Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa FT Anita Mäkinen, Meriohjelman päällikkö, WWF Finland 16.05.2009 Kuva: Lisse Tarnanen / WWF
WWF, Maailman luonnonsäätiö Kansainvälinen, poliittisesti riippumaton ympäristöjärjestö, joka on perustettu 1961. Päämaja sijaitsee Sveitsissä. Kansallinen toimisto 55 maassa, lisäksi ohjelmatoimistoja, läsnä lähes 100 maassa, yhteensä noin 5000 työntekijää. Kaksi suojelutavoitetta: Luonnon monimuotoisuuden suojelu Ihmisen ekologisen jalanjäljen pienentäminen
WWF Suomi Itämerityössä kaksi painopistealuetta: (1)Meriturvallisuuden parantaminen ja öljyonnettomuuden ehkäiseminen (2) Rehevöitymisen ehkäiseminen
Yksi meri monta käyttäjää
Öljykuljetukset
Rahtiliikenne
Ja Matkustajaliikenne Photo by WWF/Seppo Keränen
Satamatoiminta Photo by Erkki Siirilä
Kuva: WWF/Anita Mäkinen Matkailu
Tuulivoimalapuistot
Energiahuollon turvaamiseksi öljy- ja kaasuputkien rakentaminen
Ruoppaus ja merihiekan nosto Kuva: Miikka Hakari / WWF
Kalastus Photo by WWF-Canon Quentin Bates
Päällekkäisyyttä ja risteäviä etuja merellä Lähde: Irish Sea Pilot project
Yksi meri monta käyttäjää ja monta ongelmaa!
Merta saastuttavat ja rehevöittävät päästöt Liikenne (typpi ja rikki) Maatalous Yhdyskuntajätevedet Haja-asutus Teollisuus Metsätalous Laivojen jätevesipäästöt Kalankasvatus
Rehevöityminen Itämeren pahin ongelma edelleen Photo by FIMR
Miten ravinteiden lisäys näkyy pinnan alla? Kuvat: Anita Mäkinen
Taistelua Itämeren rehevöitymistä vastaan voi verrata vaikean sairauden selättämiseen. Vaikka esimerkiksi syöpälääkityksen kehittäminen on haastavaa ja kallista, kukaan ei kuitenkaan luovu ajatuksesta, että sairaus on voitettava.
Öljyä kuljetetaan Suomenlahdella > 150 milj. tonnia vuodessa
Öljyonnettomusriski kasvanut Kuvat: WWF Kuva: Juhani Koivusaari
WWF:n vapaaehtoiset oljyntorjuntajoukot
Suojeluverkoston kattavuus kehno 7% 15% 2% 6% 5% 15% 20%:n sääntö: alueellisella tasolla, verkosto ei ole kattava. 60 pohjatyypin tasolla: 10 tyyppiä on suojeltu 20%:sti. Vain 3% ulappa-alueista Natura 2000 verkostossa!
Ylikalastus
Myrkyt nostavat päätään
Monimutkainen tapa hallinnoida yhteistä mertamme Monet hallinnon tasot Kansainvälinen IMO/UNCLOS, CBD EU-taso - Meristrategia ja -direktiivi, Meripolitiikka, Luonto- ja lintudirektiivi, CFP, CAP, Nitraattidirektiivi, VPD Alueellinen taso - HELCOM Kansallinen taso 9 valtiota Paikallistaso (Maakuntaliitot ja kunnat) Useita sektoreita Sektorihallinto Sidosryhmät, käyttäjät Eri intressit Hallinnointi Sidosryhmät / osakkaat Tutkimus Jne.
Jos Itämeren valuma-alue olisi yksi valtio? Osavaltioilla hyvin eri käytännöt, lainsäädäntö, hallinnon rakenteet, panostus suojeluun, ongelmien ymmärrys Kaaosmainen tilanne
Matkalla kaaoksesta yhdennettyyn merialueiden hoitoon ja käyttöön Ajatus Itämeren yhdennetystä hoidosta ja käytöstä esiteltiin virallisessa yhteydessä ensimmäisen kerran HELCOMin BSAP:ssa
HELCOMIN uusi Itämeren suojelun toimenpideohjelma (BSAP, 2007). HELCOM Workshop on Broad Scale Marine Spatial Planning in the Baltic Sea, Helsinki, Finland, 27-29 January 2009 Poliittinen sitoumus yhdennettyyn merialueiden käyttöön olemassa, mutta miten toteuttaa käytännössä?
EU-lainsäädäntö Meristrategiadirektiivi (hyvä ekologinen tila 2020) Vesipuitedirektiivi (yhteiset mittarit) ICZM- rekommendaatio Kehitteillä olevat EU:n meripolitiikka ja EU:n Itämeristrategia <-Itämeri pilottialue ja BSAP pilottijärjestelmä Yhteinen nimittäjä yhdennetty merialueiden hoito ja käyttö!
Miksi tarvitaan merialueiden hoidon ja käytön yhtenäistämistä? - Eri käyttömuodot ja luonnonarvot ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa muttei niitä käsitellä integroidulla tavalla. - Hoito ja käyttö on nykyisellään koordinoitu huonosti ja hallinnointi on tilkkutäkkimäinen. - Kunkin sektorin lainsäädäntö on muokkautunut yllättävienkin uusien tarpeiden mukaan eikä kata tilanteen kokonaishallintaa.
Tarvetta uusien, asianmukaisten rakenteiden ja toimivaltajärjestelmän perustamiselle Tarvitaan sitoutuminen korkeimmalta poliittiselta johdolta (changes of competences, subordination to internationally agreed planning) Uusien rakenteiden syntymistä ei voida välttää (suurin osa lainsäädännöstä toki kansallisesti säädettyä mutta mukaan halutaan myös EEZ:t ja kansainväliset alueet) -> EU:n Itämeristrategia. Itämeren maille yhteisten standardien ja menettelytapojen luominen auttaisi paljon (Helcomin WS 27.-29-01.2009 Helsingissä).
Kiitos