LAPSIPERHEIDEN TOIMIVA ARKI- KYSELY POHJOIS- POHJANMAAN ALUEEN LAPSIPERHEILLE 24.4-14.5.218 POHJOIS-POHJANMAAN LAPE- TOIMIVA ARKI- HANKKEEN TOIMEKSIANNOSTA AUTA LASTA RY, LAPSIRIKAS- HANKE Anne-Maria Takkula ja Saana Savela
Sisällysluettelo Kyselyn perustiedot ja vastaajat... 2 Taulukko 1... 2 Konkreettista apua sujuvan arjen tueksi... 2 Taulukko 3... 4 Taulukko 4... 5 Taulukko 6... 7 Taulukko 7... 7 Varhaiskasvatusta sujuvan arjen tueksi... 8 Taulukko 8... 8 Taulukko 9... 9 Taloudellisen tuen ja ruoka-avun tarve... 1 Taulukko 11... 1 Taulukko 12... 1 Taulukko 13... 11 Taulukko 14... 12 Taulukko 15... 12 Tuen riittävyys... 13 Taulukko 16... 13 Palveluiden joustavuus... 14 Taulukko 17... 14 Kokemuksia palveluista... 15 Taulukko 18... 15 Taulukko 19... 16 Taulukko 2... 17 Toiveena helppo ja joustava konkreettinen apu sujuvan arjen tueksi... 17 Johtopäätökset... 18 1
Kyselyn perustiedot ja vastaajat Aineiston analyysissa on tarkasteltu vastauksia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta ja nostettu esille huomionarvoisia sekä keskiarvosta poikkeavia kuntien tuloksia. Aineistosta on otettu erilaisia ajoja, esimerkiksi kuntakohtaisia raportteja, yhden vanhemman perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden vastausten raportteja. Näistä raporteista on nostettu esiin keskiarvosta poikkeavia tuloksia. Analyysissa on myös aineistosta otettuja suoria lainauksia. Kysely toteutettiin Webropol- kyselynä 24.4-14.5.218. Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli perheistä, joissa on 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa 3 alaikäistä lasta, oli 2% vastaajista. 89% oli kahden vanhemman perheitä, yhden vanhemman perheiden vastauksia 11% (211). Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien vastauksia oli 16% (343). Kaikista vastaajista 4% koki, ettei tarvitse sujuvan arjen tueksi mitään apua tai tukea. 54% vastaajista koki, että tarvitsee arkensa tueksi apua satunnaisesti tai säännöllisesti. Analyysissä on nostettu tarkasteluun vastaukset, jotka poikkeavat keskiarvoista. 7 6 5 Perheiden koko 4 3 659 2 1 378 Perheet, joissa 1 alaikäinen lapsi Perheet joissa 2 alaikäistä lasta 436 Perheet, joissa 3 alaikäistä lasta 212 Perheet, joissa 4 alaikäistä lasta 127 17 Perheet, joissa 5 alaikäistä lasta Perheet, joissa 6 alaikäistä lasta 257 Perheet, joissa 7 alaikäistä lasta tai enemmän Kaikki vastaajat Taulukko 1 Konkreettista apua sujuvan arjen tueksi Perheet, joissa lapsia oli 4 tai enemmän, tarvitsivat selkeästi useammin tukea arkeensa, kuin perheet, joissa oli 3 lasta tai vähemmän (53% / 36%). Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheissä arjen tukea tarvittiin selkeästi useammin kuin muissa perheissä (74% / 54%). Selkeästi eniten tuen tarvetta oli koettu lastenhoitoon liittyen. Kaikista vastaajista 41% koki tarvitsevansa lastenhoitoapua. Lastenhoitoapua toivottiin eniten vanhempien oman ajan mahdollistumiseksi, lisäksi asiointien mahdollistumiseksi sekä vanhemman kaveriksi kuormittavaan arkeen. Suuremmissa perheissä 2
lastenhoitoapua toivottiin selkeästi enemmän kuin pienemmissä perheissä (74% / 59% niistä perheistä, jotka kokivat tarvitsevansa jotain apua tai tukea). Vastaajista, jotka kokivat tarvitsevansa jotain apua tai tukea sujuvan arjen tueksi, 75% tarvitsi lastenhoitoapua. Kuitenkin kokemus avun saannista ja sen riittävyydestä oli huono. Esimerkiksi 888 perhettä kertoi tarvitsevansa lastenhoitoapua vanhemman oman ajan mahdollistumiseksi. Näistä 447 perhettä oli saanut tätä apua, 187 oli saanut sitä riittävästi ja 21 riittävän pitkäaikaisesti. Lastenhoitoapu 9 888 8 76 7 6 55 511 5 447 4 3 2 1 23 236 281 96 1 187 21 Lastenhoitoapua asiointien mahdollistumiseksi Lastenhoitoapua vanhemmalle kaveriksi kuormittavaan arkeen Lastenhoitoapua vanhemman oman ajan mahdollistamiseksi Tarvitsemme tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävästi Olemme saaneet tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävän pitkäaikaisesti Taulukko 2 3
Lastenhoitoapu asiointien mahdollistamiseksi 9 82 8 7 6 5 4 3 67 64 55 54 65 47 31 29 36 32 23 24 28 39 26 3 43 2 1 riittävästi riittävän pitkäaikaisesti Kaikki Oulu RAS Kempele Tyrnävä Liminka Taulukko 3 Yli puolet lastenhoitoapua asiointien mahdollistamiseksi tarvitsevista perheistä oli saanut apua. Vertailukunnissa Raahen seutukunta poikkesi muista alueista, siellä avun tarpeeseen oli pystytty vastaamaan perheiden kokemusten mukaan enemmän kuin muualla. Riippumatta paikkakunnasta tai toiminta-alueesta, perheet olivat kokeneet riittävän ja riittävän pitkäaikaisen avun saannin todella huonona. Keskimäärin n. 7% avun tarvitsijoista on kokenut, että apua on saatu liian vähän ja liian lyhytaikaisesti! 4
Lastenhoitoapu vanhemmalle kaveriksi kuormittavaan arkeen 8 73 7 63 6 5 55 49 5 48 4 3 2 28 19 2 13 15 31 1 riittävästi riittävän pitkäaikaisesti Kaikki Oulu RAS Liminka Taulukko 4 Limingan vastaukset poikkesivat selkeästi muiden Pohjois-Pohjanmaan alueen vastauksista lastenhoitoavussa vanhemmalle avuksi kuormittavaan arkeen. Limingassa 73% avun tarpeen ilmaisseista perheistä oli saanut apua, mutta sielläkin ainoastaan puolet olivat saaneet apua riittävästi ja riittävän pitkäaikaisesti. Keskimäärin kyselyalueella riittävän ja riittävän pitkäaikaisen avun oli saanut ainoastaan n.2% avun tarvitsijoista. 5
Lastenhoitoapu vanhemman oman ajan mahdollistamiseksi 7 63 65 6 51 5 4 3 31 28 29 29 22 23 2 1 riittävästi riittävän pitkäaikaisesti Kaikki RAS Liminka Taulukko 5 Vanhemman oman ajan mahdollistamiseksi lastenhoitoapua tarvitsi 51% niistä vastaajista, jotka kokivat tarvitsevansa jotain apua tai tukea. Apua oli saatu Limingassa ja Raahen seutukunnassa keskimääräistä paremmin, mutta kokemus riittävästä ja riittävän pitkäaikaisesta avun saannista oli heikko tämänkin palvelun kohdalla. Kodinhoidollista apua kertoi tarvitsevansa 386 vastaajaa. Näistä 35% oli saanut tätä apua, mutta ainoastaan 15% koki saaneensa tätä apua riittävästi. Suuremmat perheet ilmaisivat tarvitsevansa kodinhoidollista apua huomattavasti useammin, kuin pienet perheet (44% / 25%). 6
Kodinhoidollinen apu 4 386 35 3 25 2 15 1 5 137 Kodinhoidollista apua 56 6 Tarvitsemme tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävästi Olemme saaneet tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävän pitkäaikaisesti Taulukko 6 Kodinhoidollinen apu 6 55 5 43 44 4 3 2 36 27 35 3 25 25 2 21 2 21 15 16 13 11 11 1 riittävästi riittävän pitkäaikaisesti Kaikki Oulu RAS Kempele Tyrnävä Liminka Taulukko 7 7
Kempeleen vastaukset poikkesivat selkeästi keskimääräisistä vastauksista, siellä hiukan yli puolet kodinhoidollisen avun tarvitsijoista olivat saaneet apua. Väestömäärältään suurimman kunnan, Oulun tulokset olivat selkeästi keskimääräistä heikommat. Oulussa 12 perhettä vastasi tarvitsevansa kodinhoidollista apua. Näistä n.9% koki, ettei ole saanut apua riittävästi eikä riittävän pitkäaikaisesti! Koko Pohjois-Pohjanmaan alueella kodinhoidollisen avun riittävyys on kyselyn tulosten perusteella todella heikko! Varhaiskasvatusta sujuvan arjen tueksi Varhaiskasvatuksen tarvetta oli enemmän pienemmissä kuin suuremmissa perheissä (53% / 37%). Avointa varhaiskasvatusta oli tarvittu suurissa perheissä enemmän (18% / 32%). Kaikista avun ja tuen muodoista perheet olivat varhaiskasvatuksesta kokeneet saaneensa eniten tarpeisiinsa vastaavaa palvelua riittävästi ja riittävän pitkäaikaisesti. 6 5 543 482 451 448 4 324 3 234 21 199 2 1 Tarvitsemme tätä apua Varhaiskasvatus Olemme saaneet tätä apua riittävästi Osa-aikainen varhaiskasvatus Olemme saaneet tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävän pitkäaikaisesti Taulukko 8 Osa-aikaista varhaiskasvatusta kertoi tarvitsevansa 324 ja näistä selkeästi yli puolet, 62% kertoi saaneensa sitä riittävästi. 8
Osa-aikainen varhaiskasvatus 8 7 6 5 4 3 2 1 72 79 68 Olemme saaneet tätä palvelua 69 71 63 59 62 59 Olemme saaneet tätä palvelua riittävästi Kaikki Oulu RAS Olemme saaneet tätä palvelua riittävän pitkäaikaisesti Taulukko 9 Oulussa osa-aikaista varhaiskasvatusta oli saatu keskimääräistä paremmin, Raahen seutukunnassa taas tulokset olivat keskimääräistä heikommat. Vertaistuellisia ryhmiä oli tarvittu 437 vastauksessa, joista 55% oli saanut tätä tukea riittävästi. Kerho- ja viriketoimintaa oli tarvittu 566 vastauksessa, joista 47%:ssa oli saatu riittävästi. Aamu- ja iltapäivätoimintaa oli tarvittu 311 vastauksessa ja näistä 45%:ssa sitä oli saatu riittävästi. 6 566 5 4 3 2 324 234 21 199 437 37 24 242 394 266 283 311 177 14 14 1 Osa-aikainen varhaiskasvatus Vertaiselliset ryhmät Kerho- ja viriketoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Tarvitsemme tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävästi Olemme saaneet tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävän pitkäaikaisesti Taulukko 1 9
Taloudellisen tuen ja ruoka-avun tarve Taloudellista tukea tarvitsi 315 perhettä, joista ainoastaan 12% koki saaneensa sitä riittävästi. Suurempien ja pienempien perheiden kesken taloudellisen tuen tarpeissa ei ollut eroja. Kuitenkin taloudellisen tuen saannissa ja riittävyydessä oli huomattavia eroja. Suuremmat perheet olivat saaneet huomattavasti harvemmin taloudellista tukea riittävästi ja riittävän pitkäaikaisesti kuin pienemmät perheet. Taloudellinen tuki 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Perheet, joissa on 3 lasta tai vähemmän Perheet, joissa on 4 lasta tai enemmän Taulukko 11 Tarvitsemme tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävästi Olemme saaneet tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävän pitkäaikaisesti Taloudellisen avun tarve 6 5 55 39 4 27 3 2 1 Kaikki Yhden vanhemman perheet Erityislasten perheet Taulukko 12 1
Yhden vanhemman perheiden taloudellisen tuen tarve on vastausten perusteella selkeästi suurempi, kuin muiden perheiden. Samoin erityistä tukea tarvitsevien lasten perheissä taloudellisen tuen tarvetta on koettu useammin, kuin muissa perheissä. Taloudellinen tuki 45 42 45 4 35 33 3 25 2 15 13 18 16 12 15 17 1 5 riittävästi riittävän pitkäaikaisesti Kaikki Yhden vanhemman perheet Erityislasten perheet Taulukko 13 Yhden vanhemman perheissä ja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheissä taloudellista tukea oli saatu selkeästi useammin, kuin muissa perheissä, jotka olivat kokeneet sitä tarvitsevansa. Kuitenkin taloudellisen tuen riittävyys ja riittävän pitkäaikaisuus ei toteutunut hyvin missään perheissä. Alle 2% taloudellista tukea tarvitsevista perheistä oli saanut apua riittävästi ja riittävän pitkäaikaisesti! Ruoka-apua tarvitsi 163 vastaajaa, joista ainoastaan 17% koki saaneensa sitä riittävästi. Ruoka-apua oli tarvittu paikkakunnilla, joissa on paljon lapsiperheitä. Esimerkiksi oululaisista vastaajista 9% tarvitsi ruokaapua. Vastaava määrä Tyrnävällä oli 12%, joka oli aineistossa suurin prosentuaalinen luku. Tyrnävältä vastauksia saatiin asukaslukuun suhteutettuna eniten koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta. 11
Taloudellinen apua ja ruoka-apu 35 315 3 25 2 163 15 1 5 13 39 37 28 3 87 Tarvitsemme tätä apua Taloudellista tukea Olemme saaneet tätä apua riittävästi Ruoka-apua Olemme saaneet tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävän pitkäaikaisesti Taulukko 14 Lähiverkoston tuki oli koettu aineistossa erittäin tarpeelliseksi. Oman lähiverkoston apua tarvitsi 984 vastaajaa. Näistä 82% oli saanut tätä tukea, mutta vain 45% oli kokenut saaneensa tätä tukea riittävästi. Lähiverkoston tuki 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähiverkoston tuki Tarvitsemme tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävästi Olemme saaneet tätä apua Olemme saaneet tätä apua riittävän pitkäaikaisesti Taulukko 15 12
Tuen riittävyys Lastenhoitoapu asiointeihin Lastenhoitoapu kuormittavaan arkeen Lastenhoitoapu vanhemman omaan aikaan Kodinhoidollinen apu Parisuhdeneuvonta Kasvatuksellinen tuki Keskusteluapu Mielenterveyspalvelut Vertaistuelliset ryhmät Osa-aikainen varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Kuntouttava päivähoito Avoin varhaiskasvatus Kerhotoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Esikoulu/koulukyydistys Oppilashuolto Harrastustuki Vammaispalvelu Taloudellinen tuki Ruoka-apu Lähiverkoston tuki 2 4 6 8 1 12 riittävästi Tarvitsemme tätä palvelua Taulukko 16 13
Palveluiden joustavuus Kysyttäessä vastaajien kokemuksia eri palveluiden joustavuudesta, hajonta kokemuksissa oli suuri. Kotipalvelu ja matalan kynnyksen päihdepalvelut olivat ainoita, joissa negatiivisia kokemuksia oli enemmän kuin positiivisia. Kotipalvelussa 44 palvelukokemuksesta 59% oli kokenut palvelun joustamattomana ja päihdepalveluissa 33 kokemuksesta 58% oli negatiivisia. Muita palveluita, joissa negatiivisia kokemuksia oli paljon suhteessa positiivisiin kokemuksiin, oli perhetyö, jossa 631 kokemuksesta 44% oli koettu joustamattomaksi, vammaispalvelussa 165 kokemuksesta 39%, lastensuojelussa 333 kokemuksesta 39% sekä perheneuvolassa 56 kokemuksesta 32% oli koettu joustamattomaksi. Varhaiskasvatuksesta oli vastaajilla positiivisimmat kokemukset palvelun joustavuudesta. Siellä ainoastaan 14% koki, ettei palvelu ollut ollut joustavaa. Olen saanut joustavaa palvelua Päihdepalvelu Koulu/oppilashuolto Seurakunta Järjestö Lastensuojelu Perheneuvola Vammaispalvelu Varhaiskasvatus Mielenterveyspalvelu Perhetyö Kotipalvelu Neuvola 2 4 6 8 1 12 14 16 Eri mieltä Samaa mieltä Taulukko 17 14
Kokemuksia palveluista Kokemuksia palveluista 45 45 4 35 3 32 28 3 32 32 25 2 18 15 15 23 2 21 15 1 5 Kaikki Yhden vanhemman perheet Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet Kotipalvelu Lastensuojelu Seurakuntien toiminta Järjestöjen toiminta Taulukko 18 2191 vastaajasta jopa 1795 (82%) vastasi, ettei perheellä ole kokemusta kotipalvelusta. Yhden vanhemman perheiden vastauksissa ja erityistä tukea tarvitsevien perheiden vastauksissa oli prosentuaalisesti enemmän kokemuksia kotipalvelusta kuin muissa perheissä. Yhden vanhemman perheissä oli selkeästi useammin kokemusta lastensuojelusta, kuin muissa perheissä. Järjestöjen toiminnasta kaikista vastaajista 85% :lla ei ollut kokemusta. 15
Palvelu on koettu joustavaksi perheen yksilölliseen tarpeeseen nähden 7 67 67 61 6 6 5 41 54 51 48 42 4 3 3 2 1 Kaikki Oulu RAS Kempele Tyrnävä Kotipalvelu Lastensuojelu Taulukko 19 Perheiden kokemukset hyvinvointia tukevasta kotipalvelusta on erityispalveluihin kuuluvaan lastensuojeluun nähden huonot. Koko Pohjois-Pohjanmaan alueella lastensuojelusta oli saatu selkeästi useammin joustavaa palvelua, kuin kotipalvelusta. Oulussa kotipalvelusta ja lastensuojelusta oli aineistossa sama määrä kokemuksia (9 kokemusta kotipalvelusta ja 95 kokemusta lastensuojelusta). Kotipalvelu oli nähty etenkin Oulussa perheiden tarpeisiin nähden todella joustamattomana palveluna. Kaikista vastaajista 486 vastaajan palveluntarvetta oli arvioitu. Väitteeseen Olemme osallistuneet palvelutarpeemme arviointiin suurin osa, 72% vastasi osittain tai täysin samaa mieltä. Ainoastaan 4% oli täysin eri mieltä. Kotiavun kohtuullinen tuntihinta perheen taloudellisesta näkökulmasta vaihteli hieman vastaajien kesken siten, että kaikista vastauksista 27% oli tuntihinnan kannalla, 49% 5 :n tuntihinnan ja 2% 1 :n tuntihinnan kannalla. Kotiapua tarvitsevien perheiden vastauksissa luvut ovat 34%, 5% 5 ja 14% 1 tuntihinnaltaan. Kaikkia vastauksia oli 2152 ja kotiapua tarvitsevien vastauksia 162. 16
Kotiavun tuntihinta 5% 45% 49% 5% 4% 35% 3% 27% 34% 25% 2% 15% 2% 14% 1% 5% % /h 5 /h 1 /h yli 1 /h 4% 2% Kaikki vastaukset Kotiapua tarvitsevien vastaukset Taulukko 2 Toiveena helppo ja joustava konkreettinen apu sujuvan arjen tueksi Kyselyn avoimet vastaukset tukivat muiden kysymysten vastauksia ja olivat linjassa niiden kanssa. Lastenhoitoapua ja kodinhollista apua toivottiin saatavan helposti, nopeasti ja joustavasti. Neuvoloiden kautta saatu kotiapu oli useissa vastauksissa koettu toimivana. Useissa vastauksissa oli korostettu perheen tarpeen kuulemisen tärkeyttä ongelmien ja vaikeuksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Vastauksissa korostui myös kokemukset kohtaamisista ammattilaisten kanssa. Osa kokemuksista oli positiivisia ja vastaajilla oli kokemuksia kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisista. Näissä kokemuksissa vastaajilla oli usein käsitys, mistä voivat jatkossa pyytää apua tarpeisiinsa. Osa kohtaamisista oli koettu asenteellisiksi, palvelutarpeen arviot perheen ulkopuolella tehdyiksi ja perheen tarpeita vähätteleviksi. Muutamissa vastauksissa kohtaamisissa oli koettu ammattilaisen taholta mielivaltaista vallankäyttöä. Näiden kokemusten yhteyteen oli usein kirjattu, että avun pyytämisen kynnys on perheellä noussut, eivätkä he helposti ota yhteyttä avun saamiseksi. Harrastustoiminnan tukeen kohdennetussa avoimessa kysymyksessä vastaukset liittyivät paljolti harrastusten taloudellisen tukemisen tarpeiksi. Lasten harrastaminen oli jäänyt usean perheen kohdalla pois, koska siihen ei ollut perheellä varaa. 17
Johtopäätökset Vastausten perusteella voimme todeta, että lastenhoitoapu ja kodinhoidollinen apu ovat niitä tukimuotoja, joita perheet eniten arkeensa kaipaavat. Kyselyalueella oli jonkin verran kuntakohtaisia eroja avun saannissa ja avun määrässä. Kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa perheiden kokemukset lastenhoidon ja kodinhoidollisen avun riittävyydestä ja riittävästä pitkäaikaisuudesta olivat todella huonot. Avoimissa vastauksissa perheet toivat esille kokemuksia siitä, kuinka avun jatkuvuus on jäänyt perheen omalle vastuulle. Nämä perheet ovat palveluissa jo tavoitettu ja mielestämme olisi erittäin tärkeä turvata apu riittävän pitkäaikaisesti perheiden sujuvan arjen tueksi. Pohjois-Pohjanmaalla kunnat soveltavat sosiaalihuoltolakia keskenään hyvin eri tavalla ja näin ollen perheet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Perheet kaipaavat arkeen lastenhoitoapua myös vanhempien oman ajan mahdollistumiseksi. Pohdimmekin, voisiko tähän tarpeeseen kolmas sektori ja seurakunnat vastata luontevimmin. Varhaiskasvatuksesta perheillä oli todella positiivisia kokemuksia, samoin neuvolatyöstä. Nämä ovat palveluina universaaleja eivätkä edellytä tarvearviointeja. Olisiko aika siirtyä lastenhoitoavun tarjoamisessa kohti universaalia, kaikille mahdollistuvaa palvelua? Lapsen koti on aina ensisijainen kasvu- ja kehitysympäristö. Mielestämme tukea viemällä perheiden koteihin, voisimme parhaiten ennaltaehkäistä vahvemman avun myöhempää tarvetta. Kyselyn vastauksissa huomiota herätti lapsiperheiden taloudellisen tuen tarve. Taloudellisen tuen ja ruokaavun tarvetta oli paljon ja siihen oli pystytty huonosti vastaamaan. Yhden vanhemman perheissä taloudellisen tuen tarvetta oli useammin, kuin perheissä, joissa oli kaksi vanhempaa. Elämäntilanteiden muutokset yhden vanhemman perheissä saattavat usein esimerkiksi heikentää tukimuotoja ja vaikuttaa näin perheen arjen sujuvuuteen. Kolmannen sektorin toimijoilla ja seurakunnalla on paljon tietoa, taitoa ja resursseja lapsiperheiden palveluissa. Kyselyn tulosten perusteella perheillä on todella vähän tietoa ja kokemusta näistä palveluista. Näkyvyyttä ja tiedottamista tulisi lisätä perheiden ja lapsiperhetoimijoiden tietoisuuteen. Kevään ja kesän 218 aikana on toteutettu myös lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville ammattilaisille kysely. Tässä kyselyssä tarkasteltiin toimijoiden kokemuksia lapsiperhepalveluista ja niiden riittävyydestä. Toimijoiden ja perheiden kokemukset olivat saman suuntaisia. Myös toimijat kokivat tärkeäksi, että perheiden sujuvan arjen tueksi olisi mahdollista saada matalan kynnyksen apua lastenhoitoon ja kodinhoidollisiin töihin. Myös toimijoiden tietoisuus kolmannen sektorin ja seurakunnan toiminnasta oli vähäistä. 18