Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta

Samankaltaiset tiedostot
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Luonnonmukainen peruskuivatus

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Peltosalaojituksen suunnittelu

NUTRINFLOW. Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Luonnonmukainen peruskuivatus

Pintavesien virtausmalli

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Transkriptio:

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta 16.04.2016 02.05.2017 Valuma-aluekunnostus, vesitalous Maanrakenne, kasvukunto, huuhtouma (luonnonmukainen peruskuivatus osa kokonaisuutta) Mikko Ortamala 08.02.2019

Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Yhteistyö on kaiken tekemisen lähtökohta

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä pelloilla, ojissa ja vesistössä Peruskuivatus, paikalliskuivatus ja valumavesien hallinta sekä luonnonhoito Päämääränämme on ehkäistä tulvia ja pintavaluntaa sekä pidättää ravinteita ja maa-aineksia valuma-alueella sekä huomioida luonnon monimuotoisuuden ja kalatalouden tarpeet. Hyvä maan rakenne, kasvukunto ja toimiva vesitalous ovat perusedellytyksiä tehokkaalle viljelylle ja toisaalta myös huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle.

Kokonaisvaltaisen vesienhallinnan toimenpidekokonaisuus Peruskuivatus Valtaojien sekä jokiuomien kunnostus Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Kesäveden hallittuun säätämiseen liittyvät rakenteet Eroosion torjunnan toimenpiteet Tulvasuojelu (pengerrykset, pumppaukset, tulvatasanteet) Paikalliskuivatus Salaojitus (hyvä salaojarakenne ja maan kasvukunto vähentää pintavaluntaa ja huuhtoumaa) Maanrakenteen ylläpito (viljelytekniikka, viljelykierto, kasvukunnon ylläpito, maanparannusaineet) Pintavesien parempi johtaminen (lisäojitus, kalkkisuodinojitus ja lisäsorastus) Kuivatusvesien hallinta, säätösalaojitus (säätökaivot) Altakastelun mahdollisuus (vesien varastointi; altaat, lisäveden pumppaus) Valtaojien putkitukset (vähentää uomaeroosiota) Salaojien huolto- ja kunnossapito (huuhtelu, piiriojien kunnossapito) Tilakohtainen tuotantoalueiden vesienhallinta (pistemäisen kuormituksen kohteet; varastoalueet, jaloittelutarhat ja kentät, pesupaikat jne.) Valumavesienhallinta ja luonnonhoito Kosteikot, laskeutusaltaat ja kaksitasoumat Pohjakynnykset, -padot sekä säädettävät patorakenteet Virtavesikunnostukset ja vesistökunnostukset

Hardombäckenin yläjuoksu Loviisa 02.05.2016

Toimimaton kuivatus sekä huono maanrakenne ja kasvukunto aiheuttavat satotappioita ja kiintoaineksen huuhtoumaa

Liettyminen (eroosio) Kasvittuminen Maanpainuminen Maan tiivistyminen

Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tärkeitä havaintoja RaHa-hankkeen vedenlaadun tutkimuksista Mittauksissa havaittiin kasvipeitteisyyden merkitys kiintoaineen ja fosforihuuhtoumien vähentäjänä. Tärkeä havainto oli myös se, että merkittävä osa kuormituksesta saattaa syntyä pinta-alaltaan hyvin pieneltäkin alalta ja hyvin lyhyessä ajassa. Näiden riskikohteiden ongelmien arveltiin kulminoituvan maan huonoon rakenteeseen, kuivatusongelmiin ja kasvipeitteettömyyteen. Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta peltolohkoilta. Toimenpiteiden keskittäminen ongelma-alueille tuo suhteellisen suuren vähenemän myös kokonaiskuormituksessa. (Ravinnehuuhtoumien hallinta RaHa-hanke, Tuloksia vedenlaadun seurannasta, Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry) Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Valuma-alue 12.3 km² Kokonaiskustannus ~ 103 000 alv. 0%

Kokonaiskustannus ~ 75 000 alv. 0% Salaojitusta n. 17 000m Uusintaojitusta 13ha Täydennysojitusta 8ha Maanparannusaineita levitettiin yhteensä noin 180 hehtaarin alueella. Rakennekalkkia (Nordkalk Fostop) levitettiin yhteensä 89 tn noin 20ha alueelle ja kalsiittia (Nordkalk) puolestaan 810 tn noin 115 ha alueelle. Paperiteollisuuden nollakuitua (Soilfood) levitettiin yhteensä 1635 tn parantamaan maan pieneliötoimintaa ja maan muokkautuvuutta (45ha). Kustannukset ~ 12 000 alv. 0%

Toispuoleinen tulvatasanne 300m Molemminpuolinen tulvatasanne 100m

Toimenpiteitä kohdennettaessa muistettavaa: Jokainen valuma-alue on yksilöllinen: Toimijat (maanomistajat) Korkeuserot Maalajit, eloperäisyys, kasvupaikkatyypit jne. Maankäyttömuodot Vetisyys Kuivatustilanne Yleistäminen ei ole järkevää, sillä samoja toimenpiteitä ja toimintatapoja ei voida toteuttaa joka paikassa.

Etukäteisselvitykset ja alkukartoitus Ilmakuvista ja korkeusmalleista voimme havaita ongelmalliset alueet, joilla on toimenpidetarve. Photo: Pasi Valkama

Maaperäkartat ja korkeusmallit ( MAANMITTAUSLAITOS/MML/06102017)

Eroosiomallinnukset / toimenpidetarpeen havainnoiminen RUSLE 2015 - eroosiomallinnus, Lähde: Luonnonvarakeskus Peltolohkorekisteri, Lähde: Maaseutuvirasto Vipu-vesistöt, Lähde: SYKE, MML Vipu-vesistön uomat, Lähde: SYKE Vipu-vesistön järvet, Lähde: MML KUTOMA-hanke

Mittaamalla todetaan mahdollisuudet toteutettaville toimenpiteille

Millaisille paikoille tulvatasanteet soveltuvat?

Suunnittelussa huomioitavaa: Oikeat toimenpiteet kohdennetusti sopiviin paikkoihin! Luiskien kaltevuus (1:2, 1:1.5)? Kasvittuneen penkan rikkominen voi altistaa hienojakoisilla ja eloperäisillä maalajeilla sortumille.

Luiskien kasvittuminen, eroosio, huuhtouma, sortumat?

Toimenpiteiden tavoitteet, hyödyt, riskit ja kustannukset?

Perinteinen peruskunnostus Sopii alueille jossa korkeuserot ovat suuret ja vähän tilaa toimenpiteille

Lähtötilanne Toispuoleinen varovainen kaivu

Perinteinen kaivu 3,5-5,5 /mtr alv. 0%, kaivumaiden levitys 1 /m 16.08.2017

Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Sopii alueille jossa korkeuserot ovat pienet ja reilusti tilaa toimenpiteille (alavat tulvaherkät alueet / joutomaat).

Kustannukset = maalaji (maan kovuus), kummalta puolelta kaivetaan, kaivumassa m3 Toispuoleinen tulvatasanne 15 /mtr*300mtr = 4500 alv. 0% Molemmin puolinen 70 /h alv. 0% 100mtr = 2000 alv. 0% Viljelijöiden päätökseen on vaikuttanut saatava hyöty suhteessa peltomaan menetykseen ja kustannuksiin.

Kaivun kokonaiskustannukset Hardombäckenillä (kaivu & levitys) = 54092 alv. 0% / 9850m Mikäli kokouoma olisi ollut ihanteellista kaksitasouomalle (ojapohjan ja maanpinnan välinen korkeusero alle 1.5m, niin kustannukset olisivat pelkän kaivun osalta olleet 147 750 alv.0% hinnalla 15 /m (hinta ei sisällä kaivumaiden kuormausta ja levitystä). Suurimmassa osassa uomastoa ojapohjan ja maanpinnan välinen korkeusero noin 2.0m tai enemmän mikä olisi nostanut kustannuksia huomattavasti ja työ olisi toteutettu tuntihinnalla 70 /h alv. 0%. Tulvatasanteen pituus koko kaivetusta ojauomasta oli 4 % (400 m / 9843m). Tulvatasannetta kaivettiin mahdollisimman paljon kustannukset, kaivumäärät, korkeuserot sekä peltopintaalan menetys huomioiden. Tulvatasanteet on koettu oikein kohdennettuna toimenpiteinä käyttökelpoisiksi!

Moi, Tältä näytti tilanne Hardomin uomassa eilen. Hyvä, että Perkaus tehtiin! Alapuolisen ojauoman perkaus ja tulvatasanteen yhdistelmä piti veden uomastossa poissa pellolta. 14.10.2017

Arvokkaiden ja herkkien alueiden kuivattaminen tulvatasanteen avulla

Arvokkaiden koskikohteiden suojelu

Kokonaisvaltainen toimintatapa sisältää myös luonto- ja maisema-arvojen huomioimisen Mahdollinen lohikalan kulku on huomioitu suunnitteluvaiheessa. 60-luvulla paljaaksi valtaojaksi peratun luonteensa vuoksi varsinaista virtavesikunnostusta ei ollut mahdollista tällä kohteella toteuttaa.

Kaatuvankoski ennen ja jälkeen kunnostuksen (Kaatuvanjoki Hartola) Ennen Jälkeen Vähäisillä resursseilla on tärkeää kohdentaa toimenpiteet soveltuviin kohteisiin.

Kohdennetaan toimenpiteet tarpeen mukaan. Uomaa jätettiin alajuoksulta 240m koskemattomaksi suoja-alueeksi ennen ojan laskua Loviisanjokeen, sillä tämä oli riittävien kuivavarojen puitteissa mahdollista. Joutomaa-alueiden koskemattomuus vs. altaat ja tulvatasanteet (biodiversiteetti vs. kiintoaineen pidättäminen suojelemattomilla alueilla)?

Rummun yhteyteen rakennettu säätöpato uomaeroosion ehkäisemiseksi vesipaineen avulla.

Tulvat eivät vaikuta ainoastaan peltoihin vaan myös tierakenteisiin ja rakennuksiin 02.05.2016 17.08.2017

Loviisan sanomat, Arto Henriksson

Väärin mitoitetut ja asennetut rumpurakenteet voivat aiheuttaa padotusta, veden pinta laski 0,7m uuden rumpurakenteen ansiosta Jälkeen Ennen

Valuma-aluekunnostuksen tuloksia Hardombäckenillä Loviisassa: Kunnostuksen jälkeen itäminen ja kasvusto oli maanomistajien mukaan monin paikoin tasaisempaa. Vuosi 2017 on vertailulle huono voimakkaiden sateiden takia ja 2018 poikkeuksellisen kuivuuden Syystulvat saatiin kuriin ja vesi ei noussut 2017 huipputulvilla pelloille ojauomasta koko kunnostusalueella Toimiva peruskuivatus mahdollisti maanrakenteen ja paikalliskuivatuksen kunnostamistoimenpiteet. Sameus on vähentynyt Hardombäckenillä kun ojan pohjalle sedimentoitunut kiintoaine ei enää huuhtoudu eteenpäin. Vähentää Loviisanjokeen kohdistuvaa kiintoainekuormitusta. Turvattiin Loviisan ja Lapinjärven välisen tien turvallinen käyttö. Maisema-arvot ja kiintoaineen pidätys kohentuneet toteutettujen vesiensuojelurakenteiden myötä. Ojan varrella useita sorsapoikueita lisääntyneen avoveden ansiosta. Maanomistajilta runsaasti positiivista palautetta. Tiedotusta on lisätty kansallisesti ja kansainvälisesti. Hardombäcken toimii kokonaisvaltaisen maatalousympäristön vesienhallinnan esimerkkikohteena.

Kohteiden suunnittelu ja toteutus kannattaa hoitaa vaiheittain. Näin säästetään aikaa ja rahaa: Kaikki suunnittelu alkaa tavoitteiden kartoittamisesta. Oli meillä mikä tahansa ongelmaalue (tai hoitoalue) (paikalliskuivatus, peruskuivatus, vesienhoito jne.), niin yhdessä keskustelemalla todetaan tavoitteet karttatarkastelun avulla. Kun tavoitteet ovat selvillä, niin voidaan jatkaa alustavaan maastoselvitykseen ja mittauksiin, jolloin selvitetään mahdollisuudet erilaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Mittausten pohjalta laaditaan alustava toimenpide-ehdotus. Yhdessä valittujen toimenpiteiden pohjalta laaditaan varsinaiset tarkat rakennesuunnitelmat ja kustannusarviot, joiden pohjalta laaditaan urakkatarjouspyynnöt, mahdolliset tukihaut ja muut tarvittavat viranomaisselvitykset. Toteuttamisesta huolehditaan suorittamalla tarvittavat maastoon merkitsemiset sekä hoitamalla työnjohto ja valvonta. On mahdollista laatia myös jatkosuunnitelma laajamittaisemman toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi ja jatkohuolloksi.

Tilakohtainen kuivatustarvekartoitus, paikalliskuivatus: Selvitetään: Korkeuserot Kaatoprosentit Kuivavarat Laskuaukot Salaojakaivot Valta- ja piiriojien kunto Rumpujen kunto ja asennustaso Salaojien kuivavara Salaojien ojaväli Huuhteluntarve Mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille

Maanrakenteen ylläpidon toimenpiteiden kohdentaminen sopiville lohkoille Maanrakenne, maalaji, käyttömuoto, vesitalous? Maanparannusaineet vain osa kokonaisuutta

Pellot ennen ja jälkeen kunnostuksen Ennen 2014 Jälkeen 2018

09.11.2017

1.3 ha monivaikutteinen kosteikko Rutumissa Lapinjärvellä Luonnon monimuotoisuus Vesitilavuuden kasvattaminen Maisema Virkistysarvot Luontomatkailu

Hankkeen uusin video katsottavissa Youtubesta! Renovation of Loviisanjoki Catchment Area - Hardombäcken (2018)

Kiitos!