaan kasvavat. Turpeen ja hiilen käyttö on muutostilassa. IL:n osaamiselle tarjoutuu uusia mahdollisuuksia yritysten ja julkisen sektorin palvelujen ja osaamisen tuottajana. Tavoitteet Toimenpiteet Riskit IL saavuttaa nykyistä merkittävämmän aseman kaupallisten energiapalvelujen tuottajana ja alan T & K toiminnoissa. IL tukee suomalaisia yrityksiä ja eri julkisen sektorin toimijoita energiaratkaisujen tekemisessä ja energialähteiden hyötykäytössä. Aktiivinen panostus alan yksityisen ja julkisen sektorin asiakkuuksiin Mahdollisuudet IL ei ole riittävän dynaaminen voittaakseen asiakkaita. IL ei osaa tuotteistaa osaamistaan. Energiakonsultoinnin ja - palvelujen tarve kasvaa. Tällaisia ovat mm. Kaakkois-Euroopan energiamarkkinoiden hallintaan liittyvät palvelut, aurinkoenergiaan liittyvät palvelut sekä tuulienergian hallintaan ja mitoitukseen liittyvät toiminnot. Myös eri energiamuotojen (mm. turve, bioenergia ja jätteiden energiakäyttö) päästöihin liittyvä tutkimus ja konsultointi ovat IL:n mahdollisuuksia. Musta hiili, metaani ja otsoni ovat nousemassa päästökysymykseksi. Aihe on myös keskeinen kansainvälisessä konsultoinnissa ja kehitysyhteistyössä.
16 5.5 Lisäpanostus ilmasto-, meri ja säämallitukseen Muutossignaali Kyky kehittää ja hallita malleja on yhä tärkeämpää IL:n palvelukyvyn ja tieteellisen tason kannalta. Sää-, ilmasto- ja meritiedolle on entistä suurempaa kysyntää yhteiskunnan eri sektoreilla. Kansainvälisesti panostetaan merkittävästi ns. seamless-ennustamiseen, joka kattaa skaalan lyhyistä ennusteista vuodenaikoihin ja vuosikymmenten skaalaan. IL:n operatiivisen ja tieteellisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää pysyä tällaisen kehityksen eturintamassa. Tavoitteet Toimenpiteet Nostetaan alan tasoa entisestään. Laaditaan IL:n mallistrategia, joka sisältää osaamisen tavoitetilan. Panostetaan lisäresursseja alalle strategian toteuttamiseksi. Valitaan strategiset kansainväliset kumppanit Riskit Mahdollisuudet IL ei kykene tyydyttämään alan asiakastarpeita; palvelut hankitaan muista lähteistä. IL:n tieteellinen kilpailukyky heikkenee. Valitaan huonosti toimiva mallinnuskonsortio. Lisäpanostus mahdollistaa alalla olevien asiakastarpeiden tyydyttämisen nykyistä paremmin. Eri toimijat tarvitsevat ratkaisujensa tueksi mm. pitkiä ennusteita, lähivuosikymmenten ilmastoskenaarioita ja todennäköisyysennusteita. 5.6 Henkisten voimavarojen hallinta Muutossignaali Laitoksen toiminnan ydin on haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tuloskeskeinen, asiantuntemustaan uudistava ja työstään innostunut henkilöstö. IL panostaa hyvään henkilöstöpolitiikkaan, jolla taataan laitoksen suorituskyky myös henkilöstömäärän vähentyessä.
17 Tavoitteet Toimenpiteet Il on hyvin johdettu työyhteisö, jossa on hyvä työilmapiiri ja motivoitunut henkilöstö. Osaamista uudistetaan aktiivisesti ja sen taso kasvaa entisestään. Säilytetään hyvä työtyytyväisyyskehitys. Säilytetään IL:n hyvä työnantajakuva. Varmistetaan kriittisten toimintojen osaamisen pysyminen IL:ssa Panostetaan uuden osaamisen kehittämiseen proaktiivisesti. Tuetaan henkilöstökiertoa ja - vaihtuvuutta. Panostetaan ikäjohtamiseen ja lopputyöuran yksilölliseen suunnitteluun. Edistetään huippuosaamista rekrytoimalla strategisille alueille ja tukemalla kansainvälistä vaihtoa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja työuran päättäminen tehdään hallitusti hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Uusille esimiehille järjestetään valmennusta ja tuetaan keskinäisten verkostojen syntymistä. Riskit Mahdollisuudet IL ei kykene säilyttämään nykyistä korkeaa osaamistasoa. Henkilömäärän liiallinen supistaminen heikentää laitoksen toimintakykyä. Epäonnistutaan eri ikäisten henkilöiden osaamisalueiden hyödyntämisessä. Valtion keskitetyt järjestelmät hidastavat toimintaa ja synnyttävät tyytymättömyyttä henkilöstössä. IL on osaava ja innovatiivinen työyhteisö, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin ja edustaa alansa kansainvälistä kärkitasoa. IL on hyvin johdettu työyhteisö, jossa toiminnan tehokkuus yhdistyy eri ikäisten henkilöiden yhteistyöhön, kehittymiseen, uusiutumiseen ja työtyytyväisyyteen. 5. TULOSTAVOITTEET TUNNUSLUKUINA Seuraavassa taulukossa on esitetty alustavat tulostavoitteet, jotka tarkistetaan vuosittain Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa.
18 Ennusteiden osuvuus Tavoite 2016 Tavoite 2017 Tavoite 2018 Tavoite 2019 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk, % 84 84 84 84 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk, % 71,5 71,5 71,5 71,5 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia 104 104 104 104 Tuulivaroitusten osuvuus, % 81 81 81 81 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 89 89 89 89 Palvelujen toimitusvarmuus Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus, % 98 98 98 98 Asiakastyytyväisyys Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 Asiakastyytyväisyys (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 Tutkimus Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm 290 300 300 300 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, 1 000 euroa 13 600 14 300 14 300 14 300 Toiminnallinen tehokkuus Työn tuottavuuden vuosimuutos, % 1 1 1 1 Kokonaistuottavuuden vuosimuutos, % 2 2 2 2 Julkisoikeudellisten suoritteiden 100 100 100 100 kustannusvastaavuus, % Liiketaloudellisten suoritteiden 102 102 102 102 kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 50 50 50 50 Lisäksi laitos seuraa sisäisesti alla olevien mittareiden toteutumista. Henkisten voimavarojen hallinta Ennuste 2016 Ennuste 2017 Ennuste 2018 Ennuste 2019 Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv 332 310 310 310 Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv 285 295 295 295 Laitoksen henkilöstön määrä, htv 617 605 605 605 Henkilöstön työtyytyväisyys, indeksi (1-5) 3,6 3,6 3,6 3,6
19 Ennuste 2016 Ennuste 2017 Ennuste 2018 Ennuste 2019 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5vrk, % 73,5 74 74 74 Luova-tiedotteiden osuvuus, % 73,5 73,5 73,5 73,5 Luova-tiedote ennustettavuus, tuntia 22 22 22 22 Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,0 4,0 4,0 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,0 4,0 4,0 Tutkimus Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 14 500 14 500 14 500 14 500 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 2015 2016 2017 2018 2019 Menot (1000 euroa) Palkat 39 300 35 250 34 495 34 335 34 125 Kulutusmenot 28 300 28 000 28 100 28 600 28 600 Investoinnit 4300 4 300 4 500 5 000 5 000 Menot yhteensä 71 900 67 550 67 095 67 935 67 725 Tulot (1000 euroa) Maksullinen palvelu 11 100 11 500 11 500 11 500 11 500 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus 12 400 13 600 14 300 14 300 14 300 Tulot yhteensä 23 500 25 100 25 800 25 800 25 800 Rahoitus (1000 euroa) Tulorahoitus 23 500 25 100 25 800 25 800 25 800 Nettomääräraha 45 415 42 883 41 477 42 365 42 155 Rahoitus yhteensä 68 915 67 983 67 277 68 165 67 955 Henkilöstö (htv) Tuloilla rahoitetut 273 285 295 295 295 Talousarviosta rahoitetut 410 323 295 289 285 Henkilöstö yhteensä 683 608 590 584 580 henkilömuutos/v -7-75 -18-6 -4
20 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus perustuvat nettobudjetointiin. Lähtötilanteena on esitetty TTS-kautta edeltävä vuosi 2015. Voimavarasuunnitelmassa on otettu huomioon tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta johtuvat nettomäärärahan vähennykset sekä uudet määrärahaleikkaukset. Suunnitelma on tehty olettaen, että nettomäärärahasta tehdyt vähennykset saadaan vain osittain tutkimustuloina takaisin. Tämän takia henkilömäärän arvioidaan vähenevän suunnittelukaudella 110 henkilötyövuotta. Datan avautumisen johdosta tulorahoitettua henkilöstöä siirtyi talousarviorahoitukseen. Tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus taas siirtää ennen talousarviosta rahoitettuja henkilöitä kilpailtuun tulorahoitukseen. TTS-kauden kulutusmenot on arvioitu kauden alussa yli vuosittaisen kehyksen olettaen, että käytettävissä on edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja. Tilanne tasoitetaan vuonna 2015 aloitettavilla sopeuttamistoimenpiteillä. Lukuihin ei sisälly seuraavat priorisoidut välttämättömät hankkeet, joiden osalta määrärahatarpeet on esitetty kehittämisehdotuksena: 1. kansainvälisten jäsenmaksujen noususta aiheutuva määrärahatarve 2. suurteholaskentakapasiteetin uusiminen 2017 3. kahden säätutkan hankkiminen verkoston täydentämiseksi.